Usein esitetään epäilyjä siitä, mitä hyötyä EU:sta oikein. Näiden epäilyjen tueksi sitten luetellaan joukko asioita, joilla heikennetään kansallista päätöksentekoa ja kerrotaan, että EU:n siivellä elävät vapaamatkustajat Norja ja Sveitsi pärjäävät hyvin ilman EU:takin. Sen lisäksi tuodaan sitten monemoista sälää, millä EU:n väitetään vaikeuttavan kansalaisten elämää.
Vastaaminen siihen, mitä hyötyä EU:sta on, ei ole helppoa. Juuri siksi EU-vastainen populismi helposti puree. Ei nähdä sitä, että EU on pitkän juoksun kehitysprosessi, jonka päässä on koko Euroopan vaikutusvallan ja taloudellisen kehityksen turvaaminen. Kun Eurooppa esiintyy yhtenäisemmin, se koetaan johdonmukaisena ja vakaana. Lisäksi Eurooppa näyttää ihan erilaiselta toimijalta satoine miljoonine asukkaineen kuin kansallisvaltioiksi eriteltyinä ja toislleen vastakkaisina toimijoina.
Euroopan vahvuus on ollut sen verraten luja yhteisöllisyys, mikä pohjaa pitkään historiaan ja talonpoikaiseen raadantaan. Euroopassa on tämän vuoksi syvälle juurtunut tasavertaisuuden perinne. Kansallisvaltiot ovat tarkoittaneet kansallisen yhteyden löytymistä ja sen ehtona on usein tasavertainen kohtelu. Tämän vuoksi Euroopassa on aika lailla vastustettu uusliberalistisia talousoppeja, jotka johtavat epätasa-arvon lisääntymiseen. Epätasa-arvon lisääntymisen seuraus Euroopassa on äärioikeistolaisen kansallismielisyyden kasvu, mistä on jo ollut merkkejä.
Jos ja kun Eurooppa kykenee etenemään niin, että se kapitalismi ja uusliberalismia kahliten onnistuu pitämään ihmiset tasavertaisina, Euroopan taloudellisen ja valta-aseman nousulle ei ole mitään esteitä. Euroopan maantieteellinen sijainti on strategisesti hyvä. Se on lähellä muita kehittyviä valtakeskuksia eli Venäjää ja Kauko-Aasiaa. Myös Lähi- ja Keski-Aasia ovat maayhteyden päässä. Euroopan maat kuten myös Japani, Kiina ja Venäjä ovat tuotantoyhteiskuntia, mikä luo pohjaa talouden jatkyvalle kehittymiselle.
USA on näistä poiketen kulutusyhteiskunta ja sen sijainti talouden kehittyviin keskuksiin on epäedullinen. Euroopan maat käyvät huomattavan paljon kauppaa keskenään, mutta vähän USAn suuntaan. Tämä sitoo Euroopan maat yhtenäiseksi, sillä mikään Euroopan maa ei tee uhrauksia tässä suhteessa. Tämänkaltaiset seikat eli yhteinen etu vahvistaa Euroopan uskoa itseensä ja se vähitellen vapautuu täysin itsenäiseksi toimijaksi katsoen vain omaa etuaan. Ensimmäisiä merkkejä tästä kehityksestä on Ranskan ja Saksan asettuminen poikkiteloin USAn kanssa. Eurooppa loitontuu vähitellen USAsta ja vahvistuu sekä yhdentyy sisäisesti. EU:n perustuslain hyväksyminen on yksi mutta välttämätön virstanpylväs tässä prosessissa.
Suomen tulisi EU-politiikassa tukea EU:n vahvistimista omalta osaltaan. Pääministeri Vanhanen on tässä suhteessa ollut vastuullinen korostaessaan EU:n perustuslain merkitystä. Hän näkee vihdoin EU:n pitkän kantaman edut suurempina kuin jotkut lyhyen aikavälin maatalouspoliittiset tuet yms. vähämerkityksisen tässä kokonaisuudessa.
Euroopan kehityksen kannalta on mielenkiintoinen myös Venäjän asennoituminen. Presidentti Putinhan tarjosi omalta osaltaan Euroopalle vahvaa integroitumista Venäjään taloudellisissa, kulttuurisissa ja jopa sotilaallisissa suhteissa. Tämä on mielenkiintoinen avaus sen lisäksi, että voi havaita Japanilla olevan pyrkimyksiä itsenäisempään asemaan Aasiassa. Maailman vahvat talousveturit Saksa ja Japani ovat ehkä tässä prosessissa löytämässä yhteiset intressit. Kolmantena lenkkinä voi olla Venäjän uusi valtakeskittymä.
