Keksin suomen sanan, jossa on neljä tuplakirjainta peräkkäin (perus- eli sanakirjamuodossa).
Onkohan suomessa sanaa, jossa olisi viisi tai useampia perättäisiä tuplakirjaimia?
En kerro vielä sanaani, mutta tässä ideastani malliesimerkki, jossa sattuu olemaan kaksi tuplakirjainta peräkkäin: "päättyä".
Leikkimielinen kysymys
Amatööriharrastelija
21
935
Vastaukset
- joukkonsa toi
Juuttaalleen.
- keittää sopan
Luukkaalleen. Luukas-rukka kuitenkin kaataa sopan saappaalleen.
- Komento takaisin
keittää sopan kirjoitti:
Luukkaalleen. Luukas-rukka kuitenkin kaataa sopan saappaalleen.
Huomasin vasta nyt vaatimuksen, että sanan piti olla ”perus- eli sanakirjamuodossaan”.
- Märk
Se kuuluisa 'rääkkääkään': kolme tuplaa. Otetaas aspiraatio mukaan... 'rääkkääkkään': VIISI tuplaa, mutta mukana kirjoitusvirhe - ei kelpaa.
Ai joo, piti olla sanakirjamuoto. Aloitetaas alusta.
Vaappu, paanne, saatto... saattaa! Nyt oli jo kolme. Hei nyt mä tiedän. Keitä ovat henkilöt, jotka tarjoavat turisti-infoa seitsemän päivän jaksoissa? Vastaus: viikko-oppaat. Viisi tuplaa; mitäs sanot? - Amatööriharrastelija
Hyviä yrityksiä, periaatteessa!
Ainakin "periaatteellinen" sisältää tuon neljä tuplakirjainta ja on sanakirjassa.
"Viikko-oppaat" on monikko, mutta onpa hienosti viisi tuplaa silti.Tietysti "aatteellinen" käy myös. Ja "päätteettömyys". Lisää voi tuottaa helposti, vaikka jossain vaiheessa mennään tietysti kielen sanaston rajamaille: sanoihin, jotka voi muodostaa suomen sananmuodostuskeinoilla ja joiden merkitys on selvä (vaikkakin ehkä mutkikas) suomea puhuvalle mutta joita ei ehkä ole (vielä) koskaan käytetty. Esimerkiksi "viitteellisyys", "vaatteettomuus", "liitteettömyys" ja "puutteettomuus".
Saako nyt heittää yhtä tyhmiä tehtäviä:
1) Missä ruotsin kielen sanassa on kuusi erilaista konsonanttia peräkkäin?
2) Missä sanassa on kirjainyhdistelmä fffl? Kielestä paljastan, että se ei ole suomi. (_Tällä_ kysymyksellä on vähän käytännöllistäkin taustaa. Joissakin fonteissa on fffl-ligatuuri, ja nyt tietysti kiinnostaa, missä sitä muka voitaisiin oikeasti tarvita.)- Harmaantuva
Yucca kirjoitti:
Tietysti "aatteellinen" käy myös. Ja "päätteettömyys". Lisää voi tuottaa helposti, vaikka jossain vaiheessa mennään tietysti kielen sanaston rajamaille: sanoihin, jotka voi muodostaa suomen sananmuodostuskeinoilla ja joiden merkitys on selvä (vaikkakin ehkä mutkikas) suomea puhuvalle mutta joita ei ehkä ole (vielä) koskaan käytetty. Esimerkiksi "viitteellisyys", "vaatteettomuus", "liitteettömyys" ja "puutteettomuus".
Saako nyt heittää yhtä tyhmiä tehtäviä:
1) Missä ruotsin kielen sanassa on kuusi erilaista konsonanttia peräkkäin?
2) Missä sanassa on kirjainyhdistelmä fffl? Kielestä paljastan, että se ei ole suomi. (_Tällä_ kysymyksellä on vähän käytännöllistäkin taustaa. Joissakin fonteissa on fffl-ligatuuri, ja nyt tietysti kiinnostaa, missä sitä muka voitaisiin oikeasti tarvita.)'Sauerstoffflasche' on saksaa ja tarkoittaa vaikkapa sellaista pulloa (paineastiaa), josta otin polttoleikkaus- ja hitsaustöissä tarvitsemani hapen joskus niillä töin ollessani, 1960-luvulla. Happipullo voi kuulua myös sukeltajan tai keuhkosairauspotilaan varustukseen.
Ruotsin sanassa 'världsschlager' olisi 8 konsonanttia peräkkäin, mutta kaksi s-kirjainta peräkkäin sotkee homman (ja schlager on lainasana, taustalla saksan Schlager). - Höpö.
