Läheisen kuolema ja suru

Anonyymi-ap

23

135

Äänestä

    Vastaukset 23

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Kiitos aloituksen laittajalle ! On lohdullista lukea surusta
      mitä siitä kirjoitetaan. Kun se vyöryy yli miettii miten tästä ikinä selviän.

      "Surun kesto vaihtelee yksilöllisesti. Suru ilmenee ajoittain voimakkaampana
      ja ajoittain heikompana. Surulla ei ole oikeaa tai väärää kestoa.
      Läheisen kuolemasta muistuttavat tapahtumat ja ajatukset voivat kuitenkin aiheuttaa voimakkaita surureaktioita pitkänkin ajan päästä."

      Minulla on tänään juuri sellainen päivä, että rektiot ovat voimakkaat.
      Tänään erikoisesti tuntuu, että suru ylittää henkiset voimavarani.
      Murrun se surun alle.

      Jos jonakin päivänä pääsen vähän helpommalla toisena päivänä
      suru iskee kahta kauheammin ja ikävä sietämättömän tuskallinen.

      • Anonyymi00002

        Otan osaa suruusi.
        Millainen elämä sinulla oli läheisesi kanssa? Oliko onnellisia hetkiä, oliko vaikeitakin aikoja?
        Millainen muisto jäi hautajaisista? Käytkö usein haudalla?

      • Anonyymi00003
        Anonyymi00002 kirjoitti:

        Otan osaa suruusi.
        Millainen elämä sinulla oli läheisesi kanssa? Oliko onnellisia hetkiä, oliko vaikeitakin aikoja?
        Millainen muisto jäi hautajaisista? Käytkö usein haudalla?

        Kiitos !
        Meillä oli hyvä elämä. Olimme hyvin onnellisia yhdessä
        ja hyvin läheisiä. Vaikeat ajat liittyivät molempien sairauksiin ja ne
        lähensivät meitä lisää. Muita vaikeuksia meillä ei ollut.
        Puolisoni kuolema oli yllättävä ja sanoisinko traaginen.
        Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta aivan liian aikaisin.
        Siksikään en toivu siitä. Olen järkyttynyt siitä aina vaan.
        Hautajaiset olivat nopeasti, niistä en paljon muista,

        En itkultani mitään juuri nähnytkään. Se oli hirvittävää.
        Olin romahtaa sen valkoisen arkun viereen tai päälle
        ja huutaa "minäkin haluan kuolla, en halua elää ilman sinua, rakas ja tärkein
        ihmiseni ja ystäväni, tule takaisin !!!"

    • Anonyymi00004

      Suru on monikerroksinen prosessi.

      "Suruun sisältyy myös oman identiteetin, elämän, sosiaalisen ympäristön, ihmissuhteiden sekä tulevaisuuden merkityksen pohtiminen sekä uudelleenrakentaminen.
      Tarkoituksen etsiminen läheisen kuolemalle ja elämän perimmäisten kysymysten uudelleen tarkasteleminen ovat tyypillisiä suruprosessissa."

    • Anonyymi00005

      Miksi pitää surra ja pillittää niiku pikkuvauvat? Vai luuletko että elämä on ikuista. On teillä murheet, menisit sinäki töihi.

    • Anonyymi00006

      Onkohan täällä ketään eläkeiässä olevaa lapsetonta, joka on menettänyt
      läheisensä ?
      Miten olette pärjänneet ?
      Itselleni totaalinen suru ja yksinäisyys on tyrmäävää,
      koska ystävänikin ovat jo tuonpuoleisessa.

    • Anonyymi00007

      Olen yhtä ja toista surrut elämäni aikana, rakkauksia, riitoja vanhempien
      kanssa, epäonnistumisia, mutta tällaisesta surusta en tiennyt mitään.
      Kuolemasta minulla oli vain kypsymättömiä ajatuksia.
      Kun tuli pahin suru, elämänkumppanini menehtyminen mikään ei
      auta.
      Itkeminen ei helpota.
      Mikään ei "jalosta".
      Todellisuutta ei pääse pakoon.
      Kaikki on särkynyt.
      Suru lävistää minut kokonaan.
      Kysyn miksi, miksi, miksi tietäen, etten vastausta saa ja itken.
      Tulevaisuudesta en tiedä mitään.
      En pysty sitä edes ajattelemaan.
      Nyt on pimeääkin pimeämpää.