Suurena uhkana tälle kehitykselle on ympäristökysymykset. Euraasian mailla näyttää kuitenkin olevan suurempi halu kuin USA-johtoisella globalismilla pyrkiä sopimuksiin ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Tähän antaa mahdollisuuden juuri se, ettei kaikkea valtaa annettaisi talouselämän eduille. Toinen keskeinen ehto prosessin onnistumiselle on valtakeskittymien sisäisen tasa-arvon korostaminen, mikä on yhteiskuntarauhaa säilyttävä tekijä.
EU:n merkitys
13
1653
Vastaukset
- Jaba_43
Oletko huomannut uutisia, joiden mukaan suuret amerikkalaiset, globaalisti toimivat monikansalliset yritykset ovat ryhtyneet ajamaan Bushin hallinnon ohi ympäristö- ja ilmastokysymyksissä?
Shellin hallituksen puheenjohtaja, Jorma Ollila, on yksi hankkeen vetäjistä. Hoimman nimi on, että yritysten on itsensä otettava vastuu siitä, ettei maapallon ilmastoa tuhota.
Kaikki valta voisi tämän mukaan olla hyvin talouselämällä, joka ohittaa sellaisten piirien intressit, jotka tarvitsevat kaiken maailman busheja itsekkään ahneutensa välikappaleeksiSuuret amerikkalaiset globaalisti toimivat yritykset ovat olleet niitä, jotka ovat painostaneet Bushin hallintoa kieltäytymään ilmastosopimuksista. Eihän tähän ole ollut edes tarvetta paljon vinkata, sillä USAn hallinnon nykyjohdolla on paljon yhteyksiä jo entuudestaan öljyteollisuuteen.
Tässä ei olla ajamassa mitään ohi Bushin hallinnon, vaan ennakoidaan jo sitä, mitä seuraavat hallinnot tuovat muassaan. Tyypillistä on, että taällaiseen hankkeeseen on ryhtnyt enregiateollisuus, koska siellä halutaan petata jo tulevia asemia ja ottaa hyöty irti niistä. Talouselämä haluaa tietenkin vaikuttaa niihin ehtoihin, miten ympäristöongelmia halutaan hoitaa. Tämä on huolestuttava kehitys siksi, että ympäristöongelmat koskettavat aina ensisijaisesti tavallisia ihmisiä ja siksi heidän mielipiteensä tulisi politiikan kautta päästä ensisijaisesti kuuluville. Ympäristökysymyksiä ei todellakaan voi jättää talouselämän vastuulle, kun se tähän asti ei ole välittänyt pennin vertaa näistä asioista. Esim. savupiipputeollisuuden suodatinjärjestelmät eivät teollisuuden oma-aloitteisesti ottamia, vaan valtioiden määräämiä. Toinen painostusryhmä ovat kuluttajat, jotka ovat paikoin kuten Saksassa alkaneet edellyttää tuotteilta ympäristöystävällisyyttä.- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Suuret amerikkalaiset globaalisti toimivat yritykset ovat olleet niitä, jotka ovat painostaneet Bushin hallintoa kieltäytymään ilmastosopimuksista. Eihän tähän ole ollut edes tarvetta paljon vinkata, sillä USAn hallinnon nykyjohdolla on paljon yhteyksiä jo entuudestaan öljyteollisuuteen.
Tässä ei olla ajamassa mitään ohi Bushin hallinnon, vaan ennakoidaan jo sitä, mitä seuraavat hallinnot tuovat muassaan. Tyypillistä on, että taällaiseen hankkeeseen on ryhtnyt enregiateollisuus, koska siellä halutaan petata jo tulevia asemia ja ottaa hyöty irti niistä. Talouselämä haluaa tietenkin vaikuttaa niihin ehtoihin, miten ympäristöongelmia halutaan hoitaa. Tämä on huolestuttava kehitys siksi, että ympäristöongelmat koskettavat aina ensisijaisesti tavallisia ihmisiä ja siksi heidän mielipiteensä tulisi politiikan kautta päästä ensisijaisesti kuuluville. Ympäristökysymyksiä ei todellakaan voi jättää talouselämän vastuulle, kun se tähän asti ei ole välittänyt pennin vertaa näistä asioista. Esim. savupiipputeollisuuden suodatinjärjestelmät eivät teollisuuden oma-aloitteisesti ottamia, vaan valtioiden määräämiä. Toinen painostusryhmä ovat kuluttajat, jotka ovat paikoin kuten Saksassa alkaneet edellyttää tuotteilta ympäristöystävällisyyttä.Minusta on hyvä asia, että teollisuus on lähtenyt ilmasto-ongelmassa oma-aloitteisesti liikkeelle eikä odota kuluttajien painostusta.
