Keskustan kannatus 1962-2003

Keskustan ännisaalis eduskuntavaaleissa vuosinen 1962 - 2003 aikana on ollut suurimmillaan vuosina 1991 ja 2003, jolloin ääniä tuli kummallakin kerralla noin neljännes eli 25 %. Pienimmillään Keskustan kannatus oli vuosina 1970 - 1987, joilloin äänisaalis oli suhteellisen vakio 16 - 18 %:n vaihteluvälillä. Vuodesta 1991 alkaen äämiä on kertynyt kaikissa eduskuntavaaleissa vähintään 20 %.

Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus tapahtuneesta kehityksestä. Ratkaiseva muutos tapahtui 80-luvulla NL:n alkaessa jo natista liitoksissaan. Tämä heijastui Suomeen kommunistien kannatuksen vähenemisenä. 60- ja 70-luvuilla Keskustan ja kommunistien kannatus oli suunnilleen yhtä suurta joka vaaleissa. Kommunistien kannatuksen vähin erin romahtaessa 10 %:n tasolle (nykyinen Vasemmistoliitto) tämän ryhmän maaseutuäänet mitä ilmeisemmin ohjatuivat Keskustalle ja selittää Keskustan 90-luvulla alkaneen kannatuksen kasvun.

Toinen selitys on SMP:n hiipuminen, joka osuu samaan saumaan kommunistien kannatuksen vähentymisen kanssa. Näin Keskusta vähitellen onnistui monopolisoimaan itselleen maaseudun ja Pohjois-Suomen äänet.

Maaseudulta parhaiten ääniä keränneet puolueet ovat olleet Kepu, SKDL, SMP ja kristilliset. Näiden yhteenlaskettu äänisaalis oli 42 - 47 % vuosina 1962 - 1983. Vuoden 1987 vaalit olivat suuri katastrofi tälle joukolle, kun yhteinen äänimäärä putosi 36 %:iin. Vuoden 1987 vaalit olivat Kokomuksen ja demarien juhlaa, missä lienee heijastumaa juuri NL:n romahtumiskehityksestä ja Kekkosen puolidiktatoorisen ajan loppumisesta.

Vuoden 1991 vaalit palauttivat tilanteen taas entisellen ja ryhmän kannatus nousi 43 %:iin. Tämä oli kuitenkin vain väliaikaista, sillä vuoden 1995 vaaleissa se putosi jälleen 35 %:iin. Seuraavissa vaaleissa 1999 ja 2003 alkoi taas uusi nousu ja yhteiskannatus on nyt 42 %.

Tämä kehitys on heijastunut myös Keskustan politiikan sisältöön. Kaikken selvimmin asian ovat oivaltaneet Anneli Jäätteenmäki ja hänet keksinyt Kari Hokkanen. Jäätteenmäen vaalipropaganda suuntautui viisaasti heikompisosaiseen väestöön eli juuri niihin väestöryhmiin, jotka olivat aiemmin äänestäneet kommunisteja ja SMP:tä. Voisi melkein väittää, että Keskustaa nykyisin kannattavista ehkäpä viidennes on sellaisia, joilla on ollut vaihtoehtona aiemmin kommunistit. Tämä lisäksi muutaman prosentin lisä on tullut toisesta kurjalistosta eli entisistä SMP:läisistä.

Väitteideni paikkansapitävyyttä kuvastaa mielkestäni hyvin vuoden 1972 vaalien kannatusluvut, kun niitä verrataan nykytilanteeseen. Silloin Kepu sai 17 %, SKDL niin ikään 17 % ja SMP 10 % äänistä. Nyt viime vaaleissa Kepu sai 25 %, Vasemmistoliitto 10 % ja Perussuomalaiset 2 % sekä KD 5 % äänistä. Kummallakin kerralla näiden puolueiden yhteinen äänisaalis oli 42 %. On tapahtunut siis vain uusjakoa edellä mainittujen ryhmittymien kesken.

11

400

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Korrellaatio

      Jo Kekkosen aikana kommunistit ja keskustalaiset olivat kuin paita ja perse. Tai kuin kaksi marjaa.

