Historiaa ennen v. 1809

Keskiajalla Turun piispa oli maamme johtohahmo. Kirkko toi koulutuksen ja kulttuurin, josta muistuttavat monet keskiaikaiset harmaakivikirkot seinämaalauksineen. Kirkon ylläpitämissä kouluissa opetettiin nuoria, joista parhaimmat opiskelivat Keski-Euroopan yliopistoissa, aikaisemmin Pariisissa ja mm. Mikael Agricola Wittenbergissä. Kirkon suojissa kehittyi myös suomen kirjakieli. Vasta Kustaa Vaasa lujitti hallinnollista otettaan Suomeen, mutta koulutus ja "valon tuominen pimeään" oli edelleen kirkon asiana. Suomen kulttuurihistoria on huomattavassa määrin kirkkohistoriaa.

Sen sijaan sotilaallinen historia on yhteistä Ruotsin kanssa. Mielestäni kaikkia sotia ei tarvitse tietää tai muistaa, ainoastaan tärkeimmät ja niiden vaikutukset kansan elämään.

"Entäpä jos historian lisääminen johtaa todellisen raadollisen ruotsalaisvallan esiintuomiseen?

Ruotsinvaltahan oli todellisuudessa suomalaisille kidutusta KAIKISSA suhteissa."


Ei se sen enempää kidutusta ollut suomalaisille kuin ruotsalaisillekaan. Aika, tavat ja ajattelutottumukset vain olivat kovin erilaiset kuin nykyään: ihmisten eriarvoisuutta pidettiin itsestäänselvänä ja sotaa valtion luonnollisena olotilana. Toisaalta valtio, vaikka epätasa-arvoinenkin, antoi jonkinlaista suojaa. Suomalaisilla kävi parempi tuuri kuin vaikkapa virolaisilla: Ruotsin yhteydessä suomalaiset talonpojat säilyttivät kuitenkin vapautensa eikä aatelisilla ollut alustalaisiinsa samanlaista tuomiovaltaa kuin Venäjän yhteydessä olisi ollut.

eikös ne ole samat kuin Ruotsissa?

kirjat :??? kirjoitti:

eikös ne ole samat kuin Ruotsissa?

"Suomenruotsalaisten oppi-
kirjat :eikös ne ole samat kuin Ruotsissa? "

Eivät ne ole.

kirjat :??? kirjoitti:

eikös ne ole samat kuin Ruotsissa?

Janne Holménin mukaan suomenkieliset oppikirjat sisältävät runsaammin materiaalia Suomen ja Ruotsin yhteisistä vuosisadoista kuin Ruotsissa käytettävät oppikirjat. Suomenkieliset oppikirjat antavat enemmän tilaa taloudelliselle, sivistykselliselle ja yhteiskunnalliselle historialle kuin se ainoa suomenruotsalainen oppikirja.

Holménin tutkimusta selostetaan osoitteessa Magma.fi. Selostus ei ole Holménin itsensä tekemä.

ne ole kirjoitti:

"Suomenruotsalaisten oppi-
kirjat :eikös ne ole samat kuin Ruotsissa? "

Eivät ne ole.

nimittäin tulee kalliiksi painaa marginaalimäärä oppikirjoja marginaali kansanosalle

varma :? kirjoitti:

nimittäin tulee kalliiksi painaa marginaalimäärä oppikirjoja marginaali kansanosalle

" tulee kalliiksi painaa marginaalimäärä oppikirjoja marginaali kansanosalle"

Suomalaisissa kouluissa ei käytetä ruotsalaisia oppikirjoja koska ne eivät vastaa suomalaisen koululaitoksen opetussuunnitelmaa. Käsittääkseni suomalaisia ruotsinkielisiä oppikirjoja on tosiaankin tarjolla paljon vähemmän kuin suomenkielisiä ja onhan kustantajien kilpailun puutteella selitetty sitäkin, etteivät ruotsinkieliset kirjat ole yhtä hyviä kuin suomenkieliset.

Suomen ruotsinkielinen koululaitos on suunnilleen samankokoinen kuin Islannin. Ruotsinkielisiä lukiolaisia on noin 6000, joten kyllä oppikirjojen painoksissa liikutaan kuitenkin tuhansissa kappaleissa. Yleensä lukiolaiset ostavat kirjansa itse.

varma :? kirjoitti:

nimittäin tulee kalliiksi painaa marginaalimäärä oppikirjoja marginaali kansanosalle

Ei missään maassa lueta toisen maan koulukirjoja, onpa dorka ajatus.
Koulujärjestelmät ja opintosuunnitelmat vaihtelevat luonnollisesti suuresti maasta toiseen.
Onko sinun niin todella niin tavattoman vaikeata uskoa että me surut olemme aivan yhtä suomalaisia kuin sinä, me vain puhumme äidinkielenämme eri kieltä. Jos me luemme historiaa niin tietysti me luemme oman maamme historiaa oman maamme näkökulmasta eikä naapurimaan historiaa naapurimaan näkökulmasta, vaikka osa siitä historiasta onkin yhteistä.
Tämä on m.m. juuri yksi syy miksi ruotsinkielinen koulutus tulee jkv kalliimmaksi. Eli samantasoinen koulutus maksaa oppimateriaalin kalleudesta johtuen vähän enemmän. Materiaalipula on myös suuri ongelma ruotsinkielisellä puolella.
Ruotsinkielisten kirjojen painaminen tulee pienten painosten takia suhteessa paljon kalliimmaksi.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

" tulee kalliiksi painaa marginaalimäärä oppikirjoja marginaali kansanosalle"

Suomalaisissa kouluissa ei käytetä ruotsalaisia oppikirjoja koska ne eivät vastaa suomalaisen koululaitoksen opetussuunnitelmaa. Käsittääkseni suomalaisia ruotsinkielisiä oppikirjoja on tosiaankin tarjolla paljon vähemmän kuin suomenkielisiä ja onhan kustantajien kilpailun puutteella selitetty sitäkin, etteivät ruotsinkieliset kirjat ole yhtä hyviä kuin suomenkieliset.

