Pohdittavaksenne

No mutta voisiko ajatella, että kaikki toimi, joka lisää vaikkapa sitten työntekijän tuottavuutta, eikö se ole arvokasta. Toisin sanoen, vaikkapa hymy joltain toiselta ihmiseltä, saa aikaan hyvää mieltä ja sitä myöten parantaa työntekijän päivää.

Kyllä se niin on, että me emme ole mitään koneita.
Kaikkinainen hyvinvointi edistää työmme tekoa.
Puhdas silitetty paita on mukava laittaa päälle, sitäpaitsi se on edustavakin ja ympäristöystävällinen :)

Asioita voi tuijottaa kapea-alaisesti ja vastaavasti voi nähdä vaikutuksia paljon laajemmalti.

huomioimaan muutakin kirjoitti:

No mutta voisiko ajatella, että kaikki toimi, joka lisää vaikkapa sitten työntekijän tuottavuutta, eikö se ole arvokasta. Toisin sanoen, vaikkapa hymy joltain toiselta ihmiseltä, saa aikaan hyvää mieltä ja sitä myöten parantaa työntekijän päivää.

Kyllä se niin on, että me emme ole mitään koneita.
Kaikkinainen hyvinvointi edistää työmme tekoa.
Puhdas silitetty paita on mukava laittaa päälle, sitäpaitsi se on edustavakin ja ympäristöystävällinen :)

Asioita voi tuijottaa kapea-alaisesti ja vastaavasti voi nähdä vaikutuksia paljon laajemmalti.

Lue lisää

..ja kerro tuo sille kurssin pitäjälle..

..monella poliitikolla on sama näkemys..

..moni joutuu kerettiläisyyden pelossa ottamaan kantaa valtakunnan virallisen opin mukaisesti..

..toisinajattelijoille tulee suomessa kylmä, vrt. siperia..

j.pukkila kirjoitti:

..ja kerro tuo sille kurssin pitäjälle..

..monella poliitikolla on sama näkemys..

..moni joutuu kerettiläisyyden pelossa ottamaan kantaa valtakunnan virallisen opin mukaisesti..

..toisinajattelijoille tulee suomessa kylmä, vrt. siperia..

Lue lisää

Mistä tiedät mitä kursseja olen pitänyt :)

Eivät nämä asiat ole yksinkertaisia ollenkaan.
Voidaan tehdä tiukkoja laskelmia, mutta mietipäs, miksi yritykselle on tärkeää, että henkilöstö on hyvissä ruumiin ja sielun voimissa..
Niinpä se on tuottavampaa silloin. Ihmisessä ja ihmisen mielikuvituksessa, luovuudessa ja motivaatiossa on melkoinen pääoma. Nämä hymyjutut ovat kevennyksiä tekstissäni, mutta ne eivät ole merkityksettömiä siltikään.

monellekin :) kirjoitti:

Mistä tiedät mitä kursseja olen pitänyt :)

Eivät nämä asiat ole yksinkertaisia ollenkaan.
Voidaan tehdä tiukkoja laskelmia, mutta mietipäs, miksi yritykselle on tärkeää, että henkilöstö on hyvissä ruumiin ja sielun voimissa..
Niinpä se on tuottavampaa silloin. Ihmisessä ja ihmisen mielikuvituksessa, luovuudessa ja motivaatiossa on melkoinen pääoma. Nämä hymyjutut ovat kevennyksiä tekstissäni, mutta ne eivät ole merkityksettömiä siltikään.

Lue lisää

Niin, fiksu työnantaja ymmärtää työhyvinvoinnin merkityksen ja satsaa siihen. On kuntosaleja, erilaista muuta liikuntatarjontaa, kerhotoimintaa, yksiköiden sisäisiä hengenkohotustapahtumia. Myös esimiestyötä kehitetään, mutta samaan aikaan opetetaan työntekijöitä myös toimimaan johdettavina.

Totta kai työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Huonosti voiva yksilö ei luultavasti yllä hänelle asetettuihin tavoitteisiin, joka on sitten pois esim. tiimin ja sitä kautta koko yksikön tuloksesta.

Pehmeällä ihmistä kunnioittavalla, humaanilla johtamisella on paikkansa, mutta sen rinnalla pitää olla myös jämäkkyyttä, kykyä puuttua tarvittaessa kovallakin kädellä alisuorittamiseen ja vapaamatkustajiin. Kovaa tulosta ei tehdä pelkästään silkkihansikkailla ja hymyllä, vaikka ne ovatkin erinomaisia apuvälineitä oikein käytettyinä.

Raipe kirjoitti:

Niin, fiksu työnantaja ymmärtää työhyvinvoinnin merkityksen ja satsaa siihen. On kuntosaleja, erilaista muuta liikuntatarjontaa, kerhotoimintaa, yksiköiden sisäisiä hengenkohotustapahtumia. Myös esimiestyötä kehitetään, mutta samaan aikaan opetetaan työntekijöitä myös toimimaan johdettavina.

Totta kai työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Huonosti voiva yksilö ei luultavasti yllä hänelle asetettuihin tavoitteisiin, joka on sitten pois esim. tiimin ja sitä kautta koko yksikön tuloksesta.

Pehmeällä ihmistä kunnioittavalla, humaanilla johtamisella on paikkansa, mutta sen rinnalla pitää olla myös jämäkkyyttä, kykyä puuttua tarvittaessa kovallakin kädellä alisuorittamiseen ja vapaamatkustajiin. Kovaa tulosta ei tehdä pelkästään silkkihansikkailla ja hymyllä, vaikka ne ovatkin erinomaisia apuvälineitä oikein käytettyinä.

Lue lisää

Urheilusuorituksissa aletaan olla lähellä sitä rajaa, jolloin sekunnit tai sentit eivät enää parane.