    • Anonyymi00008

      Suru kohtaa joskus jokaista. Siinä on kolmenlaista tapaa reagoida: yksi ajattelee, että tästä en selviä ikinä. Toinen ajattelee, miten tästä selviän. Ja se kolmas ajattelee, että tästä selviän aikanaan.

      Ketkä näistä selviävät parhaiten?

      • Anonyymi00009

        Surusta selviäminen ei ole mikään kilpailu. Jokaisen elämä on omansalainen
        ja jokaisen suru on omansalainen.

      • Mummunen
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Surusta selviäminen ei ole mikään kilpailu. Jokaisen elämä on omansalainen
        ja jokaisen suru on omansalainen.

        Mä ajattelen, että surua ei tarvitse aikatauluttaa, suru ei ole projekti, surulla ei ole tavoitteita, surulla ei oo myöskään kasvoja eikä ääntä, suru ei oo suoritus.


        Suru on kuin rakas enkeli olkapäällä, 👼🏻
        muistuttaen koko ajan katoavaisuudesta.

    • Anonyymi00010

      Suru ei ole rakas enkeli. Se on musta enkeli.

    • Anonyymi00011

      Ei se ole yksi vaikeimmista asioista. Läheisimmän kuolema on vaikein asia
      elämässä.

      • Anonyymi00019

        Niin varmaan, kunnes tulee muuta yhtä vaikeaa tai vielä vaikeampaa.

    • Anonyymi00012

      Kaikki kuolee kokoajan.

      • Anonyymi00015

        Pitäisko sen mielestäsi lohduttaa surevaa ?

    • Anonyymi00013

      jatkuva kirvely sukupuolen korjauksen jälkeen tekee sen ettei voi enää näköjää koskettaakaan itseään saa haluamaan kuolemaa yhä vain enemmäm, samaan aikaan elämässä tapahtuu kaikkea muutakin kurjaa käsittämätöntä ja jälleen kerran kukaan ei puhu mitään olen todellakin valmis kuolemaan vsillä en halua nähdä sitä surua mitä rakkaani joutuvat kokemaan ei se ole mitään enää

    • Anonyymi00014

      Ei minullakaan. Voimia sinulle !

    • Anonyymi00016

      Puoli vuotta mieheni kuolemasta. Taas itkettää kovasti. On tämä raskasta soutua eteen ja taakse. Puolisoni kuoli yllättäen ja niin vaikeaa tottua tähän yksinäisyyteen. Ikävä puristaa.

      • Anonyymi00018

        Se on hirveää. Suru on yksinäisyyden äärimmäinen muoto.
        Suruun ja yksinäisyyteen ei totu. Kaipaus on ylitsepääsemätöntä.
        Itken paljon, joka päivä ja annan itkun tulla. Se helpottaa edes
        hitusen hetkeksi, kun suruntuska on pahimmillaan tuntuu kuin saisi sydänkohtauksen.

      • Anonyymi00020

        Puoli vuotta on näissä asioissa lyhyt aika. Vähitellen helpottaa, mutta vielä 20 vuoden kuluttua, jos elät, voi kyynel jossain tilanteessa vierähtää silmään. Tai ääni voi värähtää, kun ääneen muistelet häntä jonkun kanssa.

        Silti elämä on hyvää! Lämmin kyynel joskus tai pieni värähdys äänessä voi tuntua jopa suloiselta, elämän rikkaudelta.

      • Anonyymi00021
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        Puoli vuotta on näissä asioissa lyhyt aika. Vähitellen helpottaa, mutta vielä 20 vuoden kuluttua, jos elät, voi kyynel jossain tilanteessa vierähtää silmään. Tai ääni voi värähtää, kun ääneen muistelet häntä jonkun kanssa.

        Silti elämä on hyvää! Lämmin kyynel joskus tai pieni värähdys äänessä voi tuntua jopa suloiselta, elämän rikkaudelta.

        Elämänhalu on ollut poissa minulta jo kolme vuotta
        eikä ehdi palata, olen vanha. Olisin halunnut kuolla
        samalla hetkellä, kun puolisonikin kuoli.