Suomen ruotsinkielinen koululaitos on suunnilleen samankokoinen kuin Islannin. Ruotsinkielisiä lukiolaisia on noin 6000, joten kyllä oppikirjojen painoksissa liikutaan kuitenkin tuhansissa kappaleissa. Yleensä lukiolaiset ostavat kirjansa itse.

Lue lisää

Ruotsinkielisiä lukiolaisia on n. 6000 ja Holménin mukaan heistä joka neljäs eli 1500 (25 %) opiskelee historiaa ajalta ennen 1809. Mielestäni oppikirjaongelma ei tuolta osin ole ratkaisematon, jos vain hyvää tahtoa riittää.

Ruotu... kirjoitti:

Ruotsinkielisiä lukiolaisia on n. 6000 ja Holménin mukaan heistä joka neljäs eli 1500 (25 %) opiskelee historiaa ajalta ennen 1809. Mielestäni oppikirjaongelma ei tuolta osin ole ratkaisematon, jos vain hyvää tahtoa riittää.

Lue lisää

"Ruotsinkielisiä lukiolaisia on n. 6000 ja Holménin mukaan heistä joka neljäs eli 1500 (25 %) opiskelee historiaa ajalta ennen 1809. Mielestäni oppikirjaongelma ei tuolta osin ole ratkaisematon, jos vain hyvää tahtoa riittää.    "

Hmm... siis noin 500 ruotsinkielistä suorittaa historian viidennen syventävän kurssin vuosittain. Oppikirjan elinkaari on suomenkielisellä puolella ehkäpä vajaa vuosikymmen. Opetussuunnitelmat ainakin uusitaan noin kerran vuosikymmenessä. Maksimissaan ruotsinkielistä Suomen vaiheita esihistoriasta autonomian aikaan käsittelevää oppikirjaa voitaisiin siis myydä n 5000 kappaletta. Sillä ei rikastu sen kummemmin kustantaja kuin kirjan tekijätkään, mutta kyllä kai se kannattavaa kustannustoimintaa silti on.

Jos oikein kovaa yrittäisit niin uskotko että jonain päivänä kenties pystyisit hahmottamaan että Suomessa ruotsinkielinen ei ole sama kuin ruotsalainen, ei ollut silloin kauan siten eikä ole tänään.
Ruotsin vallan ja autonomian aikana kieli oli luokkakysymys ei kansallisuuskysmys! Sen suomalaisempi ja suomalaismielisempi tuskin kukaan saattoi olla kuin A.I. Arwidson!
Hän nimenomaan lausui nuo kuulusat sanat: Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia!


"Adolf Ivar (Iwar) Arwidsson (7. elokuuta 1791 Padasjoki, Ruotsin kuningaskunta – 21. kesäkuuta 1858 Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen poliitikko, kirjailija, runoilija, historiantutkija ja sanomalehtimies."

Ole kiltti ja lue Wikin artikkeli ja yritä edes ymmärtää!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Ivar_Arwidsson

Ankdam kirjoitti:

Jos oikein kovaa yrittäisit niin uskotko että jonain päivänä kenties pystyisit hahmottamaan että Suomessa ruotsinkielinen ei ole sama kuin ruotsalainen, ei ollut silloin kauan siten eikä ole tänään.
Ruotsin vallan ja autonomian aikana kieli oli luokkakysymys ei kansallisuuskysmys! Sen suomalaisempi ja suomalaismielisempi tuskin kukaan saattoi olla kuin A.I. Arwidson!
Hän nimenomaan lausui nuo kuulusat sanat: Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia!


"Adolf Ivar (Iwar) Arwidsson (7. elokuuta 1791 Padasjoki, Ruotsin kuningaskunta – 21. kesäkuuta 1858 Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen poliitikko, kirjailija, runoilija, historiantutkija ja sanomalehtimies."

Ole kiltti ja lue Wikin artikkeli ja yritä edes ymmärtää!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Ivar_Arwidsson

Lue lisää

Arwidsson ja Hausen kuuluvat siihen ryhmään, jota ruotsinkielinen Ankdam sanoo "meikäläisiksi". Tällainen kielipoliittinen korostus saattaa tutkijat ikävään valoon: vaikuittiko "meikäläisyys" heidän asenteisiinsa?

"Meikäläisiä" ovat ruotsinkielisille kaikki, jotka tavalla tai toisella voidaan yhdistää suomenruotsalaisuuteen. Ankldamin mainitsemia historiallisia esimerkkejä ovat mm. Mikael Agricola, Elias Lönnrot ja Minna Canth. Näiden työt tunnetaan, ja ne puhuvat omaa kieltään, mutta epäilys jää varjostamaan niitä historiantutkijoita, joita suuri yleisö ei kovin hyvin tunne.

Kelpo finländareita Arwidsson ja Hausen ja muut ruotsinkieliset historiantutkijat, "meikäläiset", varmasti olivat. Aikaisemmista tutkijoista ja vaikuttajista antavat Magma.fi:n sivustot ymmärtää, että ennen vuotta 1809 kaikki Suomenniemellä asuvat olivat ruotsalaisia, ja suomalaisuutta ei ollut olemassa.

Ruotu... kirjoitti:

Arwidsson ja Hausen kuuluvat siihen ryhmään, jota ruotsinkielinen Ankdam sanoo "meikäläisiksi". Tällainen kielipoliittinen korostus saattaa tutkijat ikävään valoon: vaikuittiko "meikäläisyys" heidän asenteisiinsa?

"Meikäläisiä" ovat ruotsinkielisille kaikki, jotka tavalla tai toisella voidaan yhdistää suomenruotsalaisuuteen. Ankldamin mainitsemia historiallisia esimerkkejä ovat mm. Mikael Agricola, Elias Lönnrot ja Minna Canth. Näiden työt tunnetaan, ja ne puhuvat omaa kieltään, mutta epäilys jää varjostamaan niitä historiantutkijoita, joita suuri yleisö ei kovin hyvin tunne.

Kelpo finländareita Arwidsson ja Hausen ja muut ruotsinkieliset historiantutkijat, "meikäläiset", varmasti olivat. Aikaisemmista tutkijoista ja vaikuttajista antavat Magma.fi:n sivustot ymmärtää, että ennen vuotta 1809 kaikki Suomenniemellä asuvat olivat ruotsalaisia, ja suomalaisuutta ei ollut olemassa.

Lue lisää

" "Meikäläisiä" ovat ruotsinkielisille kaikki, jotka tavalla tai toisella voidaan yhdistää suomenruotsalaisuuteen."

Arwidsonin aikaan ei ollut käsitetttä suomenruotsalainen, siihen aikaan kieli oli luokkakysymys eikä mikään kansallinen vähemmistö-enemmistökysymys eikä varsinkaan kansallisuuskysyms. En koskaan ole väittänyt ketään manitsemistasi henkilöistä suomenruotsalaiseksi, se olisi anakroniaa. Pointtini on nimenomaan se että he olivat suomalaisia mutta että heidän äidinkielensä oli ruotsi, tämä kommenttina niille netti fennoille jotka väittävät (uskovat?) ettei ruotsin kieli kuulu Suomeen ja suomalaiseen identiteettiin. Kannattaa tässä yhteydessä myös muistaa että siihen aikaan aivan kuten tänäänkin myös rahvasta oli niin suomen- kuin ruotsinkielistäkin (rantaruottalaiset) eikä heidän asemansa mitenkään poikennut toinen toisistaan.

Se että olen täällä aina silloin tällöin muistuttanut arvon netti fennoja siitä että vielä sata vuotta sitten suurin osa tämän maan merkkihenkilöistä puhui äidinkielenään ruotsia tai olivat ainakin kaksikielisiä johtuu siitä että netti fennoilla on tapana toivottaa "meikäläiset" tervemenneeksi Ruotsiin tai milloin minnekin ja muutenkin sekoilla näitten kansallisuusasioiden kanssa. Suomalainen on suomalainen huolimatta siitä kumpaa kieltä hän puhuu.

Suomessa on aina puhuttu useampaa kieltä ja tullaan puhumaan vastedeskin. Mitään puhdasta fenno-kansallisvaltiota ei ole koskaan ollut. Sellaista historiaa ei Suomella ole eikä siitä siksi ole kukaan voinut mitään kirjoittaakaan, millään kielellä.

Ruotu... kirjoitti:

Arwidsson ja Hausen kuuluvat siihen ryhmään, jota ruotsinkielinen Ankdam sanoo "meikäläisiksi". Tällainen kielipoliittinen korostus saattaa tutkijat ikävään valoon: vaikuittiko "meikäläisyys" heidän asenteisiinsa?

"Meikäläisiä" ovat ruotsinkielisille kaikki, jotka tavalla tai toisella voidaan yhdistää suomenruotsalaisuuteen. Ankldamin mainitsemia historiallisia esimerkkejä ovat mm. Mikael Agricola, Elias Lönnrot ja Minna Canth. Näiden työt tunnetaan, ja ne puhuvat omaa kieltään, mutta epäilys jää varjostamaan niitä historiantutkijoita, joita suuri yleisö ei kovin hyvin tunne.

Kelpo finländareita Arwidsson ja Hausen ja muut ruotsinkieliset historiantutkijat, "meikäläiset", varmasti olivat. Aikaisemmista tutkijoista ja vaikuttajista antavat Magma.fi:n sivustot ymmärtää, että ennen vuotta 1809 kaikki Suomenniemellä asuvat olivat ruotsalaisia, ja suomalaisuutta ei ollut olemassa.

Lue lisää

"epäilys jää varjostamaan niitä historiantutkijoita, joita suuri yleisö ei kovin hyvin tunne.
Kelpo finländareita Arwidsson ja Hausen ja muut ruotsinkieliset historiantutkijat, "meikäläiset", varmasti olivat."

Mikä ihmeen epäilys?

Mainittakoon nyt tässä, että Hausen toimitti nimenomaan lähdekokoelmia historiantutkimuksen käyttöön. Arwidsson taas muistetaan nykyään varmaankin parhaiten hänen suuhunsa pannusta lauseesta ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”.