Samoin formuloissakin pyritään siihen, että koneen pitää kestää "useamman" kisan.
Ihmiselle , joka työskentelee hektisellä alalla näitä max. tavoitteita ei ole asetettu, vaan tämän päivän huipputulos on huomisen lähtötaso.

On välttämätöntä, että työssä pärjäämiseen ja jaksamiseen vaikuttaa koko yhteisö mm. työnantaja (työnostaja).
Nuo seminaarit ja hengennostatustempaukset ovat melkoista huuhaata, jossa voittaja on konsulttiyritys, koska M/S Firman kurssi ei muutu, vaikka pienryhmissä tehdään vakavalla naamalla rakentavia ehdotuksia.

Johtajuus tuo kummallinen ominaisuus- mistä se tulee ja jotkut eivät osaa sitä koskaan vaikka istuisivat viikkoja korpihotellin kalliissa koulutuksessa.
Sanotaan, että hyvät johtajat lukevat, todella hyvät kuuntelevat.

epikuros kirjoitti:

Urheilusuorituksissa aletaan olla lähellä sitä rajaa, jolloin sekunnit tai sentit eivät enää parane.

Samoin formuloissakin pyritään siihen, että koneen pitää kestää "useamman" kisan.
Ihmiselle , joka työskentelee hektisellä alalla näitä max. tavoitteita ei ole asetettu, vaan tämän päivän huipputulos on huomisen lähtötaso.

On välttämätöntä, että työssä pärjäämiseen ja jaksamiseen vaikuttaa koko yhteisö mm. työnantaja (työnostaja).
Nuo seminaarit ja hengennostatustempaukset ovat melkoista huuhaata, jossa voittaja on konsulttiyritys, koska M/S Firman kurssi ei muutu, vaikka pienryhmissä tehdään vakavalla naamalla rakentavia ehdotuksia.

Johtajuus tuo kummallinen ominaisuus- mistä se tulee ja jotkut eivät osaa sitä koskaan vaikka istuisivat viikkoja korpihotellin kalliissa koulutuksessa.
Sanotaan, että hyvät johtajat lukevat, todella hyvät kuuntelevat.

Lue lisää

Erittäin hyvä täsmennys, siihen monen muutoin "muodollisesti pätevän" kompastuminen nimenomaan liittyy, ettei osata kuunnella.
Kyllä johtajuutta sinällään voi ja pitääkin kehittää. Se ei tarkoita istumista korpihotelleissa; nykyaikaan kuuluu paljon uusia fiksuja menetelmiä, joihin ei tarvita ulkopuolisia guruja viisastelemaan välttämättä lainkaan. Esimiesten ja johtajien keskinäiset, erikseen organisoidut sessiot joissa vaihdetaan kokemuksia esim. hankalista johtamistilanteista, jaksamisesta yms., johtajien henkilökohtainen valmentaminen, kokonaisten johtoryhmien työskentelyn kehittäminen jne.

Vielä kommentti noista hengennostatustilaisuuksista. Ehkä tuo termi johtaa harhaan ajattelemaan niitä pelkästään huuhaa-juttuina, niitäkin ne voivat olla huonosti toteutettuina.
Konsultteja meillä ei käytetä käytännössä lainkaan, sen sijaan esim. merkittävän asiakasyrityksen edustaja tai muu yhteistyökumppani on usein esiintymässä, tuomassa ulkopuolista näkemystä ja ehkä vähän ravistelemassa.
Totta kai tilaisuuksiin kuuluu myös viihdettä ja kivaa yhdessäoloa.

Aina kun lähtee loistolaiva suomalaiselta telakalta,paperikone Metsolta tai Vaisalan huipputuote niin se on perin tuottavaa työtä.

Kaikki muut ovat aputoimintoja, joskin erittäin tarpeellisia.

Siispä. kun vaihtotase ja kauppatase ovat ylijäämäisiä niin silloin kokonaistyö on ollut tuottavaa.

epikuros kirjoitti:

Aina kun lähtee loistolaiva suomalaiselta telakalta,paperikone Metsolta tai Vaisalan huipputuote niin se on perin tuottavaa työtä.

Kaikki muut ovat aputoimintoja, joskin erittäin tarpeellisia.

Siispä. kun vaihtotase ja kauppatase ovat ylijäämäisiä niin silloin kokonaistyö on ollut tuottavaa.

Lue lisää

töissä pitää huomioida, että miten paljon on valtion tuet vaikuttaneet tuottavuuteen...

Pelkistetysti kuitenkin tuottavuus on lyhyesti sanottuna juuri kuten kuvasit. Kaikki toiminnot, jotka eivät vaikuta tuottavuuteen parantavasti ovat sähläystä. Tuottavuus on varsin helppoa mutta kylmää talouslaskentaa.

epikuros kirjoitti:

Aina kun lähtee loistolaiva suomalaiselta telakalta,paperikone Metsolta tai Vaisalan huipputuote niin se on perin tuottavaa työtä.

Kaikki muut ovat aputoimintoja, joskin erittäin tarpeellisia.

Siispä. kun vaihtotase ja kauppatase ovat ylijäämäisiä niin silloin kokonaistyö on ollut tuottavaa.

Lue lisää

Kun lähtee virustorjuntaohjelma myyntiin, tai metalliyhtyeen uusin levy, tai...???

Tai entäs kun valmistuu tutkimus, joka mahdollistaa paremman teräksen tuottamisen ja menetelmä myydään lisesnssillä? Onko tuottavaa työtä sen tutkimuksen tekeminen(joka on välttämätön edellytys uudelle teräkselle) vai sen teräksen teko? Mielestäni teräksen valmistus ei oikeastaan ole ENÄÄ tuottavaa työtä, vaan sen tutkimuksen aputoiminto, testikenttä.

meikämie kirjoitti:

Kun lähtee virustorjuntaohjelma myyntiin, tai metalliyhtyeen uusin levy, tai...???

