Onko Tanska voittanut Saksaa kertaakaa

Riippuu, mistä lajista on kyse?

Tuliko tänne venäläinen sotamarsalkka komentajaksi ja poliittiset johtajat päälle. Leningradin isännän tehtävä oli valvoa rauhanehtoja, vaikka sinä oletkin liian tyhmä tätä tajutaksesi.

kerrohan tarkkis kirjoitti:

Tuliko tänne venäläinen sotamarsalkka komentajaksi ja poliittiset johtajat päälle. Leningradin isännän tehtävä oli valvoa rauhanehtoja, vaikka sinä oletkin liian tyhmä tätä tajutaksesi.

Lue lisää

vain Neuvostoliittoa vastaan, ei Venäjää.

Ainakin jääkiekossa ja vapaussodassa. Ulkomaalaisten mielestä Talvisodassa.

043 kirjoitti:

Ainakin jääkiekossa ja vapaussodassa. Ulkomaalaisten mielestä Talvisodassa.

Puna-Armeijan heikoimmat joukot olivat sisällissodan aikana Petrogradissa ja sen lähialueilla.

043 kirjoitti:

Ainakin jääkiekossa ja vapaussodassa. Ulkomaalaisten mielestä Talvisodassa.

Koripallossa sai myös Huttulan ihailema herra rotu turpaansa. Loimaan Bison taisi rökittäö niiden Spartak rykmentin kahdesti.

Sotia on käyty kirjoitti:

vain Neuvostoliittoa vastaan, ei Venäjää.

Sama paska eri paketissa.

Kerro nyt vielä miten oli "de facto itsenäisyys" Ruotsin Kalmari unioni ajan tavoin.

he he he kirjoitti:

Kerro nyt vielä miten oli "de facto itsenäisyys" Ruotsin Kalmari unioni ajan tavoin.

Unioni voimassa 1940?

1850-luvulla ei ollut mitään sotia tanskalaisten ja saksalaisten välillä. Kyse oli alueen paikallisten saksalaisten kapinasta. Yritähän uudestaan.

mtiään ei käyty kirjoitti:

1850-luvulla ei ollut mitään sotia tanskalaisten ja saksalaisten välillä. Kyse oli alueen paikallisten saksalaisten kapinasta. Yritähän uudestaan.

Turha kinastella. Wiki kertoo näin asiasta:

"Lyypekkiä lukuun ottamatta nykyinen Schleswig-Holstein kuului Tanskalle vuodesta 1460. Tällöin niiden ruhtinassuvut sammuivat ja maakunnat valitsivat hallitsijakseen Tanskan kuninkaan. Samalla säädettiin, että niitä ei erotettaisi toisistaan. Se koostui pohjoisesta Schleswigin ja eteläisestä Holsteinin herttuakunnista, joista jälkimmäinen kuului Saksan keisarikuntaan (myöhemmin Saksan liittoon) ja edellinen ei. Alueen saksalainen enemmistö nousi kansallisuusaatteen innoittamana kapinaan vuonna 1848. Kapina kukistettiin, mutta vuonna 1864 Preussi ja Itävalta liittoutuivat Tanskaa vastaan, koska ne vastustivat Tanskan valtiosäännön soveltamista Schleswigissä. Toisessa Saksan–Tanskan sodassa Slesvig-Holstein jaettiin Itävallan ja Preussin kesken. Vain kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1866 Preussi valtasi koko alueen Itävallalta, ja Schleswig-Holsteinista tuli osa Saksan keisarikuntaa 1870.
Rajakiista Tanskan kanssa saatiin sovittua kansanäänestyksen perusteella 1920 Kansainliiton välityksellä. Silloisen Schleswigin pohjoisosa äänesti liittymisestään Tanskaan, jonka osa se on tänäkin päivänä. Demokraattisten äänestysten tulokset olivat niin vakuuttavia, että edes demokratiaa halveksuva Hitler ei kyseenalaistanut niiden tuloksia. Tämän rajakiistan ratkaisu olikin yksi harvoja Kansainliiton onnistumisia valtapoliittisissa kiistoissa."