Ank dam kirjoitti:

" "Meikäläisiä" ovat ruotsinkielisille kaikki, jotka tavalla tai toisella voidaan yhdistää suomenruotsalaisuuteen."

Arwidsonin aikaan ei ollut käsitetttä suomenruotsalainen, siihen aikaan kieli oli luokkakysymys eikä mikään kansallinen vähemmistö-enemmistökysymys eikä varsinkaan kansallisuuskysyms. En koskaan ole väittänyt ketään manitsemistasi henkilöistä suomenruotsalaiseksi, se olisi anakroniaa. Pointtini on nimenomaan se että he olivat suomalaisia mutta että heidän äidinkielensä oli ruotsi, tämä kommenttina niille netti fennoille jotka väittävät (uskovat?) ettei ruotsin kieli kuulu Suomeen ja suomalaiseen identiteettiin. Kannattaa tässä yhteydessä myös muistaa että siihen aikaan aivan kuten tänäänkin myös rahvasta oli niin suomen- kuin ruotsinkielistäkin (rantaruottalaiset) eikä heidän asemansa mitenkään poikennut toinen toisistaan.

Se että olen täällä aina silloin tällöin muistuttanut arvon netti fennoja siitä että vielä sata vuotta sitten suurin osa tämän maan merkkihenkilöistä puhui äidinkielenään ruotsia tai olivat ainakin kaksikielisiä johtuu siitä että netti fennoilla on tapana toivottaa "meikäläiset" tervemenneeksi Ruotsiin tai milloin minnekin ja muutenkin sekoilla näitten kansallisuusasioiden kanssa. Suomalainen on suomalainen huolimatta siitä kumpaa kieltä hän puhuu.

Suomessa on aina puhuttu useampaa kieltä ja tullaan puhumaan vastedeskin. Mitään puhdasta fenno-kansallisvaltiota ei ole koskaan ollut. Sellaista historiaa ei Suomella ole eikä siitä siksi ole kukaan voinut mitään kirjoittaakaan, millään kielellä.

Lue lisää

Näin Ankdam: Meillä ruotsinkielisillä on tänään vieläpä erityinen syy liputtaa sillä me voimme suomen kielen lisäksi juhlia myös kahta meikäläistä, nimittäin Mikael Agricolaa jonka kuolinpäivä on tänään ja Elias Lönnrotia joka puolestaan on syntynyt 9.4. (v.1802) ja siis viettäisi tänään syntymäpäiviään jos eläisi.

Edellisen kerran me ruotsikieliset juhlimme aivan äskettäin kun liputimme Minna Canthin päivänä, hänhän niin ikään oli meikäläinen. Eikä enää ole kovin pitkää aikaa siihen kun taas saamme liputtaa parin meikäläisen kunniaksi nimittäin 12.5 Snellmannin päivänä ja 4.6 Marskin syntymäpäivänä.
Tässähän ihan tenniskyynärpä uhkaa kun joutuu alvariinsa tuota lippua kiskomaan ees taas...

.. ja netti fennot inttävät ettemme me muka ole suomalaisia!

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"epäilys jää varjostamaan niitä historiantutkijoita, joita suuri yleisö ei kovin hyvin tunne.
Kelpo finländareita Arwidsson ja Hausen ja muut ruotsinkieliset historiantutkijat, "meikäläiset", varmasti olivat."

Mikä ihmeen epäilys?

Mainittakoon nyt tässä, että Hausen toimitti nimenomaan lähdekokoelmia historiantutkimuksen käyttöön. Arwidsson taas muistetaan nykyään varmaankin parhaiten hänen suuhunsa pannusta lauseesta ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”.

Lue lisää

Jos historiantutkijaa mainostetaan "meikäläisenä" se jättää varjon siitä, että hänen näkemyksensä edustavat jotain erityisryhmää eikä pyrkimystä tieteelliseen totuuteen. Luulenpa että Suomen kansan jakaminen "meikäläisiin" ja muihin, ei ole puolueettomalle historiantutkimukselle eduksi.

Ruotu... kirjoitti:

Jos historiantutkijaa mainostetaan "meikäläisenä" se jättää varjon siitä, että hänen näkemyksensä edustavat jotain erityisryhmää eikä pyrkimystä tieteelliseen totuuteen. Luulenpa että Suomen kansan jakaminen "meikäläisiin" ja muihin, ei ole puolueettomalle historiantutkimukselle eduksi.

Lue lisää

"Jos historiantutkijaa mainostetaan "meikäläisenä" se jättää varjon siitä, että hänen näkemyksensä edustavat jotain erityisryhmää eikä pyrkimystä tieteelliseen totuuteen. "

Suomalainen tieteellinen historiankirjoitushan on syntymästään 1800-luvulta saakka ollut varsin suomalaiskansallisissa ja itseasiassa fennomaanisissakin käsissä. Tässä mainittu Hausen toimitti lähdekokoelmia, hänen oma arkeologiaan painottunut tutkimustyönsä on jäänyt vähemmälle huomiolle osittain siksikin, että hän tosiaankin oli ruotsinkielinen ja tiukasti perustuslaillinen, mikä ajoi hänet sivuraiteelle myöntyväisyyssuuntaa kannattaneiden suomalaisten historiankirjoittajien keskuudessa. Hausen pakotettiin lopulta eroamaan tehtävästään valtionarkiston hoitajana koska hän julkaisi Suomen sotaan liittyneen lähdekokoelman. Tekoa pidettiin sopimattomana.

Eikä nimimerkki 'ruotu' muuten itse pidä suomalaisia historiantutkijoita meikäläisinä?