    • Keskustademari

      Silmiinpistävää on Kepun kannatus Kekkosen huippukaudella, 70-luvulla. Kepulla oli jopa 35 kansanedustajan ryhmiä, kun kannatus vaaleissa oli vain 17% luokkaa. SMP ja maaseudun rakennemuutos selittää osin asiaa, mutta kyllä suuri tekijä varmasti on sekin, että suomalaiset eivät pitäneet siitä, että Kepu on "pakollinen" ulkopoliittisista syistä.

      Kepu oli 70-luvulla sisäisesti pahasti hajallaan. Se tietysti näkyi kannatuksessa kuten demareilla aikaisemmin. Oli Virolaisen ja Karjalaisen ryhmittymät (K-linja), äärikonservatiivinen- ja oikeistolainen falangi Musta Tusina, Kekkosen ja Karjalaisen riidat sekä tietysti MTK, jonka poliittinen vaikutus oli huipussaan 70-luvulla.

    • JormaKKorhonen

      Hyvän ja analyyttisen, siis oikeaan osuvan näkemyksen esität tuostakin asiasta.

      SKDL:n kannattajista kepun kannattajiksi siirtyneiden osuuden arvioit uskoakseni liian pieneksi. Kyllä se on enemmän kuin viidennes kepun nykyisistä kannattajista, ehkä jopa lähes kolmannes. Esim. syntymäkunnassani Rautavaaralla SKDL oli aikoinaan ylivoimaisesti suurin puolue, 11 edustajaa kunnanvaltuuston 21 jäsenestä. Nyt kunta tietääkseni on kepuenemmistöinen.

      Ilman noita SKDL:n kannattajista siirtyneitä kepu olisi jo kuihtunut lähelle luonnollista kokoaan. Mutta jos ja kun trendi säännönmukaisine alltoiluineen jatkuu, niin seuraavissa ek-vaaleissa taas kepu notkahtaa niin paljon, että ainakaan ihan entiselle tasalleen se ei enää myöhemmin nouse.

      • Santeri

        "Esim. syntymäkunnassani Rautavaaralla SKDL oli aikoinaan ylivoimaisesti suurin puolue, 11 edustajaa kunnanvaltuuston 21 jäsenestä. Nyt kunta tietääkseni on kepuenemmistöinen."

        Siksikö muutit pois ja ryhdyit sosialidemokraattiseksi kokoomuslaiseksi?


      • Äiti V...
        Santeri kirjoitti:

        "Esim. syntymäkunnassani Rautavaaralla SKDL oli aikoinaan ylivoimaisesti suurin puolue, 11 edustajaa kunnanvaltuuston 21 jäsenestä. Nyt kunta tietääkseni on kepuenemmistöinen."

        Siksikö muutit pois ja ryhdyit sosialidemokraattiseksi kokoomuslaiseksi?

        Suomalaiset on erikseen.


      • JormaKKorhonen
        Santeri kirjoitti:

        "Esim. syntymäkunnassani Rautavaaralla SKDL oli aikoinaan ylivoimaisesti suurin puolue, 11 edustajaa kunnanvaltuuston 21 jäsenestä. Nyt kunta tietääkseni on kepuenemmistöinen."

        Siksikö muutit pois ja ryhdyit sosialidemokraattiseksi kokoomuslaiseksi?

        ...pelastuin elämälle lähtemällä sieltä pois heti kun kynnelle kykenin ja ihan oikein uskoin pystyväni itseni maailmalla elättämään, siis 16-vuotiaana.

        Suurin syy oli se, että minulla isovanhempieni kasvattipoikana ei ollut sinne edes niitä vähiä kiinnityksiä, joita oli useimmilla tuollakin, keskellä ei mitään.

        Eikä siellä olisi ollut pienimpiäkään mahdollisuuksia päästä vähäisellekään opin tielle, eikä mihinkään muuhun ammattiin kuin metsuriksi, jota työtä jo pikkupoikana olin tehnyt sen verran, että tiesin siitä tarpeeksi.

        Tosin sitten muutamia vuosia myöhemmin niihinkin hommiin Lapin suurille savotoille ajauduin, mutta pyrkimyksenäni oli tulla metsäherraksi. Mutta minusta tulikin metsäsissi ja kaupunkilaisherra.


