”Alhainen happamuusaste”

Johan Jotakin

Gelsingforskaja Gazetan (HS) tämänaamuisen numeron Elämä ja terveys -osiossa oli puhetta maustetuista pöytävesistä. Ovat kuulemma vahingollisia hampaille ”hapokkuutensa ja alhaisen happamuusasteensa” johdosta.

Johan on näkevinään tuossa jotakin ristiriitaista. Jos on tavarassa hapokkuutta, niin kuinka ihmeessä sen happamuusaste voi olla alhainen?

Johan muistelee koulun kemiantunneilla puhutun jotakin sellaisesta kuin pH-arvosta. Mitä alhaisempi jonkin liemen pH-arvo on, sitä happamampaa se on. Neutraalin aineen pH-arvo on 7. Sitä pienemmät lukemat merkitsevät happamuutta, sitä suuremmat puolestaan emäksisyyttä eli alkalisuutta.

Jos juoman pH-arvo on luokkaa 3,3, on se varsin hapanta. Johanin mielestä happamuusaste on silloin jo mitä melkoisin eli jotakin vallan muuta kuin alhainen!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Happamuus

7

318

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Alhaisesta happamuusasteesta puhuminen on ihan normaalia ja oikein. Happamuusaste on kemiallinen suure, joka ilmaistaan pH-yksiköllä. Asteikon luonteeseen kuuluu, että alhaisempi happamuusaste merkitsee happamempaa.

      Epäloogista on tietysti puhua hapokkuudesta ja alhaisesta happamuusasteesta eri asioina. Mutta tekevälle sattuu ja toimittajalle vielä useammin.

      Puhe nesteen pH:sta tai pH-arvosta on sekin oikeastaan epäloogista, koska pH on yksikkö, ei suure. Emmehän puhu esimerkiksi W-arvosta (wattiarvosta) vaan tehosta, emme s-arvosta (sekunnista) vaan ajasta (ajallisesta kestosta) jne. Yleisyytensä ja tuttuutensa takia on puhe aineen pH:sta kuitenkin hyväksyttävä. Sen sijaan ”pH-arvo” on tarpeeton mutkistus.

      Virheellinen on myös kirjoitusasu ”pH -arvo”. Terminä se siis on epälooginen, mutta jos sitä käytetään, ei siihen kuulu välilyöntiä.

      • ihmettelenpä

        jännitettä mitataan volttimittarilla, vetyionikonsentraatiota pH-mittarilla jne.?


      • heskey

      • Johan Jotakin

        Johan Jotakinin mielestä ”alhainen happamuusaste” joka tapauksessa kuulostaa aivan muulta kuin voimakkaasti happamalta.

        Jos opin ilmauksen noine merkityksineen hyväksymään, teen sen happamana!

        Missä kohdassa puheenvuoroani esiintyi ”pH - arvo” välilyöntien kera? Itse en ainakaan omassa selaimessani sellaisia huomaa vaan uskon yhä kirjoittaneeni ”pH-arvosta”.


      • Johan Jotakin kirjoitti:

        Johan Jotakinin mielestä ”alhainen happamuusaste” joka tapauksessa kuulostaa aivan muulta kuin voimakkaasti happamalta.

        Jos opin ilmauksen noine merkityksineen hyväksymään, teen sen happamana!

        Missä kohdassa puheenvuoroani esiintyi ”pH - arvo” välilyöntien kera? Itse en ainakaan omassa selaimessani sellaisia huomaa vaan uskon yhä kirjoittaneeni ”pH-arvosta”.

        Olen pahoillani välilyöntisekoilustani. Ei kylläkään kirjoittanut välilyönneistä vaan välilyönnistä. Mutta näin ilmauksessa ”pH-arvo” yhdysmerkin jäljessä välilyönnin, jota siinä ei ole. En ymmärrä, miksi sitten kirjoitin kirjoitusasusta ”pH -arvo” eli panin välilyönnin eri paikkaan kuin missä luulin sen nähneeni! Kenties siksi, että yhdysmerkilliset yhdyssanat niin usein kirjoitetaan sillä tavoin väärin.