Ruotu... kirjoitti:

Näin Ankdam: Meillä ruotsinkielisillä on tänään vieläpä erityinen syy liputtaa sillä me voimme suomen kielen lisäksi juhlia myös kahta meikäläistä, nimittäin Mikael Agricolaa jonka kuolinpäivä on tänään ja Elias Lönnrotia joka puolestaan on syntynyt 9.4. (v.1802) ja siis viettäisi tänään syntymäpäiviään jos eläisi.

Edellisen kerran me ruotsikieliset juhlimme aivan äskettäin kun liputimme Minna Canthin päivänä, hänhän niin ikään oli meikäläinen. Eikä enää ole kovin pitkää aikaa siihen kun taas saamme liputtaa parin meikäläisen kunniaksi nimittäin 12.5 Snellmannin päivänä ja 4.6 Marskin syntymäpäivänä.
Tässähän ihan tenniskyynärpä uhkaa kun joutuu alvariinsa tuota lippua kiskomaan ees taas...

.. ja netti fennot inttävät ettemme me muka ole suomalaisia!

Lue lisää

Olen ruotsinkielinen suomalainen.
Lopuksi totean että " .. ja netti fennot inttävät ettemme me muka ole suomalaisia! "

Mikä on ongelma?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Jos historiantutkijaa mainostetaan "meikäläisenä" se jättää varjon siitä, että hänen näkemyksensä edustavat jotain erityisryhmää eikä pyrkimystä tieteelliseen totuuteen. "

Suomalainen tieteellinen historiankirjoitushan on syntymästään 1800-luvulta saakka ollut varsin suomalaiskansallisissa ja itseasiassa fennomaanisissakin käsissä. Tässä mainittu Hausen toimitti lähdekokoelmia, hänen oma arkeologiaan painottunut tutkimustyönsä on jäänyt vähemmälle huomiolle osittain siksikin, että hän tosiaankin oli ruotsinkielinen ja tiukasti perustuslaillinen, mikä ajoi hänet sivuraiteelle myöntyväisyyssuuntaa kannattaneiden suomalaisten historiankirjoittajien keskuudessa. Hausen pakotettiin lopulta eroamaan tehtävästään valtionarkiston hoitajana koska hän julkaisi Suomen sotaan liittyneen lähdekokoelman. Tekoa pidettiin sopimattomana.

Eikä nimimerkki 'ruotu' muuten itse pidä suomalaisia historiantutkijoita meikäläisinä?

Lue lisää

En usko että kenellekään historiantutkijalle on eduksi, että hänet leimataan jonkun ryhmän mukaan "meikäläiseksi" tai "heikäläiseksi". Olisi parempi, että heidän työhönsä voitaisiin suhtautua ilman ennakkoasenteita.

Suomen historia ei suurestikaan kiinnosta muiden maiden tutkijoita, mutta tuskinpa suomalaisilla on mitään yksinoikeutta maamme historian tutkimiseen. Tutkijoiden tulee olla hyviä ja luotettavia, sana "meikäläinen" ei kuulu tieteen piiriin.

Ruotu... kirjoitti:

En usko että kenellekään historiantutkijalle on eduksi, että hänet leimataan jonkun ryhmän mukaan "meikäläiseksi" tai "heikäläiseksi". Olisi parempi, että heidän työhönsä voitaisiin suhtautua ilman ennakkoasenteita.

Suomen historia ei suurestikaan kiinnosta muiden maiden tutkijoita, mutta tuskinpa suomalaisilla on mitään yksinoikeutta maamme historian tutkimiseen. Tutkijoiden tulee olla hyviä ja luotettavia, sana "meikäläinen" ei kuulu tieteen piiriin.

Lue lisää

Vierastaisiko nimimerkki 'ruotu' lausetta meikäläinen historiankirjoitus ei suurestikaan kiinnosta heikäläisiä eli muiden maiden tutkijoita?

Olen hieman hämilläni ruodun herkkyydestä suomalaisuuden variaatioille. Kohdistuukohan se myös kotiseutu- tai maakuntahenkeen, pohjalaisuuteen, savolaisuuteen, manselaisuuteen, stadilaisuuteen, jotka myös erottavat meikäläiset heikäläisistä vai pelkästään ruotsinkielisyyteen?

Miten 'ruodulle' selittäisi, että myös pohjalaiset ovat suomalaisia vaikkeivät itseään sellaisiksi laskeneetkaan vielä 1500-luvulla.

Ruotu... kirjoitti:

Jos historiantutkijaa mainostetaan "meikäläisenä" se jättää varjon siitä, että hänen näkemyksensä edustavat jotain erityisryhmää eikä pyrkimystä tieteelliseen totuuteen. Luulenpa että Suomen kansan jakaminen "meikäläisiin" ja muihin, ei ole puolueettomalle historiantutkimukselle eduksi.

Lue lisää

Minä käytän yksinkertaisuuden vuoksi tällä palstalla kirjoittaessani silloin tällöin näitä "meikäläinen" - "teikäläinen" käsitteitä tarkoittaen niillä tässä yhteydessä meitä ruotsinkielisiä vs netti fennot.
Todellisuudessa meistä ruotsinkielisistä kukaan ei ole ikinä antanut ymmärtää tai väittänyt olevansa mitään muuta kuin 100% suomalainen sen sijaan netti fennot asettavat sen kyseenalaiseksi tämän tästä. Jos niin ei olisi niin asiasta ei tarvitsisi edes erikseen mainita, kenellekään ruotsinkieleiselle asia ei ole epäselvä.

