Unkarin alumiintehdas onnettomuus

Ei siitä välttämättä kerrota meille sen enempää parin vuodenkaan kuluttua. Niinhän meillä melkein kaikki salataan. Ei ole esimerkiksi kerrottu mitään Unkarissa Paksin ydinvoimalassa 2003 töppäilyn seurauksena tapahtuneesta pahasta polttoainevauriosta eikä sen ympäristöpäästöistäkään mitään.
Sensuuri toimii ainakin Suomessa saumattomasti. Hyvin pieni piiri päättää tässä maassa, mistä saa julkaista tietoa ja mistä ei.
Tsernobylistäkään ei kerrottu mitään ennenkuin muissa maissa tehtiin siitä riittävän suuri numero. Tiedän, työskentelin silloin alle kolmen metrin päässä säteilymittarien näytöistä ja mm niitten valvonta kuului silloisiin työtehtäviini... Mittaustuloksista on itselläni kooste (käyrät) ja ainakin Helsingin Sanomien julkaisema säteilykäyrä poikkeaa lähiseudulla mitatusta. Paljon.

Nyt rikastusjäte on edennyt Tonavalle, jossa ei ole havaittu suurempaa kalakuolemaa tms.
http://yle.fi/uutiset/teksti/ulkomaat/2010/10/unkarin_ymparistotuhon_myrkkyliete_ehti_jo_tonavaan_2039672.html

Näkyy olevan ilmeisesti kalkkipitoista maastoa Tonavan reitillä, kun pH on jo valmiiksi n. 8, mistä se on nyt kohonnut n. 9 pH-lukemaan.

(Suomessahan vesistön pH voi olla kohtuullisesti happamalla puolella, esim. n. 6.
http://www.hollola.fi/ymparisto/ympsuojelu/ymps_JHKH_yv_Vaha-Tiilijarvi.htm )

Sensijaan Marcal-joessa välitön ympäristövahinko on ollut kaiketi aika kattava, koska jäte ei ole ehtinyt laimentua tässä pienemmässä joessa vielä riittävästi.

Eräs seikka asunto- ja ihmisvahinkojen laajuudelle on ehkä alueen maaston tasaisuus. "Normaalisti" talot ovat rinteillä tai kukkuloilla, mutta tuolta taitavat puuttua moiset maaston muodot? Tämä tietenkin olisi pitänyt ottaa huomioon turvallisuusarvioissa, mutta jälkiviisaus ei auta uhreja.

Ei nyt sitten taida olla Unkarissa esim. hapanta suoturvetta, johon imeyttäminen (turpeen levittäminen jätteen päälle) sekä hidastaisi lipeisen jätemassan virtailua, että neutraloisi sitä? Toki kuutiomääräisesti vastaava turve-erä vaatisi kuljetukseensa tuhansia rekkoja ja kullekin useita keikkoja, että ei sekään ihan nopea ratkaisu olisi koko vahinkoalueelle, mutta strategisissa paikoissa voisi jo muutama rekkakuormallinen estää lisävahingot...

Aloitusviestiini on pujahtanut jokunen kirjoitusvirhe ja "pikaluvusta" johtuen myös turhaa tietämättömyyttä uhrien vaurioiden laadusta. Sehän näköjään todetaan linkissä, että pääosalla uhreista vauriot ovat kemiallisia.

Vanha kunnon BBC taitaa olla sentään edelleen asiallisimpia tiedostuskanavia:

http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-11498884

Artikkelissa kerrotaan sentään lietteen hehkutusjäännöskoostumus, josta voidaan päätellä mm. seuraavaa:

Pääosa (tai yleisin ainesosaryhmä) massasta on hyvinkin harmitonta ruostetta. Jossain päin maapalloa erilaiset rautaoksidit, -hydroksidit ja silikaatit ovat pintamaan pääkomponentteja.

Toiseksi yleisin ainesosaryhmä on alumiinihydroksidit, -silikaatit ja aluminaatit. Alumiini on lähes kaikkialla maapallolla yleisimpiä alkuaineita ja esiintyy myös silikaatteihin sitoutumattomana, mutta ei ehkä sentään noin emäksisessä muodossa.

Hehkutusjäännöksen piioksidi tuskin on piioksidimuodossa lietteessä vaan erilaisten (raskas)metallien silikaatteina. Tässä toki tuotantoprosessilla voi olla jotain tekemistä, mutta hienojakoisena ja useita vuosia emäksessä lionneena paras veikkaus on silikaatti-muoto.

Kalsiumin lienee pääosin kalsiumhyroksidina.

Titaanin tarkemman muotoveikkauksen jätän epäorgaanikkojen murheeksi, mutta veikkaan titanaattia.

Ja nimenomaan natriumin esittäminen oksidina antaa käsityksen, että lista ei ole lietteen todellisten muotojen luettelo vaan laskennallinen tai kokeellinen hehkutusjäännösanalyysin tulos.