    • kepututkija

      Maalaislitto/Kepu/keskustan politiikkaa on myös peilattava kannatuslukuihin.

      Maalaisliitto oli ennen sota-aikoja aito maltillinen keskustavoima aikana jolloin niin vasemmalla kuin oikeallakin äärilaidalla ilmeni jopa aktiivista kumouksellista toimintaa. Kannatus oli kohtuullista, ja perustui puolueen harjoittamaan maltilliseen, suomalaisia miellyttäneeseen, politiikkaan.

      Sodan jälkeen ajat olivat ankeita ja Maalaisliitto teki nöyrä työtä maan jälleenrakennuksen eteen, esimerkkinä Vennamon panos asutustoiminnassa. Silloin alkoi kuitenkin jo näkyä merkit puolueen uudesta asemoitumisesta poliittisella kartalla.

      Kun NL:n painostuksesta porvarivoimat pyrittiin tukahduttamaan niin Maalaisliitto liukui mm. pääministeri Kekkosen ohjastamana selkeästi vasemmiston leiriin sen sijaan että olisi jatkanut rakentavaa keskustapolitiikkaa. Kehitys jatkui kiihtyvänä Kekkosen tultua presidentiksi, vaikkakaan osa puolueesta ei vasemmistosuuntausta hyväksynyt.

      Vennamo irtautui ja vei mukanaan ison kannatuksen maaseudun pieniltä ihmisiltä. Virolainen yritti jatkaa rakentavaa politiikkaa, mutta K-linja jyräsi hänetkin. Hallituksia ja eduskuntia hajoitettiin uusien vaalien ja Kekkoselle sopivampien tulosten saavuttamiseksi

      Neovostoliiton romahdettua puolue jäi outoon tilanteeseen josta sen pelasti vain Kekkosen aikana vahvaksi luotu agitaatiokoneisto, kuuluisa kenttäväki. Väyrynen, Aho ja Jäätteenmäki ovat saaneet puolueen kannatuksen pidettyä kohtuullisena haastamalla demareita. On luotu vaikka minkälaisia teennäsiä vastakkainasetteluja joista viimeisin Irak jupakka toimikoon esimerkkinä.

      Harjoitettu politiikka on kuitenkin koko ajan perustunut maaseudulla saavutettuun monopoliasemaan, kannatus kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla ei ole lähtenyt lentoon. Eikä lähde koska kaupunkien väki ei ole sokeaa vaalikarjaa.

      Kepun lopullinen alamäki on alkanut, kuka korjaa potin jää nähtäväksi

      • Sekä sinun että Keskustademarin tilannearviot ovat oikeaan osuneita.

        Kepun politiikka on hyvin opportunistista. Haistellaan vain mistä ääniä voisi saalistaa lisää ja politiikan sisällöstä viis veisataan, mikä on nytkin näkynyt vaalien alla luvatun ja toteutetun hurjana ristiriitana.

        1987 ja 1995 vaalit mielestäni osoittavat, että laskuvaraa alaspäin on melkoisesti, kun tarkastellaan maaseudulla tähän asti kerännyttä nelikkoa kokonaisuutena. Näiden yhteinen laskuvara on noin 5-10 %-yksikköä, josta suurimman taakan saa kantaa Kepu, koska muiden kannatus on jo ennestäänkin vähäinen.

        Kepun toisilleen vastakkaisia intressejä edustavien ryhmien kosiskelu on herkkää aluetta. Nyt on onnistuttu saalistamaan vasemmistolaisia, heikon toimeentulon kannattajia. On luultavaa, että juuri tämä väki tulee pettymään Keskustan politiikkaan ja etsii vaihtoehtoa. Keskustan kannattajissa on yhä enemmän liikkuvia maaseutuäänestäjiä, niitä joiden poliittinen koti oli aiemmin SKDL ja SMP. Toisesta päästä voi taas vuotoa tulla Kokoomuksen suuntaan. SDP on toistaiseksi leimattu Kepun toimesta maaseudulla niin maaseutuvastaiseksi puolueeksi, että sen kannatus tuskin kepuänkyräsukupolven aikana tulee kasvamaan. Vihreät yrittävät uuden puheenjohtajansa linjausten mukaisesti levittää kannatustaan maaseudulle. Helppo tähän ei ole tässä vaiheessa uskoa.

