Avaruuden luonne

-Alkuräjähdystä ei ollut.
Vanhan rippeistä tiivistyen uudeksi laajenevaksi kaikkeudeksi kunnes taasen toistepäin, jatkumo jatkaa kulkuaan iankaikkisesti muuntuen.
Samaan tapaa kuin Aurinkokunta syntyy noin periaatteessa, tiivistyminen voi olla jopa voimakkaampaa.
-Bic Bounce,.antaa ajatukselle vastauksen=( Järki on muutamilla yksilöillä vielä tallessa ).
=Eisteinin teoria ei ota huomioon aika-avaruuden kvanttirakennetta, joka rajoittaa sen kuinka tiiviiksi materia voi keskittyä ja kuinka vahvaksi Gravitaatio voi tulla.
Avaruudella on ei rajaton kapasiteetti varastoida materiaa ja energiaa joten todellisia singulariteetteja ei voi olla olemassa.
Aika on laajentunut ennen paukkua.
Ennen paukkua inflaatio inplocio saavutti maxsimi tiheyden pisteen sitten kääntyi suureen pomppuun.
Kvantti gravitaatio teoria: ennustaa "aika-avaruusatomien" "String theory" ei ennusta aika-avaruusatomeja vaan olettaa , että tarpeeksi lyhyet etäisyydet ovat jakamattomia.
-Olteko tietonen Kvanttigravitaatiosta, =

Tutkijoiden tavoitteena on jo lähes sadan vuoden ajan ollut kehittää sellainen yhtenäisteoria, mikä ratkaisisi suhteellisuusteorian ja kvanttiteorian väliset yhteensopimattomuusongelmat. Yhden ratkaisumallin esittää Ronald D. Pearson kirjassaan 'Quantum Gravitation: The Key to Consciousness'.

Pearson on termodynamiikkaan ja nestevirtauksiin perehtynyt tutkija ja akateeminen luennoitsija. Hän on eräiden muiden tavoin ottanut lähtökohdakseen Einsteinin hylkäämän eetterin. Pohdinnoissaan ja laskelmissaan hän on päätynyt siihen, että koko maailmankaikkeuden täyttää äärettömän pienistä, positiivista ja negatiivisista perushiukkasista muodostunut hilaverkko. Kaikki muut hiukkaset, energiat ja luonnonvoimat ovat seurausta tässä 'eetterissä' tapahtuneista ja tapahtuvista, erilaisten vuorovaikutusten aikaan saamista kvanttivärähtelyistä ja muista 'häiriöistä'. Mutta Pearson menee vielä pidemmälle: hän uskoo myös tietoisuuden rakentuvan samalle perustalle.

Pearsonin mielestä kaiken olemassaolevan taustalla vaikuttava äly on tarvinnut jonkin syyn luoda aineellinen universumi sellaiseksi, että sitä voidaan säädellä erilaisten kvanttiaaltovärähtelyjen avulla. Jotta säätely voisi toteutua, tarvitaan jotain, mihin se voidaan kohdistaa. Universumiin luotiin siksi tarkoituksenmukaisia, kehityskelpoisia ja luomistarvetta tyydyttäviä ympäristöjä (kuten Maa ja aurinkokunta). Luova Äly jakautui sitten myriadeihin alimieliin (sub-mind) ja ohjelmoi niiden itsekunkin ympärille informaatiosuotimen (jotta ne voisivat kokea itsensä erillisiksi). Niiden vaikutuspiiriin luotiin sitten eläviä biologisia 'koneita' (ihmisiä ja eläimiä), joissa nämä mielet toimivat. Aineelliset aivot tarvittiin yhteyslaitteeksi, minkä avulla mieli voi kontrolloida elimistöä. Tällä tavoin aivojen ulkopuolella olevan mielen on mahdollista vuorovaikuttaa aivojen kanssa aineellisten aistinelimien välityksellä, vaikka suora yhteys olisikin katkaistu. Aivot kokevat näin ollen todellisuutena ainoastaan aistien antaman kuvan maailmasta.

Jokainen tajuntayksikkö eli mieli näyttää olevan vielä jakautunut tajuiseen ja alitajuiseen puoleen, joista ainoastaan edellinen voi vuorovaikuttaa aivojen kanssa. Jälkimmäinen puolestaan voi olla yhteydessä muihin mieliin taustarakenteeseen (hilaan eli eetteriin) liittyvien kytkentöjensä kautta. Koska tietoiset alueet muodostavat tässä järjestelmässä hyvin vähäisen osan, voidaan olettaa, että kaikki muu on konemaisesti ohjelmoitua. Eetteri ei siis itsessään sisällä informaatiota, se toimii vain välittäjänä. Pearson uskoo, että myös monet paranormaalit ilmiöt, kuten psykokinesia, voivat selittyä tästä lähtökohdasta. Fyysisen kehomme ulkopuolella olevat 'mielet' ovat normaalisti estyneet suorasta vaikuttamisesta materiaan, mutta jotkut saattaisivat kyetä ylittämään tämän kynnyksen.

Yhteenvedossaan Pearson luettelee yhtenäisteoriansa periaatteellisia seuraamuksia. Merkittävimpiä niistä lienee päätelmä, että myös ihmiskunnalla on henkinen perusta. Hänen mukaansa teoriasta on tehtävissä mm. seuraavat johtopäätökset:
Erilaiset alkeishiukkaset, kuten fermionit, kvarkit, fotonit ja neutriinot sekä virtuaaliset välittäjähiukkaset kuten gravitonit, voidaan palauttaa vain kahteen alkeishiukkaseen, jotka muodostavat kaikkeuden täyttävän eetterin ja joista myös kaikki luonnonvoimat syntyvät.
Teoria ratkaisee harmillisen kysymyksen 'kosmologisesta vakiosta' ja toteaa sen vääräksi. Uuden luomismallin mukainen alkeishiukkasten syntyminen eetteristä siinä tapahtuvien kvanttivärähtelyjen kautta poistaa tämän ongelman. Materia voisi olla ohjelmoitu kopioitumaan tietokonevirusten tapaan ja katkeamaan tietyn sukupolven jälkeen, jolloin tuloksena olisi Big Bangin tapainen inflatoorinen alkuräjähdys. Vaihtoehtoisesti materiaa voisi syntyä jatkuvasti (Fred Hoylen idean mukaisesti) kaikkialla juuri sen verran, että se pitäisi yllä kaikkeuden havaittua laajenemista.
Aalto-hiukkas-dualismi saa uskottavan tulkinnan matemaattisesti loogisena seurauksena hiukkasten käyttäytymisestä. Aalto syntyy tietyn mekanismin tuloksena.
Syntyy käytännöllisesti katsoen paradokseista vapaa yhtenäisteoria, mikä sovittaa yhteen kvanttiteorian ja gravitaation sekä antaa oikeat ennusteet.
Monet paranormaalien ilmiöiden esiin nostamat ongelmat saavat ratkaisunsa. Laajennetun fysiikan myötä ne ovat 'alimielien' tajuntakentista lähtöisin olevia todellisia ilmiöitä.
Teoria tarjoaa uskontojen keskeisiä käsityksiä tukevan viitekehyksen ja mahdollistaa fysiikan tulosten hyödyntämisen niiden yhteydessä.
Teorian mukaan materiaalinen järjestelmä on tarkoituksella luotu sellaiseksi, että se mahdollistaa biologisten elämänmuotojen kehittymisen. Tästä seuraa, että vastakkaisuudet evolutionististen ja kreationististen skenarioitten välillä poistuvat.
Teoriastaan Pearson johtaa myös käsityksen, että olemme loputonta päämäärää kohti vaeltavia kuolemattomia olentoja. "Jos ihmiset tietäisivät, että heillä on sielu, voisivatko he hautoa rikosten tekemistä? Tätä perimmäistä kysymystä fyysikkojen kannattaisi miettiä", sanoo Pearson ja toteaa väärien paradigmojen vaikuttavan lukkiuttavasti ihmisen henkiseen kehitykseen.