Yucca kirjoitti:
Tietysti "aatteellinen" käy myös. Ja "päätteettömyys". Lisää voi tuottaa helposti, vaikka jossain vaiheessa mennään tietysti kielen sanaston rajamaille: sanoihin, jotka voi muodostaa suomen sananmuodostuskeinoilla ja joiden merkitys on selvä (vaikkakin ehkä mutkikas) suomea puhuvalle mutta joita ei ehkä ole (vielä) koskaan käytetty. Esimerkiksi "viitteellisyys", "vaatteettomuus", "liitteettömyys" ja "puutteettomuus".
Saako nyt heittää yhtä tyhmiä tehtäviä:
1) Missä ruotsin kielen sanassa on kuusi erilaista konsonanttia peräkkäin?
2) Missä sanassa on kirjainyhdistelmä fffl? Kielestä paljastan, että se ei ole suomi. (_Tällä_ kysymyksellä on vähän käytännöllistäkin taustaa. Joissakin fonteissa on fffl-ligatuuri, ja nyt tietysti kiinnostaa, missä sitä muka voitaisiin oikeasti tarvita.)Mulla tuli ekana mieleen rutschbana, mutta tarkemmin leskettuani siinä onkin vain viisi. Mielestäni aika epäruotsalaiselta tuntuva sana muuten. Kaksikielinen tyttäreni vääntänyt siitäkin sekakielisen verbin: rutsata.
Harmaantuva kirjoitti:
'Sauerstoffflasche' on saksaa ja tarkoittaa vaikkapa sellaista pulloa (paineastiaa), josta otin polttoleikkaus- ja hitsaustöissä tarvitsemani hapen joskus niillä töin ollessani, 1960-luvulla. Happipullo voi kuulua myös sukeltajan tai keuhkosairauspotilaan varustukseen.
Ruotsin sanassa 'världsschlager' olisi 8 konsonanttia peräkkäin, mutta kaksi s-kirjainta peräkkäin sotkee homman (ja schlager on lainasana, taustalla saksan Schlager).”Sauerstoffflasche” oli tosiaan se, mitä haettiin. Toinen samantyyppinen, selvästi harvinaisempi sana on ”Wasserstoffflasche” ˇvetypulloˇ.
- Harmaantuva
Yucca kirjoitti:
”Sauerstoffflasche” oli tosiaan se, mitä haettiin. Toinen samantyyppinen, selvästi harvinaisempi sana on ”Wasserstoffflasche” ˇvetypulloˇ.
Voisi kai tuota tuiki harvinaista (?) typpeäkin pullottaa, jolloin meillä olisi 'Stickstoffflasche'.
Erään DI-tasoisen sähkövoimatekniikan opettajan suusta on kuulemma kerran päässyt oppitunnilla sammakko semmoinen, että (esityskalvon saksankielisen kuvatekstin selityksenä): ”Tässä generaattorissa näkyy olevan jäähdytysaineena jokin erikoinen 'vesiaine'... (tekstissä 'Wasserstoff'). Oppilaan oikaisuun ”Wasserstoff on vetyä” oli arvon opettajamme hörähtänyt: ”Kaikkea kanssa – eihän nyt niin tulenarkaa ainetta voisi sellaiseen käyttää!”
Isojen sähkögeneraattoreiden jäähdytysjärjestelmissä todellakin on usein väliaineena vähäkitkainen ja hyvin lämpöä johtava vety, niin ihmeelliseltä kuin se saattaa sähkövoimatekniikan opettajasta tuntuakin! - ja sitten lasku
Yucca kirjoitti:
Tietysti "aatteellinen" käy myös. Ja "päätteettömyys". Lisää voi tuottaa helposti, vaikka jossain vaiheessa mennään tietysti kielen sanaston rajamaille: sanoihin, jotka voi muodostaa suomen sananmuodostuskeinoilla ja joiden merkitys on selvä (vaikkakin ehkä mutkikas) suomea puhuvalle mutta joita ei ehkä ole (vielä) koskaan käytetty. Esimerkiksi "viitteellisyys", "vaatteettomuus", "liitteettömyys" ja "puutteettomuus".
Saako nyt heittää yhtä tyhmiä tehtäviä:
1) Missä ruotsin kielen sanassa on kuusi erilaista konsonanttia peräkkäin?
2) Missä sanassa on kirjainyhdistelmä fffl? Kielestä paljastan, että se ei ole suomi. (_Tällä_ kysymyksellä on vähän käytännöllistäkin taustaa. Joissakin fonteissa on fffl-ligatuuri, ja nyt tietysti kiinnostaa, missä sitä muka voitaisiin oikeasti tarvita.)Missä suomen kielen sanassa on viisi konsonanttia peräkkäin?
- Höpö.