Ruotu... kirjoitti:

Jos historiantutkijaa mainostetaan "meikäläisenä" se jättää varjon siitä, että hänen näkemyksensä edustavat jotain erityisryhmää eikä pyrkimystä tieteelliseen totuuteen. Luulenpa että Suomen kansan jakaminen "meikäläisiin" ja muihin, ei ole puolueettomalle historiantutkimukselle eduksi.

Lue lisää

tyylisi sopii hyvin tälle fiilille, jatkahan kuten tapanasi on ?

rehellinen ja aito kirjoitus kirjoitti:

tyylisi sopii hyvin tälle fiilille, jatkahan kuten tapanasi on ?

Mielestäni 'ruotu' on väärässä. Ei historiantutkijan kansallisuuden, kielen tai kotipaikan mainitseminen voi heittää varjoa hänen uskottavuudelleen. Paitsi, jos sillä haluaa leimata hänet epäuskottavaksi.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Jos historiantutkijaa mainostetaan "meikäläisenä" se jättää varjon siitä, että hänen näkemyksensä edustavat jotain erityisryhmää eikä pyrkimystä tieteelliseen totuuteen. "

Suomalainen tieteellinen historiankirjoitushan on syntymästään 1800-luvulta saakka ollut varsin suomalaiskansallisissa ja itseasiassa fennomaanisissakin käsissä. Tässä mainittu Hausen toimitti lähdekokoelmia, hänen oma arkeologiaan painottunut tutkimustyönsä on jäänyt vähemmälle huomiolle osittain siksikin, että hän tosiaankin oli ruotsinkielinen ja tiukasti perustuslaillinen, mikä ajoi hänet sivuraiteelle myöntyväisyyssuuntaa kannattaneiden suomalaisten historiankirjoittajien keskuudessa. Hausen pakotettiin lopulta eroamaan tehtävästään valtionarkiston hoitajana koska hän julkaisi Suomen sotaan liittyneen lähdekokoelman. Tekoa pidettiin sopimattomana.

Eikä nimimerkki 'ruotu' muuten itse pidä suomalaisia historiantutkijoita meikäläisinä?

Lue lisää

kirjoittavat suomen historiaa suomeksi, niin kuin sitä kuuluukin kirjoittaa, eikä ruotsiksi, kirjoittakaa ruotsin historiaa, millä kielellä hyvänsä, kun annatte suomen historian kirjoituksen tapahtua suomeksi.

Kun sinä, ja muut kielipuolet kirjoittelette, että näin ovat meikäläiset historioitsijat kirjoittaneet, suomen historiasta, niin samalla hetkellä sanoudutte irti suomalaisuudestanne, pitäkää ja pidä hyvänäsi ?

muuta mitään, he kun kirjoitti:

kirjoittavat suomen historiaa suomeksi, niin kuin sitä kuuluukin kirjoittaa, eikä ruotsiksi, kirjoittakaa ruotsin historiaa, millä kielellä hyvänsä, kun annatte suomen historian kirjoituksen tapahtua suomeksi.

Kun sinä, ja muut kielipuolet kirjoittelette, että näin ovat meikäläiset historioitsijat kirjoittaneet, suomen historiasta, niin samalla hetkellä sanoudutte irti suomalaisuudestanne, pitäkää ja pidä hyvänäsi ?

Lue lisää

Ei kai historiantutkimuksen arvo ole siinä millä kielellä kirjoitetaan? Kielitaito on jokatapauksessa historiantutkijalle tarpeen mm. Hausenin lähdekokoelmiin tutustuttaessa. Ja se ei todellakaan ole Hausenin syytä.

"Kun sinä, ja muut kielipuolet kirjoittelette, että näin ovat meikäläiset historioitsijat kirjoittaneet, suomen historiasta, niin samalla hetkellä sanoudutte irti suomalaisuudestanne, pitäkää ja pidä hyvänäsi ? "

Minulle meikäläisiä historiankirjoittajia ovat mm. Ylikangas, Vahtola, Jokisipilä, Jokipii, Fält ja Meinander muutaman mainitakseni.

Ankdam kirjoitti:

Jos oikein kovaa yrittäisit niin uskotko että jonain päivänä kenties pystyisit hahmottamaan että Suomessa ruotsinkielinen ei ole sama kuin ruotsalainen, ei ollut silloin kauan siten eikä ole tänään.
Ruotsin vallan ja autonomian aikana kieli oli luokkakysymys ei kansallisuuskysmys! Sen suomalaisempi ja suomalaismielisempi tuskin kukaan saattoi olla kuin A.I. Arwidson!
Hän nimenomaan lausui nuo kuulusat sanat: Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia!


"Adolf Ivar (Iwar) Arwidsson (7. elokuuta 1791 Padasjoki, Ruotsin kuningaskunta – 21. kesäkuuta 1858 Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen poliitikko, kirjailija, runoilija, historiantutkija ja sanomalehtimies."