Nyt ei jaksa tarkistaa noita EPA-varoituksia yms., mutta paras veikkaus lienee, että tässä BBC on mennyt sitten vähän vikaan. Oikeasti noita syöpävaaroja ei kyseisessä lieteessä ole tuossa määrin kuin viimeinen sarake antaa ymmärtää. Esim. edes kuivuneessa lietteessä tuskin piitä silikana eli piioksidina, kuten yllä on jo tullutkin kerrottua. Tällöin em. kuivan lietteen vaarallisuus voi olla merkittävästi vähäisempi, varsinkin jos ilmakehässä siihen ehtii sitoutua neutraloivaa hiilidioksidia. Keuhkothan eivät sentään ole mitenkään erityisesti suunniteltu emäksisille aineksille.

Kemiallisesti sivistyneet ihmiset voinevat faktatietojen perusteella suhtautua uutisiin kriittisemmin. Muutoin on vaarana, että uskoo Greenpeacea tai muuta myrkky-myrkky -pelottelulähedettä.

Nyt näyttäisi pahimmat uhkakuvat laajemmasta kemiallisesta ympäristökatastrofista olevan laantumassa. Tonavaan ehtinyt jätevirtaus ei näyttäisi aiheuttavan veden juomavesikelpoisuuteen mitään muutosta.

Unkarin tiedeakatemia ei näytä saaneen tiedottamisen pääroolia, vaan useimmat tiedotusvälineet siteeraavat enemmän ympäristöpelotejärjestöjä. Tiedeakatemia kuitenkin on toistuvasti todennut, ettei jätelietteen raskasmetallit ole ongelmaluokkaa:

http://www.thenewstribune.com/2010/10/07/1373188/toxic-red-sludge-reaches-the-danube.html

Haittana on ennen muuta lietteen emäksisyys, toteaa tiedeakatemia. Greenpeace kuitenkin pyrkii korostamaan arseenilöydöksiään, vaikkei vedestä ole löytynyt edes puolta siitä, mitä joistakin hämäläisistä porakaivoista löytyy arseenia. Lyijyväittämät ovat kadonneet tiedostusvälineistä (olisiko ollut raskasmetalli --> lyijy -virhepäättelyä), mutta arseenin lisäksi Greenpeace korostaa elohopean korkeaa pitoisuutta, teettämiinsä mittauksiin perustuen. Tähän en ole löytänyt tiedepuolen esittämää arviota tai mittausta.

Eikä toki voi ohittaa paikallisen asukkaan aistinvaraista havaintoakaan siitä, että ulkoilma maistuu suussa. Mieleen tulee (pahimmasta päästä) arseenivety ja metyylielohopea, mutta eivät ne taida kumpikaan olla emäksisissä oloissa muodostuvia? Voihan se tietenkin olla, että katastrofissa on muodostunut ja edelleen muodostuu aerosoleja, joista maku sitten tulee suuhun. Joku epäorgaanikko osaisi varmaan sanoa enemmän tästä.

Uutena uhkana on jätealtaan padon lisärepeäminen, josta syystä asukkaat onkin evakuoitu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Myrkyllisyys

Jotta liete olisi määritelmän mukaisesti myrkyllistä, sen LD50 arvon pitäisi nieltynä olla n. 20 g aikuista ihmistä kohti, eli reilun kahvikupin pohjapeiton verran. Ko. arvoa ei ole julkistettu (tai ei löydy), mutta ilmeisestikään liete ei ole myrkyllistä, vaan ainoastaan haitallista ja syövyttävää. Tämä tekee suurimman osan tiedostusvälineiden uutisoinnista harhauttavaksi, koska mm. "Unkarin myrkkyliete" on varsin tavanomainen nimitys. Ja YLEn tyyliin kun uutisoidaan, että "Unkarin myrkky vaati uhrin", niin totta lukija ajattelee, että uhri kuoli myrkytykseen, vaikka niin ei olisikaan käynyt.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ajka_alumina_plant_accident
Asiallisen oloisella Wikipedia-sivulla uhrien kuolinsyyksi arvellaan hukkumista, mutta kyse ei ole patologin lausunnosta.

Onnettomuus on toki ikävä ja ilmeisesti osaksi huolimattomuuden seurausta, koska joissakin kesäisissä ilmakuvissa näkyy punaista ainetta vallin väärällä puolella. Ja noiden kuvien jälkeen on siis ollut tarkastus, jossa kaikki oli "kunnossa"?

Onnettomuuskuviin liittyy sitten eräs ihmeellisyys. Missään uudemmissakaan kuvissa ei näy "myrkyn" tappamia puita eikä pensaita, ei edes "palanutta" ruohoa. Jälkimmäistä voi tietenkin olla punaisen massa alla näkymättömissä, mutta kaikissa kuvissa, missä ruohoa on massa alta tai vierestä näkyvissä, se on vihreää. Tai eihän tämä ole ihmeellistä, jos tämä haitallinen liete ei ole erityisemmin haitallista kasveille. Yhden kuolleen sammakon olen sentään nähnyt tiedostusvälineissä ja sen nyt voisi uskoakin kuolleen lietteeseen kemiallisen vaikutuksen kautta. Emäkselle herkkä hipiä?

Toivotaan, etteivät tonttihuijarit vielä iske noille lietteen värjäämille alueille, kun asukkaat on nyt peloteltu niin, etteivät he uskalla ajatellakaan palaamista kyläänsä.