Maapallon pyörimis nopeus?

siis niin, että aurinkokunta etenee valonnopeudella avaruudessa, vai...?

mielestäsi kirjoitti:

siis niin, että aurinkokunta etenee valonnopeudella avaruudessa, vai...?

....kaukaisiin galakseihin, jotka loittonevat nopeammin kuin valo etenee. Silloinhan niiihin verrattuna aurinko loittonee niistä yhtä nopeasti.

http://curious.astro.cornell.edu/question.php?number=575

Avaruuden laajeneminen ei ole sama asia kuin liike avaruuden jonkin koordinaattipisteen suhteen. Koordinaatiston laajeneminen on eri asia.

ei-iha-noin kirjoitti:

Avaruuden laajeneminen ei ole sama asia kuin liike avaruuden jonkin koordinaattipisteen suhteen. Koordinaatiston laajeneminen on eri asia.

Jos kerran mielestäsi koordinaatisto laajenee niin eikä myös siinä käytettävä pituusmittayksikkö laajene joten etäisyydet pysyvät vakioina.Miten se laajeneminen voisi olla havaittavissa?

Orwell-1984 kirjoitti:

Jos kerran mielestäsi koordinaatisto laajenee niin eikä myös siinä käytettävä pituusmittayksikkö laajene joten etäisyydet pysyvät vakioina.Miten se laajeneminen voisi olla havaittavissa?

Lue lisää

Avaruus ei laajene siellä misä gravitaatio dominoi.

Korjaan tuota tietojeni perusteella, n. 30 km sekunnisssa.

300000 km/s ylittää jo hieman valon nopeuden. Emme siis kiidä niin nopeasti avaruudessa.

Tuosta maapallon nopeudesta johtuu, että ennen auringon nousua näemme enemmän tähdenlentoja, kuten katsoisi tuulilasista lumisateessa. Illalla katsomme takalasista lumisadetta, ymmärtänettä varmaankin vertauksen. Meteoriittien nopeuden on oltava suuri että saavat kiinni. Jos tiheimpien parvien aikaan nähdään meteoriittejä yksi sekunnissa ja liikumme 40km sek, meteoriitti samaa vauhtia vastaan. Näemme noin 70-90km etäisyydeltä sivusuunnassa meteoriitin. Niitä on silloin yksi 100 kuutiokilometrissa, aika harvaa siis.

airfoil kirjoitti:

Tuosta maapallon nopeudesta johtuu, että ennen auringon nousua näemme enemmän tähdenlentoja, kuten katsoisi tuulilasista lumisateessa. Illalla katsomme takalasista lumisadetta, ymmärtänettä varmaankin vertauksen. Meteoriittien nopeuden on oltava suuri että saavat kiinni. Jos tiheimpien parvien aikaan nähdään meteoriittejä yksi sekunnissa ja liikumme 40km sek, meteoriitti samaa vauhtia vastaan. Näemme noin 70-90km etäisyydeltä sivusuunnassa meteoriitin. Niitä on silloin yksi 100 kuutiokilometrissa, aika harvaa siis.

Lue lisää

Ei merkitystä katsellaanko kuvailemasi mukaisesti maapallon tuuli- tai takalasista.
Maapallon kehänopeus on ylipäätään olematon verrattuna meteoriittien nopeuteen. Taitavat tulla yhtälailla sisään niin "tuulilasista kuion takaikkunasta"

Juuso kirjoitti:

Ei merkitystä katsellaanko kuvailemasi mukaisesti maapallon tuuli- tai takalasista.
Maapallon kehänopeus on ylipäätään olematon verrattuna meteoriittien nopeuteen. Taitavat tulla yhtälailla sisään niin "tuulilasista kuion takaikkunasta"

Lue lisää

Maapallon pinnan nopeutta, niin sillä ei ole merkitystä, vaan sillä minne nokka näyttää. maapallo etenee auringon ympäri noin 30km/sek. ja sitä tarkoitin katsotaanko kulkusuuntaan tuulilasista, vai menosuuntaan takalasista.. Aamulla olemme tuulilasilla illalla takalasilla. jolloin olemme itse pyyhkineet kohdalle osuneet meteoriitit (itikat) tuulilasiin..

airfoil kirjoitti:

Maapallon pinnan nopeutta, niin sillä ei ole merkitystä, vaan sillä minne nokka näyttää. maapallo etenee auringon ympäri noin 30km/sek. ja sitä tarkoitin katsotaanko kulkusuuntaan tuulilasista, vai menosuuntaan takalasista.. Aamulla olemme tuulilasilla illalla takalasilla. jolloin olemme itse pyyhkineet kohdalle osuneet meteoriitit (itikat) tuulilasiin..