Jos tämä on sinusta naurettavaa, niin sen kun naureskelet.
Minua ei nimittäin tippaakaan huvita se kaunaisen ennakkoluuloinen asenne, jolla sinä joka kerta kyynisesti yrität mitätöidä kaiken, jossa globaalit yritykset toimivat oikein, koko maapallon ihmisten eduksi.
Sinun mielestäsihän teollisuuttakaan ei saisi siirtää kehittyviin maihin tarjoamaan työtä, lisäämään ihmisten vaurautta ja nostamaan elintasoa, koska se on köyhien riistoa ja ympäristörikos. - olla
Mielipidepankki kirjoitti:
Suuret amerikkalaiset globaalisti toimivat yritykset ovat olleet niitä, jotka ovat painostaneet Bushin hallintoa kieltäytymään ilmastosopimuksista. Eihän tähän ole ollut edes tarvetta paljon vinkata, sillä USAn hallinnon nykyjohdolla on paljon yhteyksiä jo entuudestaan öljyteollisuuteen.
Tässä ei olla ajamassa mitään ohi Bushin hallinnon, vaan ennakoidaan jo sitä, mitä seuraavat hallinnot tuovat muassaan. Tyypillistä on, että taällaiseen hankkeeseen on ryhtnyt enregiateollisuus, koska siellä halutaan petata jo tulevia asemia ja ottaa hyöty irti niistä. Talouselämä haluaa tietenkin vaikuttaa niihin ehtoihin, miten ympäristöongelmia halutaan hoitaa. Tämä on huolestuttava kehitys siksi, että ympäristöongelmat koskettavat aina ensisijaisesti tavallisia ihmisiä ja siksi heidän mielipiteensä tulisi politiikan kautta päästä ensisijaisesti kuuluville. Ympäristökysymyksiä ei todellakaan voi jättää talouselämän vastuulle, kun se tähän asti ei ole välittänyt pennin vertaa näistä asioista. Esim. savupiipputeollisuuden suodatinjärjestelmät eivät teollisuuden oma-aloitteisesti ottamia, vaan valtioiden määräämiä. Toinen painostusryhmä ovat kuluttajat, jotka ovat paikoin kuten Saksassa alkaneet edellyttää tuotteilta ympäristöystävällisyyttä.tämäkin tulipalo väärin sammutettu. USA:nhan piti sortua tehdä, eikä astua kehityksen kärkeen. Kaikki positiiviset viestit USA:sta ovat elintärkeitä, koska vain USA:n johdolla tämä onnistuu. USA:n johdolla sitten voidaan painostaa muutkin, kuten Soininvaara jo ajat sitten totesi. Mutta eihän se maapallon pelastuminen näytä MPP:lle ollakaan tärkeää.
- Ihmettelijäinen
Tämä suollos ei kuulu mitenkään KEPU-palstalle.
Ehkä Kepulla ei ole mitään EU-politiikkaa. On vain niitä, jotka ovat passiivisia EU:n suhteen ja niitä, jotka vastustavat aktiivisesti kaikkea EU:hun liittyvää.
- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Ehkä Kepulla ei ole mitään EU-politiikkaa. On vain niitä, jotka ovat passiivisia EU:n suhteen ja niitä, jotka vastustavat aktiivisesti kaikkea EU:hun liittyvää.
Ehkä kepulla ei ole muutakaan mielipidettä?
- Otsikossa hymiö
Jaba_43 kirjoitti:
Ehkä kepulla ei ole muutakaan mielipidettä?
17.10.-94 IS:
”- Ei sitä selvänä voi pitää. Jäsenyyden toteutuminen ei ole varmaa tämän tuloksen valossa, Väyrynen puolestaan protestoi.”