Ole kiltti ja lue Wikin artikkeli ja yritä edes ymmärtää!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Ivar_Arwidsson

Lue lisää

sillä tuohon aikaan ei nimenomaan tunnettu käsitettä suomenruotsalainen vaan ruotsia puhuvat olivat ruotsalaisia ja suomea puhuvat suomalaisia, jopa itsenäisyyspäiviin saakka monet ruotsinkieliset halusivat pitää itseään ruotsalaisina.
Siihen aikaan ei suomenkielisillä ollut mitään mahdollisuutta mihinkään julkaisuun tieteen, taiteen tai muun sellaisen aloilta.
Ja kaikki, mitä julkaistiin piti olla valtaapitävälle myönteisiä.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Mielestäni 'ruotu' on väärässä. Ei historiantutkijan kansallisuuden, kielen tai kotipaikan mainitseminen voi heittää varjoa hänen uskottavuudelleen. Paitsi, jos sillä haluaa leimata hänet epäuskottavaksi.

Lue lisää

Olen samaa mieltä: Ei historiantutkijan kansallisuuden, kielen tai kotipaikan mainitseminen voi heittää varjoa hänen uskottavuudelleen.

MUTTA - kun historiankirjoittajan sanotaan edustavan marxilaisuutta, kansallissosialismia tai jotain muuta erillisryhmää, hänen uskottavuudelleen lankeaa varjo, kenties aivan syyttä. Samoin historiankirjoittajan uskottavuus kärsii, jos hänen sanotaan edustavan fennomaniaa tai ruotsalaisuutta Suomessa. Jokaisella on taustansa, mutta tutkijan on edustettava totuutta ja tiedettä, ei jotain taustaryhmää.

Ank dam kirjoitti:

Minä käytän yksinkertaisuuden vuoksi tällä palstalla kirjoittaessani silloin tällöin näitä "meikäläinen" - "teikäläinen" käsitteitä tarkoittaen niillä tässä yhteydessä meitä ruotsinkielisiä vs netti fennot.
Todellisuudessa meistä ruotsinkielisistä kukaan ei ole ikinä antanut ymmärtää tai väittänyt olevansa mitään muuta kuin 100% suomalainen sen sijaan netti fennot asettavat sen kyseenalaiseksi tämän tästä. Jos niin ei olisi niin asiasta ei tarvitsisi edes erikseen mainita, kenellekään ruotsinkieleiselle asia ei ole epäselvä.

Lue lisää

Jos fennomaanisen liikkeen edustajat sanovat jonkun historioitsijan edustavan heidän ryhmäänsä, tämän tutkijan puolueettomuuden ylle lankeaa varjo.

Samoin varjo lankeaa toisen tutkijan ylle, jos tällä kertaa svekomaanit omivat hänet omaan ryhmänsä edustajaksi.

Ruotu... kirjoitti:

Jos fennomaanisen liikkeen edustajat sanovat jonkun historioitsijan edustavan heidän ryhmäänsä, tämän tutkijan puolueettomuuden ylle lankeaa varjo.

Samoin varjo lankeaa toisen tutkijan ylle, jos tällä kertaa svekomaanit omivat hänet omaan ryhmänsä edustajaksi.

Lue lisää

"Ruotsin vallan ja autonomian aikana kieli oli luokkakysymys ei kansallisuuskysmys! Sen suomalaisempi ja suomalaismielisempi tuskin kukaan saattoi olla kuin A.I. Arwidson!
Hän nimenomaan lausui nuo kuulusat sanat: Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia! "

ref.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000129&posting=22000000043190367

Näin sinä kommentoit kyseistä viestiäni:
" Arwidsson ja Hausen kuuluvat siihen ryhmään, jota ruotsinkielinen Ankdam sanoo "meikäläisiksi". Tällainen kielipoliittinen korostus saattaa tutkijat ikävään valoon: vaikuittiko "meikäläisyys" heidän asenteisiinsa? "

ref.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000129&posting=22000000043191234

Sinä siis panet sanoja suuhuni ja niitä sanoja sitten referenssinä käyttäen leimaat A.I. Arwidssonin epäluotettavaksi historiankirjoittajaksi.

Hienoa että netti fenno kerrankin antaa referenssin mutta ois kerrassaan mainiota jos se ei olisi hänen itsenä keksimää bull shittiä.

Vai tarkoitatko kenties että koska Arwidsson kuten minäkin olemme suomalaisia niin häneen ei voi luottaa?

Viikon kysymys: Kuka nimitti Arwidssonia "meikäläiseksi"?

Ruotu... kirjoitti:

Olen samaa mieltä: Ei historiantutkijan kansallisuuden, kielen tai kotipaikan mainitseminen voi heittää varjoa hänen uskottavuudelleen.

MUTTA - kun historiankirjoittajan sanotaan edustavan marxilaisuutta, kansallissosialismia tai jotain muuta erillisryhmää, hänen uskottavuudelleen lankeaa varjo, kenties aivan syyttä. Samoin historiankirjoittajan uskottavuus kärsii, jos hänen sanotaan edustavan fennomaniaa tai ruotsalaisuutta Suomessa. Jokaisella on taustansa, mutta tutkijan on edustettava totuutta ja tiedettä, ei jotain taustaryhmää.

Lue lisää

"Samoin historiankirjoittajan uskottavuus kärsii, jos hänen sanotaan edustavan fennomaniaa tai ruotsalaisuutta Suomessa."

Kertositko Ruotu Arwidssonin ruotsalaisuudesta ja siitä miten epäilet sen vaikuttaneen hänen arvostelukykyynsä ja objektiivisuuteensa kirjoittaessaan m.m. maamme historiaa ja osallistuessaan sen tekemiseen.

Näin kirjoittaa A.I.Arwidssonista Wikipiedia.