Lue lisää

Mitä ihmettä oikein selität? Tähdenlentohan syntyy siiitä kun murikka palaa ilmakehässä ja ne murikat liikkuu niin paljon nopeammin kuin maa, että kyllä ne voi osua ilmakehään mistä suunnasta tahansa mihin aikaan tahansa.

Hauska virhe ilmeisesti matemaattisesti lahjakkaalta ihmiseltä: "Esineen absoluuttinen nopeus avaruudessa riippuu aivan siitä, mihin koordinaatisto on siellä kiinnitetty."

Ei ole mitään absoluuttista nopeutta. Kaikki kappaleiden liike on suhteellista johonkin ja ainoastaan valolla on vakioinen nopeus, jonka kaikki havaitsijat havaisevat samana liikkesstää riippumatta. Eikö olekin ihmeellistä, mitä Einsteinin setä meille kertoi?

Laskit, että vuorokaudessa on 24h, mutta eipäs ole. Tähtivuorokausi on vain 365/366 osa aurinkovuorokaudesta. Ja vauhtikin on sitten vain 1665,3125 km/h kaukaisiin tähtiin nähden. Aijai, 0,3% virhe.

Minä sain päiväntasaajan tuntinopeudeksi 1665,313 km&h sillä antamallasi ympärtsmitalla 40077 km laskien.

Juuso kirjoitti:

Minä sain päiväntasaajan tuntinopeudeksi 1665,313 km&h sillä antamallasi ympärtsmitalla 40077 km laskien.

Entäs Kuu? Pyörimisnopeus ekvaattorilla.

29,53 vrk (synodinen kuukausi, sitä kai tarvimme tähän? Maan suhteenhan se pyörii).

3476 km.

1,36 metriä sekunissa!!! Voiko olla vai lasinko väärin....

pyörimisnopeus? kirjoitti:

Entäs Kuu? Pyörimisnopeus ekvaattorilla.

29,53 vrk (synodinen kuukausi, sitä kai tarvimme tähän? Maan suhteenhan se pyörii).

3476 km.

1,36 metriä sekunissa!!! Voiko olla vai lasinko väärin....

Lue lisää

Siis jos astronautti lähtisi kävellä teputtelemaan Kuun ympäri tuolla vauhdilla olisi kuukauden päästä samassa kohtaa (Maasta katsoen). Eikä ole väliä kumpaan suuntaan lähtee kävelemään. Tiedä vaikka joskus tekevätkin niin.

pyörimisnopeus? kirjoitti:

Siis jos astronautti lähtisi kävellä teputtelemaan Kuun ympäri tuolla vauhdilla olisi kuukauden päästä samassa kohtaa (Maasta katsoen). Eikä ole väliä kumpaan suuntaan lähtee kävelemään. Tiedä vaikka joskus tekevätkin niin.

Lue lisää

No pyöritään nyt sitten oikein kunnolla kun alkuun päästiin. auronko pyörii itsensä ympäri 2 km/s.

Nopeiten pyörii pulsari PSR J1748-2446ad : 70 000 km/s. Neljännes valonnopeudesta.

http://en.wikipedia.org/wiki/PSR_J1748-2446ad

pyörimisnopeus? kirjoitti:

Siis jos astronautti lähtisi kävellä teputtelemaan Kuun ympäri tuolla vauhdilla olisi kuukauden päästä samassa kohtaa (Maasta katsoen). Eikä ole väliä kumpaan suuntaan lähtee kävelemään. Tiedä vaikka joskus tekevätkin niin.

Lue lisää

Tietysti 4,27 m/s. Pitäähän hlkaisija kertoa piillä...no istutetaan astronautti kuuautoon. Tosin esim. Lunar Roving Vehiclen huippunopeus oli 13 km/h....ei silllä taida ihan kUun ymäri kuukausessa pöristellä.