Tai entäs kun valmistuu tutkimus, joka mahdollistaa paremman teräksen tuottamisen ja menetelmä myydään lisesnssillä? Onko tuottavaa työtä sen tutkimuksen tekeminen(joka on välttämätön edellytys uudelle teräkselle) vai sen teräksen teko? Mielestäni teräksen valmistus ei oikeastaan ole ENÄÄ tuottavaa työtä, vaan sen tutkimuksen aputoiminto, testikenttä.

Lue lisää

mitä kirjoitit.
Se on sitä uutta innovaattori systeemiä jota meidän pitää enemmän tehdä.

On totta, että normaalin perusteräksen S 235 JR tuottaminen on bulkkia mutta kun kehittelemme arktisia ja erikoislujia teräksiä, niin siinä on se pihvi joka on tuottava samoin kuin mainitsemasi virustorjunnat ym.

Kuten huomasit esimerkkini oli "pelkistetty" mutta lopputuloshan on se miten me saadaan ulkoa uroja ja taaloja.
Juuri Suomen pienenä maana pitää kyetä olemaan laboratorio, jossa teemme protot ja nollasarjaa.

Se, mistä pääoma tai työntekijöiden palkat tulevat, on täysin epäoleellista työn tuottavuuden kannalta.

Väitätkö, etät jso valtion putiikki kaivaa maasta tuhat tonnia kuparimalmia ja myy sen maailmanmarkkinoilla, niin se on jotenkin nollatuottavaa verrattuna siihen, jos saman tekisi yksityinen samalla hinnalla ja samoilla kustannuksilla?

Esim. lääkärit ja opettajat tekevät mielestäsi tuottamatonta työtä? Entäpä sitten presidentti ja ministerit, byrokraatit? - No nuo viimeksimainitut kyllä minunkin mielestäni!

Tähän asti olen aistinut vain miehiin (itse olen nainen) kohdistuvaa rasismia teiltä femareilta. Mutta onko nyt kohteena vaihteeksi myös ei-originaalit stadilaiset. Vai että lanta tuoksuu vielä parin sukupolven jälkeen. Mielenkiintoista. Olen rampannut stadissa töissä pari vuosikymmentä, asuen jonkin matkan päässä pikkukaupungissa. Kukaan ei vielä toistaiseksi ole tunkion hajusta huomautellut.
Ja mitä tulee tuohon älylliseen tasoon, aika monessa kohdin palstan vakikirjoittajatkin voivat vilkaista iloisesti peiliin ja arvioida, mikä kulloinenkin älykkyyden saldo per päivä sattui olemaan.

Sukupovi? Ehkä stadissa niitäkin ihmeitä löytyy. Meillä landella vaan tunkiot tuoksuu.
Milloin ajattelit kasvaa aikuiseksi, Sarita?

Raipe kirjoitti:

Tähän asti olen aistinut vain miehiin (itse olen nainen) kohdistuvaa rasismia teiltä femareilta. Mutta onko nyt kohteena vaihteeksi myös ei-originaalit stadilaiset. Vai että lanta tuoksuu vielä parin sukupolven jälkeen. Mielenkiintoista. Olen rampannut stadissa töissä pari vuosikymmentä, asuen jonkin matkan päässä pikkukaupungissa. Kukaan ei vielä toistaiseksi ole tunkion hajusta huomautellut.
Ja mitä tulee tuohon älylliseen tasoon, aika monessa kohdin palstan vakikirjoittajatkin voivat vilkaista iloisesti peiliin ja arvioida, mikä kulloinenkin älykkyyden saldo per päivä sattui olemaan.

Sukupovi? Ehkä stadissa niitäkin ihmeitä löytyy. Meillä landella vaan tunkiot tuoksuu.
Milloin ajattelit kasvaa aikuiseksi, Sarita?

Lue lisää

että mäe viitti vanheta niin kauaa tossa älyilmapiirissä että kerkeisin kasvaa aikuiseksi. Ehkä on muutakin tekemistä.
with love. se on englanninkieltä ja merkitsee jotain että inhoan sinua!

Sarita kirjoitti:

että mäe viitti vanheta niin kauaa tossa älyilmapiirissä että kerkeisin kasvaa aikuiseksi. Ehkä on muutakin tekemistä.
with love. se on englanninkieltä ja merkitsee jotain että inhoan sinua!

Lue lisää

Sekin on englantia.. siitä vaan inhoat, jos se tuottaa sulle jotain erityisiä kicksejä. EVVK.

Raipe kirjoitti:

Sekin on englantia.. siitä vaan inhoat, jos se tuottaa sulle jotain erityisiä kicksejä. EVVK.

No ei kai, sorry oon tainnu olla vähän kiree täs. Kyl tiesin mitä sanoin: with love- sanoilla, ja tarkotin kans.

Miksi kaikki työt pitäisi väkisin saada tuottaviksi? Itse olen opettaja, eikä minua ainakaan haittaa, vaikka työtäni ei pidettäisi lainkaan tuottavana. Koulu on tärkeä osa lapsen ja nuoren elämää joka tapauksessa.

Kaikkein selkeimmin tuottavaa työtä on sellainen, jossa konkreettisesti valmistetaan raaka-aineista tuotteita, joita sitten myydään edelleen.

Hoito- ja palvelutyöt ovat yhteiskunnassa tarpeellista, vaikka ne eivät "tuottaisi" yhtään mitään.

Opetustyöläinen kirjoitti:

Miksi kaikki työt pitäisi väkisin saada tuottaviksi? Itse olen opettaja, eikä minua ainakaan haittaa, vaikka työtäni ei pidettäisi lainkaan tuottavana. Koulu on tärkeä osa lapsen ja nuoren elämää joka tapauksessa.

