Saavatko rankaisijat rangaistuksensa Ukrainassa?

Ukrainassa on käynnistetty tutkimus rangaistuspataljoonien toiminnasta. Ukrainan armeijan syyttäjä on nostanut kanteen Amnesty International -ihmisoikeusjärjestön julkistettua selvityksen siviiliväestöä vastaan tehdyistä sotarikoksista Donbassin alueella.

Asiantuntijat ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että Kiovan hallitusta, joka kantaa suurimman vastuun Ukrainan tragediasta, ei todennäköisesti aseteta syytteeseen.

Ihmisoikeusaktivistit ovat syyttäneet Ajdar-pataljoonaa julmuuksista ja rikollisista toimista siviilejä vastaan, mikä on ristiriidassa myös siihen kuvaan nähden, minkä Kiova on tästä "Majdanin isänmaallisista vapaaehtoisista" koostuvasta pataljoonasta antanut.

Ukrainan valtionsyyttäjä Vitali Jarjoma on sanonut, että tutkinta yksityisten pataljoonien Ukrainassa tekemistä sotarikoksista aloitetaan, koska pääministeri Arseni Jatsenjuk oli Amnesty Internationalin pääsihteerille luvannut näin tehdä.

Itse asiassa ihmisoikeusjärjestö tavallaan auttoi Kiovaa. Ukrainan vakinaisten asevoimien ja oligarkkien rahoittaman pataljoonan välillä on ristiriita.

Viime keväänä Oikea sektori -puolueen johtaja Dmitri Jarosh tappoi Ukrainan asevoimien kannattaja Aleksandr Muzytshkon. Nyt tilanne on edelleen huonontunut: Kiovan hallituksen joukkojen Itä-Ukrainassa kärsimän tappion jälkeen yksityinen pataljoona uhkaa uudella vallankaappauksella.

Ehkä rankaisijoita rangaistaan ​​rikoksistaan​​. Kiovan on kuitenkin tehtävä vielä paljon, jotta näin tapahtuisi: pataljoonalla on usein paremmat aseet kuin vakinaisilla joukoilla.

Mutta miten rangaista henkilöitä, jotka antoivat käskyn aloittaa rangaistusoperaation? Noin 3 000 siviiliä on YK:n julkistamien tietojen mukaan tapettu Itä-Ukrainassa sodan alusta lähtien. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on löytänyt todisteita siitä, että Ukraina on käyttänyt fosforipommeja ja Grad-rakettitykistöjärjestelmää siviiliväestöä vastaan​​.

"Ukraina ei ole Kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen eikä se ole allekirjoittanut Rooman perussopimusta. Siksi sitä ei voida syyttää rikoksista ihmisyyttä vastaan​​. Joitakin syytteitä saatetaan periaatteessa nostaa maan omissa tuomioistuimissa. Syyte presidenttiä tai pääministeriä vastaan, jotka antoivat käskyn avata tulen siviilejä kohti, on kuitenkin hyvin epätodennäköinen skenaario Ukrainassa."

Mutta tällaiset rikokset eivät saa jäädä rankaisematta. Rangaistusoperaation aloittamisen määränneet henkilöt ja näiden käskyjen toteuttajat saavat rangaistuksensa ennemmin tai myöhemmin.