Molitva

God shave the Queen?

Lisäksi on tainut joskus olla "serbokroatia", ei "sebokroaatti".

Josip kirjoitti:

Lisäksi on tainut joskus olla "serbokroatia", ei "sebokroaatti".

Moni on tosin tainnut käyttää tuota nimitystä "serbokroaatti", vaikka kai "serbokroatia" olisi ollut suositeltavampi.

”Manalle mennyttä Jugoslaviaa kutsuttiin aikoinaan kuuden tasavallan, kolmen uskonnon, neljän kielen ja kaksien aakkosten maaksi. Eniten puhuttu ja myös laajalti ymmärretty Jugoslavian kielistä oli kielimuoto, joka tunnettiin nimellä serbokroaatti. Se oli – oikeastaan on edelleen – Serbian, Kroatian, Bosnia-Hertsegovinan ja Montenegron tasavaltojen kieli, ja sitä kirjoitettiin kaksilla aakkosilla, joiden välillä vallitsee yksi yhteen vastaavuus. Näin tehdään vieläkin Serbiassa, jossa käytössä ovat sekä kyrilliset että latinalaiset kirjaimet, mutta jossa itse kieltä on alettu kutsua serbiaksi. Kroatiassa samasta kielestä käytetään nimitystä kroaatti ja Bosnia-Hertsegovinassa bosnia.”
http://www.lausti.com/articles/languages/eurokielet6.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Slivovits on maukasta bosnialaista hertsegoviinaa!

Ei kyse ole oikeista nimityksistä vaan käsitteiden ja nimien politisoinnista. Serbia, kroatia jne. eivät kielellisesti olleet edes murteita vaan saman kielen hiukan eri muotojen nimityksiä. – Makedonia ei kuulu tähän yhteyteen, vaan se on bulgarian lähisukukieli ja siis kaukaisempaa sukua serbokroaatille.

Tunnetuista syistä ruvettiin sitten kutsumaan näitä muotoja eri kieliksi. Tässä toteutui aika konkreettisesti vanha ironinen lausuma, että kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto, paitsi että kyse ei siis ollut edes murteista. Sittemmin niitä on pyritty tietoisesti eriyttämään toisistaan eli nimityksillä tehdystä erosta pyritään tekemään todellinen.

”Tšekkoslovakian kielessä” oli kyse vastakkaisesta poliittisesta ilmiöstä. Tšekki ja slovakki ovat erillisiä joskin lähisukuisia kieliä, joskin melko hyvä keskinäinen ymmärrettävyys on johtunut enemmänkin naapurikielen jonkinasteisesta osaamisesta kuin kielen samanlaisuudesta. Maailmansotien välisen ajan Tšekkoslovakiassa kuitenkin valtioideologiaan kuului oppi ”tšekkoslovakian kielestä” kansallisen yhtenäisyyden takia. Ajatus ja nimitys oli kuitenkin yhtä perusteeton kuin vaikkapa ”tanskaruotsi” tai ”suomiviro”.

Vrt. http://www.lausti.com/articles/languages/tshekki.html

Eri asia on, että poliittiset mullistukset eivät olisi ensin pilkkoneet Tšekkoslovakiaa ja sitten johtaneet kommunistien vallankaappaukseen, olisi määrätietoinen politiikka hyvinkin saattanut johtaa tšekin ja slovakin kirjakielten erojen vähenemiseen. Ovathan kaikki ns. kansalliskielet enemmän tai vähemmän keinotekoisia luomuksia, jotka on tehty osittain nostamalla yksi kielimuoto (”murre”) viralliseksi kieleksi, osittain sovittamalla eri kielimuotoja yhteen.

Yucca kirjoitti:

Ei kyse ole oikeista nimityksistä vaan käsitteiden ja nimien politisoinnista. Serbia, kroatia jne. eivät kielellisesti olleet edes murteita vaan saman kielen hiukan eri muotojen nimityksiä. – Makedonia ei kuulu tähän yhteyteen, vaan se on bulgarian lähisukukieli ja siis kaukaisempaa sukua serbokroaatille.

Tunnetuista syistä ruvettiin sitten kutsumaan näitä muotoja eri kieliksi. Tässä toteutui aika konkreettisesti vanha ironinen lausuma, että kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto, paitsi että kyse ei siis ollut edes murteista. Sittemmin niitä on pyritty tietoisesti eriyttämään toisistaan eli nimityksillä tehdystä erosta pyritään tekemään todellinen.

”Tšekkoslovakian kielessä” oli kyse vastakkaisesta poliittisesta ilmiöstä. Tšekki ja slovakki ovat erillisiä joskin lähisukuisia kieliä, joskin melko hyvä keskinäinen ymmärrettävyys on johtunut enemmänkin naapurikielen jonkinasteisesta osaamisesta kuin kielen samanlaisuudesta. Maailmansotien välisen ajan Tšekkoslovakiassa kuitenkin valtioideologiaan kuului oppi ”tšekkoslovakian kielestä” kansallisen yhtenäisyyden takia. Ajatus ja nimitys oli kuitenkin yhtä perusteeton kuin vaikkapa ”tanskaruotsi” tai ”suomiviro”.

Vrt. http://www.lausti.com/articles/languages/tshekki.html

Eri asia on, että poliittiset mullistukset eivät olisi ensin pilkkoneet Tšekkoslovakiaa ja sitten johtaneet kommunistien vallankaappaukseen, olisi määrätietoinen politiikka hyvinkin saattanut johtaa tšekin ja slovakin kirjakielten erojen vähenemiseen. Ovathan kaikki ns. kansalliskielet enemmän tai vähemmän keinotekoisia luomuksia, jotka on tehty osittain nostamalla yksi kielimuoto (”murre”) viralliseksi kieleksi, osittain sovittamalla eri kielimuotoja yhteen.

Lue lisää

Niin kuin Suomessa Varsinais-Suomen murre on nostettu kirjakielen esikuvaksi?

tsekkoslovakiaislaistettu kirjoitti:

Niin kuin Suomessa Varsinais-Suomen murre on nostettu kirjakielen esikuvaksi?

Suomen yleiskieli luotiin kyllä merkittävältä osin Turun seudun kielimuodon pohjalta, mutta jo Agricola otti huomioon muitakin kielimuotoja. Myöhemmin yleiskieltä tietoisesti muokattiin ottamalla aineksia – ei vain sanoja vaan myös muotoja ja rakenteita – itäisistä kielimuodoista, ns. itämurteisuuksia.

Sen sijaan esimerkiksi italian kieli perustuu paljolti siihen, että Toscanan alueella puhuttu romaaninen kielimuoto nostettiin kirjallisuuden kieleksi ja myöhemmin muutenkin kulttuuri- ja virkakieleksi, ja Italian monet muut romaaniset kielimuodot jäivät vain puhekieliksi.

Miksi et noudata kirjoitussääntöjä ison kirjaimen käytöstä virkkeen alussa?