Kokemuksia/keskustelua snri- lääkkeestä

Anonyymi-ap

Viitisen vuotta käyttänyt ja kerran lopettanut, kun aloitin uudestaan niin ei yhtä hyvää hyötyä enään tullut, kuin ekalla kerralla, mistähän tämä johtuu?
Olen huomannut, jos alkoholia ottaa vähän reilummin, niin aika kova väsymys seuraavalla viikolla, pitäisi vissiin odotella se kuukausi että lääke alkaa vaikuttaan kunnolla.
Lääke on duloxetine

10

365

    Vastaukset 10

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Lääkkeitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi alkoholin kanssa samanaikaisesti.
      Se, että sinusta tuntuu, että lääkkeet auttoivat ensimmäisellä kerralla, eivätkä nyt enää auta, voi johtua elämäntilanteestasi.
      Käytätkö ehkä enemmän alkoholia nykyään kuin silloin aiemmin ?
      Miten elämä muuten sujuu, onko tapahtunut jotain isompia muutoksia ?
      Kyllä kaikki elämään ja elämiseen liittyvät asiat vaikuttavat myös lääkkeiden tehoon, tai ainakin tuntemukseen siitä, tehoaako ne vai ei.
      Jos haluaa elämäänsä ja oloaan paremmaksi, alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäytöllä se ei tule onnistumaan.

    • Anonyymi00002

      Minusta elämä on jopa mennyt parempaan päin ja juon harvemmin.
      Silti tuntuu ettei lääke auta yhtä paljon, kuin ennen, sitä olen ihmetellyt, vaikka kerran kuussa tulee juotua reilummin.
      Mutta en silti koe tarvetta niin että huomaisi lääkkeen auttavan, auttaahan se varmaan koko ajan vähän, ihan positiivisin mielin ollut silti, paitsi kun menee alkoa ottaan enemmän.

      • Anonyymi00003

        No jos olet positiivisin mielin, niin mihin tarvitset apua lääkkeestä ? Mihin tarvitset apua siitä lääkkeestä, etkö pärjää ilman, mihin se auttaa ?


    • Anonyymi00004

      Kyllä se sen verran auttaa etten uudestaan aijo hetkeen luopua

    • Anonyymi00005

      Sen kun tietäis miten auttaa

      • Anonyymi00006

        No onko sinulla jotain ongelmia, joiden takia lääkettä käytät ?


    • Anonyymi00007

      Se on monimutkainen juttu, enkä viitsi sitä tässä avata, mutta ei sinänsä ongelmia

    • Anonyymi00008

      Sosiaaliseen jännitykseen

      • Anonyymi00009

        Tuo on aika yleinen vaiva, sosiaalisten tilanteiden pelko.
        Aikoinaan kärsin siitä itsekin todella voimakkaasti. Käytin myös omahoitona alkoholia, joka ei johtanut mihinkään hyvään.
        Vasta siinä vaiheessa, kun sain itsetuntoani paremmaksi, opin hyväksymään itseni tällaisena kuin olen, enkä miettinyt, mitä muut ajattelevat minusta, alkoi se pelko helpottamaan.
        Kun pidin itseäni huonona ihmisenä, täysin luuserina, epäonnistuneena, jne. koin häpeää itsestäni, silloin kuvittelin, että muut ajattelivat minusta samalla tavalla. Siitä johtui se sosiaalisten tilanteiden pelkoni. Se kaikki oli vain omassa päässäni, omissa luuloissani, ei ne muut ihmiset ole sen kummempia kuin on esim. itse.
        Myös epäonnistumisia, mokaamisia, tms. on turhaa pelätä tai hävetä, jokainen tekee joskus virheitä, jokainen mokaa joskus. Ja ainoa, joka ne muistaa, on ihminen itse, muut unohtavat sen toisen ihmisen mokat lyhyessä ajassa.
        Se on oma itse, joka "tuomitsee" itsensä, ei muut.
        Eikä tuohon oikein lääkkeet auta kummemmin, mutta itseään pystyy harjoittamaan olemaan ja toimimaan sosiaalisissa tilanteissa. Itsestään voi oppia myös tykkäämään, vaikka ei se aina helppoa olekaan.


      • Anonyymi00010
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Tuo on aika yleinen vaiva, sosiaalisten tilanteiden pelko.
        Aikoinaan kärsin siitä itsekin todella voimakkaasti. Käytin myös omahoitona alkoholia, joka ei johtanut mihinkään hyvään.
        Vasta siinä vaiheessa, kun sain itsetuntoani paremmaksi, opin hyväksymään itseni tällaisena kuin olen, enkä miettinyt, mitä muut ajattelevat minusta, alkoi se pelko helpottamaan.
        Kun pidin itseäni huonona ihmisenä, täysin luuserina, epäonnistuneena, jne. koin häpeää itsestäni, silloin kuvittelin, että muut ajattelivat minusta samalla tavalla. Siitä johtui se sosiaalisten tilanteiden pelkoni. Se kaikki oli vain omassa päässäni, omissa luuloissani, ei ne muut ihmiset ole sen kummempia kuin on esim. itse.
        Myös epäonnistumisia, mokaamisia, tms. on turhaa pelätä tai hävetä, jokainen tekee joskus virheitä, jokainen mokaa joskus. Ja ainoa, joka ne muistaa, on ihminen itse, muut unohtavat sen toisen ihmisen mokat lyhyessä ajassa.
        Se on oma itse, joka "tuomitsee" itsensä, ei muut.
        Eikä tuohon oikein lääkkeet auta kummemmin, mutta itseään pystyy harjoittamaan olemaan ja toimimaan sosiaalisissa tilanteissa. Itsestään voi oppia myös tykkäämään, vaikka ei se aina helppoa olekaan.

        Olipas hyvin avaava kirjoitus.
        Pikkuhiljaa se kai alkaa helpottaa, kun muokkaa omia ajatuksiaan paremmiksi.
        Jostain syystä sitä jää vain kiinni välillä itseään tuomitsemiin ajatuksiin


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä kaivatussasi

      on parasta?
      Ikävä
      90
      1369
    2. Koska muru nähdään

      Kaksin?
      Ikävä
      46
      738
    3. Sinisilmäiselle tutulle miehelle

      Iltaisin ikävä pahenee ja olet usein mielessä. Toivon merkitseväni sinulle paljon. On ihan hirveän vaikeaa miettiä, mit
      Ikävä
      52
      660
    4. Et vaan tajua

      Että rakastan sua
      Ikävä
      20
      659
    5. Sanoppa ihan rohkeasti

      Mun huonot puolet! En suutu…
      Ikävä
      82
      650
    6. Olen jo oppinut tuntemaan

      sinun kirjoitustyylisi
      Ikävä
      53
      618
    7. Mikä kaivatussasi

      on pahinta?
      Tunteet
      47
      591
    8. Mikä herkku

      Kaivattusi On? 😁
      Ikävä
      51
      582
    9. Nainen ... ala olemaan miehille täysin hyödytön

      Otsikossa on paras neuvo jokaiselle naiselle, jonka hän voi koskaan saada. Moni mieshän ajattelee jo nyt, että naiset o
      Sinkut
      133
      577
    10. Ylen typerät rinnastukset.

      Näin YLE…..Saksassa ei ole äärioikeisto ollut vallassa sitten Hitlerin . YLEn toimittajille tiedoksi . Hitler oli Saksan
      Maailman menoa
      191
      557
    Aihe