Simppleton kirjoitti:

Laskit, että vuorokaudessa on 24h, mutta eipäs ole. Tähtivuorokausi on vain 365/366 osa aurinkovuorokaudesta. Ja vauhtikin on sitten vain 1665,3125 km/h kaukaisiin tähtiin nähden. Aijai, 0,3% virhe.

Lue lisää

Onhan siinä tuo noin neljän minuutin ero. Tulokseni kopioin vain suoraan tietokoneen laskimen näytöltä enkä viitsinyt pyöristellä, jolloin tuo 24:n tunnin kierrosajalla laskettu tulos olisi pysynyt virhemarginaalin sisällä.

Mutta sinäkin olit väärässä. Vuoden pituus ei suinkaan ole 365 vrk, vaan 365,24 vrk (siksihän karkauspäiviä tarvitaan).

Tähtivuorokausi on tietenkin 365,24/366,24 osa aurinkovuorokaudesta. Asiaa tietämättömille kerrottakoon, että tietenkin tuo yksi vuorokausi vuodessa "menetetään" siksi, että maa ei pyöri vain itsensä vaan myös auringon ympäri.

Vauhdiksi tulee siis 1665,3155 km/h. Aijai, 0,00018 prosentin virhe!

pyörimisnopeus? kirjoitti:

Tietysti 4,27 m/s. Pitäähän hlkaisija kertoa piillä...no istutetaan astronautti kuuautoon. Tosin esim. Lunar Roving Vehiclen huippunopeus oli 13 km/h....ei silllä taida ihan kUun ymäri kuukausessa pöristellä.

Lue lisää

maailma on,kiitos

Onko niin että hurja pyörimisnopeuden ero päiväntasaajalla ja navoilla ei niinku tunnu missään? Meidänkään aistit ei havaitse sitä millään tavoin jos lennämme tuon välimatkan navalta päiväntasaajalle tai toisinpäin niin vettä pääasiassa oleva kehomme ei aisti yhtään mitään? Tai mikä on se voima joka estää merten pakkautumista päiväntasaajalle kuten käy jos tälläinen koe tehdään pallolle johon laitetaan sisälle vettä ja pyöritetään.tai jos katselen palloa ulkopuolelta ja sijoitan sinne vaikka ihmisfigureeja ympäriinsä niin osa seisoo pää ylöspäin, osa vinottain, osa pää-alaspäin vai miten nää menee?

Vai onko navoilla vuorokausi jotain 12h kun pallo pyörii navoilla nopeampaa?

Ihmejuttu kirjoitti:

Onko niin että hurja pyörimisnopeuden ero päiväntasaajalla ja navoilla ei niinku tunnu missään? Meidänkään aistit ei havaitse sitä millään tavoin jos lennämme tuon välimatkan navalta päiväntasaajalle tai toisinpäin niin vettä pääasiassa oleva kehomme ei aisti yhtään mitään? Tai mikä on se voima joka estää merten pakkautumista päiväntasaajalle kuten käy jos tälläinen koe tehdään pallolle johon laitetaan sisälle vettä ja pyöritetään.tai jos katselen palloa ulkopuolelta ja sijoitan sinne vaikka ihmisfigureeja ympäriinsä niin osa seisoo pää ylöspäin, osa vinottain, osa pää-alaspäin vai miten nää menee?

Vai onko navoilla vuorokausi jotain 12h kun pallo pyörii navoilla nopeampaa?

Lue lisää

Vuorokausi navoilla on puoli vuotta. Maapallon nopeus navoilla on erittäin hidas, vaikka se tietysti pyörii ympäri yhdesti 24 tunnissa, kuten päiväntasajallakin. Kyllä se vesi pakkautuu hieman päiväntasajalle, mutta ei kovin paljon, koska on painovoima. Me emme tunne mitään kun lennämme navoilta päiväntasajalle, koska lentokoneet lentää suhteellisen hitaasti, joten vauhti ilmeisesti kiihtyy niin hitaasti että sitä ei kuulemma huomaa.

Hieno laskelma ja oikein Jonsson, mutta ...

Maantieteellisellä pohjoisnavalla ei voi sanoa (etenkään tietenkin) pysyvänsä paikallaan, sillä maapallon akseli pysyy paikallaan huojuen 3 – 15 metrin läpimittaista ympyrää 435 päivän jaksoissa. Nyt tarkkuus alkaa olla kohdallaan eli nolla arvoa ei saavuteta milloinkaan.

