Kauppalehti-suomea kupataan EUn nettomaksajan rooliin perusteettomasti

Pääkirjoitus / Suomi on EU:n nettomaksaja turhan huterin perustein


Velkainen Suomi on kuitenkin eurooppalaisen tulkinnan mukaan rikas maa. Suomen kuten muidenkin jäsenvaltioiden EU-maksut perustuvat pääsääntöisesti kunkin maan bruttokansantuloon (bkt), arvonlisäveropohjaan ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen

Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Suomi oli yksi yhdeksästä jäsenmaasta, jotka käytännössä rahoittavat nettona kaikkien 27 jäsenmaan saamia EU-tukia. Toki jokainen maa laittaa asiassa kortensa kekoon, mutta 18 maata maksaa vähemmän kuin sieltä saa.

Oikeastaan häpeällisintä koko maksujärjestelmässä on se, että EU:n rikkain maa Luxemburg ei ole nettomaksaja, vaan suuri nettosaaja.

Ministeriön perusteena on se, että Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Tämä koskee niin EU:n 807 miljardin euron elpymisvälinettä kuin EU:n budjettia yleensäkin, ”sillä unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen”.

Ongelmana on vain se, että bkt-luku ei mittaa maiden vaurautta tai elintasoeroja, vaan hieman yksinkertaistaen kunkin maan tuotannon laajuutta. Kemin sellutehtaan miljardi-investointi kasvattaa Suomen bkt:ta merkittävästi, mutta kasvattaako se ihmisten vaurautta, on toinen asia.

Tämä vaurauden ja bkt:n epäsuhta tuli jälleen kerran hyvin esille sveitsiläisen UBS-pankin vuosittaisessa kansainvälisessä varallisuusraportissa. Sen mukaan suomalaiset ovat maailman 23. varakkaimpia 87 878 dollarin mediaanivarallisuudessa mitattuna, mutta keskiarvovarallisuudella ei Suomi päässyt edes listalle.
Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Suomi oli yksi yhdeksästä jäsenmaasta, jotka käytännössä rahoittavat nettona kaikkien 27 jäsenmaan saamia EU-tukia. Toki jokainen maa laittaa asiassa kortensa kekoon, mutta 18 maata maksaa vähemmän kuin sieltä saa.

Oikeastaan häpeällisintä koko maksujärjestelmässä on se, että EU:n rikkain maa Luxemburg ei ole nettomaksaja, vaan suuri nettosaaja.

Ministeriön perusteena on se, että Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Tämä koskee niin EU:n 807 miljardin euron elpymisvälinettä kuin EU:n budjettia yleensäkin, ”sillä unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen”.

Ongelmana on vain se, että bkt-luku ei mittaa maiden vaurautta tai elintasoeroja, vaan hieman yksinkertaistaen kunkin maan tuotannon laajuutta. Kemin sellutehtaan miljardi-investointi kasvattaa Suomen bkt:ta merkittävästi, mutta kasvattaako se ihmisten vaurautta, on toinen asia.

Tämä vaurauden ja bkt:n epäsuhta tuli jälleen kerran hyvin esille sveitsiläisen UBS-pankin vuosittaisessa kansainvälisessä varallisuusraportissa. Sen mukaan suomalaiset ovat maailman 23. varakkaimpia 87 878 dollarin mediaanivarallisuudessa mitattuna, mutta keskiarvovarallisuudella ei Suomi päässyt edes listalle.