        Politiikalla ja kannatusluvuilla on selvä yhteys. Tässä mielessä alueellinen keskittyminen on Keskustan vihollinen numero yksi. Se tuskin tulee millään lailla lämpenemään kuntauudistukselle, vaikka nyt on jotenkin näennäisesti mukana pohtimassa uudistamistarvetta. Kepun laskuissa kuntatalous ja kuntien itsehallinnon toteuttaminen ei ole päällimmäisenä, vaan vaikutukset omaan kannatukseen määräävät Kepun suunnan.


      • kirveitä
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Sekä sinun että Keskustademarin tilannearviot ovat oikeaan osuneita.

        Kepun politiikka on hyvin opportunistista. Haistellaan vain mistä ääniä voisi saalistaa lisää ja politiikan sisällöstä viis veisataan, mikä on nytkin näkynyt vaalien alla luvatun ja toteutetun hurjana ristiriitana.

        1987 ja 1995 vaalit mielestäni osoittavat, että laskuvaraa alaspäin on melkoisesti, kun tarkastellaan maaseudulla tähän asti kerännyttä nelikkoa kokonaisuutena. Näiden yhteinen laskuvara on noin 5-10 %-yksikköä, josta suurimman taakan saa kantaa Kepu, koska muiden kannatus on jo ennestäänkin vähäinen.

        Kepun toisilleen vastakkaisia intressejä edustavien ryhmien kosiskelu on herkkää aluetta. Nyt on onnistuttu saalistamaan vasemmistolaisia, heikon toimeentulon kannattajia. On luultavaa, että juuri tämä väki tulee pettymään Keskustan politiikkaan ja etsii vaihtoehtoa. Keskustan kannattajissa on yhä enemmän liikkuvia maaseutuäänestäjiä, niitä joiden poliittinen koti oli aiemmin SKDL ja SMP. Toisesta päästä voi taas vuotoa tulla Kokoomuksen suuntaan. SDP on toistaiseksi leimattu Kepun toimesta maaseudulla niin maaseutuvastaiseksi puolueeksi, että sen kannatus tuskin kepuänkyräsukupolven aikana tulee kasvamaan. Vihreät yrittävät uuden puheenjohtajansa linjausten mukaisesti levittää kannatustaan maaseudulle. Helppo tähän ei ole tässä vaiheessa uskoa.

        Politiikalla ja kannatusluvuilla on selvä yhteys. Tässä mielessä alueellinen keskittyminen on Keskustan vihollinen numero yksi. Se tuskin tulee millään lailla lämpenemään kuntauudistukselle, vaikka nyt on jotenkin näennäisesti mukana pohtimassa uudistamistarvetta. Kepun laskuissa kuntatalous ja kuntien itsehallinnon toteuttaminen ei ole päällimmäisenä, vaan vaikutukset omaan kannatukseen määräävät Kepun suunnan.

        heiluu.
        "Kepun politiikka on hyvin opportunistista. Haistellaan vain mistä ääniä voisi saalistaa lisää ja politiikan sisällöstä viis veisataan, mikä on nytkin näkynyt vaalien alla luvatun ja toteutetun hurjana ristiriitana."

        vaalitaktiikka?
        http://www.kuntalehti.fi/uploaded/template/asp/kl_perustyyli.asp?version=39723&category=17


        "Kepun toisilleen vastakkaisia intressejä edustavien ryhmien kosiskelu on herkkää aluetta. Nyt on onnistuttu saalistamaan vasemmistolaisia, heikon toimeentulon kannattajia. On luultavaa, että juuri tämä väki tulee pettymään Keskustan politiikkaan ja etsii vaihtoehtoa. Keskustan kannattajissa on yhä enemmän liikkuvia maaseutuäänestäjiä, niitä joiden poliittinen koti oli aiemmin SKDL ja SMP. Toisesta päästä voi taas vuotoa tulla Kokoomuksen suuntaan. SDP on toistaiseksi leimattu Kepun toimesta maaseudulla niin maaseutuvastaiseksi puolueeksi, että sen kannatus tuskin kepuänkyräsukupolven aikana tulee kasvamaan. Vihreät yrittävät uuden puheenjohtajansa linjausten mukaisesti levittää kannatustaan maaseudulle. Helppo tähän ei ole tässä vaiheessa uskoa."