Yhtenä todisteena eetterin olemassaolosta Pearson viittaa viime aikoina tehtyihin valon nopeuden tarkistusmittauksiiin, joissa on todettu 'kiusallinen' anomalia eli poikkeama vaihdettaessa mitattavan säteen suuntaa. Tämän totesivat jo Michelson ja Morley aikoinaan tekemissään jatkokokeissa, mutta jostain syystä - ehkä suhteellisuusteorian aiheuttaman suuren innostuksen johdosta - asia haudattiin 'tilastollisena poikkeamana'.

Pearsonin teoria nostaa esiin mielenkiintoisia näkymiä, jotka ainakin ensilukemalta tuntuvat melko uskottavilta, varsinkin mitä tulee näkemykseen eetteristä maailmankaikkeuden perusrakenteena. Kannattaa kuitenkin muistaa, että matematiikka on kuin tuli; hyvä renki mutta huono isäntä. Liian usein luotetaan sen pohjalta tehtyihin tulkintoihin siitä syystä, että ne näyttävät niin kauniisti synkkaavan yhteen kaavojen ja yhtälöiden kanssa.

On hyvin inhimillistä ajatella, että maailmankaikkeus kokonaisuutena, luonto ja ihmiset mukaan lukien, olisi todellisuudessa olemassa vain Jumalan - tai niinkuin Pearson sanoo 'Superälyn' - tajunnassa. Tajuiset olennot olisivat siten jollakin tavoin Jumalan erillisiä osatajuntoja, jotka kuitenkin kokisivat olevansa täysin itsenäisiä olentoja. Samantapaiseen panteistiseen käsitykseen ovat päätyneet monet muutkin. Tässä on kuitenkin syytä muistaa ajattelumme rajoittuneisuus: mikä meistä tuntuu järkevältä, ei välttämättä ole totuus, eikä ainakaan koko totuus.

Pearsonin teoriasta ei ilman muuta myöskään seuraa, että olisimme kuolemattomia tai jatkuvasti uudelleensyntyviä ikuisuusolentoja. Jos jokin Superäly voisi jakaa itsensä myriadeihin alimieliin, mikä estäisi sitä halutessaan 'päivittämästä' tuota jakoa ja poistamasta haitallisiksi tai viallisiksi osoittautuneita yksiköitä? Toisaalta oletukselle ikuisesta jälleensyntymien ketjusta on vaikea löytää järkeviä perusteita. Se ei esim. kykene vastaamaan kysymykseen, miksi ihmiskunnan henkisessä kehityksessä ei ole tapahtunut sen edellyttämää edistystä? Huolimatta sukupolvien myötä kumuloituvasta tiedon ja 'viisauden' määrästä ja siitä, että jokaisen ihmisen olisi jälleensyntymien kautta pitänyt saada 'myriadeja' tilaisuuksia parantaa karmaansa ja samalla henkistä tasoaan, uudet sukupolvet näyttävät aina olevan edeltäjiään alhaisemmalla tasolla.

Tässä tiivistelmässä ei ole perehdytty Pearsonin matemaattisiin perusteluihin. Niistä kiinnostuneen kannattaa käydä tutustumassa hänen teoriaansa verkkosivulla: www.survivalafterdeath.org/

Lisäys 10.12.07:
Todisteita kvanttigravitaatiosta?

Koituuko gammasäteily Albert Einsteinin suhteellisuusteorian kohtaloksi? Turun yliopiston Tuorlan observatorion Magic-gammasädekaukoputki on havainnut ilmiön, joka ei noudata Einsteinin suppeaa suhteellisuusteoriaa. Kanariansaarilla gammataivasta tähyävän Magicin työryhmään kuuluu neljä Turun yliopiston Tuorlan observatorion tutkijaa.

Magic mittasi syyskuussa puolen miljardin valovuoden päässä olevan Markarian 501 -galaksin kirkastumisen. Kaikkien hämmästykseksi purkauksen matala-ja korkeataajuiset gammasäteet eivät osuneet mittareihin samaan aikaan, kuten suhteellisuusteoria ennustaa, vaan niiden välillä oli neljän minuutin viive.

Lontoon yliopiston professori Nick Mavromatos kumppaneineen selittää aikaeron kvanttigravitaatiolla, vetovoimalla, joka sopisi yhteen kaikki muut voimat selittävien kvanttikenttäteorioiden kanssa. Neljän minuutin viive johtuisi kvanttigravitaatioon liittyvistä aika-avaruuden kvanttiheilahteluista. Ne hidastaisivat säteilyn menoa sitä enemmän, mitä korkeampitaajuista se on.

Fyysikot ovat kipeästi kaivanneet näyttöä kvanttigravitaatiosta. Jos Mavromatosin tulkinta osoittautuu oikeaksi ja kvanttigravitaation vaikutus todella havaittiin, kyse on jymyuutisesta. Nobelia ei kuitenkaan heru, ennen kuin varmistetaan, että Markarian 501:n eritaajuiset gammasäteet todella lähtivät matkaan yhtä aikaa. (Tiede 10/2007)


27.07.05 (päivitetty 10.12.07)

Maailmankaikkeus ei laajene yhtään mihinkään. Se on aina samankokoinen: koko kaikkeuden kokoinen.

Mikä laajenee ja missä? Ei tässä minulla ole käsitesekaannuksia vaan BB-teoriassa.

Litteän maan kannatus on hiipunut aika pieneksi. Ptolemaioksen ympyrät on hylätty. Samaan romukoppaan menee ennen pitään BB-teoriakin. Jotain totta siinäkin on niinkuin noissa edellisissäkin, muttemme ollenkaan ole vielä sillä tasolla, että pystyisimme kosmologian ymmärtämään. Tiede tulee edelleen kehittymään ja teoriat muuttumaan.