Näin se on kirjoitti:

Turha kinastella. Wiki kertoo näin asiasta:

"Lyypekkiä lukuun ottamatta nykyinen Schleswig-Holstein kuului Tanskalle vuodesta 1460. Tällöin niiden ruhtinassuvut sammuivat ja maakunnat valitsivat hallitsijakseen Tanskan kuninkaan. Samalla säädettiin, että niitä ei erotettaisi toisistaan. Se koostui pohjoisesta Schleswigin ja eteläisestä Holsteinin herttuakunnista, joista jälkimmäinen kuului Saksan keisarikuntaan (myöhemmin Saksan liittoon) ja edellinen ei. Alueen saksalainen enemmistö nousi kansallisuusaatteen innoittamana kapinaan vuonna 1848. Kapina kukistettiin, mutta vuonna 1864 Preussi ja Itävalta liittoutuivat Tanskaa vastaan, koska ne vastustivat Tanskan valtiosäännön soveltamista Schleswigissä. Toisessa Saksan–Tanskan sodassa Slesvig-Holstein jaettiin Itävallan ja Preussin kesken. Vain kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1866 Preussi valtasi koko alueen Itävallalta, ja Schleswig-Holsteinista tuli osa Saksan keisarikuntaa 1870.
Rajakiista Tanskan kanssa saatiin sovittua kansanäänestyksen perusteella 1920 Kansainliiton välityksellä. Silloisen Schleswigin pohjoisosa äänesti liittymisestään Tanskaan, jonka osa se on tänäkin päivänä. Demokraattisten äänestysten tulokset olivat niin vakuuttavia, että edes demokratiaa halveksuva Hitler ei kyseenalaistanut niiden tuloksia. Tämän rajakiistan ratkaisu olikin yksi harvoja Kansainliiton onnistumisia valtapoliittisissa kiistoissa."

Lue lisää

Missään ei sanota Preussin tai Itävallan tukeneen vuoden 1848 kapinaa.

et osaa lukea? kirjoitti:

Missään ei sanota Preussin tai Itävallan tukeneen vuoden 1848 kapinaa.

Itävalta ei tukenutkaan, vaan Preussi ja Saksan liitto.

11+6 kirjoitti:

Itävalta ei tukenutkaan, vaan Preussi ja Saksan liitto.

Tekstissä ei puhuta Saksin osallistumisesta asiaan yhtään mitään.

voi voi sentän kirjoitti:

Tekstissä ei puhuta Saksin osallistumisesta asiaan yhtään mitään.

Kolmikymmenvuotisessa sodassa tanskalaiset kävivät pistämässä katolilaisia kuonoon, kunnes Lutterin taistelussa tuli niin pahasti päihin että koko Jyllanti ryövättiin paskaksi

Skpfw kirjoitti:

Kolmikymmenvuotisessa sodassa tanskalaiset kävivät pistämässä katolilaisia kuonoon, kunnes Lutterin taistelussa tuli niin pahasti päihin että koko Jyllanti ryövättiin paskaksi

Lue lisää

Ne hävisi lähes kaikki merkittävät taistelut silloinkin.

ei käyneet kirjoitti:

Ne hävisi lähes kaikki merkittävät taistelut silloinkin.

ryöstämässä Torstenssonin ja Stålhandsken johtama joukko 1644.

Rauhanteossa Tanska menetti suuret alueet Ruotsille.

Tanskan kävi kirjoitti:

ryöstämässä Torstenssonin ja Stålhandsken johtama joukko 1644.

Rauhanteossa Tanska menetti suuret alueet Ruotsille.

Pöh, Wallenstein pulikoi Malmön vastarannalla jo 1627

Tanskan kävi kirjoitti:

ryöstämässä Torstenssonin ja Stålhandsken johtama joukko 1644.

Rauhanteossa Tanska menetti suuret alueet Ruotsille.

Miten helvetissä ruotsalaisten ja tanskalaisten keskinäiset kahakat taas liittyy juuttipellejen teutoonilta saamiin selkäsauniin.

Sdkfz kirjoitti:

Pöh, Wallenstein pulikoi Malmön vastarannalla jo 1627

Pulikoi sinä pikkuryssä lehmän peräaukkoon.

Yhdessä taistelussa oli siis jotain Preussin lähettämiä resupekkoja apuna. Mikäli tilannetta tarkastellaan kokonaisuudessaan, niin Tanska hävisi ja selvästi.

Muisti pätkii, verisuoni puhkee ja kohta et olekaan meitä muita enää rasittamassa katkerasta epäonnistuneesta elämästäsi tekemillä valitusvirsillä.

Suomi ja Ruotsi selvisi Hitleristä ja Stalinista ilman miehitystä, Norja ja Tanska eivät selvinneet. Ainoastaan tällä on väliä. Löyhkäsi Bornholmassa muuten piippalakkien lähdettyä sieltä.