Epookki kirjoitti:

Hieno laskelma ja oikein Jonsson, mutta ...

Maantieteellisellä pohjoisnavalla ei voi sanoa (etenkään tietenkin) pysyvänsä paikallaan, sillä maapallon akseli pysyy paikallaan huojuen 3 – 15 metrin läpimittaista ympyrää 435 päivän jaksoissa. Nyt tarkkuus alkaa olla kohdallaan eli nolla arvoa ei saavuteta milloinkaan.

Lue lisää

Pilkun nu*sinta vain jatkuu...

Mistä_näitä_riittää kirjoitti:

Pilkun nu*sinta vain jatkuu...

Älä nyt pahastu, mutta kun korostit omaa laskelmaa tietysti sanalla. Ilman omaa pilkkuasi, joka oli "tietenkin", en olisi laittanut kommenttia. Eli olemmeko samanlaisia pilkun.. no niitä, ilman itsetuntoa, vai otimmeko sen vain kommenttina hyviin tehtyyn laskelmaasi.

En tarttunut esimerkiksi laskelmassasi olleeseen väärään säteeseen, jonka saa jakamalla kahdella päiväntasaajan halkaisijan 12 756,280 km.
Itse asetit pilkun ja virheeseesi en puuttunut piste.

Epookki kirjoitti:

Älä nyt pahastu, mutta kun korostit omaa laskelmaa tietysti sanalla. Ilman omaa pilkkuasi, joka oli "tietenkin", en olisi laittanut kommenttia. Eli olemmeko samanlaisia pilkun.. no niitä, ilman itsetuntoa, vai otimmeko sen vain kommenttina hyviin tehtyyn laskelmaasi.

En tarttunut esimerkiksi laskelmassasi olleeseen väärään säteeseen, jonka saa jakamalla kahdella päiväntasaajan halkaisijan 12 756,280 km.
Itse asetit pilkun ja virheeseesi en puuttunut piste.

Lue lisää

En ole Jonsson, mutta minua ärsyttää näissä keskusteluissa kaikki pikku "tiedemiehet", jotka ryhtyvät niuhoamaan kaikesta aivan epäoleellisesta omaa tietämystään korostaakseen.

Sinuakin voisi kritisoida siitä, että huomauttelet maan navan vaappumisen jättämisestä huomiotta, mutta sinua ei häiritse lainkaan se, että maapallon poikkeamista ideaalisesta pallosta ei ole otettu huomioon. Kuurnitset hyttysiä, mutta nielet kamelin, jos vanhoja vertauksia käytetään.

Voi jessepöö, jos maapallon akselin heiluntatarkkuus tunnetaan NASA:n mukaan olevan 3 - 15 metriä, mutta ei koskaan nolla, niin mitä se kertoo pallon muodosta? Ei mitään, sillä oli pallon muoto mikä tahansa, mutta seisot akselin päällä niin kieput 3 - 15 metriä.

Selkokielellä hitaille, navan kohdalla on sama, minkälaisen kummun tai epämuodostuman päällä seisoo.

Epookki kirjoitti:

Voi jessepöö, jos maapallon akselin heiluntatarkkuus tunnetaan NASA:n mukaan olevan 3 - 15 metriä, mutta ei koskaan nolla, niin mitä se kertoo pallon muodosta? Ei mitään, sillä oli pallon muoto mikä tahansa, mutta seisot akselin päällä niin kieput 3 - 15 metriä.

Selkokielellä hitaille, navan kohdalla on sama, minkälaisen kummun tai epämuodostuman päällä seisoo.

Lue lisää

Mutta jos palataan siihen alkuperäiseen kysymykseen eli maapallon pintanopeuteen eri paikoissa maapalloa, niin maapallon poikkeaminen ideaalisesta pallosta antaa monta kertalukua suurempia poikkeamia pintanopeuteen samalla leveyspiirillä kuin maan akselin huojunta navalla.

Tietysti jos asiaa tarkastellaan prosentteina, niin nopeuden suhteellinen virhe navalla on ääretön, koska nopeus siellä ei olekaan akselin huojunnan takia teorian mukainen nolla, joten olet periaatteessa oikeassa. Pintanopeus navalla on siltikin kuitenkin suurimmillaankin vain millimetrejä sekunnissa...