Mainitsemani loogiset totuudet silti pysyvät. Avaruus on rajaton ja sen tavara ikuista, vaikka energia voi muuttua aineeksi ja aine energiaksi ja asiat järjestyä uusiksi monella tavoin.

Galaksitilanne avaruudessa lienee jonkinlainen tasapainotila, jonka universumi aina välillä saavuttaa lyhyiden kaaostilojen jälkeen. Voi olla että kaaostiloja on vain paikallisesti ja suurin osa universumista on aina galaksitilassa, eikä paukahduksia ole kuin paikallisesti silloin tällöin, joka paikassa kuitenkin. Ehkä jotkut galaksit ovat ikuisia, eivätkä enää paukahtele.

Olli.S kirjoitti:

Maailmankaikkeus ei laajene yhtään mihinkään. Se on aina samankokoinen: koko kaikkeuden kokoinen.

Mikä laajenee ja missä? Ei tässä minulla ole käsitesekaannuksia vaan BB-teoriassa.

Litteän maan kannatus on hiipunut aika pieneksi. Ptolemaioksen ympyrät on hylätty. Samaan romukoppaan menee ennen pitään BB-teoriakin. Jotain totta siinäkin on niinkuin noissa edellisissäkin, muttemme ollenkaan ole vielä sillä tasolla, että pystyisimme kosmologian ymmärtämään. Tiede tulee edelleen kehittymään ja teoriat muuttumaan.

Mainitsemani loogiset totuudet silti pysyvät. Avaruus on rajaton ja sen tavara ikuista, vaikka energia voi muuttua aineeksi ja aine energiaksi ja asiat järjestyä uusiksi monella tavoin.

Galaksitilanne avaruudessa lienee jonkinlainen tasapainotila, jonka universumi aina välillä saavuttaa lyhyiden kaaostilojen jälkeen. Voi olla että kaaostiloja on vain paikallisesti ja suurin osa universumista on aina galaksitilassa, eikä paukahduksia ole kuin paikallisesti silloin tällöin, joka paikassa kuitenkin. Ehkä jotkut galaksit ovat ikuisia, eivätkä enää paukahtele.

Lue lisää

Olen samaa mieltä:
Maailmankaikkeus on koko kaikkeuden kokoinen.
Tiede tulee edelleen kehittymään ja teoriat muuttumaan.
Avaruus on rajaton.
Aineen ja energian kokonaismäärä on vakio.

Kaikki tuo on nykyteorian mukaista.

Mutta:

Minulla ei ole mitään käsitystä, mistä revit merkillisen paukahdusteoriasi tai mikä logiikka siinä muka on.

Aika Valo kirjoitti:

Olen samaa mieltä:
Maailmankaikkeus on koko kaikkeuden kokoinen.
Tiede tulee edelleen kehittymään ja teoriat muuttumaan.
Avaruus on rajaton.
Aineen ja energian kokonaismäärä on vakio.

Kaikki tuo on nykyteorian mukaista.

Mutta:

Minulla ei ole mitään käsitystä, mistä revit merkillisen paukahdusteoriasi tai mikä logiikka siinä muka on.

Lue lisää

Fyysikot ovat ilmoittaneet asian minulle näin:

-Veikkaisinpa, että kvasifotonit ovat rejeloituneet juuri ennen kriittistä massaa, jolloin kyseinen kumperkaatio olisi tietyin edellytyksin mahdollista! Toki tällöin tulee olettaa, että kvasifotonien vastasynteesinä kvadraali-ionien poikkeama on ollut joko enemmän, tai yhtä suuri kuin yksi. Emme muutenkaan käytä fyysikkojen piirissä käyttämääsi ilmaisua "poksahtaa", vaan burstikaatio on termi, joka kuvaa tuon alkutyhjyyden originellia, äkillistä ekspandoitumista.
Kunnioitan heidän mielipidettään, mutta minä olisin tätä mieltä: Bic Bounce.
http://en.wikipedia.org/wiki/Big_Bounce

Olli.S kirjoitti:

Maailmankaikkeus ei laajene yhtään mihinkään. Se on aina samankokoinen: koko kaikkeuden kokoinen.

Mikä laajenee ja missä? Ei tässä minulla ole käsitesekaannuksia vaan BB-teoriassa.

Litteän maan kannatus on hiipunut aika pieneksi. Ptolemaioksen ympyrät on hylätty. Samaan romukoppaan menee ennen pitään BB-teoriakin. Jotain totta siinäkin on niinkuin noissa edellisissäkin, muttemme ollenkaan ole vielä sillä tasolla, että pystyisimme kosmologian ymmärtämään. Tiede tulee edelleen kehittymään ja teoriat muuttumaan.

Mainitsemani loogiset totuudet silti pysyvät. Avaruus on rajaton ja sen tavara ikuista, vaikka energia voi muuttua aineeksi ja aine energiaksi ja asiat järjestyä uusiksi monella tavoin.

Galaksitilanne avaruudessa lienee jonkinlainen tasapainotila, jonka universumi aina välillä saavuttaa lyhyiden kaaostilojen jälkeen. Voi olla että kaaostiloja on vain paikallisesti ja suurin osa universumista on aina galaksitilassa, eikä paukahduksia ole kuin paikallisesti silloin tällöin, joka paikassa kuitenkin. Ehkä jotkut galaksit ovat ikuisia, eivätkä enää paukahtele.

Lue lisää

"Mikä laajenee ja missä? Ei tässä minulla ole käsitesekaannuksia vaan BB-teoriassa."

Tukevat BB-teoriaa. BB:n phjalta on tehty ennusteita, joila WMAP ja se edeltäjät ilmapallokokeista lähtien ovat aina vain vahvistaneet. Laajeneminen on havainnoitu ja jopa sen kiihtyminen.

Jos logiikkasi on oikea, maailmankaikkeus näyttäisi toimivan väärin.

Nykyfysiikka nojautuu matemaattisiin teorioihin ja niiden tuottamien ennusteiden kokeelliseen todentamiseen. Ei nojatuolifilosofiaan, joka tiedettä tuntemattoman mielestä antaa hyviäkin tuloksia. Jos sinä et käsitä jotain fysiikan tai kosmologian väitettä, ei se tarkoita sitä, että väite olisi väärä.

havainnot kirjoitti:

"Mikä laajenee ja missä? Ei tässä minulla ole käsitesekaannuksia vaan BB-teoriassa."

Tukevat BB-teoriaa. BB:n phjalta on tehty ennusteita, joila WMAP ja se edeltäjät ilmapallokokeista lähtien ovat aina vain vahvistaneet. Laajeneminen on havainnoitu ja jopa sen kiihtyminen.

Jos logiikkasi on oikea, maailmankaikkeus näyttäisi toimivan väärin.

Nykyfysiikka nojautuu matemaattisiin teorioihin ja niiden tuottamien ennusteiden kokeelliseen todentamiseen. Ei nojatuolifilosofiaan, joka tiedettä tuntemattoman mielestä antaa hyviäkin tuloksia. Jos sinä et käsitä jotain fysiikan tai kosmologian väitettä, ei se tarkoita sitä, että väite olisi väärä.