- - -
- Jos Ruotsin kansa sanoo ei, eduskunta hylkää jäsenyyden. Jos Ruotsi sanoo kyllä, eduskunta ehkä hyväksyy Suomen EU-jäsenyyden, kuului Väyrysen huikein analyysi.”
”He sanovat (kansanedustajista) EU:lle ei:
kepu:
Aittoniemi Sulo
Koistinen Annikki
Röntynen Kalle
Vihriälä Jukka
Viljanen Pekka
Vuorensola Markku
Väyrynen Pavo
- - -
vas:
Astala Heli
Laakso Jaakko
Laine Ensio
Tennilä Esko-Juhani” - maaseudun asukas
Mielipidepankki kirjoitti:
Ehkä Kepulla ei ole mitään EU-politiikkaa. On vain niitä, jotka ovat passiivisia EU:n suhteen ja niitä, jotka vastustavat aktiivisesti kaikkea EU:hun liittyvää.
Kepu vastustaa EU:ta kaikessa epäoleellisessa mutta tukee esimerkiksi seuraavissa tärkeissä asioissa:
Tilatuki, Maatalouden ympäristötuet, Luonnonhaittakorvaus, Kansalliset tuet, EU:n siementuki, Non food -tuontannon tuki, Kuitupellavan ja -hampun tuet, Pellavan jalostustuki, Kuivattujen rehujen tuet, Energiakasvituki, Tilatason energiakäyttötuki, Sonnipalkkio. Härkäpalkkio, Uuhipalkkio ja lisäpalkkio, Emolehmien tuotantopalkkio, Urospuolisten teurasnautojen ja teurashiehojen tuotantopalkkio, Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki, Pohjoinen kotieläintuki, Kasvihuonetuotannon tuki, Puutarhatuotteiden varastointituki, Metsämarjojen ja -sienten varastointituki, Tärkkelysperunatuki, Peltokasvien tuotantopalkkio, tukihakemuksen täytön opastuksen tuki.
Että älä ukko väitä kepulaisia passiivisiksi EU asioissa. Sehän on iltalypsyäkin tuottoisampi sampo.
- yksi kylähullu
EU:n suurin merkitys on tietysti ikiaikaisen vihanpidon lientyminen eurooppalaisten kansojen väliltä. Saksan ja Ranskan kiistat hiilestä ja teräksestä ovat poispyyhityt ja muukin jännitys lähes hävinnyt.
Merkitystä on myös 450 miljoonan ihmisen yhtenäisen talousalueen syntymisessä sisämarkkinoineen vaikkei tuo alue homogeeninen olekkaan. Suomi on tuosta markkina-alueesta hyötyneitä kansakuntia, viennistämme 60% suuntautuu edelleen EU alueelle ja viennin helpottuminen on parantanut yritysten kasvua ja luonut työpaikkoja
Kansainvälistyminen ylipäätään on tullut helpommaksi suomalaisrityksille osana EU:ta, ja tuo kansainvälistyminen, globalisaatioon soputuminen, on välttämätöntä jotta maassamme ylipäätään kansantalouteen lisäarvoa tuottavia työpaikkoja voidaan säilyttää.
Myös Suomen siirtyminen EU:n osana avoimeen markkinatalouteen on luonut yrityksille mahdollisuuksia maailmanmarkkinoilla. Suljetun talouden jäykkyyksiä toki vielä on lähinnä työmarkkinoilla mutta eiköhän nekin poistu pikkuhiljaa.
Suomen korkeita työvoimakustannuksia ja nopeaa työvoimakustannusten nousua on kompensoinut hyvä tuottavuuskehitys.
Suomen työmarkkinoiden vahvuuksia ovat palkansaajien korkea osaamisen taso sekä avoin neuvottelu- ja sopimuskulttuuri
Suomen työmarkkinoiden jäykkyyksiä korkean verotuksen ja tukijärjestelmien huono kannustavuus työn tarjoamiseen ja työn kysyntään, järjestelmä ei anna riittävästi mahdollisuuksia ala- ja yrityskohtaisten tuottavuuserojen huomioonottamiseen ja työpaikkojen kokonaismäärä on edelleen liian pieni, jotta hyvinvointipalvelut ja niiden rahoitus voitaisiin säilyttää tulevaisuudessa nykytasolla. Myös isojen ammattiliittojen luutuneet asenteet jossa yritysten edut nähdään työntekijöiden etujen vastaisena on vakava uhka työpaikkojen säilymiselle.
