Keksin suomen sanan, jossa on neljä tuplakirjainta peräkkäin (perus- eli sanakirjamuodossa).
Onkohan suomessa sanaa, jossa olisi viisi tai useampia perättäisiä tuplakirjaimia?
En kerro vielä sanaani, mutta tässä ideastani malliesimerkki, jossa sattuu olemaan kaksi tuplakirjainta peräkkäin: "päättyä".
Onkohan suomessa sanaa, jossa olisi viisi tai useampia perättäisiä tuplakirjaimia?
En kerro vielä sanaani, mutta tässä ideastani malliesimerkki, jossa sattuu olemaan kaksi tuplakirjainta peräkkäin: "päättyä".
Vastaukset 21
Vanhimmat
Juuttaalleen.
Luukkaalleen. Luukas-rukka kuitenkin kaataa sopan saappaalleen.
Huomasin vasta nyt vaatimuksen, että sanan piti olla ”perus- eli sanakirjamuodossaan”.
Se kuuluisa 'rääkkääkään': kolme tuplaa. Otetaas aspiraatio mukaan... 'rääkkääkkään': VIISI tuplaa, mutta mukana kirjoitusvirhe - ei kelpaa.
Ai joo, piti olla sanakirjamuoto. Aloitetaas alusta.
Vaappu, paanne, saatto... saattaa! Nyt oli jo kolme. Hei nyt mä tiedän. Keitä ovat henkilöt, jotka tarjoavat turisti-infoa seitsemän päivän jaksoissa? Vastaus: viikko-oppaat. Viisi tuplaa; mitäs sanot?
Hyviä yrityksiä, periaatteessa!
Ainakin "periaatteellinen" sisältää tuon neljä tuplakirjainta ja on sanakirjassa.
"Viikko-oppaat" on monikko, mutta onpa hienosti viisi tuplaa silti.
Tietysti "aatteellinen" käy myös. Ja "päätteettömyys". Lisää voi tuottaa helposti, vaikka jossain vaiheessa mennään tietysti kielen sanaston rajamaille: sanoihin, jotka voi muodostaa suomen sananmuodostuskeinoilla ja joiden merkitys on selvä (vaikkakin ehkä mutkikas) suomea puhuvalle mutta joita ei ehkä ole (vielä) koskaan käytetty. Esimerkiksi "viitteellisyys", "vaatteettomuus", "liitteettömyys" ja "puutteettomuus".
Saako nyt heittää yhtä tyhmiä tehtäviä:
1) Missä ruotsin kielen sanassa on kuusi erilaista konsonanttia peräkkäin?
2) Missä sanassa on kirjainyhdistelmä fffl? Kielestä paljastan, että se ei ole suomi. (_Tällä_ kysymyksellä on vähän käytännöllistäkin taustaa. Joissakin fonteissa on fffl-ligatuuri, ja nyt tietysti kiinnostaa, missä sitä muka voitaisiin oikeasti tarvita.)
'Sauerstoffflasche' on saksaa ja tarkoittaa vaikkapa sellaista pulloa (paineastiaa), josta otin polttoleikkaus- ja hitsaustöissä tarvitsemani hapen joskus niillä töin ollessani, 1960-luvulla. Happipullo voi kuulua myös sukeltajan tai keuhkosairauspotilaan varustukseen.
Ruotsin sanassa 'världsschlager' olisi 8 konsonanttia peräkkäin, mutta kaksi s-kirjainta peräkkäin sotkee homman (ja schlager on lainasana, taustalla saksan Schlager).
Mulla tuli ekana mieleen rutschbana, mutta tarkemmin leskettuani siinä onkin vain viisi. Mielestäni aika epäruotsalaiselta tuntuva sana muuten. Kaksikielinen tyttäreni vääntänyt siitäkin sekakielisen verbin: rutsata.
”Sauerstoffflasche” oli tosiaan se, mitä haettiin. Toinen samantyyppinen, selvästi harvinaisempi sana on ”Wasserstoffflasche” ˇvetypulloˇ.
Voisi kai tuota tuiki harvinaista (?) typpeäkin pullottaa, jolloin meillä olisi 'Stickstoffflasche'.