Lue lisää

Mitä oli ennen alkuräjähdystä?
Alkuräjähdysteorian kannalta ei ole välttämätöntä, että maailmankaikkeus todella sai kerran alkunsa. Tiedämme, että se on ollut pakattuna äärimmäisen tiheäksi ja että se on laajentunut viimeiset noin 14 miljardia vuotta, mutta sitä ennen ns. säikeiden valtakausi on voinut kestää vaikka ikuisuuden. Alkuräjähdys, big bang, on voinut olla tyhjän äärettömän vanhan universumin välitilinpäätös. Äärettömän vanhan säieuniversumin idean esittivät 1990-luvun alkupuolella italialaisfyysikot Gabriele Veneziano ja Maurizio Gasperini. Tiheästä alkutilasta laajenemisen aloittaneeseen maailmaan liittyy aina myös toinen matemaattinen ratkaisu. Se kuvaa äärettömän harvaa kosmosta, joka romahtaa kohti loppusingulariteettia. Ratkaisut yhdistämällä saadaan uudenlainen kuva maailmankaikkeuden historiasta. Tätä he nimittivät pre-Big Bang -malliksi.
Toinen parisen vuotta sitten esitetty alkuräjähdysmalli on nimeltään "ekpyroottinen universumi". Se perustuu braanimaailmoihin ja niiden ylimääräisiin ulottuvuuksiin. Kuten pre-Big Bang -mallissa, ekpyroottisessa universumissa ei esiinny varsinaista singulariteettia.
Ei kuitenkaan tiedetä, ovatko kummatkaan mallit oikein.
Kirkkonummen Koulukeskuksen auditoriossa.
Alkuperäisessä lähteessä kuva:
Kari Enqvist (oikealla) kollegansa kanssa Maxwellin haudalla.

= Seppo Linnaluoto.

Näin tiedemiehet eivät pakoita meitä harrastelijoitakaan pakottavaan alkuräjähdykseen nojamaan, mutta kuitenkin tiivistymiseen johon meidänkin ajatuksemme sopivat.
kunhan odottelemme vielä koetuloksia cernistä kun saadaan kokeet valmiiksi.


Tällaisia kokeita ja tuloksia odotellen:
Kokeet
LHC:n rakenteilla oleva Atlas-koeasema
LHC:n rakenteilla oleva Atlas-koeasema

LHC:ssä on kuusi hiukkasilmaisinta, jotka tuottavat kokeiden datan. Näiden hiukkasilmaisinten tai kokeiden nimet ovat:

* A Large Ion Collider Experiment eli ALICE (suom. suuri ionien törmäytyskoe)
* A Toroidal LHC ApparatuS eli ATLAS (suom. toroidaalinen LHC-aparaatti)
* Compact Muon Solenoid eli CMS (suom. kompakti myonisolenoidi). Suomi osallistuu tähän kokeeseen.
* Large Hadron Collider beauty eli LHCb (suom. suuri hadronitörmäytin kauneus)
* Large Hadron Collider forward eli LHCf (suom. suuri hadronitörmäytin edus)
* Total Cross Section, Elastic Scattering and Diffraction Dissociation eli TOTEM (suom. kokonaisvaikutusala, elastinen siroaminen ja diffraktion dissosiaatio)

LHC-kiihdyttimessä tutkittavia ongelmia

LHC on suurin yksittäinen hiukkasfysiikan koe, ja sillä toivotaan saatavan vastauksia moniin keskeisiin kysymyksiin kuten:

* Mitä massa on?
* Mikä alkeishiukkasten massan alkuperä on? Onko Higgsin bosoni olemassa?
* Miksi alkeishiukkasilla on erisuuria massoja? Ovatko hiukkaset vuorovaikutuksessa Higgsin kentän kanssa?
* Mistä koostuvat pimeä aine ja pimeä energia?
* Onko supersymmetrisiä hiukkasia olemassa?
* Onko antimateria materian täydellinen peilikuva?
* Onko olemassa lisää ulottuvuuksia, ja saavatko säieteoriat kokeellista tukea?

Teoreettisia uhkakuvia

Teoreettisesti törmäyttimen on mahdollista aiheuttaa erilaisia onnettomuuksia, mutta näiden tapahtumistodennäköisyys on arvioiden mukaan erittäin pieni, suorastaan infinitesimaalinen.

-Kirjasta on avattu ensimmäinen sivu, ei se vielä ole paljon se, eikö näin.
Olkoon meistä kumpi hyvänsä toisella lauseella ensimmäiseen nähden niin kovin on alussa opiskelumme maailmankaikkeuden synnyistä syvistä.
Kuitenkin olet oikeassa matematiikan suuhteesta tähtitieteeseen siitä se varmaan löytyy, ja sanoihan Esko Valtaoja näin jos Jumala on olemassa niin se on Matemaatikko.

-Harra: tutkija.

G.G.G. kirjoitti:

Fyysikot ovat ilmoittaneet asian minulle näin:

-Veikkaisinpa, että kvasifotonit ovat rejeloituneet juuri ennen kriittistä massaa, jolloin kyseinen kumperkaatio olisi tietyin edellytyksin mahdollista! Toki tällöin tulee olettaa, että kvasifotonien vastasynteesinä kvadraali-ionien poikkeama on ollut joko enemmän, tai yhtä suuri kuin yksi. Emme muutenkaan käytä fyysikkojen piirissä käyttämääsi ilmaisua "poksahtaa", vaan burstikaatio on termi, joka kuvaa tuon alkutyhjyyden originellia, äkillistä ekspandoitumista.
Kunnioitan heidän mielipidettään, mutta minä olisin tätä mieltä: Bic Bounce.
http://en.wikipedia.org/wiki/Big_Bounce

Lue lisää

Bic on tietääkseni kaasusytkäri, siis pomppiva kaasusytkäri, hyvä kvasifotoni.

G.G.G. kirjoitti:

Mitä oli ennen alkuräjähdystä?
Alkuräjähdysteorian kannalta ei ole välttämätöntä, että maailmankaikkeus todella sai kerran alkunsa. Tiedämme, että se on ollut pakattuna äärimmäisen tiheäksi ja että se on laajentunut viimeiset noin 14 miljardia vuotta, mutta sitä ennen ns. säikeiden valtakausi on voinut kestää vaikka ikuisuuden. Alkuräjähdys, big bang, on voinut olla tyhjän äärettömän vanhan universumin välitilinpäätös. Äärettömän vanhan säieuniversumin idean esittivät 1990-luvun alkupuolella italialaisfyysikot Gabriele Veneziano ja Maurizio Gasperini. Tiheästä alkutilasta laajenemisen aloittaneeseen maailmaan liittyy aina myös toinen matemaattinen ratkaisu. Se kuvaa äärettömän harvaa kosmosta, joka romahtaa kohti loppusingulariteettia. Ratkaisut yhdistämällä saadaan uudenlainen kuva maailmankaikkeuden historiasta. Tätä he nimittivät pre-Big Bang -malliksi.
Toinen parisen vuotta sitten esitetty alkuräjähdysmalli on nimeltään "ekpyroottinen universumi". Se perustuu braanimaailmoihin ja niiden ylimääräisiin ulottuvuuksiin. Kuten pre-Big Bang -mallissa, ekpyroottisessa universumissa ei esiinny varsinaista singulariteettia.
Ei kuitenkaan tiedetä, ovatko kummatkaan mallit oikein.
Kirkkonummen Koulukeskuksen auditoriossa.
Alkuperäisessä lähteessä kuva:
Kari Enqvist (oikealla) kollegansa kanssa Maxwellin haudalla.

