Miksikähän eräässä sanomalehdessä sanotaan Oulaisissa asuvia henkilöitä oulaistelaisiksi?
Eikö oikea sana ole oulaislainen? Mistä se "te" sinne tulee?
Vaikka eihän se ole niin itsestäänselvää ole. Kysyn eräältä tuttavalta, että kun Oulussa asuvaa sanotaan oululaiseksi, mitä sanotaan Oulaisissa asuvasta. Pitkän pähkäilyn jälkeen hän tuli siihen tulokseen, että kunnassa nimeltä "Oulainen" asuva henkilö on "oulainen".
Eikö oikea sana ole oulaislainen? Mistä se "te" sinne tulee?
Vaikka eihän se ole niin itsestäänselvää ole. Kysyn eräältä tuttavalta, että kun Oulussa asuvaa sanotaan oululaiseksi, mitä sanotaan Oulaisissa asuvasta. Pitkän pähkäilyn jälkeen hän tuli siihen tulokseen, että kunnassa nimeltä "Oulainen" asuva henkilö on "oulainen".
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kyllä Oulaisissa asuvia henkilöitä sanotaan oulaistelaisiksi. Tiedän sen itse siellä asuneena. Muut yrittävät kutsua meitä oulaislaisiksi yms, mutta ainoa oikea minkä todellinen oulaistelainen hyväksyy on siis oulaistelainen.
rupiappa miettimmään. porissa asuva on porilainen, oulussa asuva on oululainen, kuusamossa asuva on kuusamolainen korostan sanaa ..LAINEN se on kyllä pääte mutta ihan sama illikaisen sanoin. nii elikkä oulaisissa asuva on selevästikki oulainenLAINEN. lol
Siis oulaislaiset ehkä itse sanovat niin, mutta ulkopuoliset kielellisesti oikein oulaislaisiksi. Murre on murretta ja yleiskieli yleiskieltä, ne eivät aina kohtaa.
Itse asiassa kielitoimiston mukaan paikkakunnasta tulee käyttää sitä kieliasua, jota paikkakuntalaiset itse käyttävät. Miksi sanottan Tampereella ja Turussa? Juna voi viedä Tampereelta Turkuun, mutta ei Tampereesta Turulle, eikä Turusta Tampereeseen.
Jos Oulu on ruotsiksi Uleåborg, niin Oulujoen täytyy olla Uleåborgå tai Uleåborg å, jotta analogia vähänkään toimisi.
Ule-å-borg tarkoittaa Oulujoen linnaa.
Oulunkylä on sitten Uleby, jos ei Uleåborgby.
Jos Oulunlinnaakaan voi edes linnaksi kutsua
Ei ainakaan sen jälkeen kun salama sytytti ruutikellarin 31. heinäkuuta 1793, tuhoten linnan ja aiheuttaen vahinkoja ympäri kaupunkin.
Oulujoki on tietysti Uleå (å = joki).
Oulujoen linna muistuttaa lähinnä jotain vähän prameampaa kesähuvilaa, villaa ei linnaa!
Ihmetellä saa sitäkin, miksi monet tuontyyppiset paikannimet muuttuvat taivutettaessa monikollisiksi (Oulaisissa, Kaskisissa, Kauniaisissa, Kuhmoisissa, Sumiaisissa jne.), kun taas toiset pysyvät yksiköllisinä (Kaustisella).
Ylläolevissa esimerkeissä on sekin suomalaisille paikannimille ominainen ero, että toiset taipuvat sisä- ja toiset ulkopaikallissijoissa. Niissä on ulkopuolisille tietämistä ja muistamista! Joidenkin nimien kohdalla hyväksytään molemmat (Riihimäessä, Riihimäellä).
Oma lukunsa ovat paikannimet, joiden kohdalla merkitys muuttuu sen mukaan, käytetäänkö sisä- vai ulkopaikallissijaa. On eri asia mennä Vuokattiin tai Vuokatille. Vuokattiin menijä löytää itsensä sotkamolaisesta taajamasta, joka sijaitsee n. 140-150 m merenpinnan yläpuolella; Vuokatille menijä joutuu kiipeämään (tai ajamaan) liki 200 metriä ylemmäs. Vuokatilta avautuu näköala Vuokattiin (ja mm. siellä sijaitsevaan Katinkullan vapaa-ajankeskukseen).