Kaikkein selkeimmin tuottavaa työtä on sellainen, jossa konkreettisesti valmistetaan raaka-aineista tuotteita, joita sitten myydään edelleen.

Hoito- ja palvelutyöt ovat yhteiskunnassa tarpeellista, vaikka ne eivät "tuottaisi" yhtään mitään.

Lue lisää

Ei, minun mielestäni, kaikkea työtä tarvitse määritellä tuottavaksi, ajatus on sinänäsä älytön. Mutta, näin kun nykyisin tehdään, työn arvoa mitattaan ainoastaan tuottavuuden näkökulmasta, silloin kuvio muuttuu. Tuottavuus täytyy silloin määritellä uudestaan, jotta jokainen tehty työ saisi ansaitsemansa arvostuksen. Tuottavuutta käytetään mm. palkanmaksun perusteena, sikäli kyse on myös taloudellisisista arvoista.

Työntuottavuus on käsitteenä varsin vanhentunut, nykyisin työ voi olla hyvinkin tuottavaa, jo ideoiden tasolla, näin on vaikkapa mainosmaailmassa, tai taiteissa, tai tieteissä tms..

Hoitotyö on hyvinkin tuottavaa, se on aivan selvästi jopa laskettavissa ja kyllähän näitä tuottavuuksia lasketaankin.

Kuinka tuottavaa on sitten itsehoito ja olisiko sille syytä panna yhteiskunnallista painoa? Tätähän eräällä tavalla esitettiin silloin ,kun keskustelussa oli itseaiheutettujen sairauksien suurempi omavastuu osuus kustannuksista. Käytänössä omaehtoista hoitoa silloin palkittaisiin (kapitalismille tyypilisellä tavalla) taloudellisin houkutuksin.

Protestanttinen etiikka ja kapitalistinen henki määrittelevät ihmisen työnsä kautta, nykyinen ajattelu on luonut vielä tehokkuuden käsitteen tähän lisäksi. Inhimillisyyden/ihmisyyden arvostus on näin vähentynyt. Tähän asenneilmastoon olisi syytä puuttua, koska se on luultavasti aika suuri tekijä silloin, kun puhutaan ihmisten uupumisista ja elämänhallinnan vaikeuksista.

Opetustyöläinen kirjoitti:

Miksi kaikki työt pitäisi väkisin saada tuottaviksi? Itse olen opettaja, eikä minua ainakaan haittaa, vaikka työtäni ei pidettäisi lainkaan tuottavana. Koulu on tärkeä osa lapsen ja nuoren elämää joka tapauksessa.

Kaikkein selkeimmin tuottavaa työtä on sellainen, jossa konkreettisesti valmistetaan raaka-aineista tuotteita, joita sitten myydään edelleen.

Hoito- ja palvelutyöt ovat yhteiskunnassa tarpeellista, vaikka ne eivät "tuottaisi" yhtään mitään.

Lue lisää

Voihan asioita tarkastella yhteiskunnalliselta kannalta. Ihmisyys on arvo sinänsä, ainakin sen pitäisi olla. Ei ihmisen ainoa arvo ole tuottaa, mutta voidaanhan asioita tietenkin tarkastella siltäkin kannalta. Minusta siinäkin tapauksessa opetustyö esimerkiksi on tuottavaa. Lasten kasvattaminen on sitä. Kyllä niillä on erittäin tärkeä merkitys ja merkitystä elinkeinoelämänkin kannalta.

Yritysjohtokaan ei voi tuudittautua laskemaan vain pelkkiä taloudellisia tunnuslukuja. Ihminen on yksi tuotannontekijä, huolletaanhan koneitakin, uusitaan. Ja jos koneet ovat viimeistä huutoa, käyvät täysillä, organisaatio on kunnossa, työntekijä ja työntekijän hyvinvointi on silloin olennaista. Ja siihen hyvinvointiin vaikuttaa koko tämä yhteiskunta, perheet jne. Silloin voidaan ajatella, että kaikki se toiminta on hyödyllistä, mikä edistää työntekijän hyvinvointia ja jaksamista. Mutta se ei tarkoita sitä, että tämän yhteiskunnan pitäisi tuottaa työntekijöitä. Mutta kun puhutaan tuottavuudesta, asioita kannattaa välillä tarkastella kokonaisvaltaisesti eikä kapein lasein.

Opetustyö on hyvinkin hyödyllistä tuolla tavoin tarkasteltuna. Mutta sillä on kyllä paljon muutakin merkitystä. Ei kai ihminen ole vain yhteiskuntaa ja työelämää varten, tämän yhteiskunnan pitäisi olla meidän ja meitä varten, sijaa pitäisi jäädä muillekin arvoille, kuin vain taloudellisille. Nykyajattelu perustuu pitkälti siihen. Tosin ehkä tilanne on muuttumassa hiukan, varsinkin kun kysymykset koko olemassaolostamme ovat tapetilla.

Eli eikö ihmistä voida samanaikaisesti nähdä itseisarvona ihmisyytensä vuoksi ja myös välineenä tuottaa hyvää itselleen ja ympristölleen?

Opetustyöläinen kirjoitti:

Miksi kaikki työt pitäisi väkisin saada tuottaviksi? Itse olen opettaja, eikä minua ainakaan haittaa, vaikka työtäni ei pidettäisi lainkaan tuottavana. Koulu on tärkeä osa lapsen ja nuoren elämää joka tapauksessa.

Kaikkein selkeimmin tuottavaa työtä on sellainen, jossa konkreettisesti valmistetaan raaka-aineista tuotteita, joita sitten myydään edelleen.