= Seppo Linnaluoto.

Näin tiedemiehet eivät pakoita meitä harrastelijoitakaan pakottavaan alkuräjähdykseen nojamaan, mutta kuitenkin tiivistymiseen johon meidänkin ajatuksemme sopivat.
kunhan odottelemme vielä koetuloksia cernistä kun saadaan kokeet valmiiksi.


Tällaisia kokeita ja tuloksia odotellen:
Kokeet
LHC:n rakenteilla oleva Atlas-koeasema
LHC:n rakenteilla oleva Atlas-koeasema

LHC:ssä on kuusi hiukkasilmaisinta, jotka tuottavat kokeiden datan. Näiden hiukkasilmaisinten tai kokeiden nimet ovat:

* A Large Ion Collider Experiment eli ALICE (suom. suuri ionien törmäytyskoe)
* A Toroidal LHC ApparatuS eli ATLAS (suom. toroidaalinen LHC-aparaatti)
* Compact Muon Solenoid eli CMS (suom. kompakti myonisolenoidi). Suomi osallistuu tähän kokeeseen.
* Large Hadron Collider beauty eli LHCb (suom. suuri hadronitörmäytin kauneus)
* Large Hadron Collider forward eli LHCf (suom. suuri hadronitörmäytin edus)
* Total Cross Section, Elastic Scattering and Diffraction Dissociation eli TOTEM (suom. kokonaisvaikutusala, elastinen siroaminen ja diffraktion dissosiaatio)

LHC-kiihdyttimessä tutkittavia ongelmia

LHC on suurin yksittäinen hiukkasfysiikan koe, ja sillä toivotaan saatavan vastauksia moniin keskeisiin kysymyksiin kuten:

* Mitä massa on?
* Mikä alkeishiukkasten massan alkuperä on? Onko Higgsin bosoni olemassa?
* Miksi alkeishiukkasilla on erisuuria massoja? Ovatko hiukkaset vuorovaikutuksessa Higgsin kentän kanssa?
* Mistä koostuvat pimeä aine ja pimeä energia?
* Onko supersymmetrisiä hiukkasia olemassa?
* Onko antimateria materian täydellinen peilikuva?
* Onko olemassa lisää ulottuvuuksia, ja saavatko säieteoriat kokeellista tukea?

Teoreettisia uhkakuvia

Teoreettisesti törmäyttimen on mahdollista aiheuttaa erilaisia onnettomuuksia, mutta näiden tapahtumistodennäköisyys on arvioiden mukaan erittäin pieni, suorastaan infinitesimaalinen.

-Kirjasta on avattu ensimmäinen sivu, ei se vielä ole paljon se, eikö näin.
Olkoon meistä kumpi hyvänsä toisella lauseella ensimmäiseen nähden niin kovin on alussa opiskelumme maailmankaikkeuden synnyistä syvistä.
Kuitenkin olet oikeassa matematiikan suuhteesta tähtitieteeseen siitä se varmaan löytyy, ja sanoihan Esko Valtaoja näin jos Jumala on olemassa niin se on Matemaatikko.

-Harra: tutkija.

Lue lisää

"Mitä oli ennen alkuräjähdystä?"

Kysymys on järjetön, koska koko maailmankaikkeus alkoi alkuräjähdyksessä, mukaan luettuna aika. Ei ollut siis mitään aikaa "ennen".

Samoin maailmankaikkeuden ulkopuolta ei ole olemassa. Maailmankaikkeus on sanan mukaisesti maailmankaikkeus. Sen ulkopuolta ei ole olemassa. Maailmankaikkeuden laajeneminen ei ole tämän kanssa ristiriidassa.

Aika Valo kirjoitti:

"Mitä oli ennen alkuräjähdystä?"

Kysymys on järjetön, koska koko maailmankaikkeus alkoi alkuräjähdyksessä, mukaan luettuna aika. Ei ollut siis mitään aikaa "ennen".

Samoin maailmankaikkeuden ulkopuolta ei ole olemassa. Maailmankaikkeus on sanan mukaisesti maailmankaikkeus. Sen ulkopuolta ei ole olemassa. Maailmankaikkeuden laajeneminen ei ole tämän kanssa ristiriidassa.

Lue lisää

Näin asia siis on Big Bang-teorian mukaan. Eli Big Bang -teoria ei käsittele mitään sellaista mikä on sen ulkopuolella, joka ei ehkä näin ajatellen olekaan kauhean yllättävää.

havainnot kirjoitti:

"Mikä laajenee ja missä? Ei tässä minulla ole käsitesekaannuksia vaan BB-teoriassa."

Tukevat BB-teoriaa. BB:n phjalta on tehty ennusteita, joila WMAP ja se edeltäjät ilmapallokokeista lähtien ovat aina vain vahvistaneet. Laajeneminen on havainnoitu ja jopa sen kiihtyminen.

Jos logiikkasi on oikea, maailmankaikkeus näyttäisi toimivan väärin.

Nykyfysiikka nojautuu matemaattisiin teorioihin ja niiden tuottamien ennusteiden kokeelliseen todentamiseen. Ei nojatuolifilosofiaan, joka tiedettä tuntemattoman mielestä antaa hyviäkin tuloksia. Jos sinä et käsitä jotain fysiikan tai kosmologian väitettä, ei se tarkoita sitä, että väite olisi väärä.

Lue lisää

Käsitän hyvin mitä yritettän sanoa, mutta kuitenkin on epäselvää mikä laajenee ja missä teorian mukaan. Etääntyvätkö galaksit toisistaan tietyssä tilassa vai laajeneeko koko avaruus ja jos laajenee, niin missä? Kaikkeus ainakaan ei voi laajeta mihinkään, kun ulkopuolta ei ole vaan kaikki kuuluu kaikeuteen.

Vaihtoehtoinen teoria BB-teorialle on esimerkiksi, että galaksien erkaneminen johtuu rajattoman tilan ominaisuuksista. Mitä kauempana tavara on, sitä nopeammin se näyttää putoavan havainnoitsijan suhteen.