Riihimäkeläinen ei taatusti asu omasta mielestään Riihimäessä, vaan RiihimäeLLÄ. Sanokoot sotkamolaiset mitä tahansa. ;)
Riihimäellä voi kyllä asua ja käydä Puutteenmäessä, Hirsimäessä, Korttionmäessä, Parooninmäessä jne. Ne ovat kaupunginosia.
Lemmenmäessäkin voi itseään viihdyttää. Se on matkailu- ja leirintäalue.
RiihimäeLLE on hyvät liikenneyhteydet.
Tämäntapaista reaktiota osasin odottaakin. Omaan suuhun tarttunut muoto on tietenkin se ainoa oikea.
Puhuin itse asiassa suulla suuremmalla: Pirkko Leinon kielenhuolto-opas HYVÄÄ SUOMEA (Otava 1989) ilmoittaa Riihimäen kohdalla molempien muotojen olevan hyväksyttäviä.
Totta puhuen olen itsekin asunut joskus muinoin kolmisen kuukautta RiihimäeLLÄ, en omasta mielestänikään RiihimäeSSÄ. Siinä etukasarmilla, mäen päällä eli mäellä, meinaan. Majoitustilamme olivat maanpäälliset; emme siis asuneet mäessä.
Sotkamolaisten sanomisista on niin tiedä. Olen itse asunut neljättäkymmentä vuotta kaupungissa, joka sijaitsee kuutisen peninkulmaa Riihimäeltä etelään. Sopii arvata, asunko Helsingillä, Espoolla, Vantaassa vai Kauniaisilla ;)
Nimimerkki Kainuun Sanoja juolahti mieleeni lähinnä siksi, että keskustelunavaajana toimi (oululainen?) Kaleva.
> Sotkamolaisten sanomisista on niin tiedä.
p.o.
Sotkamolaisten sanomisista EN niin tiedä.
Tiedän tervakoskelaisen, joka käy usein Riihimäessä.
Kauniaiset, Huittiset ja Saarioiset löytyvät ainakin Hatti Jahusen Virallisesta Suomen Kartasta
http://www.hattijahunen.com/kartat/virallinen_kartta2.htm
Löytyisipä sieltä vielä Oulais-Tela!...
Näkyyhän tuolla olevan myös "Tunnelbananen", josta tulee mieleen tukkisaarelaisten käyttämä kansankuljetin. Ei taida yltää tunnelibanaani-verkko vielä 45 kilometrin päähän Arlandaan, missä voisi vaihtaa flygplaneten-nimiseen kulkuneuvoon...
Kertovat tosiaankin, että länsinaapurin maahanmuuttajilla on joskus pikku vaikeuksia siinä, mille tavulle korko pitäisi ruotsin kielessä panna.
tunnelbAnan vs. tunnelbanAn
flygplAnet vs. flygplanEt
Kun tuossa otsikossa tuli viittaus apinoiden suuntaan, niin todettakoon tässä, että erään lähteen mukaan "apinanhäntä" = "(norsun)kärsä-a" = "korvapuusti". Kukapa selittäisi näiden sanojen yhteyden?
> ...erään lähteen mukaan
> "apinanhäntä" > = "(norsun)kärsä-a" = "korvapuusti".
> Kukapa selittäisi näiden sanojen yhteyden?
Muuan ystävällinen sielu on koonnut nettiin miukumaukumerkin @ nimiä eri kielillä.
@ = "Affenschwanz" = "snabel-a" = "kanelbulle"
http://www.bild-online.dk/affenschwanz.html
Teemasta "Klammeraffe" lisää (myös englanniksi) linkissä
http://home.t-online.de/home/Hanno_Kuehnert/klaffe.htm
Pakko oli avata tämä vanha keskustelu kun osui silmään ja Oulaisista olen. Kaikki täällä sanoo itseään OULAISTELAISEKSI. Varmasti se on kielten opettajien mielestä väärin sanottu, mutta niin täällä on aina sanottu ja tullaan sanomaan. Se istuu paikalliseen murteeseen ja suuhun parraiten.
