Uuttera tekstityöläinen, eläkeläisinsinööri ja mediapersoona Kalle Isokallio työsti joulumarkkinoille vuotuisen tuotoksensa. Takakansi esittelee tekijän Suomen johtavana satiirikkona. Lienee vitsi. Olen ymmärtänyt satiirin yhdeksi huumorin lajiksi. Äskettäin julkaistu hakuteos "Aapelista Juoppohulluun, kotimaisia humoristeja" ei Isokalliota tunnista.
Aune-mummon tarina on erään talousaatteen saaga; synty, kohu ja uho. Insinööriliiton vuosijuhlassa Aunen lapsenlapsen parodiapuheesta syntynyt ruskea aate leviää uutena talouspolitiikkana kuin sikaflunssa. Media kirjoittaa, poliitikot puhuu ja gallupit kyselee. Vaikkei koko aatetta ole olemassa.
Jotennii kai Kallevaari yrittää tehdä pilaa näistä muotiguruista, jotka levittää milloin vihreää, milloin huomiotaloutta. Joissa paljon puheen pohjana on vähän olennaista. Kun politiikan isot nimet rupeavat konsulttiensa välityksellä vaatimaan tarkempaa ruskean talouden ohjelmaa tulee vitsinkeksijöille hätä. No, ainahan voi lainata Harvardin proffia, oikeita tai keksittyjä. Asiasisällön suoltaa Aune-mummo kahvinkeittelyn ja siivouksen lomassa. Suurena pelinä Isokallio kuvaa politiikan ja median suhteet. Kun me teemme noi, ne tekee näin. Ylen yksinkertaista ja helppoa kun sen osaa kallemaisella ylivertaisuudella.
Pientä hymyä saattaa hetkittäin herättää melkein oikeiden ministerien toimet. Ulkomaankauppaministeri Snubb treenaa melkein yhtä paljon kuin kaukainen esikuvansa ja konsultti Kaivo häärää taustalla Lähde-Jussin reviirillä palvellen kaikkia osapuolia, kun hinnasta sovitaan. Näihin todellisuutta muistuttaviin henkilöihin Isokallio saa eloa ja yksityiskohtia vain sen verran kuin iltapäivälehtiä lukemalla voi keksiä. Tietennii mukana pitää olla pakkomielteenomaiset potkut ammattiyhdistysliikkeen nilkkoihin ja kaiken vihreän selkään puukotus. Niin mennyttä maailmaa ja tusinasti toistettua jottei enää toimi kirjallisuudessa.
Sanankäyttäjänä Isokallio jankuttaa ja jaarittelee. Yhden vitsin novellinaineet kun pitää väkisin venyttää kansien väliin romaaniksi. Valitettavasti. Muutaman hänen kirjansa lukeneena voin sanoa tason pysyneen vakaana ja varmana koko viidentoista kirjan ajan. Lukiessani pohdin mihin kirjoittaja oikein pyrkii. Satiirina teksti on vain puolihassua lepsua jutustelua, poliittisena pamflettina kökköä puolivillaista minä tiedän paremmin-kirjallisuutta. Josta saamme perjantai-aamuisin ihan tarpeeeksi näytteitä. Suosittelen vain viimeiseen lukuhätään, kun Lidlin mainokset ja Pirkkakin on kahlattu läpi.
Kalle Isokallio : Aunen ketjureaktio
peksu.makela
0
137
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Terveystalo paljasti yksityisen sairaanhoidon empatia puutteet
Yksityisellä puolella raha ratkaisee, jos ei ole rahaa potilas ei saa empatiaa eikä siten apuakaan: Poliisi teki rikosi1401415Ehdin aamulla
ajattelemaan sinua. Olit ensimmäisenä mielessäni. Avasin silmäni tähän uneen, jota elämäksi kutsutaan. Kuuntelin lintuje1391215Puhuuko Orpo niin totta kuin osaa?
Vai osaisiko "en muuta keksinyt" -Orpo edes vähän paremmin puhua totta? https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f8d5241f-168922Mä todella toivon että
Sulla on nyt kaikki hyvin sun elämässä, olet sisukas nainen sen näki jo ensimmäisestä hetkestä.29889Olen ollut pois täältä neljä kuukautta
Neljä kuukautta sitten olin tosiaan psykoottinen, ja jouduinkin osastolle hoidettavaksi kahdeksi kuukaudeksi. Ystävyys-167789- 41766
Laita viestiä?
Sitten kun on sinulle hyvä hetki, minä odotan. Jotain jäi kesken ja haluan viedä sen loppuun 😘49752- 54733
Ymmärräthän, että sun katkeruus ajaa mut pois
Sä olet niin itseriittoinen, ettet edes tajua mitä myrkkyä suollat ympärillesi. Olet harhaisessa päässäsi kuvittellut et36635Sun pitää mies unohtaa
Minut jo. Tiedän että se on sulle tosi hankalaa. Mut sun pitää unohtaa mut jo. Älä kirjoita mulle tänne viestejä enää.37595