EU jäsenyys ja siitä seurannut kansainvälistyminen on siis vahvistanut meikäläisten yrityksen kilpailukykyä. Yritysten globalisoituminen kasvattaa Suomen hyvinvoinnin kakkua jota sitten voimme jakaa myös globalisaation varjopuolien hoitoon, vaikkapa Pekkarisen malliin Perlos-paikkakunnille.Olen paljolti samaa mieltä. Kuitenkin kun puhutaan noista jäykkyyksistä, on syytä muistaa yksi asia. Itse sanoin, että EU:n vahva puoli on tasavertaisuus unionin sisällä sen kansalaisten kesken. Vähitellen jäsenmaat ilmeisesti lähentyvät tässä myös toisiaan. Eriarvoistava kehitys johtaa aina herkästi äärioikeistolaisen kansallismielisen porukan esiinnousuun. Tällaista on ollut jo Itävallassa, Ranskassa, Puolassa ja muuallakin.
Työlämän jäykkyyksiä voidaan toki vähentää ja joustavuutta lisätä. Kuitenkin pitäisi siinä tapauksessa sitten muilla keinoin taata se, ettei epätasa-arvo lisäänny eivätkä tuloerot jyrkkene. Jos tällaiseen diiliin ollaan valmiita, uskon, että työmarkkinoiden puolella on enemmän halukkuutta joustamiseen. Asiaa ei voi vaan jättää sen varaan, että jos sitten kehitys kulkee johonkin suuntaa ja jos se tuo lisää varaa. Tähän jossitteluun ei kukaan usko, kun todellisuus ei ole vastannut tätä. Siihen pitää sitoutua.- Aosar
Mielipidepankki kirjoitti:
Olen paljolti samaa mieltä. Kuitenkin kun puhutaan noista jäykkyyksistä, on syytä muistaa yksi asia. Itse sanoin, että EU:n vahva puoli on tasavertaisuus unionin sisällä sen kansalaisten kesken. Vähitellen jäsenmaat ilmeisesti lähentyvät tässä myös toisiaan. Eriarvoistava kehitys johtaa aina herkästi äärioikeistolaisen kansallismielisen porukan esiinnousuun. Tällaista on ollut jo Itävallassa, Ranskassa, Puolassa ja muuallakin.
Työlämän jäykkyyksiä voidaan toki vähentää ja joustavuutta lisätä. Kuitenkin pitäisi siinä tapauksessa sitten muilla keinoin taata se, ettei epätasa-arvo lisäänny eivätkä tuloerot jyrkkene. Jos tällaiseen diiliin ollaan valmiita, uskon, että työmarkkinoiden puolella on enemmän halukkuutta joustamiseen. Asiaa ei voi vaan jättää sen varaan, että jos sitten kehitys kulkee johonkin suuntaa ja jos se tuo lisää varaa. Tähän jossitteluun ei kukaan usko, kun todellisuus ei ole vastannut tätä. Siihen pitää sitoutua.Sen verran haluaisin lisätä vielä että kaikkien EU:ta vastustavien pitäisi muistaa mikä vaikutus Neuvostoliiton hajoamisella ja YYA-Sopimuksen purkautumisella oli Suomeen.
EUn hyviä puolia on helppo vähätellä kun niihin on jo tottunut ja niitä pitää itsestäänselvyyksinä, mutta mitä sitten kun ne otetaan pois? Pitää muistaa että Suomi on ollut osa EFTAa 46 vuotta. Ja että Suomen EUhun liittymisellä ja meidän informaatio-teknologioiden kehityksellä voi olla hyvinkin vahva kausaalinen linkki.
- nyt on ollut?
Mita epavakautta euroopassa nyt muka on ollut? EU-liittovaltio takaa sen, etta kaikkein alyttomimmat lait toteutetaan suomessa ja kaikki ns. oikeudet jatetaan toteuttamatta, kuten tallahetkella auton verovapaa tuonti.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin, sori pojat mutta vituiks meni EU.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911107
- 125886
Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun
...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa110881"Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut
Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten278675- 76648
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait73603Lienee aika luopua siitä kaikesta
mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j64572Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:
Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap54546Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen
Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist38510- 72483