Hoito- ja palvelutyöt ovat yhteiskunnassa tarpeellista, vaikka ne eivät "tuottaisi" yhtään mitään.

Lue lisää

No joillekin on, jotka vannovat sellaisen tuottavuuden nimiin, joka SUORAAN TUOTTAA TUOTETTA JA RAHAA. Itse näen tuottavuuden laajemmin. Näen että kaikki tuottavuuteen tähtäävä toiminta on tuottavuutta, vaikkakin alkupään prosessia. Opettaminen ja hoitoala ovat minun ajatusmaailmassani tuottavia aloja siinä missä kännyköiden valmistaminenkin ja uusien mallien suunnittelu.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Eli eikö ihmistä voida samanaikaisesti nähdä itseisarvona ihmisyytensä vuoksi ja myös välineenä tuottaa hyvää itselleen ja ympristölleen?

Voidaanhan asioita tarkastella eri kannoilta. Mutta perusajatus olisi kuitenkin se, että ihmisyys on itseisarvo sinällään. Toisaalta, jotta tämä yhteiskuntamme tällaisena toimisi, taloudelliset lähtökohdat on tärkeitä. Tietenkin voidaan ehdollistaa kaikki, mutta sitten täytyy kyllä olla valmis luopumaan totutuista "mukavuuksista".
Se ei ehkä ole kovin realistista tai se ei saane kovin paljoa kannatusta.
Mietin sitäkin, että olemmeko kuitenkin tulossa tilanteeseen, jossa meidän on luovuttava tehokkuusajattelustamme, jos meinaamme säilyä lajina ja samalla pitää huolta muista lajeista.

Tittelityy kirjoitti:

Ei, minun mielestäni, kaikkea työtä tarvitse määritellä tuottavaksi, ajatus on sinänäsä älytön. Mutta, näin kun nykyisin tehdään, työn arvoa mitattaan ainoastaan tuottavuuden näkökulmasta, silloin kuvio muuttuu. Tuottavuus täytyy silloin määritellä uudestaan, jotta jokainen tehty työ saisi ansaitsemansa arvostuksen. Tuottavuutta käytetään mm. palkanmaksun perusteena, sikäli kyse on myös taloudellisisista arvoista.

Työntuottavuus on käsitteenä varsin vanhentunut, nykyisin työ voi olla hyvinkin tuottavaa, jo ideoiden tasolla, näin on vaikkapa mainosmaailmassa, tai taiteissa, tai tieteissä tms..

Hoitotyö on hyvinkin tuottavaa, se on aivan selvästi jopa laskettavissa ja kyllähän näitä tuottavuuksia lasketaankin.

Kuinka tuottavaa on sitten itsehoito ja olisiko sille syytä panna yhteiskunnallista painoa? Tätähän eräällä tavalla esitettiin silloin ,kun keskustelussa oli itseaiheutettujen sairauksien suurempi omavastuu osuus kustannuksista. Käytänössä omaehtoista hoitoa silloin palkittaisiin (kapitalismille tyypilisellä tavalla) taloudellisin houkutuksin.

Protestanttinen etiikka ja kapitalistinen henki määrittelevät ihmisen työnsä kautta, nykyinen ajattelu on luonut vielä tehokkuuden käsitteen tähän lisäksi. Inhimillisyyden/ihmisyyden arvostus on näin vähentynyt. Tähän asenneilmastoon olisi syytä puuttua, koska se on luultavasti aika suuri tekijä silloin, kun puhutaan ihmisten uupumisista ja elämänhallinnan vaikeuksista.

Lue lisää

Eli kun inhimillisyyden/ihmisyyden arvostus laskee, ihminen uupuu ja se on poissa työn tuottavuudesta, taloudellisestikin mitattuna.

toisaalta kirjoitti:

Voihan asioita tarkastella yhteiskunnalliselta kannalta. Ihmisyys on arvo sinänsä, ainakin sen pitäisi olla. Ei ihmisen ainoa arvo ole tuottaa, mutta voidaanhan asioita tietenkin tarkastella siltäkin kannalta. Minusta siinäkin tapauksessa opetustyö esimerkiksi on tuottavaa. Lasten kasvattaminen on sitä. Kyllä niillä on erittäin tärkeä merkitys ja merkitystä elinkeinoelämänkin kannalta.

Yritysjohtokaan ei voi tuudittautua laskemaan vain pelkkiä taloudellisia tunnuslukuja. Ihminen on yksi tuotannontekijä, huolletaanhan koneitakin, uusitaan. Ja jos koneet ovat viimeistä huutoa, käyvät täysillä, organisaatio on kunnossa, työntekijä ja työntekijän hyvinvointi on silloin olennaista. Ja siihen hyvinvointiin vaikuttaa koko tämä yhteiskunta, perheet jne. Silloin voidaan ajatella, että kaikki se toiminta on hyödyllistä, mikä edistää työntekijän hyvinvointia ja jaksamista. Mutta se ei tarkoita sitä, että tämän yhteiskunnan pitäisi tuottaa työntekijöitä. Mutta kun puhutaan tuottavuudesta, asioita kannattaa välillä tarkastella kokonaisvaltaisesti eikä kapein lasein.

Opetustyö on hyvinkin hyödyllistä tuolla tavoin tarkasteltuna. Mutta sillä on kyllä paljon muutakin merkitystä. Ei kai ihminen ole vain yhteiskuntaa ja työelämää varten, tämän yhteiskunnan pitäisi olla meidän ja meitä varten, sijaa pitäisi jäädä muillekin arvoille, kuin vain taloudellisille. Nykyajattelu perustuu pitkälti siihen. Tosin ehkä tilanne on muuttumassa hiukan, varsinkin kun kysymykset koko olemassaolostamme ovat tapetilla.

Lue lisää

"Ei ihminen ole vain yhteiskuntaa ja työelämää varten." Toisaalta yhteiskunta olemme me ja työnne hedelmistä nautimme me kaikki. Kokoomuksen vaalilauseella on tässä kohtaa käyttöä, "vastakkainasettelun aika on ohi". Eli työ voitaisiin nähdä hyvänä asiana, itselleen positiivisena ja myös muille ihmisille, eikä niin, että työ on itsestä ja omasta elämästä pois.

(Kokoomus käyttää vaalilausettaan harhauttaakseen äänestäjiä, mutta tässä yo. kohdassa se on aitona ja hyvää tarkoittavana.)

jorojukka-kukka kirjoitti:

Eli eikö ihmistä voida samanaikaisesti nähdä itseisarvona ihmisyytensä vuoksi ja myös välineenä tuottaa hyvää itselleen ja ympristölleen?

Kyllähän ihminen voidaan nähdä sekä itseiarvona, että hyödykkeenä, näinhän jo tehdään.

Ongelma tässä näkökulmassa on se, että se vähentää ihmisarvoa, se muuttuu näin välineeliseksi. Ihmisten välineelistyminen vaikuttaa yhteiskunnallisiin arvostuksiin, esimerkiksi voi ottaa vaikka vanhusten hoidon. Vanhukset koetaan tuottamattomiksi ja sairaina iloa vähän ympäristölleen tuoviksi. Näin voidaan varsin helposti leikata vanhustenhoito määrärahoja ja jättää apua tarvitsevat ihmiset pärjäämään yksinään. Tavoitellaan tehokkuutta ja tuottavuutta näin se onnituu -ihmisarvon kustanuksella.

katsantokannasta kirjoitti:

Voidaanhan asioita tarkastella eri kannoilta. Mutta perusajatus olisi kuitenkin se, että ihmisyys on itseisarvo sinällään. Toisaalta, jotta tämä yhteiskuntamme tällaisena toimisi, taloudelliset lähtökohdat on tärkeitä. Tietenkin voidaan ehdollistaa kaikki, mutta sitten täytyy kyllä olla valmis luopumaan totutuista "mukavuuksista".
Se ei ehkä ole kovin realistista tai se ei saane kovin paljoa kannatusta.
Mietin sitäkin, että olemmeko kuitenkin tulossa tilanteeseen, jossa meidän on luovuttava tehokkuusajattelustamme, jos meinaamme säilyä lajina ja samalla pitää huolta muista lajeista.

Lue lisää

Ajattelenkin, ettei taloudellinen tuottavuus ole paha asia, eikä vastakkain ihmisarvon kanssa.

jorojukka-kukka kirjoitti:

"Ei ihminen ole vain yhteiskuntaa ja työelämää varten." Toisaalta yhteiskunta olemme me ja työnne hedelmistä nautimme me kaikki. Kokoomuksen vaalilauseella on tässä kohtaa käyttöä, "vastakkainasettelun aika on ohi". Eli työ voitaisiin nähdä hyvänä asiana, itselleen positiivisena ja myös muille ihmisille, eikä niin, että työ on itsestä ja omasta elämästä pois.

(Kokoomus käyttää vaalilausettaan harhauttaakseen äänestäjiä, mutta tässä yo. kohdassa se on aitona ja hyvää tarkoittavana.)

Lue lisää

Se todellakin toimii tässä, tuo lause :)

Tittelityy kirjoitti:

Kyllähän ihminen voidaan nähdä sekä itseiarvona, että hyödykkeenä, näinhän jo tehdään.

Ongelma tässä näkökulmassa on se, että se vähentää ihmisarvoa, se muuttuu näin välineeliseksi. Ihmisten välineelistyminen vaikuttaa yhteiskunnallisiin arvostuksiin, esimerkiksi voi ottaa vaikka vanhusten hoidon. Vanhukset koetaan tuottamattomiksi ja sairaina iloa vähän ympäristölleen tuoviksi. Näin voidaan varsin helposti leikata vanhustenhoito määrärahoja ja jättää apua tarvitsevat ihmiset pärjäämään yksinään. Tavoitellaan tehokkuutta ja tuottavuutta näin se onnituu -ihmisarvon kustanuksella.

Lue lisää

Vanhustenhoito on hyvä esimerkki. Sitä on vaikeahkoa liittää tuottavuuteen, mutta voisiko sitä ajatella niin, että vanhustenhoito antaa hoitajilleen paljon, jotka taas jakavat saamaansa henkistä pääomaa eteenpäin yhteiskuntaan, perheisiin ja kaikille ihmisille, joiden kanssa ovat tekemisissä. (Toki edellyttäen että vanhustyön resurssit ovat kunnossa.)

Myös vanhoissa ihmisissä asuu suuri viisaus, jos se osattaisiin ottaa käyttöön. Myös vanhustyö työllistää kaikenkaikkiaan paljon, josta syntyy myös taloudellista tuottavuutta.

Toki jo pelkkä ihmisarvo riittää vanhustyöhön.

Tittelityy kirjoitti:

Kyllähän ihminen voidaan nähdä sekä itseiarvona, että hyödykkeenä, näinhän jo tehdään.

Ongelma tässä näkökulmassa on se, että se vähentää ihmisarvoa, se muuttuu näin välineeliseksi. Ihmisten välineelistyminen vaikuttaa yhteiskunnallisiin arvostuksiin, esimerkiksi voi ottaa vaikka vanhusten hoidon. Vanhukset koetaan tuottamattomiksi ja sairaina iloa vähän ympäristölleen tuoviksi. Näin voidaan varsin helposti leikata vanhustenhoito määrärahoja ja jättää apua tarvitsevat ihmiset pärjäämään yksinään. Tavoitellaan tehokkuutta ja tuottavuutta näin se onnituu -ihmisarvon kustanuksella.

Lue lisää

Kysymys on tasapainotilasta.
Siis kuinka paljon meillä voi olla sellaista kunnallista työtä suhteessa esim konepaja, elektroniikka ja puunjalostusteollisuuteen.

Ei työ ole Suomesta loppunut vaan maksajat ovat vähissä.

On totta myös, että Suomi käyttää "kapitaalia" melko vähän julkiseen terveydenhuoltoon joka on arvokasta työtä.

Mutta se mitä peräänkuulutan ovat nuo julkisen palvelun maksajat, jotta kaikki ei katoaisi Balttiaan tai Kiinaan meidän pitää pystyä olemaan kyvykkäitä jollakin pienellä segmentillä, jolla sitä kansantuloa kasvatamme.

On tietyllä tavalla paradoksi, kun monissa kunnissa suurin työnantaja on juuria kunta ja "tuottavien yritysten" yhteismäärä on kuntaan verrattuna melkoisen pieni.

Ei tarvitse kauan miettiä mitä siitä seuraa.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Vanhustenhoito on hyvä esimerkki. Sitä on vaikeahkoa liittää tuottavuuteen, mutta voisiko sitä ajatella niin, että vanhustenhoito antaa hoitajilleen paljon, jotka taas jakavat saamaansa henkistä pääomaa eteenpäin yhteiskuntaan, perheisiin ja kaikille ihmisille, joiden kanssa ovat tekemisissä. (Toki edellyttäen että vanhustyön resurssit ovat kunnossa.)

Myös vanhoissa ihmisissä asuu suuri viisaus, jos se osattaisiin ottaa käyttöön. Myös vanhustyö työllistää kaikenkaikkiaan paljon, josta syntyy myös taloudellista tuottavuutta.

Toki jo pelkkä ihmisarvo riittää vanhustyöhön.

Lue lisää

Voidaan myös ajatella siten, että ihmiset ovat tärkeitä. Työ on ihmisiä varten, tuottavuus on tärkeä ihmisten vuoksi, tai sitä on myös tuottavuuden vähentäminen.

Nykyisin on unohdettu se perusnäkemys, että tämä touhu täällä on lähinnä ihmisiä varten luotu, eikä päinvastoin. Ihmisen kehittyminen henkisesti ja moraalisesti on arvokas asia jo sinänsä, vaikkei se heijastuisi ympäristöön mitenkään.

Työn tuottavuuden tärkeyttä täytyisi tarkastella uudelleen. Lähinnä siitä näkökulmasta, palveleeko kehityksen/tuottavuuden vaatimus ihmisiä, ympäristöä, tulevaisuutta jne.. Nykyisinhän ollaan tässä vauhtisokeudessa vallan unehdettu, mikä elämässä on oleellisinta. Elämä on arvokasta, se on niin arvokasta, ettei sitä kannata uhrata minkään abstraktion (kuten tuottavuuden) alttarille.

epikuros kirjoitti:

Kysymys on tasapainotilasta.
Siis kuinka paljon meillä voi olla sellaista kunnallista työtä suhteessa esim konepaja, elektroniikka ja puunjalostusteollisuuteen.

Ei työ ole Suomesta loppunut vaan maksajat ovat vähissä.

On totta myös, että Suomi käyttää "kapitaalia" melko vähän julkiseen terveydenhuoltoon joka on arvokasta työtä.

Mutta se mitä peräänkuulutan ovat nuo julkisen palvelun maksajat, jotta kaikki ei katoaisi Balttiaan tai Kiinaan meidän pitää pystyä olemaan kyvykkäitä jollakin pienellä segmentillä, jolla sitä kansantuloa kasvatamme.

On tietyllä tavalla paradoksi, kun monissa kunnissa suurin työnantaja on juuria kunta ja "tuottavien yritysten" yhteismäärä on kuntaan verrattuna melkoisen pieni.

Ei tarvitse kauan miettiä mitä siitä seuraa.

Lue lisää

Kyse on hieman laajemmasta moraalisesta pohdinnasta, kuin kuntien resussointi kysymyksistä. Peräänkuulutan lähinnä sitä, millaista ihmiskuvaa haluamme vaalia. Onko tuottava ja tehokas ihminen ainoastaan tärkeä, vai liittyyko ihmisyyteen jotain arvoa jo sinänsä? Vanhustenhuollon otin esimerkiksi siksi, koska tämä ihmiskuva vaikuttaa jo suoraan siihen, miten kohtelemme ikääntyneitä ihmisiä. Arvostus voisi näkyä vaikkapa omaishoitajuuden lisääntymisenä, tai omaisten tukemana yksin asumisena. Nykyisin vanhukset nähdään ainoastaan resussien kuluttajina. Puhutaan omaisille aiheutuvasta painolastista, silloin kun on kyse ikääntyneistä omaisista. Miten on näin käynyt, tämähän on merkillinen asennemuutos. Huolestuttavaa on se, että nämä asenteet ovat muuttuneet varsin nopeasti ja niitä ei juurikaan ihmetellä.

Tittelityy kirjoitti:

Voidaan myös ajatella siten, että ihmiset ovat tärkeitä. Työ on ihmisiä varten, tuottavuus on tärkeä ihmisten vuoksi, tai sitä on myös tuottavuuden vähentäminen.

Nykyisin on unohdettu se perusnäkemys, että tämä touhu täällä on lähinnä ihmisiä varten luotu, eikä päinvastoin. Ihmisen kehittyminen henkisesti ja moraalisesti on arvokas asia jo sinänsä, vaikkei se heijastuisi ympäristöön mitenkään.