Erään DI-tasoisen sähkövoimatekniikan opettajan suusta on kuulemma kerran päässyt oppitunnilla sammakko semmoinen, että (esityskalvon saksankielisen kuvatekstin selityksenä): ”Tässä generaattorissa näkyy olevan jäähdytysaineena jokin erikoinen 'vesiaine'... (tekstissä 'Wasserstoff'). Oppilaan oikaisuun ”Wasserstoff on vetyä” oli arvon opettajamme hörähtänyt: ”Kaikkea kanssa – eihän nyt niin tulenarkaa ainetta voisi sellaiseen käyttää!”
Isojen sähkögeneraattoreiden jäähdytysjärjestelmissä todellakin on usein väliaineena vähäkitkainen ja hyvin lämpöä johtava vety, niin ihmeelliseltä kuin se saattaa sähkövoimatekniikan opettajasta tuntuakin!
Missä suomen kielen sanassa on viisi konsonanttia peräkkäin?
Punkschlager.
Vai onko liian väkisin tehty yhdyssana?
- Onko ehtaa suomea vai lainasana?
- Onko yksittäinen sana vai yhdyssana?
Voisin kuvitella, että on kyse yhdyssanasta, jonka alkuosa päättyy esim. -ng tai -st ja loppuosa alkaa esim. str-.
Puheessahan suomalainen riisuu turhat kirjaimet huithiiteen. Sprintteristä tulee printteri ja printteristä rintteri – tai sprintteristä voi tulla rintteri ihan suoraankin! Rintterit reenaa lujaa...
Kyllä ”Stickstoffflasche” on sekin ihan käytössä oleva sana.
Mainitsemasi opettaja ei tainnut tajuta, että suomen sana ”vety” omalla tavallaan matkii saksan sanaa ja monia muita sanoja, joissa vedyn nimi perustuu veteen, koska vety ”synnyttää” vettä (palaessaan). Johtosuhde vesi – vety on tietysti vähän erikoinen, mutta sama koskee monia muita sepitettyjä sanoja.
Olet oikeassa, että kyseessä on yhdyssana ja vieläpä lainasana. Muutenkin olet arveluissasi oikeilla jäljillä.
PS. Sanaa käytetään yleensä vain lyhenteenä.
ångström? Tätäkö tarkoitit?
Pitäisikö tuota pitää ”suomen kielen sanana”? Minusta tuo on pikemminkin ruotsinkielinen sukunimi, jota käytetään myös yksikön nimenä (jolloin alkukirjain on pieni).
Vaikkapa Lindström ja Ahlström olisivat aivan vastaavia nimiä, mutta kukaan senniminen fyysikko ei ole onnistunut tietääkseni saamaan nimeään fysikaalisten yksikköjen nimigalleriaan.
Vaan PS eli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jälkikirjoitus
Pyydän anteeksi joutavia epäilyjäni!
Saksalaiset kehvelit ne ovat muuten keskuudessaan ilmaisseet autojen moottoritehonkin jälkikirjoitusten lukumäärällä...
:•)
Yksi mielenkiintoinen ruotsalaisuus on tavattu muutama vuosi sitten, kun kaupassa perunalaatikossa luki soppotatis. Irvileuka tietenkin väänsi tuosta roskaperunan kun keittoperuna olisi oikeastaan ruotsin kielen mukaan sopppotatis tai soppspotatis. Toisaalta sopppotatis voisi tarkoittaa myös tattiperuna. Ota tuosta nyt selvää.
kolmoiskonsonanttia tuollaisissa tapauksissa, vaan konstruktiosta "sopppotatis" putoaa yksi p pois, jolloin tulokseksi jää juuri tuo "soppotatis" Eli kaupan kyltissä oli ihan oikein.
Tyrnävällä (paikannimi sieltä tymäkämmästä päästä, muuten!) on laitos, joka tislajalostaa perunata pullotettavaksi saakka. ”Potut pottuina” ei taitaisi kelvata firmalle mainossloganiksi – miten sitten mahtaisi olla ”potut pottuun”?
http://www.shamanspirits.com/www/index.php?info=intro&lang=fi ei saa antaa nettisivuillaan infoa noista pottutislejutuista, niin on aina ah' niin viisas valtiovaltamme joskus päättänyt.
Wyborovakin taitaa olla peräisin perunoista eikä polakasta? Palstalla ketään wyborovaniemeläistä, joka sattuisi tietämään?
Vai pitäisikö panna Rovaniemen Rabelais asialle, tekemään Pistokoe?
http://www.ylioppilaslehti.fi/1998/10/16/kavun-napu-pisto-sydamessa/