Miten sitten sanotaan tuossa naapuri pitäjässä asuvia eli Haapavetisiä ?, Haapavesisiä ?, Haapaveteläisiä ? Haapavesiläisiä ?
Ainakin naapurikunnassa sanotaan Haapavetisiksi ja epävirallisemmin Hoopovetisiksi :)
Sanokaa pois. Mutta kun minä ehkä joskus puhun jonkun ei-oulaistelaisen kanssa oulaistelaisista, niin minä puhun oulaislaisista. Samoin jopa Oulaisissa itsessään, jos en satu enää muistamaan paikallista käytäntöä. Niin se vain on ja tulee olemaan.
Ikaalistelainen? Kaustistelainen? Sumiaistelainen?
Eiko niita kutsuta Junteiksi?
Kyllähän haapavedellä asuvat ovat tottakai haapavetisiä, ehkä myös joskus haapaveteläisiä. inhottaa kun jotku sanoo haapavesiläisiä, ei sovi yhtään omaan suuhun.
Äidinkielen opettajalta kerran asiaa kysyin, koska minulle naurettiin kutsuessani itseani oulaistelaiseksi. Oulaistelainen on ihan Äidinkielellisesti oikein sanottu. Mutta miksi sanotaan ihmista, joka on Kiurivedeltä, Haapavedeltä yms....
Sitten tulikin kysymys, etta onko se sitten Kotakennäänsalmelaistelainen, jos on kotoisin Kotakennäänsalmesta/lta?
Ja eiko sita menna Kempeleeseen, ei Kempeleelle?
"Oulaistelainen on ihan Äidinkielellisesti oikein sanottu". Mikäs siinä, sillä kielellä, ilmeisesti oulaislaisten omalla.
Mutta normaalikielisesti sen täytyy olla "oulaislainen", sillä mistäpä tuo "te" siihen väliin tulisi muuten kuin väkisin, "väkisten".
Muuten taivutuksista: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
Sano vaan reilusti OULAISLAINEN. Kukaan ei haasta sinua käräjäoikeuteen kieliopillisesti oikean muodon käyttämisestä.
Kun paikan nimi on Oulainen, miksi taivutat kuin nimi olisi Oulaiset?
Oulainen - Oulaisessa/lla
Tässä syy, jos et jo huomannut: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
Kuittailinkin aloittajalle, joka ihmettelee "oulaistelaista" mutta itse kuitenkin kirjoittaa "Oulaisissa", kumpikaan ei ole kieliopin mukaista suomea.
Aloitus on toki ikivanha, kukahan näitä aina nostelee ja miksi?
Sen lisäksi, että paikannimistä jotkut taipuvat sisä- ja toiset ulkopaikallissijoissa, taipuvat jotkut -inen-päätteiset paikannimet ikään kuin monikollisina toisten taipuessa yksiköllisinä.
Kauniainen : Kauniaisissa
Kaustinen : Kaustisella
Eikös meillä olekin metka kieli!
Ylhäisten leipää oli joskus muinoin kaupoissa tarjolla, lieneekö vieläkin? En ole tohtinut sitä vielä koskaan ostaa, koska en edusta mitenkään korkeata säätyä yhteiskunnassamme.
No – vapaaherruus tässä kohtapikaa häämöttää, jos eläkeasiat putkeen menevät, joten saatanpa sentään vielä löytää itseni leipäjonosta tavoittelemasta tuollaista aatelissyötävää!
http://tinyurl.com/a2qg6he
Exoululainen, kai tiedät että kyseessä on vain linnan rauniot? Ei linnaa ole ollut olemassa enää 1700-luvun, vain sen yksi torni on jäljellä, toimien kahvilana tänä päivänä.
Kielitoimiston ohjepankki:
"Suomalaisten kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä taivutetaan siten kuin paikkakunnalla on totuttu taivuttamaan:
Laukaassa
Enontekiöllä."