Höpö. kirjoitti:
Mulla tuli ekana mieleen rutschbana, mutta tarkemmin leskettuani siinä onkin vain viisi. Mielestäni aika epäruotsalaiselta tuntuva sana muuten. Kaksikielinen tyttäreni vääntänyt siitäkin sekakielisen verbin: rutsata.
Punkschlager.
Vai onko liian väkisin tehty yhdyssana? - Kiinnostaa
ja sitten lasku kirjoitti:
Missä suomen kielen sanassa on viisi konsonanttia peräkkäin?
- Onko ehtaa suomea vai lainasana?
- Onko yksittäinen sana vai yhdyssana?
Voisin kuvitella, että on kyse yhdyssanasta, jonka alkuosa päättyy esim. -ng tai -st ja loppuosa alkaa esim. str-.
Puheessahan suomalainen riisuu turhat kirjaimet huithiiteen. Sprintteristä tulee printteri ja printteristä rintteri – tai sprintteristä voi tulla rintteri ihan suoraankin! Rintterit reenaa lujaa... Harmaantuva kirjoitti:
Voisi kai tuota tuiki harvinaista (?) typpeäkin pullottaa, jolloin meillä olisi 'Stickstoffflasche'.
Erään DI-tasoisen sähkövoimatekniikan opettajan suusta on kuulemma kerran päässyt oppitunnilla sammakko semmoinen, että (esityskalvon saksankielisen kuvatekstin selityksenä): ”Tässä generaattorissa näkyy olevan jäähdytysaineena jokin erikoinen 'vesiaine'... (tekstissä 'Wasserstoff'). Oppilaan oikaisuun ”Wasserstoff on vetyä” oli arvon opettajamme hörähtänyt: ”Kaikkea kanssa – eihän nyt niin tulenarkaa ainetta voisi sellaiseen käyttää!”
Isojen sähkögeneraattoreiden jäähdytysjärjestelmissä todellakin on usein väliaineena vähäkitkainen ja hyvin lämpöä johtava vety, niin ihmeelliseltä kuin se saattaa sähkövoimatekniikan opettajasta tuntuakin!Kyllä ”Stickstoffflasche” on sekin ihan käytössä oleva sana.
Mainitsemasi opettaja ei tainnut tajuta, että suomen sana ”vety” omalla tavallaan matkii saksan sanaa ja monia muita sanoja, joissa vedyn nimi perustuu veteen, koska vety ”synnyttää” vettä (palaessaan). Johtosuhde vesi – vety on tietysti vähän erikoinen, mutta sama koskee monia muita sepitettyjä sanoja.- ja sitten lasku
Kiinnostaa kirjoitti:
- Onko ehtaa suomea vai lainasana?
- Onko yksittäinen sana vai yhdyssana?
Voisin kuvitella, että on kyse yhdyssanasta, jonka alkuosa päättyy esim. -ng tai -st ja loppuosa alkaa esim. str-.
Puheessahan suomalainen riisuu turhat kirjaimet huithiiteen. Sprintteristä tulee printteri ja printteristä rintteri – tai sprintteristä voi tulla rintteri ihan suoraankin! Rintterit reenaa lujaa...Olet oikeassa, että kyseessä on yhdyssana ja vieläpä lainasana. Muutenkin olet arveluissasi oikeilla jäljillä.
PS. Sanaa käytetään yleensä vain lyhenteenä. - niin kuin
ja sitten lasku kirjoitti:
Olet oikeassa, että kyseessä on yhdyssana ja vieläpä lainasana. Muutenkin olet arveluissasi oikeilla jäljillä.
PS. Sanaa käytetään yleensä vain lyhenteenä.ångström? Tätäkö tarkoitit?
Pitäisikö tuota pitää ”suomen kielen sanana”? Minusta tuo on pikemminkin ruotsinkielinen sukunimi, jota käytetään myös yksikön nimenä (jolloin alkukirjain on pieni).
Vaikkapa Lindström ja Ahlström olisivat aivan vastaavia nimiä, mutta kukaan senniminen fyysikko ei ole onnistunut tietääkseni saamaan nimeään fysikaalisten yksikköjen nimigalleriaan. - ja sitten lasku
niin kuin kirjoitti:
ångström? Tätäkö tarkoitit?
Pitäisikö tuota pitää ”suomen kielen sanana”? Minusta tuo on pikemminkin ruotsinkielinen sukunimi, jota käytetään myös yksikön nimenä (jolloin alkukirjain on pieni).