      • Anonyymi00022
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        Puoli vuotta on näissä asioissa lyhyt aika. Vähitellen helpottaa, mutta vielä 20 vuoden kuluttua, jos elät, voi kyynel jossain tilanteessa vierähtää silmään. Tai ääni voi värähtää, kun ääneen muistelet häntä jonkun kanssa.

        Silti elämä on hyvää! Lämmin kyynel joskus tai pieni värähdys äänessä voi tuntua jopa suloiselta, elämän rikkaudelta.

        Kuulostaa "Hertta"-sarjan ohjeelta.

    • Anonyymi00017

      Ja lohdottelu suomrssa on seuraavaa: "mene töihin"! Tarkoitan ammattiapua.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Puukotus Kajaanissa

      Kuka puukotti ja ketä? https://yle.fi/a/74-20247765 Vähemmän yllättäen päihteet mainittu
      Kajaani
      57
      1391

    2. Taas henkirikos

      Kuka lienee nyt asialla.
      Ilomantsi
      26
      1010

    3. Tulisitko huomenna mun luo?

      🤗
      Ikävä
      78
      879

    4. Mitä söpö

      Mies mietit?
      Ikävä
      64
      768

    5. Nainen, tässä olen kahden vaiheilla

      Toinen pitäisi valita ja kummassakin on hyvät ja huonot puolensa. Toinen olisi sellainen pysyvä mutta työläs. Toinen taa
      Ikävä
      69
      744

    6. Miten uskallan sua nähdä

      Kun vaikutat suuttuneelta :(
      Ikävä
      47
      722

    7. Hyvä on sitten, jos et sitä s*ksiä halua kanssani.

      Rakastetaan vaan toisiamme, voin käydä muualla tyydyttämässä fyysisenpuolen tarpeet. Puhumalla tämäkin olisi selvinnyt.
      Ikävä
      131
      675

    8. Minä en ole koskaan

      Rakastanut ketään toista yhtä paljon kuin sinua
      Ikävä
      89
      670

    9. Humalassa autolla ajo.

      Tuhti humala hyydytti kuljettajan Suomussalmella -sammui rattiin ,uutisoi Ylä-Kainuu.
      Suomussalmi
      11
      652

    10. Tiesitkö? Jorma Uotisen EX-rakas on Helena Lindgren - Nämä ovat välit nyt: "Me ollaan..."

      Jorma Uotinen ja Helena Lindgren olivat avoliitossa v. 1982-1999. Pariskunta oli aikansa näyttävä julkkispari, missä i
      Kotimaiset julkkisjuorut
      13
      626

    11. Suloinen ja herkkä

      Toiset huomioiva, räväkkä, yllättävä. Ei sellaisesta voi olla pitämättä.
      Rakkaus ja rakastaminen
      31
      595

    12. Hurja pako Kuhmossa

      19 vuotias kaahasi humalassa jalkakäytävälle tänään. Kuka mitä häh.
      Kuhmo
      4
      562

    13. Jäljitelmä Birginit

      Ei jumaleisson, Jeffin vaimo kertoo et nää Hermesit olikin jäljitelmiä ja timangit labrarääsää. Anna mun kaikki kestää �
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      559

    14. Minä muistan

      Minä muistan sinut nauravana. Sellaisena, joka sai tavallisenkin hetken tuntumaan vähän kevyemmältä, kuin huoneeseen ol
      Ikävä
      45
      550

    15. Vähän pitää

      Kiusia ja näyttää
      Ikävä
      93
      528

    16. Hyvää yötä hurmuri

      Iltaa haaveeni! Kauniita unia😘 Jospa me vielä nähtäis ja juteltais, suukoteltais ja halittais, siliteltäis ja hyväiltä
      Ikävä
      24
      493

    17. Mä voisin rakastua noihin tähti silmiin

      Katseesi on niin lumoava nainen💚.
      Ikävä
      18
      492

    18. Taidat olla

      Luovuttanut jo minun suhteeni osalta?
      Ikävä
      36
      465

    19. Pitäisikö seksille asettaa huvivero?

      (ja jos hankkisi todistuksen sen harrastamisesta velvollisuudesta tai lisääntymistarkoituksessa, saisi siitä vapautuksen
      Sinkut
      113
      464

    20. Jos tullaan toisiamme vastaan, niin

      pitäiskö pysähtyä ja onnitella?
      Ikävä
      37
      461
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt