Kaste on kuuliaisuutta Jumalan armosta

teidän vauvakastettujen kirjoittelua niin ei niistä huoju rakkautta centinkään vertaa, Jumalana täällä esiinnytte, kiivailette kuin Raamatun juutalaiset, ylipapit ja kirjan oppineet.Mikä henki teissä vaikuttaa, kysyn vaan?

täällä seuraa kirjoitti:

teidän vauvakastettujen kirjoittelua niin ei niistä huoju rakkautta centinkään vertaa, Jumalana täällä esiinnytte, kiivailette kuin Raamatun juutalaiset, ylipapit ja kirjan oppineet.Mikä henki teissä vaikuttaa, kysyn vaan?

Lue lisää

Ihmistä ei pidä tuomita, ettei teitä tuomittaisi. Jumalan sana on kuitenkin lahjomaton? Se tuomitsee uudestikastajien puuhat.
Ef.4:5 "yksi kaste". Toiset kasteet uudestikasteet on pimeydestä. Jumalan ei tarvi koskaan uusia tekojaan. Älä mene väärän uuden vieraan hengen alle uudestikasteessa, sillä sen te hyvin kärsitte. Uudestikaste on uutta vierasta evankeliumia, joka johtaa vieraan hengen alle menemiseen "toisen jeesuksen" seuraajaksi.
2. Kor. 11:4
Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte.

valitettavasti kirjoitti:

Ihmistä ei pidä tuomita, ettei teitä tuomittaisi. Jumalan sana on kuitenkin lahjomaton? Se tuomitsee uudestikastajien puuhat.
Ef.4:5 "yksi kaste". Toiset kasteet uudestikasteet on pimeydestä. Jumalan ei tarvi koskaan uusia tekojaan. Älä mene väärän uuden vieraan hengen alle uudestikasteessa, sillä sen te hyvin kärsitte. Uudestikaste on uutta vierasta evankeliumia, joka johtaa vieraan hengen alle menemiseen "toisen jeesuksen" seuraajaksi.
2. Kor. 11:4
Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte.

Lue lisää

Ef 4:5Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste!

Tuolla "roikaleella" on tapana aina raiskata Jumlan sana.Ei kirjoita kok jaetta.

valitettavasti kirjoitti:

Ihmistä ei pidä tuomita, ettei teitä tuomittaisi. Jumalan sana on kuitenkin lahjomaton? Se tuomitsee uudestikastajien puuhat.
Ef.4:5 "yksi kaste". Toiset kasteet uudestikasteet on pimeydestä. Jumalan ei tarvi koskaan uusia tekojaan. Älä mene väärän uuden vieraan hengen alle uudestikasteessa, sillä sen te hyvin kärsitte. Uudestikaste on uutta vierasta evankeliumia, joka johtaa vieraan hengen alle menemiseen "toisen jeesuksen" seuraajaksi.
2. Kor. 11:4
Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte.

Lue lisää

Raamattu opettaa, jotta usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta. Sillä se, joka Jumalan luokse tulee täytyy uskoa, että Jumala on. Jumalan luokse tullaan henkilökohtaisen uskon kautta niin Raamattu selvästi opettaa. Ei vauva eikä aikuinen tarvitse kastetta ennen kuin on tullut uskoon.

Raamatun kanta on yksiselitteisen selvä siitä, että on vain yksi usko ja yksi kaste. Mutta luterilaisella kirkolla on kaksi erilaista kastetta. Lähetyskentillä kastetaan ne, jotka ovat tulleet uskoon sen perusteella, että he ovat vastaanottaneet pelastuksen henkilökohtaisen uskoontulon myötä. Sitten heidän lapset kastetaan sen perusteella, koska heidän vanhempansa ovat tulleet uskoon. Tässä on nyt kaksi kastetta toinen uskovalle, joka on tullut uskoon Jumalan armosta ja toinen pikkulapselle, joka ei ole tullut uskoon, vaan hänet kastetaan toisen ihmisen uskoontulon perusteella.



Raamattu kuitenkin opettaa että on vain yksi kaste, joka tarkoittaa, että se tehdään vain kerran ja aina samoilla perusteilla eli uskoon tulon jälkeen. Luterilaisella kirkolla on kaksi erilaista kastetta toinen uskoontulleille sekä toinen pienelle sylivauvalle, joka kastetaan toisen ihmisen uskoon tulon perusteella tai siksi jos hänen vanhempansa kuuluvat luterilaiseen kirkkoon olivat sitten vanhemmat uskossa tai eivät. Ja Suomessa ainakin selkeästi yli 90% kirkon jäsenistä ovat julkijumalattomia. Lut.kirkon sylivauva ”kasteelle” ei löydy yhtään perustetta Uuden Testamentin kirjoituksista.

perillä jos sinne kostut , tiedät viimeistään kumpi kaste oli oikea.Kaste EI PELASTA, vaan USKO, usko JO se!

ja lopeta pulputtaminen kirjoitti:

perillä jos sinne kostut , tiedät viimeistään kumpi kaste oli oikea.Kaste EI PELASTA, vaan USKO, usko JO se!

20 jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana. [1. Moos. 6:5-8,17-22]
21 Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, [Ef. 5:26; Hepr. 10:22]

kasteena kirjoitti:

20 jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana. [1. Moos. 6:5-8,17-22]
21 Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, [Ef. 5:26; Hepr. 10:22]

Lue lisää

Pyhä Raamattu, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos.Taka osa sivu 15 Kaste osaa käsittelevä osuuden viimeinen lause:mutta sylilasten kastamista ei mainita. Näin siis luterilaiset Raamatun kääntäjät, KASTEESTA!

Suomen pipliaseura kirjoitti:

Pyhä Raamattu, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos.Taka osa sivu 15 Kaste osaa käsittelevä osuuden viimeinen lause:mutta sylilasten kastamista ei mainita. Näin siis luterilaiset Raamatun kääntäjät, KASTEESTA!

Lue lisää

Kastamattomat pakanat ja lahkolaisten kastamattomat lapset ovat kokonaan seurakunnan ja Kristusruumiin ulkopuolella. Beliar sitoo heitä maailmaan.

Kastetut lapset ovat seurakunnan jäseniä.
12 Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin;
13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?

lukisit sisältä kirjoitti:

Kastamattomat pakanat ja lahkolaisten kastamattomat lapset ovat kokonaan seurakunnan ja Kristusruumiin ulkopuolella. Beliar sitoo heitä maailmaan.

Kastetut lapset ovat seurakunnan jäseniä.
12 Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin;
13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?

Lue lisää

millaiseen päätökseen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon (johon ilm sinäkin kuulut) kirkolliskokous v1992 käyttöön ottamansa Raamatun Kaste osaa käsittelevässä osassa kirjoittaa:MUTTA SYLILASTEN KASTAMISTA EI MAINITA.

kasteena kirjoitti:

20 jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana. [1. Moos. 6:5-8,17-22]
21 Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, [Ef. 5:26; Hepr. 10:22]

Lue lisää

1Piet 3: 20 jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta. 21 Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena-joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,



Pietari sanoi opetuksensa olevan vertauskuva Nooan päivistä, jolloin valmistettiin arkkia. Niinpä tuota Raamatun kohtaa ei voi ymmärtää tuntematta sen vertauskuvaa: Arkin rakentamista edelsi usko ja uskon kautta Nooan astui arkkiin, jonka jälkeen vesi tuli ja hukutti muun maailman. Mutta, Nooa pelastui uskon kautta, ei veden kautta. Usko pelasti Nooan hukkumasta veteen ja vesi erotti Nooan ja muun maailman toisistaan. Mikä erottaa uskovan maailman hengestä?

Pyhä Henki tekee sen erotuksen, joka saa aikaan erottautumisen tästä maailman hengestä. Pietari opetti myös, ettei vesikaste poista lihan saastaa? Mitenkä sellainen voi pelastaa tai tuoda syntien anteeksiantamuksen, joka ei poista lihan saastaa? Eli vesikaste ei pelasta eikä tuo syntien anteeksisaamista, koska se poista lihan saastaa, vaan on hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta ja tuo hyvän omantunnon pyytämisen seurauksena Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä, jonka kautta Jumala Pyhän Henkensä kautta erottaa meidät maailman syntisestä hengestä.

Tällä tavoin mekin pelastumme synnistä, mutta niin kuin Nooakin pelastui hukkumiskuolemalta (kadotus) uskon kautta, niin mekin pelastumme kadotukselta pelastuksen vastaanottamalla, jonka jälkeen Pyhä Henki pyhittää ja pelastaa meidät synniltä joka tuhoaa ja turmelee ihmistä. Eli vesikaste ei sittenkään pelasta, vaan uskoontulossa ihminen vastaanottaa pelastuksen ja ottaa sen jälkeen vesikasteen. Vesikaste on myös vertauskuvaa Pyhästä Hengestä ja sen toiminnasta, sillä vain Pyhä Henki voi kastaa meidän lihan kuolemaan ei vesi. Kasteenhauta kuvaa meille myös sitä, että kun kastaja kastaa kastettavan, upottaen hänet kasteen kautta kuolemaan synnille, niin samoin myös Pyhä Henki kuolettaa lihan tekoja. Kastaja pitää kiinni kastettavaa veden alla, niin kuin Jumalakin pitää meistä kiinni meidän lihamme kuollessa tämän maailman synnille. Ja niin kuin kastaja vetää kasteen haudasta kastettavan ylös, pitäen kiinni kastettavasta, niin samoin Jumalakin pitää kiinni meistä kannatellen meitä uudessa elämässä, jota saamme hänen vanhurskaudessaan ja Henkensä avulla vaeltaa Pyhän Hengen vaikuttaessa vanhurskauden tekoja.

Tämän kaiken mitä kasteenhauta kuvaa, niin sen Jumala tekee Pyhän Hengen ja sanan kautta, sillä vesikaste ei ole lihan saastan poistamista. Pietari opettaa, ettei kaste poista lihan saastaa, kuinka voimme silloin asettaa sellaisen pelastus ja puhdistus kysymykseksi, joka ei poista lihan saastaa?



Eli vesikaste ei pelasta eikä tuo syntien anteeksisaamista, koska se poista lihan saastaa, vaan on hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta ja tuo hyvän omantunnon pyytämisen seurauksena Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä, jonka kautta Jumala Pyhän Henkensä kautta erottaa meidät maailman syntisestä hengestä.



Apt 2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.



Tässä käsketään ensin tekemään parannus ja sitten menemään kasteelle syntien anteeksisaamiseksi. Mutta, koska Pietari itse opetti myöhemmin ettei vesikaste poista lihan saastaa, niin ei se voi myöskään olla välineenä syntien anteeksisaamisessa, vaan seuraamus pelastumisesta.



2 Kor 7:1 Koska meillä siis on nämä lupaukset, rakkaani, niin puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta, saattaen pyhityksemme täydelliseksi Jumalan pelossa.


Kristuksen täydellisen synnittömän elämän sekä Hänen verensä ja kuolemansa ja ylösnousemuksen kautta poistetaan lihan saasta, kun on tehty parannus ja uskottu evankeliumi eli uskottu Jeesuksen olevan Herra ja Pelastaja. Pyhityselämä Pyhän Hengen kautta myös puhdistaa uskovat lihan ja hengen saastutuksesta. Vesikaste ei poista lihan saastaa eikä tuo syntien anteeksiantamusta.



Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan päälle. Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle ja siunaukseni sinun vesojesi päälle,Jes 44:3



Tässä Jesajan kirjan kohdassa vesi samaistetaan Jumalan Pyhään Henkeen. Sama asia sanotaan kahdella eri tavalla ja sanoilla, mutta kuitenkin puhutaan yhdestä ja samasta asiasta. Tässä kohdassa vesi tarkoittaa Jumalan Henkeä. Luonnollinen vesi ei poista lihan saastaa eikä vaikuta syntien anteeksisaamista eikä tuo pelastusta. Vesi on Pyhän Hengen esikuvaa ja siksi vesi esiintyy monesti Raamatun opetuksessa, mutta meidän tulee erottaa esikuva täyttymyksestä eli vesi Pyhästä Hengestä.

sanoo:Hän sanoi heille:"Menkää kaikkialle maailmaan ja JULISTAKAA evankeliumia kaikille luoduille.Joka sen USKOO ja saa kasteen, on pelastuva.Joka ei USKO, se tuomitaan kadotukseen.

16:15-16 kirjoitti:

sanoo:Hän sanoi heille:"Menkää kaikkialle maailmaan ja JULISTAKAA evankeliumia kaikille luoduille.Joka sen USKOO ja saa kasteen, on pelastuva.Joka ei USKO, se tuomitaan kadotukseen.

Lue lisää

Aluksi kastettiin paljon yksinäisiä ihmisiä.

Kastaminen yleistyi pian (APT.16) perhekunnittain tapahtuvaksi. Kaikki perheenjäsenet kastettiin, jotta he saivat kaikki luvatun Pyhän Hengen lahjan kasteessa. "Vai ettekö tiedä, että meidät kaikki, jotka olemme Kristukseen Jeesukseen kastetut, olemme hänen kuolemaansa kastetut?"

Kastamattomilta pakanoilta ja lahkolaisten kastamattomilta lapsilta puuttuu Pyhä Henki, koska heitä ei ole kastekäskyn mukaisesti kastettu kristittyjen kasteella nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen (Mt.28:19-20)

Lahkojen uudestikasteissa on vieras antikristuksen henki.(Gal.5:20-21)

16:15-16 kirjoitti:

sanoo:Hän sanoi heille:"Menkää kaikkialle maailmaan ja JULISTAKAA evankeliumia kaikille luoduille.Joka sen USKOO ja saa kasteen, on pelastuva.Joka ei USKO, se tuomitaan kadotukseen.

Lue lisää

..ja monet uskoo! Ja monet pienet lapsetkin uskoo Kristusta, mutta sinä et usko, niinkö?

lisäksi kirjoitti:

Aluksi kastettiin paljon yksinäisiä ihmisiä.

Kastaminen yleistyi pian (APT.16) perhekunnittain tapahtuvaksi. Kaikki perheenjäsenet kastettiin, jotta he saivat kaikki luvatun Pyhän Hengen lahjan kasteessa. "Vai ettekö tiedä, että meidät kaikki, jotka olemme Kristukseen Jeesukseen kastetut, olemme hänen kuolemaansa kastetut?"

Kastamattomilta pakanoilta ja lahkolaisten kastamattomilta lapsilta puuttuu Pyhä Henki, koska heitä ei ole kastekäskyn mukaisesti kastettu kristittyjen kasteella nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen (Mt.28:19-20)

Lahkojen uudestikasteissa on vieras antikristuksen henki.(Gal.5:20-21)

Lue lisää

käännöksessä nimen omaan lukee luterilaisten toimesta:mutta sylilasten kastamista ei mainita.Tämä siis evankelis-luterilaisen kirkolliskokouksen käännöskomitea 1992.
Mutta kun luemme samasta 1992 käännöksestä siinä lukee esim. Mark. 16:15-16 julistakaa evankeliumia kaikille luoduille, joka USKOO ja saa kastee se pelastuu
Edelleen samassa ev. lut kirkon käännöskomiten hyväksymässä Raamatussa lukee
Apostolien teoissa 16 luvussa Paavali julistaa evankeliumia Jeesuksesta, kun vanginvartija aikoo tappaa itsensä luullen vangien karanneeen, kysyy Paavalilta ja Siilaalta:Herrat mitä minun pitää tekemän että PELASTUISIN, ja Paavali vastaa:USKO HERRAAN JEESUKSEEN niin pelastut.jne kaste tulee sitten myöhemmin.
Samassa luvussa Jumala avaa purppuramyyjä Lydian sydämmen, eli Lydia ottaa sanan Jeesuksen vastaan, ja pelastuu......jne myöhemmin sitten ottaa kasteen.

julistettu.. kirjoitti:

..ja monet uskoo! Ja monet pienet lapsetkin uskoo Kristusta, mutta sinä et usko, niinkö?

vähän suuremmatkaaan lapset EIVÄT USKO, valitettavasti!
Kysyt uskoani, tässä:minun Vapahtajani, Lunastajani, Herrani, syntieni Sovittaja, Kuninkaani on yksin omaan ja ainoastaan Vapahtaja Jeesus Kristu.Tapettu Karitsa joka kolmantena päivänä kirjoitusten mukaan nousi kuolleista Isän Jumalan herättämänä kuolleista oli kuolleista nousemuksensa jälkeen 40vrk ihmisten keskuudessa , nousi ylös taivaaseen ja on kerran sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.Tosin tulee sitä ennen hakemaan omansa, häneen uskovat KARITSAN HÄIHIN taivaaseen. Siinä minu uskoni ja autuuteni kohde JEESUS KRISTUS.

luterilaisten Raamatun kirjoitti:

käännöksessä nimen omaan lukee luterilaisten toimesta:mutta sylilasten kastamista ei mainita.Tämä siis evankelis-luterilaisen kirkolliskokouksen käännöskomitea 1992.
Mutta kun luemme samasta 1992 käännöksestä siinä lukee esim. Mark. 16:15-16 julistakaa evankeliumia kaikille luoduille, joka USKOO ja saa kastee se pelastuu
Edelleen samassa ev. lut kirkon käännöskomiten hyväksymässä Raamatussa lukee
Apostolien teoissa 16 luvussa Paavali julistaa evankeliumia Jeesuksesta, kun vanginvartija aikoo tappaa itsensä luullen vangien karanneeen, kysyy Paavalilta ja Siilaalta:Herrat mitä minun pitää tekemän että PELASTUISIN, ja Paavali vastaa:USKO HERRAAN JEESUKSEEN niin pelastut.jne kaste tulee sitten myöhemmin.
Samassa luvussa Jumala avaa purppuramyyjä Lydian sydämmen, eli Lydia ottaa sanan Jeesuksen vastaan, ja pelastuu......jne myöhemmin sitten ottaa kasteen.

Lue lisää

Kielletäänkö siinä kastamasta lasta? kun perhekuntia kastettiin?

Filippin vanginvartijan KAIKKI OMAISET kastettiin samana yön hetkenä.
Munkaan Raamatussa ei mainita että lapset jätettiin kastamatta.

Myös Lyydian perhekunta kastettiin, eikä mainintaa,m etä lpaset jätettiin kastamatta.'

Sensijaan eka helluntaina selvästi sanotaan KETÄ KASTE KOSKEE:

"ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
39. Sillä teille ja TEIDÄN LAPSILLENNE tämä lupaus on annettu"

--ai niin sinä sanot, että kaikki tuhannet lapsineen paikalla olleet ymmärsivät sanomattakin että vaikka ympärilaikkaus koski lapsia ,niin tää uusi syntyymi ei koske lapsia.

luterilaisten Raamatun kirjoitti:

käännöksessä nimen omaan lukee luterilaisten toimesta:mutta sylilasten kastamista ei mainita.Tämä siis evankelis-luterilaisen kirkolliskokouksen käännöskomitea 1992.
Mutta kun luemme samasta 1992 käännöksestä siinä lukee esim. Mark. 16:15-16 julistakaa evankeliumia kaikille luoduille, joka USKOO ja saa kastee se pelastuu
Edelleen samassa ev. lut kirkon käännöskomiten hyväksymässä Raamatussa lukee
Apostolien teoissa 16 luvussa Paavali julistaa evankeliumia Jeesuksesta, kun vanginvartija aikoo tappaa itsensä luullen vangien karanneeen, kysyy Paavalilta ja Siilaalta:Herrat mitä minun pitää tekemän että PELASTUISIN, ja Paavali vastaa:USKO HERRAAN JEESUKSEEN niin pelastut.jne kaste tulee sitten myöhemmin.
Samassa luvussa Jumala avaa purppuramyyjä Lydian sydämmen, eli Lydia ottaa sanan Jeesuksen vastaan, ja pelastuu......jne myöhemmin sitten ottaa kasteen.

Lue lisää

ja pakene lahkosta. Uudestikastajalahkoissa on Herodeksen henki jatkamassa keskeneräistä työtään alle kaksivuotiaitten ja sitä hieman vanhempienkin lasten keskuudessa yrittäen jättää ne Punaisen Meren rannalle kastamattomiksi ilman Pyhää Henkeä tämän maailman ruhtinaan orjiksi

Kristittyjen lapset on kastettuja Kristusruumiin jäseniä, seurakunnan jäseniä. Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin;
sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

neuvo kirjoitti:

ja pakene lahkosta. Uudestikastajalahkoissa on Herodeksen henki jatkamassa keskeneräistä työtään alle kaksivuotiaitten ja sitä hieman vanhempienkin lasten keskuudessa yrittäen jättää ne Punaisen Meren rannalle kastamattomiksi ilman Pyhää Henkeä tämän maailman ruhtinaan orjiksi

Kristittyjen lapset on kastettuja Kristusruumiin jäseniä, seurakunnan jäseniä. Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin;
sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

Lue lisää

nimittäin tuo Punaisen meren ylitys.

Sen aikanahan koko kansa sai kasteen Moosekseen:

" Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi
2. ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä"

Mooses on esikuva Kristuksesta, kansan Luvattuun maahan johdattajasta.

Taisiat olla harvat jotka jättivät pienet lasensa rannalle Egyptiläisten armoille ja selitivät että ei kaste kuulu pienille lapsille.

olisko ollu niitä jotka yrittivät peitellä lapsiaan Punaisen meren ylityksen aikan jotta eivät saisi kastta Moosekseen ja selittivät että "ei tää kaste lapsille kuulu"

Oliko niitä Korneliuksen kodissa jotka veivät pienet palsensa piiloon jotta heitä ei kasettasi.

Taikka oliko niitä jotka ajoivat pienet lapsensa eka heluntaina pois paikalta jotta heitä ei kasettasi.
Kaikki varmaan ymmärsivät että vaikka pienet lapset ympärilaikattiin ja siten OTETTIIN HEIDÄN JUMALAN OMAKSI JA heidät velvoitettiin noudattamaan lakia,

niin ilman että kukaan olis vähääkään vihjannut niin tuhannet paikalla olleet lasten vanhemmat tahjusivat ,että tää uusi juttu ei koske pieniä lapsi ja väittivät Pietari vastaan, kun tämä kehitti ottamaan kasteen ja korosti, että "TEILLE JA TEIDÄN LAPSILLENNE TÄÄMÄ KUULUU"

Eli. toisin sanoen, lukija:

OSOITA RAAMATUSTA, ETTÄ PIENET LAPSET JÄTETIIN KASTAMATTA.


Valiettavan paljon vanhemmat jättävät lahkojohtajien pakottamana pienet lapsensa Punaisen Meren rannalle vihollisen armoille.
Voiko julmempaa menettelyä OMAN lapsen kohdalla tehdä?

16:15-16 kirjoitti:

sanoo:Hän sanoi heille:"Menkää kaikkialle maailmaan ja JULISTAKAA evankeliumia kaikille luoduille.Joka sen USKOO ja saa kasteen, on pelastuva.Joka ei USKO, se tuomitaan kadotukseen.

Lue lisää

EI SUINKAAN ILMOITA USKON JA KASTEEN JÄRJESTYSTÄ EIKÄ SITÄ KEITÄ TULEE KASTAA, VAAN KUKA VOI PELASTUA! Kyseessä on "loppuun" asti kestävä usko!

Ananias ja Safiira ja muutamat muut ovat varoittavia esimerkkejä kastetuista, joiden usko ei kestänyt loppuun asti! Raamattu ei aseta uudestisyntymistä kasteen ehdoksi, vaan kasteen sisällöksi ...Room. 6: 4 "uudessa elämässä vaeltaman"-sanat on liitetty nimenomaan kasteeseen! Silti kyseessä ei ole kasteen ulkonainen muoto "kasteen hauta" vaan kasteen sisältö: yhteenkasvaminen Herran kanssa: vanha kuolee...naulittiin jo ristille Jeesuksessa...haudattiin jo Jeesuksessa...nousi jo kuolleista Jeesuksessa...elää uutta elämää Jeesuksessa uskon kautta...armosta...Jumalan nimessä!

Uskova kastettu ei tarkoita välttämättä uskovana kastettua...kyse ei ole järjestyksestä..

Jos esimerkiksi helluntailaisten tapaan ajateltaisiin, ettei lapsia tule kastaa, koska he eivät voi uskoa, silloin tulisi yhtä johdonmukaisesti vain todeta, että he ovat kadotettuja, koska, joka ei usko, tuomitaan kadotukseen...

lisäksi kirjoitti:

Aluksi kastettiin paljon yksinäisiä ihmisiä.

Kastaminen yleistyi pian (APT.16) perhekunnittain tapahtuvaksi. Kaikki perheenjäsenet kastettiin, jotta he saivat kaikki luvatun Pyhän Hengen lahjan kasteessa. "Vai ettekö tiedä, että meidät kaikki, jotka olemme Kristukseen Jeesukseen kastetut, olemme hänen kuolemaansa kastetut?"

Kastamattomilta pakanoilta ja lahkolaisten kastamattomilta lapsilta puuttuu Pyhä Henki, koska heitä ei ole kastekäskyn mukaisesti kastettu kristittyjen kasteella nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen (Mt.28:19-20)

Lahkojen uudestikasteissa on vieras antikristuksen henki.(Gal.5:20-21)

Lue lisää

Apt 10:1-48; Kornelius, sinun rukouksesi on kuultu, ja sinun almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä. Niin lähetä nyt Joppeen ja kutsu tykösi Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan; hän majailee nahkuri Simonin talossa meren rannalla.’ Sentähden minä lähetin heti sinulle sanan, ja sinä teit hyvin, kun tulit. Nyt olemme siis tässä kaikki Jumalan edessä, kuullaksemme kaiken, mitä Herra on käskenyt sinun puhua. "Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: "Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön, vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen. Sen sanan, jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen evankeliumia rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kaikkien Herra, sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte; te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa. Ja me olemme kaiken sen todistajat, mitä hän teki juutalaisten maassa ja Jerusalemissa; ja hänet he ripustivat puuhun ja tappoivat. Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä, ei kaikelle kansalle, vaan Jumalan ennen valitsemille todistajille, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen, kuin hän oli kuolleista noussut. Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi. Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta. Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat. Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin, sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?" Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.

Kornelius oli kutsunut taloonsa koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä Pietarin tullessa Korneliuksen taloon. Pietari julisti syntien anteeksiantamusta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Pyhä Henki tuli kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat. Ja ympärileikatut juutalaiset, jotka olivat tulleet Pietarin mukana hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin, sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi; ei kai kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin. Tässä käy selvästi ilmi, ettei saanut kastaa muita kuin uskoontulleita. Alkuseurakunnassa oli siis selvästi voimassa kielto olla kastamatta muita kuin uskoontulleita.

Pakanat tulivat uskoon ja täyttyivät Pyhällä Hengellä ja niin kuin aikaisemmin tutkimme, niin uskon kautta Jeesukseen saa vain luvatun Hengen. Järjestys on taas oikea, ensin sanan julistusta syntien anteeksisaamisesta uskon kautta Jeesukseen ja sitten sanan vastaan ottaminen ja uskoontulo ja sen jälkeen kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen. Valtionkirkkolaitokset opettavat, että lapsikasteessa saa Pyhän Hengen, synnit anteeksi, vapautetaan saatanan vallasta, liitetään seurakuntaan ja tulee Jumalan lapseksi. Valtiokirkkolaitoksilla tarkoitan luterilaista, ortodoksista ja katolista kirkkoa. Näillä kirkoilla on kaikki nämä opetukset väärin, niin kuin olet huomannut, Raamatusta ei löydy näitä opetuksia. Tässähän oli jo täytytty Pyhällä Hengellä ennen kastetta. Raamattu opettaa Pyhän Hengen saamisen edellytyksenä olevan uskon Jeesukseen, eikä kasteen. Tämä kohta todistaa myös, että synnit saadaan anteeksi uskon kautta Jeesukseen.

APT 11: 16-18: Silloin minä muistin Herran sanan, jonka hän sanoi: ‘Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä’. Koska siis Jumala antoi yhtäläisen lahjan heille kuin meillekin, kun olimme uskoneet Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin mikä olin minä voidakseni estää Jumalaa?" Tämän kuultuansa he rauhoittuivat ja ylistivät Jumalaa sanoen: "Niin on siis Jumala pakanoillekin antanut parannuksen elämäksi".

Pietari kertoi Jerusalemissa pakanoiden uskoon tulosta Apt 11 luvussa. Huomaamme tästä luvusta, jotta kysymys oli todella siitä jottei ketään voitu kastaa ennen kuin hän on tullut uskoon. Pietari kertoi, koska pakanat olivat tulleet uskoon, niin ei hän voinut estää Jumalaa. Jonka jälkeen Jerusalemin seurakunnassa iloittiin siitä kun Jumala oli antanut myös pakanoille parannuksen elämäksi.

Näistä kohdista Apt 10:44-48 sekä Apt 11:16-18 käy selville selkeästi, ettei alkuseurakunta kastanut ketään joka ei ollut tullut uskoon. Evankeliumin kuulleet pakanat tulivat uskoon ja Pietari sanoo:”Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?" Apostolien tekojen luvussa 11 Pietari sanoo, koska siis pakanatkin olivat saman uskon lahjan, niin mikä hän on estämään Jumalan asetuksia. Oli kielto olla kastamatta muita kuin uskoontulleita. Sillä niin Pietari sanoo, ettei kukaan nyt voi kieltää heitä kastamasta kun ovat saaneet Pyhän Hengen ja tulleet uskoon. Luterilainen teologia väittää, että tässä ei ollut kaste kieltoa, vaan se että juutalaiset luulivat ettei pakanoita saa kastaa. Mutta tämä väite on todella epäraamatullinen, sillä: Mark 16:15-16 Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Apostolit tiesivät Kristuksen käskyn perusteella, että kaikista kansoista uskoontulleet kastetaan, sillä näin oli Kristus heitä käskenyt tehdä. Näin myös Pietari kumppaneineen tiesi, että vesikaste kuuluu kaikille uskoontulleille. Joten Apt 10:44-48:sta käy selvästi ilmi, että oli kielto olla kastamatta muita kuin uskoontulleita olivat he sitten juutalaisia tai pakanoita.
7. Lyydia purppuranmyyjä

APT 16:11-15; Kun nyt olimme purjehtineet Trooaasta suoraan Samotrakeen, ja seuraavana päivänä Neapoliin, ja sieltä Filippiin, joka on ensimmäinen kaupunki siinä osassa Makedoniaa, siirtokunta. Siinä kaupungissa me viivyimme muutamia päiviä. Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille. Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä". Ja hän vaati meitä.

Paavali, Silas ja Timoteus saapuivat Filippiin ja menivät sapattina joen rannalle, koska arvelivat siellä olevan rukouspaikan. Joen rannalla oli Lyydia niminen purppuranmyyjä ja Herra avasi Lyydian sydämen ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui. Kun Lyydia perhekuntineen oli kastettu hän pyysi Paavalia kotiinsa sanoen jos pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa kotiini ja majailkaa siellä. Lyydian sydän avautui evankeliumille ja hän tuli uskoon ja kastettiin. Lyydian perhekunta kastettiin myöskin ja niin kuin olemme edellä tutkineet, että kaikki kastetut olivat uskoontulleita, niin varmasti myös kastetut perhekuntalaiset olivat uskossa. Koska, kielto kastaa muita kuin uskovia oli apostolien aikaan käytössä, eivät apostolit voineet kastaa muita kuin uskovia, jotka olivat tehneet parannuksen.

Paavaliakaan ei lähetetty kastamaan ihmisiä, vaan julistamaan evankeliumia. Paavali kumoaa luterilaisen sekä katolisen sylivauva kasteteologian, sillä Paavali oli lähetetty julistamaan evankeliumia ei kastamaan, mutta Paavalikin kastoi sen jälkeen kun uskoontulo oli tapahtunut. Herran apostolit julistivat Jumalan sanaa ja kastoivat uskoontulleet, jotta Raamatullinen järjestys toteutuisi, ensin usko ja sitten kaste. Herran apostolit eivät sotkeneet taivaallisia koordinaatteja, vaan he tarkasti noudattivat Jeesuksen antamia käskyjä.

1 KOR 1:14-18; Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen, niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut. Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut. Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan -ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi. Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
8. Vanginvartijan perhekunta

APT 16:20-34; Ja vietyänsä heidät päällikköjen eteen he sanoivat: "Nämä miehet häiritsevät meidän kaupunkimme rauhaa; he ovat juutalaisia ja opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä noudattaa, koska me olemme roomalaisia". Ja kansakin nousi heitä vastaan, ja päälliköt revittivät heiltä vaatteet ja käskivät lyödä heitä raipoilla. Ja kun olivat heitä paljon pieksättäneet, heittivät he heidät vankeuteen ja käskivät vanginvartijan tarkasti vartioida heitä. Sellaisen käskyn saatuaan tämä heitti heidät sisimpään vankihuoneeseen ja pani heidät jalkapuuhun. Mutta keskiyön aikaan Paavali ja Silas olivat rukouksissa ja veisasivat ylistystä Jumalalle; ja vangit kuuntelivat heitä. Silloin tapahtui yhtäkkiä suuri maanjäristys, niin että vankilan perustukset järkkyivät, ja samassa kaikki ovet aukenivat, ja kaikkien kahleet irtautuivat. Kun vanginvartija heräsi ja näki vankilan ovien olevan auki, veti hän miekkansa ja aikoi surmata itsensä, luullen vankien karanneen. Mutta Paavali huusi suurella äänellä sanoen: "Älä tee itsellesi mitään pahaa, sillä me kaikki olemme täällä". Niin hän pyysi valoa, juoksi sisälle ja lankesi vavisten Paavalin ja Silaan eteen. Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?" Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta. Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.

Maanjäristyksen jälkeen vanginvartija aikoi surmata itsensä, koska luuli vankien karanneen. Paavali huutaa ettei hän tappaisi itseään, koska he kaikki olivat vielä vankilan sisällä. Valoa pyytäen vanginvartija juoksi sisälle ja lankesi vavisten Paavalin ja Silaan eteen. Vanginvartija vei heidät ulos ja sanoi mitä pitää minun tekemän, että minä pelastuisin ? Niin he sanoivat hänelle usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut sekä myös sinun perhekuntasi. Sen jälkeen he menivät vanginvartijan kotiin ja puhuivat Jumalan sanaa hänelle ja kaikille, jotka olivat kokoontuneet taloon. Ja sitten vanginvartija ja hänen omaisensa kastettiin.

Vanginvartija vei kasteen jälkeen Paavalin ja Silaan asuntoonsa ja tarjosi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi. Vanginvartija ja koko hänen perheensä kuulivat julistetun sanan ja tulivat uskoon ja kastettiin. Järjestys on taas sama, ensin sanan julistus sitten usko ja sen jälkeen sitten kaste.
9. Synagoogan esimies Krispus ja hänen perhekuntansa

APT 18:1-8; Sen jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja meni Korinttoon. Siellä hän tapasi erään Akylas nimisen juutalaisen, joka oli Pontosta syntyisin ja äsken tullut Italiasta, ja hänen vaimonsa Priskillan. Klaudius oli näet käskenyt kaikkien juutalaisten poistua Roomasta. Ja Paavali meni heidän luoksensa. Ja kun hänellä oli sama ammatti kuin heillä, jäi hän heidän luoksensa, ja he tekivät työtä yhdessä; sillä he olivat ammatiltaan teltantekijöitä. Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan. Ja kun Silas ja Timoteus tulivat Makedoniasta, oli Paavali kokonaan antautunut sanan julistamiseen ja todisti juutalaisille, että Jeesus on Kristus. Mutta kun he vastustivat ja herjasivat, pudisti hän vaatteitansa ja sanoi heille: "Tulkoon teidän verenne oman päänne päälle! Viaton olen minä; tästedes minä menen pakanain tykö." Ja hän lähti sieltä ja meni erään Titius Justus nimisen jumalaapelkääväisen miehen tykö, jonka talo oli aivan synagoogan vieressä. Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa , uskoivat, ja heidät kastettiin.

Synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perheensä uskoivat Herraan Jeesukseen ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa Jumalan sanaa uskoivat ja kastettiin. Järjestys on taas oikea, ensin sanan julistus sitten uskoontulo ja sen jälkeen kaste. Lapsikasteen kannattajat opettavat, että ihminen, joka on lapsena kastettu, kun hän sitten tulee uskoon ja menee uskovien kasteelle, niin se on ihmisteko ja armosta pois lankeaminen. Raamattu opettaa kuitenkin aivan päinvastoin. Ihminen, joka tekee parannuksen ja tulee uskoon, meneekin kasteelle Jumalan armosta, Hänen sanansa selvän opetuksen mukaan. Tämä on suurta Jumalan armoa, että ihminen voi ja saa tehdä, niin kuin Raamattu opettaa. Lapsikaste se vasta onkin ihmisteko, kun opetetaan lapsikasteen liittävän seurakuntaan, niin siitä seuraa pakkoliittäminen, ilman ihmisen omaa valintaa. Tämä jos mikä on ihmisteko, kun kirkon pappi kastaa pienen lapsen ”väkisin”, ilman lapsen henkilökohtaista uskonratkaisua.

Onhan Raamatun opetus selvä siitä, että ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen Jumalalle; Hebr 11:6; Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät. Raamattu edellyttää Hänen luokseen tulevalta henkilökohtaista uskoa Jumalaan. Tämä sulkee pois kaikki kirkolliset traditiot esim. lapsikasteen suorittamisen, koska Jumalan luokse tulevalla tulee olla omakohtainen usko. Lapsikasteen sakramentti opetus onkin toista evankeliumia, koska Raamatusta ei löydy siitä mitään mainintaa.

Voitto Ramu kirjoitti:

nimittäin tuo Punaisen meren ylitys.

Sen aikanahan koko kansa sai kasteen Moosekseen:

" Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi
2. ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä"

Mooses on esikuva Kristuksesta, kansan Luvattuun maahan johdattajasta.

Taisiat olla harvat jotka jättivät pienet lasensa rannalle Egyptiläisten armoille ja selitivät että ei kaste kuulu pienille lapsille.

olisko ollu niitä jotka yrittivät peitellä lapsiaan Punaisen meren ylityksen aikan jotta eivät saisi kastta Moosekseen ja selittivät että "ei tää kaste lapsille kuulu"

Oliko niitä Korneliuksen kodissa jotka veivät pienet palsensa piiloon jotta heitä ei kasettasi.

Taikka oliko niitä jotka ajoivat pienet lapsensa eka heluntaina pois paikalta jotta heitä ei kasettasi.
Kaikki varmaan ymmärsivät että vaikka pienet lapset ympärilaikattiin ja siten OTETTIIN HEIDÄN JUMALAN OMAKSI JA heidät velvoitettiin noudattamaan lakia,

niin ilman että kukaan olis vähääkään vihjannut niin tuhannet paikalla olleet lasten vanhemmat tahjusivat ,että tää uusi juttu ei koske pieniä lapsi ja väittivät Pietari vastaan, kun tämä kehitti ottamaan kasteen ja korosti, että "TEILLE JA TEIDÄN LAPSILLENNE TÄÄMÄ KUULUU"

Eli. toisin sanoen, lukija:

OSOITA RAAMATUSTA, ETTÄ PIENET LAPSET JÄTETIIN KASTAMATTA.


Valiettavan paljon vanhemmat jättävät lahkojohtajien pakottamana pienet lapsensa Punaisen Meren rannalle vihollisen armoille.
Voiko julmempaa menettelyä OMAN lapsen kohdalla tehdä?

Lue lisää

Jotkut puolustavat sylivauva ”kastetta” sekä valelukastetta 1 Kor 10, jossa sanotaan, että Israelin kansa sai kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä. Katsotan mitä Raamattu sanoo asiasta:



1 Kor 10:1 Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi 2 ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä.



1 Kor 10:1:ssä on sana kasteen, joka on kreikaksi ebaptisanto, joka tulee verbistä baptidzo. He saivat siis kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä. Jotta asia avautuu oikealla tavalla tulee meidän katsoa se tapahtuma, jossa Israelin kansa kulki meren poikki.



2 Moos 14:17 Ja katso, minä paadutan egyptiläisten sydämet, niin että he tulevat heidän perässänsä; minä näytän kunniani tuhoamalla faraon ja koko hänen sotajoukkonsa, hänen sotavaununsa ja ratsumiehensä. 18 Ja egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä näytän kunniani tuhoamalla faraon, hänen sotavaununsa ja ratsumiehensä." 19 Niin Jumalan enkeli, joka oli kulkenut Israelin joukon edellä, siirtyi kulkemaan heidän takanansa; ja pilvenpatsas siirtyi heidän edeltänsä ja asettui heidän taaksensa20 ja tuli egyptiläisten joukon ja Israelin joukon väliin; ja pilvi oli pimeä noille ja valaisi yön näille. Näin koko yönä toinen joukko ei voinut lähestyä toista. 21 ¶ Ja Mooses ojensi kätensä meren yli. Niin Herra saattoi vahvalla itätuulella, joka puhalsi koko yön, meren väistymään ja muutti meren kuivaksi maaksi; ja vesi jakautui kahtia. 22 Ja israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa myöten, ja vesi oli heillä muurina sekä oikealla että vasemmalla puolella. 23 Ja egyptiläiset, kaikki faraon hevoset, hänen sotavaununsa ja ratsumiehensä, ajoivat heitä takaa ja tulivat heidän perässänsä keskelle merta. 24 Kun aamuvartio tuli, katsahti Herra egyptiläisten joukkoa tulenpatsaasta ja pilvestä ja saattoi hämminkiin egyptiläisten joukon. 25 Ja hän antoi heidän vaunujensa pyöräin irtautua, niin että heille kävi vaikeaksi päästä eteenpäin. Niin egyptiläiset sanoivat: "Paetkaamme Israelia, sillä Herra sotii heidän puolestansa egyptiläisiä vastaan".26 Mutta Herra sanoi Moosekselle: "Ojenna kätesi meren yli, että vedet palautuisivat ja peittäisivät egyptiläiset, heidän sotavaununsa ja ratsumiehensä".27 Niin Mooses ojensi kätensä meren yli, ja aamun koittaessa meri palasi paikoillensa, egyptiläisten paetessa sitä vastaan; ja Herra syöksi egyptiläiset keskelle merta.



Egyptiläiset ajoivat takaa israelilaisia. Tämän tähden Jumalan enkeli siirtyi Israelin edeltä heidän taaksensa ja pilvenpatsas siirtyi myös heidän taakse. Pilvi tuli egyptiläisten ja israelilaisten väliin ja egyptiläisten puoli oli pimeä eivätkä he voineet lähestyä israelilaisia. Sen jälkeen Mooses ojensi kätensä meren yli, jonka jälkeen Herra puhalsi koko yön vahvalla itätuulella, jonka seurauksena vesi jakautui kahtia ja muutti merenpohjan kuivaksi. Näin Israelin kansa kulki meren poikki kuivaa myöten ja vesi oli heillä muurina sekä oikealla että vasemmalla puolella.



Kun Israelin kansa kulki kuivaa myöten, niin ei heitä upotettu eikä valeltu vedessä, sillä he kulkivat kuivaa myöten ja vesi oli heillä muurina oikealla ja vasemmalla puolella. Se miksi UT käyttää sanaa ebaptisanto (upottaa) oli siksi, koska Mooses oli välimies Jumalan ja kansan välillä ja Mooses oli siten esikuvaa Uuden ja paremman Liiton Välimiehestä Jeesuksesta Kristuksesta, joka upottaa Häneen uskovat Pyhässä Hengessä että vedessä, johon Mooses ei pystynyt.



Herra puhui Moosekselle: 2 Moos 25:22 Ja siinä minä ilmestyn sinulle ja puhun sinulle armoistuimelta, niiden kahden kerubin välistä, jotka ovat lain arkin päällä, kaiken sen, minkä minä sinun kauttasi israelilaisille säädän.



Hebr 8: 5 ja jotka palvelevat siinä, mikä on taivaallisten kuva ja varjo, niinkuin ilmoitettiin Moosekselle, kun hänen oli valmistettava maja. Sillä hänelle sanottiin: "Katso, että teet kaikki sen kaavan mukaan, joka sinulle vuorella näytettiin".6 Mutta tämä (Jeesus Kristus) taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.7 Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle.



Eli punaisen meren ylityksessä ei upotettu eikä valeltu, vaan kuljettiin kuivaa myöten toiselle puolelle. Ebaptisanto sanaa kuvaa tässä kohdassa suhdetta, joka kansalla oli välimieheen eli Moosekseen. Uudessa Liitossa kansa kastetaan sitten vedessä Välimiehen nimeen sekä Pyhässä Hengessä itse Välimieheen eli Jeesukseen Kristukseen.



Vanhassa liitossa koko kansa sylivauvat mukaan lukien kulki yli punaisen meren. Uudessa Liitossa on taas eri järjestys, sillä Jeesus Kristus itse sanoi: ”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi", Mark 1:15. Eli Uuden Liiton järjestyksessä tulee ensin olla parannus ja usko evankeliumiin, joka tulee sanan kuulemisen kautta. Eli Uudessa Liitossa ei kasteta vedessä sylivauvoja, vaan vain niitä, jotka ovat tehneet parannuksen ja uskoneet evankeliumin.

Efes 1:13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,



Sana opettaa, että pelastus tulee vastaanottaa ja pelastunut ihminen ottaa vastaan myös kasteen:

Room 10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

Apos 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

Totuutta kirjoitti:

Efes 1:13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,



Sana opettaa, että pelastus tulee vastaanottaa ja pelastunut ihminen ottaa vastaan myös kasteen:

Room 10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

Apos 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

Lue lisää

Tämä Raamatun kohta, jota lainasit:"Apos 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset."

Ei suinkaan kerro, että samarialaiset olisivat
"tulleet pelastavaan uskoon" eli vanhurkaiksi uskon kautta Jeesuksen vereen eli uudestisyntyneet Pyhästä Hengestä, koska silloinhan Henki olisi ottanut heidän sydämensä asuinsijakseen...jos nyt väität, että kaste tulee ottaa vastaan, se ei silti merkitse, että kaikki
Apt:ssa maitut kasteet olisivat olleet "uskovien
kasteita" eli pelastavasta uskosta osalliseksi tulleiden kasteita!

Etkö itse huomaa, että Raamattu kumoaa uskoviksi tulleiden kasteen samarialaisten kohdalla sillä, että se nimenomaan mainitsee, ettei Henki ollut
tullut yhteenkään heistä!


Itselläsi on kasteoppi ohi Raamatun!



Etkö osaa myöskään lukea Raamatusta, että jo Jeesuksen avuksi huutaminen on "uskon" seurausta.."kuinka he huutava avuksi sitä, johon eivät usko.." MUTTA EIHÄN SIINÄKÄÄN OLE KYSE
PELASTAVASTA USKOSTA JO OSALLISEKSI TULLEEN JEESUSTA AVUKSI HUUTAVASTA IHMISESTÄ...SEHÄN OLISI
TÄYSIN JÄRJETÖNTÄ!

Mieti Paavalin pelastumista, ei Paavalia kehotettu huutamaan Herraa avuksi, siksi, että olisi jo uudestisyntynyt, eli pelastunut eli saanut jo Jeesuksen veripesun, syntinsä anteeksi ja puhtaan omantunnon, vaan siksi, että pelastuisi
ja synnit pestiin pois kastevedellä, koska siinä
Henki todistaa Jeesuksen verestä!

Näin kävi Paavalille! Korneliuksen tapauksessa järjestys oli toinen: ensin Hengen osallisuus ja sitten vasta vesikaste, mutta niin Jumala silloin vaikutti...Korneliuksen tapausta voidaan pitää uskovan kasteena...ja Herra sen vaikutti!

Totuutta kirjoitti:

Efes 1:13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,



Sana opettaa, että pelastus tulee vastaanottaa ja pelastunut ihminen ottaa vastaan myös kasteen:

Room 10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

Apos 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

Lue lisää

Ei se Raamattu turhaan varoita demonisten uudestikastajalahkojen uudestikasteista. Niissä pippaloissa ei ole Jeesusta ollenkaan.

22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.

5. Yksi kaste (Ef.4:5)

Mistä sakramentti on peräisin ?



Piispa Juha Pihkala on tallettanut ajatuksensa kirjaansa; Johdatus dogmatiikkaan. Pihkalan kirjan teksti on tässä seuraavaksi kursivoituna ja huomion arvoiset kohdat olen lihavoinut .



Sakramentit





Termi sakramentti on johdettu latinankielisestä sanasta sacramentum, joka puolestaan on kreikankielisen mysterion sanan vastine. Viimeksi mainittua käytettiin antiikin aikana yleensä monikkornuodossa ja sillä tarkoitettiin aluksi yksinomaan niin sanottujen mysteeriuskontojen (Eleusiin, Attiksen, Dionyksioksen, Isiksen ym. mysteerit) Jumalanpalveluksen ulkopuolisilta salattua sisältöä. Sitä ei ollut lupa opettaa opillisin käsittein (mathein), eikä sitä voitu kuvata sanojen avulla. Mysteereihin vihittävän (eli mystin oli tuo sisältö itse koettava (pathein). Käyityään lävitse vihkimyksen hän ei saanut kertoa siitä niille, joita ei ollut vihitty Jumalanpalveluksen eli kultin sisältö ja muodot oli ehdottomasti pidettävä salassa. Juuri se, mistä oli vaiettava, oli Mysteeri. Salaisuus yhdisti mysteiksi vihityt siteellä joka ylitti kaikki sosiaali- ja sukupuolirajat. Sen sijaan ”ulkopuolisiin” raja oli jyrkkä.



Mysteereihin vihityt ovatkin aikoinaan pitäneet lupauksensa hämmästytävän hyvin: noiden uskontojen keskeisimpiä asioita ollut niukkojen viitteiden vuoksi erittäin vaikea rekonstruoida. Se kuitenkin tiedetään, että osassa niistä on ollut olennaista ajatus elä­män täydellisestä uudistumisesta. Sen on saanut vihkimyksessä tapahtuva ”kuolema ja ylösnousemus” sekä yhdistyminen jumaluuteen. On kuljettu pimeyden lävitse valoon.



Mvöhemmassä Kreikan kielessä mysterion sana on maallistunut. Filosofisess kielenkäytössä sillä on (noin 300 luvulta eKr. lähtien tarkoitettu totuuden (aletheia) tavalliselle tarkastelutavalle avautumatonta sisäistä olemusta. Arkikielessä se on sittemmin aI­kanut merkitä myös aivan tavallista tai yksityistä tai yhteisiä salai­suuksia



Sana esiintyy myös Vanhan testamentin kreikankielisen kään­nöksen (Septuaginta eli LXX) myöhäisissä,l hellenistiseltä ajalta peräisin olevissa osissa (Damelin kirja ja ns. apokryfikirjat). Apo­krvfikirjoissa se tavataan kolmessa asiayhteydessä. Ensinnäkin se kuvaa pakanallista jumalanpalvelusta. joka torjutaan (esim Viis. 14:15, 23), toiseksi tavallisia maallisia ”salaisuuksia” (Judit 2:2, Iob 12:7,11 Sir. 22:22, 27:16-17,21 sekä 2 Makk 13:21) ja kolmanneksi uskonnol1ista ”salaisuutta”, joka liittyy ennen kaikkea Jumalan luomistyöhön (Viis 2: 22. 6:22). Sitä ei kuitenkaan ole tar­koitettu salassa pidettäväksi, vaan nimenomaan maailmalle julistettavaksi. Danielin kirjassa sana “salaisuus” liittyy Nebukadnessarin uneen: uneen on kätketty Jumalan ilmoitus tulevista. Ju­malan itsensä määräämistä tapahtumista. Unen ”salaisuuden” voi vain Jumala itse paljastaa (Dan. 2:18—19, 27. 28—30. 47. 4:9). Täs­sä “salaisuus” esiintyy ensi kertaa eskatologisia. lopun ajan tapah­tumia kuvaavassa yhteydessä. Vanhan ja Uuden testamentin väli­maastoon sijoittuvassa ilmestyskirjallisuudessa (apokalyptiikka) tämä on jatkuva käytäntö.


Uusi testamentti ja mysterion



Uudessa testamentissa sana mysterion esiintyy vain 28 kertaa. Sitä ei käytetä kertaakaan tavallisessa “maallisessa” merkityksessä. mutta ei myöskään ilmentämään jumalanpalveluksen muotoa ja si­sältöä (niin kuin mysteeriuskonnoissa). Kysymys on aina Jumalan aikaisemmin salattuna olleesta, ihmiskunnan menneisyyden, ny­kyisyyden ja tulevaisuuden kattavasta pelastussuunnitelmasta joka on nyt Uuden testamentin aikana ilmoitettu Jeesuksessa Kristuksessa.



Salaisuus (mysterion) tarkoittaa — kuten edellä on todettu -- Uuden testamentin yhteydessä erityisesti Kristusta, sekä hänen persoo­naansa että hänen tekojaan. Salaisuus on siis ensisijaisesti Kristus itse kaikkine lahjoineen. Tästä keskeisestä näkökulmasta käsin on tarkasteltava myös myöhäisempää ja tavallaan ahtaampaa sakramenttikäsitettä. Sitä ovat kehitelleet erityisesti Tertullianus (200- luvulla) ja Augustinus (400-Iuvulla).



Koska Uudessa testamentissa ei sakramentteja määritellä, vaan sakramentti on siinä läsnä elävänä todellisuutena, kirkollisiin toimituksiin kytketty sakramenttikäsite on mvöhäisempi rajaus. Uudessa testamentjssa ei sanota, että sakramentteja (siinä merkityksessä kuin ne nyt ymmärretään) on kaksi, eikä myöskään, että niitä on seitsemän tai sitten jotain siltä väliltä. Kaikki myöhemmät määrälliset ja sisällölliset rajaukset ovat kirkollista — eivät silti mielivaltaista - tulkintaa. Tämä koskee myös luterilaista sakramentti oppia.



Luterilaisen kirkon opetuksen mukaan varsinaisen sakramentin tunnusmerkit ovat seuraavat: sakramentti on_pyhä toimitus, jonka



1. Kristus on asettanut (asetussanat),

2. jonka olennainen osa on näkyvä aine ja joka

3. välittää Jumalan armon



Sakramentti liittyy siis välittömästi kristillisen uskon ytimeen, joka on Jeesus Kristus ja hänen pelastustekonsa (Johanneksen evankeliumin mukaan hän itse on Jumalan Sana meille). Sen vuoksi sakramentti voi toimituksena olla vain Kristuksen itsensä asettama ja sen on oltava välittömästi tekemisissä pelastuksen kanssa. Asetussanoihjn on toisin sanoen sisällytettävä pelastuksen lupaus.



Näkyvä aine taas osoittaa sakramentissa, että Jumala on todellisesti läsnä luomakunnassa ja kohtaa ihmisen itse luomassaan aineellisessa todellisuudessa. Tämän hän osoitti aikaisemmin tulemalla ihmiseksi Kristuksessa (inkarnaatio). Pelastus on siis tullut koko ihmiselle, ei vain hänen ”henkiselle” ulottuvuudelleen. Sakramentissa tapahtuu jotakin hyvin samankaltaista. Sana tulee siinäkin lihaksi,

Sakramentin asetussanoissa on pelastuksen lupaus. Pelastus on sitä, että ihminen pääsee osalliseksi Jumalan armosta.



Pihkalan esitys paljastaa ettei mysterion-sakramentti sanaa käytetä ilmentämään UT:ssa Jumalanpalveluksen muotoa ja sisältöä. Mutta sanaa mysterion-sakramentti käytetään pakanauskontojen jumalanpalvelusjärjestyksessä. Pihkala jatkaa ettei UT:ssa ei sakramentteja määritellä, vaan sakramentti on siinä läsnä elävänä todellisuutena, kirkollisiin toimituksiin kytketty sakramenttikäsite on myöhäisempi rajaus eli myöhäisempi lisäys. Uudessa testamentissa ei sanota, että sakramentteja (siinä merkityksessä kuin ne nyt ymmärretään) on kaksi, eikä myöskään, että niitä on seitsemän tai sitten jotain siltä väliltä. Kaikki myöhemmät määrälliset ja sisällölliset rajaukset eli lisäykset ovat kirkollista tulkintaa..



Pihkalan todistus on totta, sillä sakramentti-opin alkujuuri on pakanallinen ja Pihkala itsekin kirjoittaa, että sakramenttikäsite on myöhemmin kytketty kirkon opetukseen ja koko sakramenttikäsite on kirkon tulkintaa.



Kirkko on luonut sakramentti käsitteen kreik. sanasta mysterion, joka tarkoittaa salaisuutta. Latinaksi salaisuus on sacramentum. Sana mysterion eli salaisuus tarkoittaa salaisuutta, eikä sitä voida käsitellä sakramenttina, koska sanan tarkoittaa salaisuutta. Sakramentti on väännös latinan sanasta sacramentum, joka myös tarkoittaa salaisuutta. Sakramentti käsite on tullut pakanuudesta, jossa pakanauskonnollisten rituaalien kautta tultiin sisälle näihin pakanauskontoihin pyhien toimitusten kautta..



Minulla on erään uskovaisen veljen tarkka tutkimus ja selvitys sakramentti sanan alkujuurista ja sen sisällöstä, jonka tuon tässä lyhyesti tiivistelmänä.



“Kielellisesti sana “sakramentti” on johdettu latinan sanasta sacramentum (salaisuus), josta hakuteokset yl. esittelevät alkumerkityksenä vala: kirkollisena merkityksenä, perustelematta - kuin itsestäänselvyytenä - “pyhä toimitus”. Näin esim. Facta osa 8, s. 251, v. 1974. Latinan kielessä sana sacramentum on vastine kreikan sanalle mysterion (salaisuus). Tämä vala tarkoitti tarkemmin ottaen roomalaisen sotilaan lippuvalaa, mikä puolestaan oli uskollisuudenvala keisarille ja armeijalle. Vala oli luonteeltaan salaisuus, johon liitettiin maagisia voimia = mysterion eli “sakramentti”. Alkuperäl­tään sakramentti on kuitenkin pakanauskonnollinen rituaali. Myös vanhoihin mysteeriuskontoihin käytiin sisälle sakramenttien kautta. Mm. Iisis-Osiris-Horus, mithras kulteissa-kulteissa ja samoin myös Eleusiin, Attiksen, Dionysioksen ym. palvonnassa. Sakramentti oli mysteeri, salaisuus, jota ei voitu kuvata sanoin, eikä sitä ollut lupa opettaa opillisin käsittein. ym. palvonnassa. “Sakramentti” oli mysteeri, salaisuus, jota ei voitu kuvata sanoin, eikä sitä ollut lupa opettaa opillisin käsittein. Mysteeri yhdisti sakramentissa mysteiksi vihityt toisiinsa ja “ jumaluuteen”. Olennaista oli elämän täydellinen uudistuminen, jonka sai aikaan sakramentin vaikuttama kuolema ja ylösnousemus. Sakramentti oli kuljettanut vihityn pimeyden läpi valoon. Sakramentin välityksellä tultiin sisälle kaikkien maailmanvaltojen valta-uskontoihin, ja kaikkien niiden ytimenä oli eri nimillä muinaisen Baabelin/Babylonian uskonnon Taivaan kuningatar-Äiti-lapsikultti. Ja sellaisena se oli myös viimeisessä, Uuden Liiton alkuseurakunnan aikana vaikuttaneessa rooman maailmanvaltakunnassa, josta se sekoitettiin kristinuskon kanssa alkuseurakunnan turmeltuessa ja enemmistön luodessa seurakunnan rinnalle kirkkolaitoksen, lopullisesti 300-luvulla jKr. Siitä lähtien myös “kristinuskontoon” on tultu sisälle kulttipapin toimittaman “sakramentti” - riitin välityksellä. Ensimmäisiä merkkejä löytyy jo toiselta vuosisadalta jKr., heti apostolien jälkeiseltä ajalta. Kristinusko ja sakramentti eivät tietenkään liity Raamatussa toisiinsa mitenkään. Näin jo siitä yksinkertaisesta syystä, että Raamatussa ei ole koko sakramenttikäsitettä. Se, että UT:ssa (joitakin kertoja myös VT:n kreikannoksessa, Septuagintassa) esiintyy kreikan mysterion = salaisuus, esim. “Kristuksen salaisuus”, ei tietenkään merkitse yhteyttä “Sakramenttiin”, joka selvästi saa kaiken merkityksensä pakanallisista mysteereistä ja magiasta Sakramentin mysteeri on sidottu kirkkoon. Tässä on tehty kehällinen oppirakennelma, jossa Jumalan Sanan väitetään asettaneen sakramentit, sakramentit luovat kirkon ja sakramentteja käyttää kirkko. Raamatun sanaan ja uskoon tämä liitetään kirkon opeissa lisäksi siten, että Jumalan sanotaan asettaneen sakramentin ja kirkollisen papinviran hoitamaan sakramenttia. Myöskin luterilainen uskonvanhurskausoppi, jota kirkko markkinoi “ yksin uskosta, yksin armosta” - tunnuslauseella, on tosiasiassa aivan puhtaaksiviljeltyä katolista sakramentalismia ja magiaa, uskonnollista okkultismia, joka on täydellisesti puhdistettu Jumalan Sanasta ja Raamatullisesta uskosta. Uskosta, joka itsessään vanhurskauttaa (so. julistaa syyttömäksi), Room 10:10. Etymologia eli se, mistä jokin sana on muodostunut, ei tietysti ole sama asia, kuin sanan merkitys tänä päivänä, mutta kiistaton tosiasia on, että sekä Sakramentti- että Kirkko-sanojen alkumerkitykset ovat syvästi pakanallisia ja demonisia. Ne ovat Raamatulle tuntemattomia sanoja ja käsitteitä, eikä niiden sisältö tänäkään päivänä ole irrallaan niiden pakanallisista alkumerkityksistä, vaan ne ovat yhä edelleenkin, itseasiassa hämmästyttävänkin suorassa, yhteydessä alkuperäänsä. Vuosisadat ja -tuhannetkin ovat vierineet, mutta merkillisen uskollisesti noiden sanojen ja käsitteiden sisältö on pysynyt alkuperälleen uskollisena ja pakanallisena. Asia ei muutu sillä, että noita valjaita on - enemmän taikka vähemmän - vetämässä myös Jumalan Hengestä syntynyttä kansaa.”.

Totuutta kirjoitti:

Mistä sakramentti on peräisin ?



Piispa Juha Pihkala on tallettanut ajatuksensa kirjaansa; Johdatus dogmatiikkaan. Pihkalan kirjan teksti on tässä seuraavaksi kursivoituna ja huomion arvoiset kohdat olen lihavoinut .



Sakramentit





Termi sakramentti on johdettu latinankielisestä sanasta sacramentum, joka puolestaan on kreikankielisen mysterion sanan vastine. Viimeksi mainittua käytettiin antiikin aikana yleensä monikkornuodossa ja sillä tarkoitettiin aluksi yksinomaan niin sanottujen mysteeriuskontojen (Eleusiin, Attiksen, Dionyksioksen, Isiksen ym. mysteerit) Jumalanpalveluksen ulkopuolisilta salattua sisältöä. Sitä ei ollut lupa opettaa opillisin käsittein (mathein), eikä sitä voitu kuvata sanojen avulla. Mysteereihin vihittävän (eli mystin oli tuo sisältö itse koettava (pathein). Käyityään lävitse vihkimyksen hän ei saanut kertoa siitä niille, joita ei ollut vihitty Jumalanpalveluksen eli kultin sisältö ja muodot oli ehdottomasti pidettävä salassa. Juuri se, mistä oli vaiettava, oli Mysteeri. Salaisuus yhdisti mysteiksi vihityt siteellä joka ylitti kaikki sosiaali- ja sukupuolirajat. Sen sijaan ”ulkopuolisiin” raja oli jyrkkä.



Mysteereihin vihityt ovatkin aikoinaan pitäneet lupauksensa hämmästytävän hyvin: noiden uskontojen keskeisimpiä asioita ollut niukkojen viitteiden vuoksi erittäin vaikea rekonstruoida. Se kuitenkin tiedetään, että osassa niistä on ollut olennaista ajatus elä­män täydellisestä uudistumisesta. Sen on saanut vihkimyksessä tapahtuva ”kuolema ja ylösnousemus” sekä yhdistyminen jumaluuteen. On kuljettu pimeyden lävitse valoon.



Mvöhemmassä Kreikan kielessä mysterion sana on maallistunut. Filosofisess kielenkäytössä sillä on (noin 300 luvulta eKr. lähtien tarkoitettu totuuden (aletheia) tavalliselle tarkastelutavalle avautumatonta sisäistä olemusta. Arkikielessä se on sittemmin aI­kanut merkitä myös aivan tavallista tai yksityistä tai yhteisiä salai­suuksia



Sana esiintyy myös Vanhan testamentin kreikankielisen kään­nöksen (Septuaginta eli LXX) myöhäisissä,l hellenistiseltä ajalta peräisin olevissa osissa (Damelin kirja ja ns. apokryfikirjat). Apo­krvfikirjoissa se tavataan kolmessa asiayhteydessä. Ensinnäkin se kuvaa pakanallista jumalanpalvelusta. joka torjutaan (esim Viis. 14:15, 23), toiseksi tavallisia maallisia ”salaisuuksia” (Judit 2:2, Iob 12:7,11 Sir. 22:22, 27:16-17,21 sekä 2 Makk 13:21) ja kolmanneksi uskonnol1ista ”salaisuutta”, joka liittyy ennen kaikkea Jumalan luomistyöhön (Viis 2: 22. 6:22). Sitä ei kuitenkaan ole tar­koitettu salassa pidettäväksi, vaan nimenomaan maailmalle julistettavaksi. Danielin kirjassa sana “salaisuus” liittyy Nebukadnessarin uneen: uneen on kätketty Jumalan ilmoitus tulevista. Ju­malan itsensä määräämistä tapahtumista. Unen ”salaisuuden” voi vain Jumala itse paljastaa (Dan. 2:18—19, 27. 28—30. 47. 4:9). Täs­sä “salaisuus” esiintyy ensi kertaa eskatologisia. lopun ajan tapah­tumia kuvaavassa yhteydessä. Vanhan ja Uuden testamentin väli­maastoon sijoittuvassa ilmestyskirjallisuudessa (apokalyptiikka) tämä on jatkuva käytäntö.


Uusi testamentti ja mysterion



Uudessa testamentissa sana mysterion esiintyy vain 28 kertaa. Sitä ei käytetä kertaakaan tavallisessa “maallisessa” merkityksessä. mutta ei myöskään ilmentämään jumalanpalveluksen muotoa ja si­sältöä (niin kuin mysteeriuskonnoissa). Kysymys on aina Jumalan aikaisemmin salattuna olleesta, ihmiskunnan menneisyyden, ny­kyisyyden ja tulevaisuuden kattavasta pelastussuunnitelmasta joka on nyt Uuden testamentin aikana ilmoitettu Jeesuksessa Kristuksessa.



Salaisuus (mysterion) tarkoittaa — kuten edellä on todettu -- Uuden testamentin yhteydessä erityisesti Kristusta, sekä hänen persoo­naansa että hänen tekojaan. Salaisuus on siis ensisijaisesti Kristus itse kaikkine lahjoineen. Tästä keskeisestä näkökulmasta käsin on tarkasteltava myös myöhäisempää ja tavallaan ahtaampaa sakramenttikäsitettä. Sitä ovat kehitelleet erityisesti Tertullianus (200- luvulla) ja Augustinus (400-Iuvulla).



Koska Uudessa testamentissa ei sakramentteja määritellä, vaan sakramentti on siinä läsnä elävänä todellisuutena, kirkollisiin toimituksiin kytketty sakramenttikäsite on mvöhäisempi rajaus. Uudessa testamentjssa ei sanota, että sakramentteja (siinä merkityksessä kuin ne nyt ymmärretään) on kaksi, eikä myöskään, että niitä on seitsemän tai sitten jotain siltä väliltä. Kaikki myöhemmät määrälliset ja sisällölliset rajaukset ovat kirkollista — eivät silti mielivaltaista - tulkintaa. Tämä koskee myös luterilaista sakramentti oppia.



Luterilaisen kirkon opetuksen mukaan varsinaisen sakramentin tunnusmerkit ovat seuraavat: sakramentti on_pyhä toimitus, jonka



1. Kristus on asettanut (asetussanat),

2. jonka olennainen osa on näkyvä aine ja joka

3. välittää Jumalan armon



Sakramentti liittyy siis välittömästi kristillisen uskon ytimeen, joka on Jeesus Kristus ja hänen pelastustekonsa (Johanneksen evankeliumin mukaan hän itse on Jumalan Sana meille). Sen vuoksi sakramentti voi toimituksena olla vain Kristuksen itsensä asettama ja sen on oltava välittömästi tekemisissä pelastuksen kanssa. Asetussanoihjn on toisin sanoen sisällytettävä pelastuksen lupaus.



Näkyvä aine taas osoittaa sakramentissa, että Jumala on todellisesti läsnä luomakunnassa ja kohtaa ihmisen itse luomassaan aineellisessa todellisuudessa. Tämän hän osoitti aikaisemmin tulemalla ihmiseksi Kristuksessa (inkarnaatio). Pelastus on siis tullut koko ihmiselle, ei vain hänen ”henkiselle” ulottuvuudelleen. Sakramentissa tapahtuu jotakin hyvin samankaltaista. Sana tulee siinäkin lihaksi,

Sakramentin asetussanoissa on pelastuksen lupaus. Pelastus on sitä, että ihminen pääsee osalliseksi Jumalan armosta.



Pihkalan esitys paljastaa ettei mysterion-sakramentti sanaa käytetä ilmentämään UT:ssa Jumalanpalveluksen muotoa ja sisältöä. Mutta sanaa mysterion-sakramentti käytetään pakanauskontojen jumalanpalvelusjärjestyksessä. Pihkala jatkaa ettei UT:ssa ei sakramentteja määritellä, vaan sakramentti on siinä läsnä elävänä todellisuutena, kirkollisiin toimituksiin kytketty sakramenttikäsite on myöhäisempi rajaus eli myöhäisempi lisäys. Uudessa testamentissa ei sanota, että sakramentteja (siinä merkityksessä kuin ne nyt ymmärretään) on kaksi, eikä myöskään, että niitä on seitsemän tai sitten jotain siltä väliltä. Kaikki myöhemmät määrälliset ja sisällölliset rajaukset eli lisäykset ovat kirkollista tulkintaa..



Pihkalan todistus on totta, sillä sakramentti-opin alkujuuri on pakanallinen ja Pihkala itsekin kirjoittaa, että sakramenttikäsite on myöhemmin kytketty kirkon opetukseen ja koko sakramenttikäsite on kirkon tulkintaa.



Kirkko on luonut sakramentti käsitteen kreik. sanasta mysterion, joka tarkoittaa salaisuutta. Latinaksi salaisuus on sacramentum. Sana mysterion eli salaisuus tarkoittaa salaisuutta, eikä sitä voida käsitellä sakramenttina, koska sanan tarkoittaa salaisuutta. Sakramentti on väännös latinan sanasta sacramentum, joka myös tarkoittaa salaisuutta. Sakramentti käsite on tullut pakanuudesta, jossa pakanauskonnollisten rituaalien kautta tultiin sisälle näihin pakanauskontoihin pyhien toimitusten kautta..



Minulla on erään uskovaisen veljen tarkka tutkimus ja selvitys sakramentti sanan alkujuurista ja sen sisällöstä, jonka tuon tässä lyhyesti tiivistelmänä.



“Kielellisesti sana “sakramentti” on johdettu latinan sanasta sacramentum (salaisuus), josta hakuteokset yl. esittelevät alkumerkityksenä vala: kirkollisena merkityksenä, perustelematta - kuin itsestäänselvyytenä - “pyhä toimitus”. Näin esim. Facta osa 8, s. 251, v. 1974. Latinan kielessä sana sacramentum on vastine kreikan sanalle mysterion (salaisuus). Tämä vala tarkoitti tarkemmin ottaen roomalaisen sotilaan lippuvalaa, mikä puolestaan oli uskollisuudenvala keisarille ja armeijalle. Vala oli luonteeltaan salaisuus, johon liitettiin maagisia voimia = mysterion eli “sakramentti”. Alkuperäl­tään sakramentti on kuitenkin pakanauskonnollinen rituaali. Myös vanhoihin mysteeriuskontoihin käytiin sisälle sakramenttien kautta. Mm. Iisis-Osiris-Horus, mithras kulteissa-kulteissa ja samoin myös Eleusiin, Attiksen, Dionysioksen ym. palvonnassa. Sakramentti oli mysteeri, salaisuus, jota ei voitu kuvata sanoin, eikä sitä ollut lupa opettaa opillisin käsittein. ym. palvonnassa. “Sakramentti” oli mysteeri, salaisuus, jota ei voitu kuvata sanoin, eikä sitä ollut lupa opettaa opillisin käsittein. Mysteeri yhdisti sakramentissa mysteiksi vihityt toisiinsa ja “ jumaluuteen”. Olennaista oli elämän täydellinen uudistuminen, jonka sai aikaan sakramentin vaikuttama kuolema ja ylösnousemus. Sakramentti oli kuljettanut vihityn pimeyden läpi valoon. Sakramentin välityksellä tultiin sisälle kaikkien maailmanvaltojen valta-uskontoihin, ja kaikkien niiden ytimenä oli eri nimillä muinaisen Baabelin/Babylonian uskonnon Taivaan kuningatar-Äiti-lapsikultti. Ja sellaisena se oli myös viimeisessä, Uuden Liiton alkuseurakunnan aikana vaikuttaneessa rooman maailmanvaltakunnassa, josta se sekoitettiin kristinuskon kanssa alkuseurakunnan turmeltuessa ja enemmistön luodessa seurakunnan rinnalle kirkkolaitoksen, lopullisesti 300-luvulla jKr. Siitä lähtien myös “kristinuskontoon” on tultu sisälle kulttipapin toimittaman “sakramentti” - riitin välityksellä. Ensimmäisiä merkkejä löytyy jo toiselta vuosisadalta jKr., heti apostolien jälkeiseltä ajalta. Kristinusko ja sakramentti eivät tietenkään liity Raamatussa toisiinsa mitenkään. Näin jo siitä yksinkertaisesta syystä, että Raamatussa ei ole koko sakramenttikäsitettä. Se, että UT:ssa (joitakin kertoja myös VT:n kreikannoksessa, Septuagintassa) esiintyy kreikan mysterion = salaisuus, esim. “Kristuksen salaisuus”, ei tietenkään merkitse yhteyttä “Sakramenttiin”, joka selvästi saa kaiken merkityksensä pakanallisista mysteereistä ja magiasta Sakramentin mysteeri on sidottu kirkkoon. Tässä on tehty kehällinen oppirakennelma, jossa Jumalan Sanan väitetään asettaneen sakramentit, sakramentit luovat kirkon ja sakramentteja käyttää kirkko. Raamatun sanaan ja uskoon tämä liitetään kirkon opeissa lisäksi siten, että Jumalan sanotaan asettaneen sakramentin ja kirkollisen papinviran hoitamaan sakramenttia. Myöskin luterilainen uskonvanhurskausoppi, jota kirkko markkinoi “ yksin uskosta, yksin armosta” - tunnuslauseella, on tosiasiassa aivan puhtaaksiviljeltyä katolista sakramentalismia ja magiaa, uskonnollista okkultismia, joka on täydellisesti puhdistettu Jumalan Sanasta ja Raamatullisesta uskosta. Uskosta, joka itsessään vanhurskauttaa (so. julistaa syyttömäksi), Room 10:10. Etymologia eli se, mistä jokin sana on muodostunut, ei tietysti ole sama asia, kuin sanan merkitys tänä päivänä, mutta kiistaton tosiasia on, että sekä Sakramentti- että Kirkko-sanojen alkumerkitykset ovat syvästi pakanallisia ja demonisia. Ne ovat Raamatulle tuntemattomia sanoja ja käsitteitä, eikä niiden sisältö tänäkään päivänä ole irrallaan niiden pakanallisista alkumerkityksistä, vaan ne ovat yhä edelleenkin, itseasiassa hämmästyttävänkin suorassa, yhteydessä alkuperäänsä. Vuosisadat ja -tuhannetkin ovat vierineet, mutta merkillisen uskollisesti noiden sanojen ja käsitteiden sisältö on pysynyt alkuperälleen uskollisena ja pakanallisena. Asia ei muutu sillä, että noita valjaita on - enemmän taikka vähemmän - vetämässä myös Jumalan Hengestä syntynyttä kansaa.”.

Lue lisää

Kreik sana mysterion ja lat. sacramentum sanat tarkoittavat salaisuutta. Uskonnollinen maailma on tuosta sanasta kehittänyt epäraamatullisen sakramentti opetuksen. Seuraavassa on lista Raamatun kohdista, joissa esiintyy kreik. sana mysterion:

Matt 13:11 Hän vastasi ja sanoi: "Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.


Mark 4:11 Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa,


Luuk 8:10 Hän sanoi: "Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksissa, että he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi.


Room 11:25 Sillä minä en tahdo, veljet-ettette olisi oman viisautenne varassa-pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus-hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut,


Room 16:25 Mutta hänen, joka voi teitä vahvistaa minun evankeliumini ja Jeesuksen Kristuksen saarnan mukaan, sen ilmoitetun salaisuuden mukaan, joka kautta ikuisten aikojen on ollut ilmoittamatta,


1 Kor 2:7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,


1 Kor 4:1 Niin pitäköön jokainen meitä Kristuksen käskyläisinä ja Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoina.


1 Kor 13:2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.


1 Kor 14:2 Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.


1 Kori 15:51 Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,


Ef1:9 tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä-


Ef 3:3 että näet tämä salaisuus on ilmestyksen kautta tehty minulle tiettäväksi, niinkuin olen siitä edellä lyhyesti kirjoittanut;


Ef 3:4 josta te sitä lukiessanne voitte huomata, kuinka perehtynyt minä olen Kristuksen salaisuuteen,


Ef 3:9 ja saattaa kaikille ilmeiseksi, mitä on sen salaisuuden taloudenhoito, joka ikuisista ajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, kaiken Luojassa,


Ef 5:32 Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.


Ef 6:19 ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta,


Kol 1:26 sen salaisuuden, joka on ollut kätkettynä ikuisista ajoista ja polvesta polveen, mutta joka nyt on ilmoitettu hänen pyhillensä,


Kol 1:27 joille Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi, kuinka suuri pakanain keskuudessa on tämän salaisuuden kirkkaus: Kristus teissä, kirkkauden toivo.


Kol 2:2 että heidän sydämensä, yhteenliittyneinä rakkaudessa, saisivat kehoitusta omistamaan täyden ymmärtämyksen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen,


Koll 4:3 rukoillen samalla meidänkin edestämme, että Jumala avaisi meille sanan oven puhuaksemme Kristuksen salaisuutta, jonka tähden minä myös olen sidottuna,


2 Tess 2:7 Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää,


1 Tim 3:9 vaan sellaisia, jotka pitävät uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa.


1 Tim 3:16 Ja tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut Hengessä, näyttäytynyt enkeleille, saarnattu pakanain keskuudessa, uskottu maailmassa, otettu ylös kirkkauteen.


Ilm 1:20 Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus on tämä: ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa."


Ilm 10:7 vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille.


Ilm 17:5 Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: "Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti".


Ilm 17:7 Ja enkeli sanoi minulle: "Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden ja tuon pedon salaisuuden, joka häntä kantaa ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.



Niin kuin huomaat niin sana mysterion-sacramentum ei edes esiinny kaste asian yhteydessä eikä ehtoollisen yhteydessä... Kirkon sakramentti oppi on väärä opetus, jonka jokaisen uskovan tulee hyljätä lihan tekona sekä ihmisten perinnäissääntönä ja tyytyä Jumalan ilmoitukseen sekä luopua tukemasta ihmisten perinnäissääntöjä.