Työn tuottavuuden tärkeyttä täytyisi tarkastella uudelleen. Lähinnä siitä näkökulmasta, palveleeko kehityksen/tuottavuuden vaatimus ihmisiä, ympäristöä, tulevaisuutta jne.. Nykyisinhän ollaan tässä vauhtisokeudessa vallan unehdettu, mikä elämässä on oleellisinta. Elämä on arvokasta, se on niin arvokasta, ettei sitä kannata uhrata minkään abstraktion (kuten tuottavuuden) alttarille.

Lue lisää

Aivan. Ainakin tuottavuuden vaatimus palvelee joitakin ihmisiä ja myös valitettavasti toisten ihmisten kustannuksella. Eli näen niin, ettei se "vaatijan rooli" ole mikään kasvoton taho, vaan kyllä sillä on ihan oikean ihmisen/joukon ihmisiä pärstäkerroin.

Tuottavuuden vaatijat ovat itsekkäitä, mutta myös yksilöt ovat itsekkäitä, jotanka mistä löytyy tasapaino siihen, että hyvä ja arvokas jakaantuu tasaisemmin ihmisten keskuuteen.

Tittelityy kirjoitti:

Kyse on hieman laajemmasta moraalisesta pohdinnasta, kuin kuntien resussointi kysymyksistä. Peräänkuulutan lähinnä sitä, millaista ihmiskuvaa haluamme vaalia. Onko tuottava ja tehokas ihminen ainoastaan tärkeä, vai liittyyko ihmisyyteen jotain arvoa jo sinänsä? Vanhustenhuollon otin esimerkiksi siksi, koska tämä ihmiskuva vaikuttaa jo suoraan siihen, miten kohtelemme ikääntyneitä ihmisiä. Arvostus voisi näkyä vaikkapa omaishoitajuuden lisääntymisenä, tai omaisten tukemana yksin asumisena. Nykyisin vanhukset nähdään ainoastaan resussien kuluttajina. Puhutaan omaisille aiheutuvasta painolastista, silloin kun on kyse ikääntyneistä omaisista. Miten on näin käynyt, tämähän on merkillinen asennemuutos. Huolestuttavaa on se, että nämä asenteet ovat muuttuneet varsin nopeasti ja niitä ei juurikaan ihmetellä.

Lue lisää

asiaa talouspuolen näkövinkkelistä.

enkä rinnasta sitä onko paperimiehen tai telakan työntekijän työ "tuottavampaa kuin hoivatyö koska molemmat ovat työnä yhtä arvokaita.

Se, että lienee tässä nyt on tilanne jossa ikääntyvä väestö, suuret ikäluokat tarvitsevat entistä enemmän terveyspalveluja ja taas aktiiviväestö opiskelee pitempään ja on huomattavasti lukumääräisesti pienempi kuin suuret ikäluokat ja tähän ei oltu valmistauduttu.

Yhtäältä RKP:n Wallin kirjoitti tänään perintöveron "poistosta", joka tuottaa vuodessa n. 500 milj. €,ja tämä vaje kompensoitaisiin ympäristöveroilla. No, eräs kannanotto tuokin.

Se,että tuomitsisin ns. tuottamattomat kansalaiset on syyllistämistä jota en todella hyväksy.

Mutta missä todella mättää?

Suomen kansallisvarallisuus ei ole koskaan ollut näin korkea kuin se nyt on ja silti emme pysty antamaan ihmiskasvoista hoitoa on todellinen haaste päättäjille.

epikuros kirjoitti:

asiaa talouspuolen näkövinkkelistä.

enkä rinnasta sitä onko paperimiehen tai telakan työntekijän työ "tuottavampaa kuin hoivatyö koska molemmat ovat työnä yhtä arvokaita.

Se, että lienee tässä nyt on tilanne jossa ikääntyvä väestö, suuret ikäluokat tarvitsevat entistä enemmän terveyspalveluja ja taas aktiiviväestö opiskelee pitempään ja on huomattavasti lukumääräisesti pienempi kuin suuret ikäluokat ja tähän ei oltu valmistauduttu.

Yhtäältä RKP:n Wallin kirjoitti tänään perintöveron "poistosta", joka tuottaa vuodessa n. 500 milj. €,ja tämä vaje kompensoitaisiin ympäristöveroilla. No, eräs kannanotto tuokin.

Se,että tuomitsisin ns. tuottamattomat kansalaiset on syyllistämistä jota en todella hyväksy.

Mutta missä todella mättää?

Suomen kansallisvarallisuus ei ole koskaan ollut näin korkea kuin se nyt on ja silti emme pysty antamaan ihmiskasvoista hoitoa on todellinen haaste päättäjille.

Lue lisää

En pyrkinyt syyllistämään, olen pahoillani mikäli sellainen mielikuva sinulle syntyi.

Talouspolitiikka on nyktyisin nostettu jostakin syystä kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Tämä priorisointi on varsin erikoinen, koska kuten sanoit, taloustilanteemme on parempi kuin koskaan.

Kyse on arvoista ja myös inhimillisyydestä. Ihmisarvo on välineelistymisen myötä vähentynyt. Tuottavuus on näkökulmana erittäin kova. Miksi tähän on sitten ajauduttu, sitä on vaikeaa ymmärtää, koska ihmisten sisäiset arvot eivät ole mittauksien mukaan juurikaan muuttuneet. Käytänössä toimitaan toisin.

Työelämä vaatii yhä enemmän ja perhe-elämänkin täytyisi täyttää tietyt "laatuvaatimukset". Arvotamme itsemme ja toisemme hyvin julmilla puntareilla. Lisäksi on kuvitelma siitä, ettei mitään ole tehtävissä. tämä piirre on korostunut näin vaalien alla. Mikään puolue ei näe todellista muutosta mahdolliseksi, tuottavuutta hoetaan kuin mantraa. Moraalikysymyksia ei juurikaan käsitellä.