Jos etääntymisen vauhti nousee koko ajan, niin ylittääkö se vallitsevan teorian mukaan sitten joskus valon nopeuden vai loppuuko avaruus juuri siihen kohtaan täältä katsoen? Etääntymiseen vauhdin lisääntymiseen sisältyy tämäkin paradoksi.

iso siis kirjoitti:

Bic on tietääkseni kaasusytkäri, siis pomppiva kaasusytkäri, hyvä kvasifotoni.

Kaikki puhuminen jostakin alusta on virheellistä kaikkeuden suhteen, kaikkeus on aina ollut ja tulee aina olemaan. Mitään alkua ei ole, on vain ikuinen nykyhetki, jotain sellaista. Jos on alku, niin se on vain jollekin kaikkeuden osalle. Jos galaksiavaruudelle, tuntemallemme universumille on alku, universumi on vain osa kaikkeutta.

Alkupamausteoria olettaa jonkin alun univerumille. Eikö se ole nykyteorian mukaista? Siitä seuraa, että universumi on vain osa kaikkeutta siinä teoriassa.

Big Bounche on mielenkiintoinen. Siinäkin puhutaan alusta.

Aika Valo kirjoitti:

"Mitä oli ennen alkuräjähdystä?"

Kysymys on järjetön, koska koko maailmankaikkeus alkoi alkuräjähdyksessä, mukaan luettuna aika. Ei ollut siis mitään aikaa "ennen".

Samoin maailmankaikkeuden ulkopuolta ei ole olemassa. Maailmankaikkeus on sanan mukaisesti maailmankaikkeus. Sen ulkopuolta ei ole olemassa. Maailmankaikkeuden laajeneminen ei ole tämän kanssa ristiriidassa.

Lue lisää

Jos maailmankaikkeuden ulkopuolta ei ole olemassa, on ristiriitaista että se laajenisi.

Ainakin varmasti loogisempaa on, että maailmankaikkeus on aina samankokoinen, koko kaikkeuden kokoinen, muttei ehkä ole täysin mahdotonta, että koko muuttuisi.

Tämä on kiistakysymys, voiko koko muuttua vai ei, mutta ainakin voidaan ristiriidattomasti väittää, että koko ei voi muttua, laajenemista ei voi olla.

Kuitenkin, jos koko muttuu, tavaran täytyy olla jossakin tilassa, jossa koko voi muuttua. Jos kaikki tila on jo tässä, miten tilan koko voisi muttua? Siksi väittäisin, että koko ei voi muuttua, laajenemista ei voi olla.

Tämä ei ole empiirinen, vaan looginen kysymys. Jos empiirisesti kiistattomasti havaitaan, että galaksiavaruutemme laajenee, siitä seuraa, ettei se ole koko maailmankaikkeus vaan osa siitä.

Olli.S kirjoitti:

Käsitän hyvin mitä yritettän sanoa, mutta kuitenkin on epäselvää mikä laajenee ja missä teorian mukaan. Etääntyvätkö galaksit toisistaan tietyssä tilassa vai laajeneeko koko avaruus ja jos laajenee, niin missä? Kaikkeus ainakaan ei voi laajeta mihinkään, kun ulkopuolta ei ole vaan kaikki kuuluu kaikeuteen.

Vaihtoehtoinen teoria BB-teorialle on esimerkiksi, että galaksien erkaneminen johtuu rajattoman tilan ominaisuuksista. Mitä kauempana tavara on, sitä nopeammin se näyttää putoavan havainnoitsijan suhteen.

Jos etääntymisen vauhti nousee koko ajan, niin ylittääkö se vallitsevan teorian mukaan sitten joskus valon nopeuden vai loppuuko avaruus juuri siihen kohtaan täältä katsoen? Etääntymiseen vauhdin lisääntymiseen sisältyy tämäkin paradoksi.

Lue lisää

Materia tai energia (informaatio) ei voi liikkua ylivalonnopeuden avaruuden suhteen. Itse avaruuden laajenemisen nopeudesta suhteellisuusteoria ei puhu mitään. Inflaation aikana laajeneminen oli paljon yli C:n. Avaruus itse laajeni. Materia tai energia ei liikkunut C:n yli.

paradoksia kirjoitti:

Materia tai energia (informaatio) ei voi liikkua ylivalonnopeuden avaruuden suhteen. Itse avaruuden laajenemisen nopeudesta suhteellisuusteoria ei puhu mitään. Inflaation aikana laajeneminen oli paljon yli C:n. Avaruus itse laajeni. Materia tai energia ei liikkunut C:n yli.

Lue lisää

Katsottaisiinko tämäkin vielä:

http://www.sciam.com/article.cfm?id=big-bang-or-big-bounce

G.G.G. kirjoitti:

Katsottaisiinko tämäkin vielä:

http://www.sciam.com/article.cfm?id=big-bang-or-big-bounce

Lue lisää

sulla on kyllä g-näppäin kvasi

gee kirjoitti:

sulla on kyllä g-näppäin kvasi

Voisko tuosta Bounce teoriasta saada lyhyen yhteenvedon keskustelun helpottamiseksi.

Olli.S kirjoitti:

Voisko tuosta Bounce teoriasta saada lyhyen yhteenvedon keskustelun helpottamiseksi.

Näinhän siinä jotekin kirjoiteltiin:
=Eisteinin teoria ei ota huomioon aika-avaruuden kvanttirakennetta, joka rajoittaa sen kuinka tiiviiksi materia voi keskittyä ja kuinka vahvaksi Gravitaatio voi tulla.
Avaruudella on ei rajaton kapasiteetti varastoida materiaa ja energiaa joten todellisia singulariteetteja ei voi olla olemassa.
Aika on laajentunut ennen paukkua.
Ennen paukkua inflaatio inplocio saavutti maxsimi tiheyden pisteen sitten kääntyi suureen pomppuun.
Kvantti gravitaatio teoria: ennustaa "aika-avaruusatomien" "String theory" ei ennusta aika-avaruusatomeja vaan olettaa, että tarpeeksi lyhyet etäisyydet ovat jakamattomia.
Minäkin olen vain harrastelija, mutta jos olen ymmärtänyt oikein niin jotenki tähän tapaan.
vanhan maailmankaikkeuden rippeistä vähitellen tiivistyen suunattoman tiiviiksi ja josta ei syntynyt alkuräjähdystä vaan voimakkaasti laajentuen hypyn tai ("Pompunomaisesti")synnyttäen uuden ja laajenevan näkyvän universumin, josta nyt näkyyvää on noin 4,7% suunnilleen kaikkeudesta.
Alkuräjähdys on täysin idioottimaista ajatella,
minulta puuttuu ainakin niin yksiselitteiset työkalut aivolokeroista, ettäkö se olisi jotensakin sovitettavissa johonkin kuplaan.
Jos avaruudella on jokin aika niin se on nykyhetki aina siinä missä kelloa katsotaankin.
Toisin sanoen aikoja on miljoonia universumin eripaikoissa, myös alkuräjähdyksiä tämän teorian pohjalta on yhtäpaljon eikö näin.
Jos alkuräjähdyksen suunnat ovat kaikkiin suuntiin aikaa tilaa ja valoa vieviä niin universumin iäksi saadaan kaksinkertainen ikä nykyiseen arvioon verrattuna eikö näin myöskin.
Kuvittele alkuräjähdyksen läpi vastaavalle puolelle on menty yhtäkauaksi kuin tänne havaitsijan suuntaankin?
En tosiaan ole Fyysikko, mutta olen ajatellut jo 4 vuotiaasta asti ja ihmetellyt kaikkeutta, ehkä on viisaampi kun jään vain miettimään edelleenkin
samaa asiaa.
Cernistä jos saataisiin jotakin uutta pohdittavaa kenties vielä.
-har. tut.
Tässä vielä mielekiintoinen väitös:

KOSMISTA KUHINAA — SUPERPALLOJA MAAILMANKAIKKEUDESSA

Miljardeista hiukkasista koostuvat hiukkaspallot saattavat näytellä merkittävää roolia maailmankaikkeuden kehityksessä aina alkuräjähdyksestä nykyhetkeen saakka. Nämä hiukkaspallot, Q-pallot, koostuvat ns. supersymmetrisistä hiukkasista, joita on arveltu olleen runsaasti varhaisen maailmankaikkeuden kuumassa hiukkaspuurossa. Pallon nimessä esiintyvä Q viittaa yksinkertaisesti niiden kantamaan säilyvään varaukseen. FM Tuomas Multamäen väitöstutkimuksessa on tarkasteltu sekä Q-pallojen ominaisuuksia, että niiden roolia maailmankaikkeuden kehityksessä.

Superpalloräjähdys

Tutkimustyössä on tarkasteltu Q-pallojen syntyä supersymmetrisissä teorioissa, ja havaittu että alkumaailmankaikkeus saattoi olla Q-pallojen ja anti-Q-pallojen täyttämä (anti-Q-pallo koostuu antihiukkasista). Universumin laajetessa ja jäähtyessä osa palloista tuhoutui sittemmin kuumassa hiukkaspuurossa, mutta osa on voinut jäädä vaikuttamaan universumin myöhempään kehitykseen. Syntyvän keskimääräisen pallon massa voi olla esimerkiksi noin mikrogramma ja pallon halkaisija atomiydintä pienempi.

Törmäilevät ja höyrystyvät Q-pallot

Multamäen väitöksessä on tutkittu Q-pallojen ominaisuuksia sekä analyyttisesti, että numeerisia simulointeja hyväksikäyttäen. Nämä tarkastelut ovat tuoneet esille mielenkiintoisia piirteitä Q-pallojen rikkaasta dynamiikasta.

Q-pallojen syntymän jälkeen, kun universum oli vilkkaasti liikkuvien pallojen täyttämä, olivat Q-pallojen väliset törmäykset merkittäviä. Simuloimalla törmäyksiä on havaittu Q-pallojen joko hylkivän tai vetävän toisiaan puoleensa riippuen pallojen sisäisestä vaiheesta. Hiukkasia saattaa siirtyä törmäyksessä pallosta toiseen. Pienen Q-pallon törmätessä suureen palloon saattaa törmäyksen suurempi osapuoli ahmaista pienemmän pallon kokonaan.

Tutkimuksessa on myös tarkasteltu Q-pallojen aikaevoluutiota ja havaittu miten Q-pallot voivat menettää hiukkasia höyrystymällä eli sylkemällä hiukkasia Q-pallon pinnasta. Höyrystymisen on havaittu etenevän yhä kiihtyvällä tahdilla, eli pieni pallo sylkee hiukkasia nopeammassa tahdissa kuin iso pallo, kunnes Q-pallo lopulta hajoaa alkutekijöihinsä. Höyrystyvän Q-pallon elinaika saattaa vaihdella suuresti – hiukkasteoriasta riippuen – aina sekunnin miljoonasosasta koko maailmankaikkeuden ikään asti.

Pimeitä palloja ja energiaa vesilasista

Eräs Q-palloihin liittyvä mielenkiintoinen kosmologinen sovellus on ajatus Q-palloista ns. maailmankaikkeuden pimeänä aineena. Pimeän aineen uskotaan muodostavan merkittävän osan maailmankaikkeuden massasta, mutta sen ominaisuudet ovat edelleen hämärän peitossa. Alkumaailmankaikkeuden myllerryksessä syntyneet Q-pallot saattavat siis vaeltaa edelleen universumissa muodostaen samalla osan pimeästä aineesta. Uudet havainnot tulevat valaisemaan pimeän aineen ongelmaa tulevaisuudessa.

Supersymmetristen Q-pallojen ominaisuuksista johtuen on myös esitetty että pallon avulla voitaisiin tuottaa energiaa rikkomalla protoneja alkutekijöihinsä, vaikkapa laittamalla Q-pallo vesilasiin. Sopivan Q-pallon valmistaminen hiukkaskiihdyttimessä vaatisi kuitenkin huomattavasti suurempia energioita kuin mitä nykyiset ja lähitulevaisuuden kiihdyttimet pystyvät tuottamaan.
Lähde:
Yhteystiedot Turun yliopiston viestintä
sähköposti:       

   

Olli.S kirjoitti:

Jos maailmankaikkeuden ulkopuolta ei ole olemassa, on ristiriitaista että se laajenisi.

Ainakin varmasti loogisempaa on, että maailmankaikkeus on aina samankokoinen, koko kaikkeuden kokoinen, muttei ehkä ole täysin mahdotonta, että koko muuttuisi.

Tämä on kiistakysymys, voiko koko muuttua vai ei, mutta ainakin voidaan ristiriidattomasti väittää, että koko ei voi muttua, laajenemista ei voi olla.

Kuitenkin, jos koko muttuu, tavaran täytyy olla jossakin tilassa, jossa koko voi muuttua. Jos kaikki tila on jo tässä, miten tilan koko voisi muttua? Siksi väittäisin, että koko ei voi muuttua, laajenemista ei voi olla.

Tämä ei ole empiirinen, vaan looginen kysymys. Jos empiirisesti kiistattomasti havaitaan, että galaksiavaruutemme laajenee, siitä seuraa, ettei se ole koko maailmankaikkeus vaan osa siitä.

Lue lisää

Huomaat varmasti itsekin, että olet hyvin heikoilla jäljillä: "Jos maailmankaikkeuden ulkopuolella ei ole mitään, se ei voi laajeta." Missä oli logiikka?

Aika valo kirjoitti:

Huomaat varmasti itsekin, että olet hyvin heikoilla jäljillä: "Jos maailmankaikkeuden ulkopuolella ei ole mitään, se ei voi laajeta." Missä oli logiikka?

Niinpä pitäisikin sanoa, että ulkopuolta ei ole. Sentakia ei voi laajeta, kaikki on jo siinä, eikä ole mitään tilaa, mihin voisi laajeta.