Mistä_näitä_riittää kirjoitti:

Mutta jos palataan siihen alkuperäiseen kysymykseen eli maapallon pintanopeuteen eri paikoissa maapalloa, niin maapallon poikkeaminen ideaalisesta pallosta antaa monta kertalukua suurempia poikkeamia pintanopeuteen samalla leveyspiirillä kuin maan akselin huojunta navalla.

Tietysti jos asiaa tarkastellaan prosentteina, niin nopeuden suhteellinen virhe navalla on ääretön, koska nopeus siellä ei olekaan akselin huojunnan takia teorian mukainen nolla, joten olet periaatteessa oikeassa. Pintanopeus navalla on siltikin kuitenkin suurimmillaankin vain millimetrejä sekunnissa...

Lue lisää

"Pintanopeus navalla on siltikin kuitenkin suurimmillaankin vain millimetrejä sekunnissa"
Eikä ole, vaan huomattavasti alle 2 micrometriä sekunnissa. Pyöristettynä enimmillään noin 1 micrometri sekunnissa 15 metrin huojuntahalkaisijalla. Ja pienemmällä huojunnalla selvästi alle sen micrometrin.

Jopas on kiistelty navan huojunnasta, jos seisoo navan päällä like nopeus on todellakin nolla. Jos maapallo huojuu ja napa siirtyy metrin. ei kai silloin enää seistakkaan navan päällä. Kuka nyt tunteja tai päiviä seisoisi samalla kohtaa. "odotellen navan siirtymistä"
Kyse oli seisomisesta navan päällä ja liikenopeudesta joka on TIETENKIN nolla.

Eikö navoilla ole vuorokausia ollenkaan? Onko siellä päivä vai yö?

Napakka kirjoitti:

Eikö navoilla ole vuorokausia ollenkaan? Onko siellä päivä vai yö?

Vuorokauden pituus navoilla on puoli vuotta, etkö tosiaankaan tiennyt vai trollasitko vain?

>

Ei itse asiassa ihan näin. Alkuräjähdyksellä ei ole keskipistettä vaan jokainen piste loittoni toisistaan poispäin - ja loittonee yhä edelleen samalla tavalla.

>

Oikeastaan tuo kohteiden etääntyminen toisistaan toimii vasta kun puhutaan kohteista, jotka eivät ole painovoimavaikutuksessa toistensa kanssa. Tämä loittoneminen ei siis ole määräävä tekijä esim. galaksimme sisällä - eikä varsinkaan aurinkokuntamme sisällä, jossa komeetat kuitenkin koko ajan ovat. Vasta galaksien välisissä liikkeissä tarvitaan tekijänä laajenemista.

>

Kyllä niiden ainakin epäillään olevan koko ajan aurinkokunnassamme (tai Auringon kontrolloimia), ja tulevan Oortin pilvestä tai/ja Kuipierin vyöhykkeeltä.

Riittävän nopeasti kuljettaessa olemme perillä ennen kuin olemme lähteneetkään, parhaassa tapauksessa jo eilen. Eikä suunnalla ole väliä, nopeudella kylläkin.

Että_tälleen kirjoitti:

Riittävän nopeasti kuljettaessa olemme perillä ennen kuin olemme lähteneetkään, parhaassa tapauksessa jo eilen. Eikä suunnalla ole väliä, nopeudella kylläkin.

Hehheh, näinhän Teräsmieskin teki.

Tuulet liikkuvat yleensä maapallolla lännestä itään, suihkuvirtaukset jopa nopeudella yli 350 km/h.

Tässä linkki: https://www.youtube.com/watch?v=yILTxJBueo8

vanha vitsi tämä eli uusi köytesi on 2*pi*1 = noin 6,28 m pitempi

pyörimisnopeuden yksikkö on kylläkin 1/s (rps), esimerkiksi 50 rps = 50 kierrosta sekunnisssa...tuo mainitsemasi rad/s on kulmanopeus

Hienoa Martta, nyt meillä on köyden pituus vanha vitsi, jolla kysymyksellä tienaa joka kerta jos tahtoo, kaljan baarissa matemaattisilta kaljan lipittäjiltä.
Nyt on poissuljettu myös kulmanopeus.

Kerroppa nyt Martta hyvä kuinka lujaa mun mökit kiitää mailman kaikkeudessa, kun yx on Kemissä ja toinen päiväntasaajalla?