Vaikkapa Lindström ja Ahlström olisivat aivan vastaavia nimiä, mutta kukaan senniminen fyysikko ei ole onnistunut tietääkseni saamaan nimeään fysikaalisten yksikköjen nimigalleriaan.Vaan PS eli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jälkikirjoitus - vastausta yrittänyt
ja sitten lasku kirjoitti:
Vaan PS eli
http://fi.wikipedia.org/wiki/JälkikirjoitusPyydän anteeksi joutavia epäilyjäni!
Saksalaiset kehvelit ne ovat muuten keskuudessaan ilmaisseet autojen moottoritehonkin jälkikirjoitusten lukumäärällä...
:•) - Svennejävel
Yucca kirjoitti:
Tietysti "aatteellinen" käy myös. Ja "päätteettömyys". Lisää voi tuottaa helposti, vaikka jossain vaiheessa mennään tietysti kielen sanaston rajamaille: sanoihin, jotka voi muodostaa suomen sananmuodostuskeinoilla ja joiden merkitys on selvä (vaikkakin ehkä mutkikas) suomea puhuvalle mutta joita ei ehkä ole (vielä) koskaan käytetty. Esimerkiksi "viitteellisyys", "vaatteettomuus", "liitteettömyys" ja "puutteettomuus".
Saako nyt heittää yhtä tyhmiä tehtäviä:
1) Missä ruotsin kielen sanassa on kuusi erilaista konsonanttia peräkkäin?
2) Missä sanassa on kirjainyhdistelmä fffl? Kielestä paljastan, että se ei ole suomi. (_Tällä_ kysymyksellä on vähän käytännöllistäkin taustaa. Joissakin fonteissa on fffl-ligatuuri, ja nyt tietysti kiinnostaa, missä sitä muka voitaisiin oikeasti tarvita.)Yksi mielenkiintoinen ruotsalaisuus on tavattu muutama vuosi sitten, kun kaupassa perunalaatikossa luki soppotatis. Irvileuka tietenkin väänsi tuosta roskaperunan kun keittoperuna olisi oikeastaan ruotsin kielen mukaan sopppotatis tai soppspotatis. Toisaalta sopppotatis voisi tarkoittaa myös tattiperuna. Ota tuosta nyt selvää.
- ei käytetä
Svennejävel kirjoitti:
Yksi mielenkiintoinen ruotsalaisuus on tavattu muutama vuosi sitten, kun kaupassa perunalaatikossa luki soppotatis. Irvileuka tietenkin väänsi tuosta roskaperunan kun keittoperuna olisi oikeastaan ruotsin kielen mukaan sopppotatis tai soppspotatis. Toisaalta sopppotatis voisi tarkoittaa myös tattiperuna. Ota tuosta nyt selvää.
kolmoiskonsonanttia tuollaisissa tapauksissa, vaan konstruktiosta "sopppotatis" putoaa yksi p pois, jolloin tulokseksi jää juuri tuo "soppotatis" Eli kaupan kyltissä oli ihan oikein.
- Potatismus
Svennejävel kirjoitti:
Yksi mielenkiintoinen ruotsalaisuus on tavattu muutama vuosi sitten, kun kaupassa perunalaatikossa luki soppotatis. Irvileuka tietenkin väänsi tuosta roskaperunan kun keittoperuna olisi oikeastaan ruotsin kielen mukaan sopppotatis tai soppspotatis. Toisaalta sopppotatis voisi tarkoittaa myös tattiperuna. Ota tuosta nyt selvää.
Tyrnävällä (paikannimi sieltä tymäkämmästä päästä, muuten!) on laitos, joka tislajalostaa perunata pullotettavaksi saakka. ”Potut pottuina” ei taitaisi kelvata firmalle mainossloganiksi – miten sitten mahtaisi olla ”potut pottuun”?
http://www.shamanspirits.com/www/index.php?info=intro&lang=fi ei saa antaa nettisivuillaan infoa noista pottutislejutuista, niin on aina ah' niin viisas valtiovaltamme joskus päättänyt.
Wyborovakin taitaa olla peräisin perunoista eikä polakasta? Palstalla ketään wyborovaniemeläistä, joka sattuisi tietämään?
Vai pitäisikö panna Rovaniemen Rabelais asialle, tekemään Pistokoe?
http://www.ylioppilaslehti.fi/1998/10/16/kavun-napu-pisto-sydamessa/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla6252389Hotellille löytyi ostaja....
Tämän päivän Kainuun Sanomissa oli uutinen, että pesänhoitajan mukaan Hotelli Kainuu myydään ensiviikolla. Hieno homma,291187- 1091138
Saana airola ja. muusikko spekulaatiota
Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki101026- 93925
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k101875Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen
Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?93795Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai50759- 64741
Mitäs peitsarissa on tapahtunut eilen illalla
Mikkelissä iso poliisioperaatio https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39ef020c-2d81-4d72-b720-651f458ba3e229653