Olli.S kirjoitti:

Niinpä pitäisikin sanoa, että ulkopuolta ei ole. Sentakia ei voi laajeta, kaikki on jo siinä, eikä ole mitään tilaa, mihin voisi laajeta.

Tässähän oli kyse juuri siitä, että maailmankaikkeus on kaikki. Mikä logiikka sanoo, ettei jokin kokonaisuus tai kaikkeus voisi muuttua kooltaan?

Jos oletat maailmankaikkeuden äärettömäksi, on se tietenkin silloin koko ajan saman suuruinen, mutta tässä ei oleteta maailmankaikkeutta äärettömäksi, vaan äärelliseksi. Äärellinen voi laajeta.

Siis kyse on äärellisestä maailmankaikkeudesta. Äärellinen sisältää sen, että kyse on sellaisesta tilasta, joka voisi olla myös eri suuruinen. Maailmankaikkeus taas tarkoittaa kaikkeutta, jolla ei ole ulkopuolta. Näiden yhdistäminen ei ole logiikan vastaista. Itseasiassa ääretön materia tai tila tai toisaalta kaikkeuden ulkopuoli on logiikan vastaista

Aika Valo kirjoitti:

Tässähän oli kyse juuri siitä, että maailmankaikkeus on kaikki. Mikä logiikka sanoo, ettei jokin kokonaisuus tai kaikkeus voisi muuttua kooltaan?

Jos oletat maailmankaikkeuden äärettömäksi, on se tietenkin silloin koko ajan saman suuruinen, mutta tässä ei oleteta maailmankaikkeutta äärettömäksi, vaan äärelliseksi. Äärellinen voi laajeta.

Siis kyse on äärellisestä maailmankaikkeudesta. Äärellinen sisältää sen, että kyse on sellaisesta tilasta, joka voisi olla myös eri suuruinen. Maailmankaikkeus taas tarkoittaa kaikkeutta, jolla ei ole ulkopuolta. Näiden yhdistäminen ei ole logiikan vastaista. Itseasiassa ääretön materia tai tila tai toisaalta kaikkeuden ulkopuoli on logiikan vastaista

Lue lisää

Kaikkeus on rajaton, ei ääretön. Ehkä on mahdollista, että sen koko vaihtuu, ehkä ei. Loogisemmalta tuntuisi, että koko ei vaihdu, koska jos se vaihtuisi, jos laajenisi, täytyisi olla jokin tila, mihin se laajenisi, mutta sellaistahan ei ole. Jos se pienenisi, se jättäisi tyhjää taaksensa, mutta sen takanahan ei ole mitään.

Siis avaruudella on koko, mutta se on rajaton. Vaikka mentäisiin minne, ollaan ikäänkuin keskellä. Tätä kokoa ei tiedetä, mutta pisin mahdollinen etäisyys voidaan ehkä joskus laskea galaksien etääntymisen vauhdista ja avaruuden kaareutuvuudesta tai jostakin muusta asiasta.

Olli.S kirjoitti:

Kaikkeus on rajaton, ei ääretön. Ehkä on mahdollista, että sen koko vaihtuu, ehkä ei. Loogisemmalta tuntuisi, että koko ei vaihdu, koska jos se vaihtuisi, jos laajenisi, täytyisi olla jokin tila, mihin se laajenisi, mutta sellaistahan ei ole. Jos se pienenisi, se jättäisi tyhjää taaksensa, mutta sen takanahan ei ole mitään.

Siis avaruudella on koko, mutta se on rajaton. Vaikka mentäisiin minne, ollaan ikäänkuin keskellä. Tätä kokoa ei tiedetä, mutta pisin mahdollinen etäisyys voidaan ehkä joskus laskea galaksien etääntymisen vauhdista ja avaruuden kaareutuvuudesta tai jostakin muusta asiasta.

Lue lisää

Juuri näin. Maailmankaikkeus on rajaton, muttei ääretön. Tästä johtuu se, että se voi laajeta. Rajallisen kaikkeuden ulkopuolta ei ole olemassa, jos olisi, kyse ei olisi kaikkeudesta, vaan jostain vähemmästä. Minä en näe mitenkään epäloogisena, että tämä kaikkeus voisi laajeta. Tai pienetä. Mitään ei jäisi rajojen taakse, koska rajojen takana ei ole maailmankaikkeutta. Siellä ei ole tyhjyyttä. Rajojen toistapuolta ei yksinkertaisesti vain ole olemassa. Vain tämä on maailmankaikkeus.

Tämä ei tietenkään todista maailmankaikkeuden laajenemisesta tai yleensä koon muuttumisesta yhtään mitään. Tämä ainoastaan osoittaa, että se on mahdollista. Käsitys maailmankaikkeuden koon laajenemisesta perustuu havaintojen tulkintaan. Myönnän, että havainnot voi tulkita toisinkin. Ongelmana on, että muut tulkinnat ovat monimutkaisempia ja selittävät havainnot huomattavasti vaikeammin.

Yksi selitys olisi esimerkiksi, että valonnopeus ja aika ja näihin liittyvät luonnonlait (punasiirtymä tms.) hidastuvat juuri sillä nopeudella, jolla kuvittelemme maailmankaikkeuden laajenevan. Jos näin, olisi havaintomme olisivat juuri tällaisia kuin nyt saamme, mutta maailmankaikkeus pysyisi samankokoisena. Minusta tuo ei vaikusta ainakaan helpommin käsitettävältä kuin nykyään vallassa oleva teoria.

Nykyhetki on näkyvissä tosiaan vain tässä missä olemme, kaikkialla muualla näemme vain menneisyyden. Ja varmaa on, niinkuin sanot, ettemme tiedä avaruuden kokoa, siitä on ehkä turha mitään sanoa. Väitän kuitenkin edelleen, että niin paljon voidaan sanoa, että avaruus on rajaton ja kaikki kuuluu siihen, on sen sisällä, kun ulkopuolta ei ole. Hieman epävarmempi asia on sitten se, onko tällä rajattomalla tilalla jokin tietty, muuttumaton koko kuitenkin. Kun ulkopuolta ei ole, se ei kuitenkaan voi laajeta mihinkään, eikä supistua itseään pienemmäksi. Näistä syistä se saattaa olla tietyn kokoinen, joka koko joskus voidaan saada selville. Myöskin tämä tila lienee pallomainen, vaikkei se ole pallo, kun sillä ei ole pintaa. Tai sanottakoon niin, että jokaisesta paikasta katsoen on ympärillä avaruuden koon mukainen pallo. Sinun selvityksesi ei pystynyt havainnollistamaan asiaa kovinkaan ymmärrettävästi, mutta se on luonnollista, koska nämä asiat ovat vaikeasti käsitettävissä ja ilmaistavissa. Tehtävä on suorastaan mahdoton, itse olen yrittänyt sanoa sen, minkä voi selkeästi sanoa.