Köysi kirjoitti:

Hienoa Martta, nyt meillä on köyden pituus vanha vitsi, jolla kysymyksellä tienaa joka kerta jos tahtoo, kaljan baarissa matemaattisilta kaljan lipittäjiltä.
Nyt on poissuljettu myös kulmanopeus.

Kerroppa nyt Martta hyvä kuinka lujaa mun mökit kiitää mailman kaikkeudessa, kun yx on Kemissä ja toinen päiväntasaajalla?

Lue lisää

Jokainen matemaattinen kaljanlipittäjä osaa kyllä vastata tuohon. Peruskoulun geometria riittää.

Korjataan: cos65*463 m/s

Ja miksi ei muuttuisi? Onhan liike mitattavissa myös suhteessa lähitähtiimme ja jopa Linnunradan keskustan suhteen.

Historiallisista asiakirjoistakin on todennettavissa, kuinka esim. muinaisten sumerien tähtitaivas poikkesi melkoisesti meidän tämänhetkisestä. Tähtien suhteellisen liikkeen vuoksi tähtikuviot olivat tuhansia vuosia sitten eri näköisiä.

Jousivaa'at on kalibroitava paikkakunnan mukaan , g.n ero on huomattava eri latitudeilla, googlaamalla selviää erot.

Kts. wikipedia: Helmert's equation.

Ohman

Taidat olla hitusen kuutamolla? Vai missä ilmavirta eli tuuli puhaltaa 465 m/s.

SysteemissäSamaLiike kirjoitti:

Taidat olla hitusen kuutamolla? Vai missä ilmavirta eli tuuli puhaltaa 465 m/s.

Heh, kuka puhui tuulesta jotain?

HmmHmmHmmHmm kirjoitti:

Heh, kuka puhui tuulesta jotain?

Eihän lentokone liikkuisi mihinkään, jos oletetaan, että se on myös osa systeemiä, joka pyörii 465 m/s johonkin tiettyyn suuntaan?

HmmHmmHmmHmm kirjoitti:

Eihän lentokone liikkuisi mihinkään, jos oletetaan, että se on myös osa systeemiä, joka pyörii 465 m/s johonkin tiettyyn suuntaan?

1625 km/h

>>lentokone, joka lentää vastakkaiseen suuntaan, pystyisi laskeutumaan 465 metriä sekunnissa eri suuntaan liikkuvalle alustalle?

Samalla logiikalla ajatellen: kun heitän pallon suoraan ylöspäin ja pallo on yhden sekunnin ajan ilmassa, niin se putoaa 465 metrin päähän heittopaikasta... :)

>> lentokone, joka lentää vastakkaiseen suuntaan, pystyisi laskeutumaan 465 metriä sekunnissa eri suuntaan liikkuvalle alustalle?

Vielä helsketin paljon vaikeampaa on laskeutua lentokoneella pohjois-etelä suunnassa olevalle kiitoradalle. Kas kun se vilahtaa koneen alla vasemmalta oikealle (tai päinvastoin) 465 metriä sekunnissa noeudella. Eli lentäjällä on pari hassua mikrosekuntia aikaa osua kentälle oikein, muuten menee ohitse ja pöpelikköön.

Jossain kohtaa Suomen leveysasteilla Maapallon pintanopeus on tuon verran.

Toisaalta jos siinä kellossa olisi 6300 km pitkä tuntiviisari, niin kyllä se viisarin toinen pää liikkuisi aika vinhaa vauhtia :)

Ainoa mahdollinen selitys sille että lentoliikenne ylipäänsä onnistuu Maan pinnalla on että Maa ei pyöri ja Aurinko ja kiertotähdet kiertää Maata eikä Aurinkoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ainoa mahdollinen selitys sille että lentoliikenne ylipäänsä onnistuu Maan pinnalla on että Maa ei pyöri ja Aurinko ja kiertotähdet kiertää Maata eikä Aurinkoa.

Tai sitten se että ilma, jossa lentokoneet lentävät, pyörii myös maapallon mukana. Jotain pieniä poikeamia toki on. Niitä kutsutaan tuuleksi, ja ne näkyvät myös lentokoneissa maa- ja ilmanopeuksien erona ja vaikeuttavat toki laskeutumistakin toisinaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tai sitten se että ilma, jossa lentokoneet lentävät, pyörii myös maapallon mukana. Jotain pieniä poikeamia toki on. Niitä kutsutaan tuuleksi, ja ne näkyvät myös lentokoneissa maa- ja ilmanopeuksien erona ja vaikeuttavat toki laskeutumistakin toisinaan.