        No olethan sinä itse todennut etteivät köyhät ja työttömät kiinnosta demareita, on hyvä että edes joku on jollakin tavalla kiinnostunut myös heikompi osaisten elämästä.
        Ei "tapa talonpoika päivässä slogan by arvo salo tarvitse enää ulkopuolisen tekemää leimaamista. Ja toiseksi leimakirveitähän sinäkin jatkuvsti heittelet.

        "Politiikalla ja kannatusluvuilla on selvä yhteys. Tässä mielessä alueellinen keskittyminen on Keskustan vihollinen numero yksi. Se tuskin tulee millään lailla lämpenemään kuntauudistukselle, vaikka nyt on jotenkin näennäisesti mukana pohtimassa uudistamistarvetta. Kepun laskuissa kuntatalous ja kuntien itsehallinnon toteuttaminen ei ole päällimmäisenä, vaan vaikutukset omaan kannatukseen määräävät Kepun suunnan."

        Taas väärin ja yksi leimakirves lisää sinun suunnaltasi.


    • Maaseudulla asuva

      SKDL:n, SMP:n ja kristillisten voimakas kannatus on ollut aina paikallista. Valtaosassa maaseutukuntia noista kolmesta korkeintaan yhdellä puolueella on ollut merkittävä asema, eikä se ole silloinkaan yleensä ollut SDP:n ja kokoomuksen luokkaa.

      Nimenomaan SKDL:n ja SMP:n kannatus on ollut erittäin alueellista. SKDL on ollut toiseksi suurin puolue suuressa osassa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntia, kun taas muissa osin maata sillä on ollut korkeintaan hajannaisesti merkitystä. SMP:n kannatukselle on aina ollut leimallista pienalueellinen merkitys, kuten Suomenselän kunnat ja Pohjois-Savo. Kristilliset ovat menestyneet lähinnä Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla.

      En ymmärrä etenkään käsitystäsi kommunistien taannoisesta vahvasta kannatuksesta maaseudulla. Kuntakohtaiset tulokset riittävän laajalta alueelta tarkasteltuna eivät tuollaista käsitystä tue.

      Valtaosassa maaseutua poliittisen kannatuksen ovat jakaneet keskenään kuten valtakunnallisestikin keskusta, SDP ja kokoomus. Myös ääntensiirtymät ovat tapahtuneet silloin näiden puolueiden välillä.

      Tarkastellaan asiaa sitten maaseudulla tai Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, keskusta on voittanut silloin, kun se on valtakunnallisestikin ollut voittamassa ja hävinnyt silloin, kun se on ollut häviämässä.

      En kiistä noita valtakunnallisiin tuloksiin perustamiasi laskelmia, mutta niiden yhdistäminen maaseutuun vie ne vikaan.

    • Jaba_43

      Takkia on käännelty vilkkaasti, että keräiltäisi ääniä milloin mistäkin, jotta kepu pysyisi vallassa ja hallituksessa.

      Täysin linjatonta menoa, jossa oma suu on aina ollut lähempänä kuin pussin suu eikä koko kansan edusta ole välitetty tippaakaan, ellei sen avulla olisi saatu kähmityksi itselle enemmän kuin muille.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      95
      1503
    2. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      54
      1043
    3. Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että
      Maailman menoa
      399
      905
    4. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      163
      880
    5. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      124
      737
    6. Rakastan häntä

      Jumala, rakastan häntä. Haluan olla hänen omansa. Hänen vierellä. Halata häntä.
      Ikävä
      56
      733
    7. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      678
    8. Naiselle Kuuleppa Tämä

      Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä
      Ikävä
      38
      645
    9. Onko mun toinen

      Puoliskoni täällä, huhuuu 😍❤️ Ihanista ihanin 😚😚
      Ikävä
      57
      641
    10. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      76
      632
    Aihe