        Typografia taisi tehdä minulle tepposet. Olen sen verran tottunut katsomaan merkkien välistystä, että ilmauksessa ”pH-arvo” näytti olevan välilyönti yhdysmerkin ”-” ja kirjaimen ”a” välissä. Kun käytössä on Verdana-fontti, siinä on _väliä_ sen verran, että siinä näyttää olevan välilyönti tai ainakin välilyönnin puolikas. Hyvässä kirjapainotypografiassa säädettäisiin välistystä niin, että väli pienenee. No, hyvässä kirjapainotypografiassa ei kylläkään käytetä Verdanaa...


      • heskey kirjoitti:

        Tuo ei päde ainakaan jännitteen mittaamiseen:
        http://www.googlefight.com/index.php?lang=en_GB&word1=j%E4nnitemittari&word2=volttimittari

        Ja osaatkin varmaan arvata, miksi ei puhuta ”vetyionikonsentraatiomittarista”?

        On hyvä, että ”jännitemittari” on noinkin selvästi yleisempi kuin ”volttimittari”.

        Mutta ”volttimittari” ei sinänsä ole välttämättä epälooginen sana. Vaikka olennaista toki on, että mittari mittaa jännitettä, voitaisiin voltti-sanalla ilmaista, että mittari _näyttää_ jännitteen voltteina eikä muina yksiköinä. Tosin jännitteen ilmaisemisessa ei juuri ole vaihtoehtoja. Varsinaisestihan esimerkiksi kilovoltti ei ole yksikkö vaan yksikön kerrannainen (monikerta).

        Edes ”kilovolttimittari” – joka on onneksi harvinainen sana – ei ole täysin epälooginen. Kun mittari näyttää jännitteen – numeroina tai kohtana asteikolla –, se yleensä esittää sen pelkkänä lukuna, paljaana lukuna. Yksikkö on usein käyttäjän pääteltävä. Jopa etuliite kuten ”k” saatetaan joutua päättelemään. Jos jännitemittarissa on esimerkiksi asteikko 1:stä 100:aan ja asteikon lukema on tulkittava kilovolteiksi, vaikka tätä ei kerrota mittaritaulussa, niin saattaa olla aivan asiallista ja jopa informatiivisempaa kutsua sitä kilovolttimittariksi eikä yleisnimityksellä jännitemittariksi.

        Tietenkään kyseessä ei ole mittari, jolla mitataan kilovoltteja, vaan mittari, jolla mitataan jännitettä ja joka ilmaisee sen kilovoltteina. Kilovolttiahan ei mitata, vaan se on kertakaikkisesti määritelty.

        Vastaavasti voidaan esimerkiksi mittanauhaa, johon on merkitty mitat vain tuumina, kutsua tuumamitaksi. Sillä ei tietenkään mitata tuumia vaan pituuksia tuumina.

        Jos kyseessä on mittari, joka esittää jännitteen millivoltteina, voltteina, kilovoltteina tms. sen suuruusluokan mukaan, on ”jännitemittari” tietysti ainoa oikea nimitys.


    • kuukle

      kerta

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä

      Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla
      Maailman menoa
      620
      2364
    2. Hotellille löytyi ostaja....

      Tämän päivän Kainuun Sanomissa oli uutinen, että pesänhoitajan mukaan Hotelli Kainuu myydään ensiviikolla. Hieno homma,
      Kuhmo
      28
      1182
    3. Sinä. Just sinä.

      Palataan ajassa taaksepäin vuosi tai kaksi. Mitä tekisit toisin jos voisit?
      Ikävä
      109
      1138
    4. Saana airola ja. muusikko spekulaatiota

      Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki
      Yhteiskunta
      10
      1016
    5. Miten kuvaisit tunteitasi

      tällä hetkellä?
      Ikävä
      92
      916
    6. Onko se loukkaavaa

      Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k
      Ikävä
      101
      875
    7. Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen

      Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?
      Ikävä
      91
      787
    8. Onko kaivattusi seinäruusu?

      Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai
      Ikävä
      50
      759
    9. Tiedätkö kaivattusi musiikkimaun?

      Minkälaisesta musiikista hän pitää?
      Ikävä
      64
      741
    10. Mitäs peitsarissa on tapahtunut eilen illalla

      Mikkelissä iso poliisioperaatio https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39ef020c-2d81-4d72-b720-651f458ba3e2
      Mikkeli
      29
      623
    Aihe