"Arwidsson kehotti suomalaisia etsimään ominta olemustaan historiasta. Hänen mukaansa suomalaiset olivat jo kansa, joka ei vain aikaisemmin ollut tiedostanut asemaansa. Arwidssonin kansakäsitys tiivistyi oman ja vieraan vastakkainasetteluun. Hän halusi juuria vieraat vaikutteet, mikä osoittautui ristiriitaiseksi. Suomen kulttuuri oli tiiviisti sidoksissa entisen emämaan, Ruotsin, ja silloisen emämaan, Venäjän, perintöön. Arwidssonin suuhun laitettu lentävä lause ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia” (Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar") oli myös G. M. Armfeltin piirin johtotähtenä Suomen asiain komiteassa."

Ankdam kirjoitti:

"Samoin historiankirjoittajan uskottavuus kärsii, jos hänen sanotaan edustavan fennomaniaa tai ruotsalaisuutta Suomessa."

Kertositko Ruotu Arwidssonin ruotsalaisuudesta ja siitä miten epäilet sen vaikuttaneen hänen arvostelukykyynsä ja objektiivisuuteensa kirjoittaessaan m.m. maamme historiaa ja osallistuessaan sen tekemiseen.

Näin kirjoittaa A.I.Arwidssonista Wikipiedia.

"Arwidsson kehotti suomalaisia etsimään ominta olemustaan historiasta. Hänen mukaansa suomalaiset olivat jo kansa, joka ei vain aikaisemmin ollut tiedostanut asemaansa. Arwidssonin kansakäsitys tiivistyi oman ja vieraan vastakkainasetteluun. Hän halusi juuria vieraat vaikutteet, mikä osoittautui ristiriitaiseksi. Suomen kulttuuri oli tiiviisti sidoksissa entisen emämaan, Ruotsin, ja silloisen emämaan, Venäjän, perintöön. Arwidssonin suuhun laitettu lentävä lause ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia” (Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar") oli myös G. M. Armfeltin piirin johtotähtenä Suomen asiain komiteassa."

Lue lisää

Historiallisille merkkihenkilöille on annettava arvoa heidän tekojensa ja aikaansaannosten nojalla, eikä korostettava heidän olevan "meikäläisiä". Ei siitä tule jälkipolville lainavaloa.

Kaikki tieteenharjoittajat, valtiomiehet ja muut käyttivät 1800-luvun alkupuolella ruotsin kieltä, koska ruotsinkielinen senaatti oli laiminlyönyt järjestää suomenkielistä koulutusta.

Lopetan tähän. Kiitos keskustelusta.

Ruotu... kirjoitti:

Olen samaa mieltä: Ei historiantutkijan kansallisuuden, kielen tai kotipaikan mainitseminen voi heittää varjoa hänen uskottavuudelleen.

MUTTA - kun historiankirjoittajan sanotaan edustavan marxilaisuutta, kansallissosialismia tai jotain muuta erillisryhmää, hänen uskottavuudelleen lankeaa varjo, kenties aivan syyttä. Samoin historiankirjoittajan uskottavuus kärsii, jos hänen sanotaan edustavan fennomaniaa tai ruotsalaisuutta Suomessa. Jokaisella on taustansa, mutta tutkijan on edustettava totuutta ja tiedettä, ei jotain taustaryhmää.

Lue lisää

"Olen samaa mieltä: Ei historiantutkijan kansallisuuden, kielen tai kotipaikan mainitseminen voi heittää varjoa hänen uskottavuudelleen.

MUTTA - kun historiankirjoittajan sanotaan edustavan marxilaisuutta, kansallissosialismia tai jotain muuta erillisryhmää, hänen uskottavuudelleen lankeaa varjo, kenties aivan syyttä. Samoin historiankirjoittajan uskottavuus kärsii, jos hänen sanotaan edustavan fennomaniaa tai ruotsalaisuutta Suomessa."

Olipa mielenkiintoinen termivalinta tuo 'edustaa ruotsalaisuutta Suomessa'. Suora viittaus fennomaani Puntilan väitöskirjaan 'Ruotsalaisuus Suomessa'. Erikoiseksi ajatuskuvion tekee se, että nimimerkki 'ruotu' asettaa ikäänkuin itsestäänselväsi fennomanian ja ruotsalaisuuden vastapooleiksi: ikään kuin ruotsinkielinen olisi samaan tapaan aate kuin fennomania. Näinhän ei tietenkään ole.

Ruotu kylläkin sattuu nokkaisemaan varsinaisen kultajyvän esitellessään fennomaanisen ja marxilaisen historiankirjoituksen samassa kappaleessa. Niillähän on paljon yhteistä kuten Pekka Ahtiainen ja Jukka Tervonen toteavat teoksessaan "Menneisyyden tutkijat ja metodien vartijat." He katsovat, että fennomaaninen historiankirjoitus ja marxilainen historiankirjoitus muistuttavat paljon toisiaan: myös fennomaanit hyväksyivät ja mieluiten näkivät tieteen aatteen palveluksessa. Sekä fennomaaneja että marxilaisia innoitti sama filosofi G.W. Hegel. Ahtiaista ja Tervosta siteeratakseni:
”Sekä fennomaanit että marxistit näkivät historian kulkevan eri yhteiskuntamuotojen kautta kohti täydellistymistään, tarkoitettiinpa sillä sitten tietä heimoyhteisöstä kansallisvaltioon tai kehitystä erilaisista riistojärjestelmistä tulevaan luokattomaan kommunistiseen yhteiskuntaan.”