Lue lisää

Jos ilma virtaisi Maan pinnalla 400 m/s niin se tekisi potkurikonella laskeutumisen yhtä vaikeaksi kuin mitä Maan pyöriminen vaikuttaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ilma virtaisi Maan pinnalla 400 m/s niin se tekisi potkurikonella laskeutumisen yhtä vaikeaksi kuin mitä Maan pyöriminen vaikuttaisi.

Missä sellaisia myrskyjä on? Maa, tyynen ilman ilmakehä ja se nousulupaa odottava lentokone liikkuvat samalla nopeudella tai hitaudella ihan riippuen mistä sen mittaa, olennaista on niiden liike toisiinsa nähden.

Keskipiste on ollut selvillä jo tuhansia vuosia sitten.

Eiköhän tuo tuo johdu Maan akselin huojunnasta eli napavariaatiosta joka kallistaa lattiaa suunnilleen 400 vrk jaksoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän tuo tuo johdu Maan akselin huojunnasta eli napavariaatiosta joka kallistaa lattiaa suunnilleen 400 vrk jaksoissa.

Kannattaa hankkia Ponsse. Siinä pysyy lattia vaaterissa.
https://www.youtube.com/watch?v=dMYkAud2eG0

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän tuo tuo johdu Maan akselin huojunnasta eli napavariaatiosta joka kallistaa lattiaa suunnilleen 400 vrk jaksoissa.

Napavariaatio on peräisin Maapallon muutoksista (sisäosa, sää, merivirrat). Asiaa käsitellään samaisessa kirjassa jossa näitä muitakin (prekessiot, nutaatiot, huojunta). Kirjan sci-hub linkki täällä:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17145341/mika-voima-yrittaa-kaataa-maan-akselia-#comment-110491305

Kirjasta luku 2.17 Polar motion.

Anonyymi kirjoitti:

Napavariaatio on peräisin Maapallon muutoksista (sisäosa, sää, merivirrat). Asiaa käsitellään samaisessa kirjassa jossa näitä muitakin (prekessiot, nutaatiot, huojunta). Kirjan sci-hub linkki täällä:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17145341/mika-voima-yrittaa-kaataa-maan-akselia-#comment-110491305

Kirjasta luku 2.17 Polar motion.

Lue lisää

Linkittäminen suoli24-palstan huuhaajuttuihin on todella tieteellistä.

Anonyymi kirjoitti:

Linkittäminen suoli24-palstan huuhaajuttuihin on todella tieteellistä.

Juuri näin, naparivaation takia pyörimme päin vittua, eikä pelastusta ole.

Ehdottoman virheellisiä ohjeita. Vain Koraania lukemalla tavoitat totuuden. Muita kirjoja lukemalla et pääse koskaan ikuiseen paratiisiin.

Yö tulee kun Aurinko sammutetaan ja jäähdytetään.

mikä on keskipakoisvoima? meinaan vaan, kun mulle on opetettu vain keskihakuisvoima...

Anonyymi kirjoitti:

mikä on keskipakoisvoima? meinaan vaan, kun mulle on opetettu vain keskihakuisvoima...

Fyysikko lentää radan tangentin suuntaan kun se päästää kahvasta irti.
Keskipakoilijat lentävät rataan nähden poikittaiseen suuntaan g-voimat mukanaan.

Anonyymi kirjoitti:

mikä on keskipakoisvoima? meinaan vaan, kun mulle on opetettu vain keskihakuisvoima...

Maa pallon pyörimis nopeuden kasvaessa maa pallon pinnalla oleva esine pyrkii pakenemaan pinnalta eikä hakeutumaan sitä kohti. Sinulla oli tyhmä opettaja joka luuli että maa on litteä.

Anonyymi kirjoitti:

Maa pallon pyörimis nopeuden kasvaessa maa pallon pinnalla oleva esine pyrkii pakenemaan pinnalta eikä hakeutumaan sitä kohti. Sinulla oli tyhmä opettaja joka luuli että maa on litteä.

Lue lisää

Pyrkivät ja pakenevat kappaleet kuuluvat huuhaa-palstalle littumaan seuraan.