Millaisia varteenotettavia keskusteluja on käyty tai tekstejä laadittu ateismin filosofiasta? Millaisia pääsuuntia niissä on esiintynyt? Itse löysin ao. "artikkelin" asiasta. En ole perehtynyt sen esille tuoneen tahon (sivujen ylläpitäjän filosofiaan, tai artikkelissa referoidun henkilön filosofiaan. Mutta toki olen kiinnostunut siitä mitä ateistisen filosofian tyylisuuntausta ko. henkilö edustaa? Ja muutenkin, jos joku ateisti viitsisi, niin voisi laittaa samankaltaisia linkkejä niihin perusteluihin, joilla ateismia perustellaan. Olivatpa ne tieteeseen liitetettyjä, henkilön motivaatioon tai vakaumukseen liittyviä tai vuorovaikutteisia syitä jonkin toisen aatteen tai filosofian kanssa.
http://www.vihrearouva.net/usko/ateismin_filosofia.html
Ateismin filosofia
85
98
Vastaukset
Olen aika huono tuossa. Minulle riittää se filosofia, että kaikki jumalat ovat ihmisen mielikuvitusta.
- kiinnnnostunut
"Ja muutenkin, jos joku ateisti viitsisi, niin voisi laittaa samankaltaisia linkkejä niihin perusteluihin, joilla ateismia perustellaan. "
Ei kai se mitään linkkejä tarvitse, mm.minä olen ateisti, kun en kerran ole saanut minkäänlaisia todisteita jumalien olemassaolosta.- Nedda-
Monella on sellaisia asioita, joista ei ole itse tietoinen, tai niitä ei ole havainnut. Silti ne eivät todista sitä, ettei sellaisia asioita olisi ja, että joku ei olisi niistä tietoinen. Kysymys on siitä mekaniikasta ja metodiikasta jolla asia määritellään? Ja millaiseksi asian määrittelee? Mikä on riittävä todiste ja miksi se todistaa jonkin asian olemassaolon tai olemattomuuden? Vai todistaako koe vain pelkästään sen, mitä siitä voidaan todeta? Monestihan asiat ovat spesifistisiä sisältämättä niihin liitettyä metatietoutta. Entiteetit sen sijaan voitaneen ehkä määritellä psyykkisiksi, esim. sellaisissa tapauksissa, joissa ne aiheuttavat esim. ihmisten toimintoja (palvosta/palvomattomuutta yms. toimintaa). Ja fyysisiksi sellaisissa tapauksissa, joissa niiden aikaansaama "vuorovaikutus" esim. ihmisissä on jotenkin kuvannettavissa sisäisten rakenteiden toimintoja seuraamaalla.
Kysymyksellä entiteetin fyysisyydestä ja psyykkisyydestä on oma merkityksensä. Koska sekä kuvitellut, että kuvittelemattomat asiat voivat mahdollisesti aiheuttaa vasteita mm. ihmisen toimintajärjestelmissä.
Toinen asia sensijaan on luonnontieteet, jotka tiettyjen lainalaisuuksen vallitessa matemaattisesti osoittavat sen mitä niillä voidaan todeta, tai miten niitä voidaan hyödyntää jokapäisen elämän toteuttamisessa. - kiinnnnostunut
Nedda- kirjoitti:
Monella on sellaisia asioita, joista ei ole itse tietoinen, tai niitä ei ole havainnut. Silti ne eivät todista sitä, ettei sellaisia asioita olisi ja, että joku ei olisi niistä tietoinen. Kysymys on siitä mekaniikasta ja metodiikasta jolla asia määritellään? Ja millaiseksi asian määrittelee? Mikä on riittävä todiste ja miksi se todistaa jonkin asian olemassaolon tai olemattomuuden? Vai todistaako koe vain pelkästään sen, mitä siitä voidaan todeta? Monestihan asiat ovat spesifistisiä sisältämättä niihin liitettyä metatietoutta. Entiteetit sen sijaan voitaneen ehkä määritellä psyykkisiksi, esim. sellaisissa tapauksissa, joissa ne aiheuttavat esim. ihmisten toimintoja (palvosta/palvomattomuutta yms. toimintaa). Ja fyysisiksi sellaisissa tapauksissa, joissa niiden aikaansaama "vuorovaikutus" esim. ihmisissä on jotenkin kuvannettavissa sisäisten rakenteiden toimintoja seuraamaalla.
Kysymyksellä entiteetin fyysisyydestä ja psyykkisyydestä on oma merkityksensä. Koska sekä kuvitellut, että kuvittelemattomat asiat voivat mahdollisesti aiheuttaa vasteita mm. ihmisen toimintajärjestelmissä.
Toinen asia sensijaan on luonnontieteet, jotka tiettyjen lainalaisuuksen vallitessa matemaattisesti osoittavat sen mitä niillä voidaan todeta, tai miten niitä voidaan hyödyntää jokapäisen elämän toteuttamisessa.Eli lyhyesti sanottuna, jumalista ei ole oikeita todisteita
- Olly
Jep. En usko jumalan olemassaoloon. Revipä siitä nyt sitten suurempaa filosofiaa :D
- a---a
Miksi ateismiaan pitäisi perustella?
- Nedda-
Eräs selitys asialle on se, että jos asian tahtoo todistaa, niin esittää ne seikat mihin sen perustaa.
Toinen selitys on se, josta olen kanssasi samaa mieltä, että ei ateismia, kuten muutakaan metafyysistä maailmankatsomusta tai selitystä kenenkään tarvitse perustella.
Ainoastaan, jos joidenkin toimien vaikkapa elämänkatsomukseen tai sen puutteeseen vedoten voidaan osoittaa yksilöiden tai yhteisöjen elämässä toimivan siten, että ne ovat yhteisesti hyväksytysti vahingollisia. Voidaan niistä määrätä rangaistus. Uskoa on vapaus.
Mutta toinen seikka on kriittisen keskustelun käyminen erilaisiin maailmankatsomuksiin liittyvistä asioista. Sellaisen käyminen tutkitun tiedon valossa asian eripuolilta katsottuna on monesti kulttuurinen tabu. Aivan samoin on asianlaita niin ateismin, kuin esim. siihen uskomattomien osalta. Nedda- kirjoitti:
Eräs selitys asialle on se, että jos asian tahtoo todistaa, niin esittää ne seikat mihin sen perustaa.
Toinen selitys on se, josta olen kanssasi samaa mieltä, että ei ateismia, kuten muutakaan metafyysistä maailmankatsomusta tai selitystä kenenkään tarvitse perustella.
Ainoastaan, jos joidenkin toimien vaikkapa elämänkatsomukseen tai sen puutteeseen vedoten voidaan osoittaa yksilöiden tai yhteisöjen elämässä toimivan siten, että ne ovat yhteisesti hyväksytysti vahingollisia. Voidaan niistä määrätä rangaistus. Uskoa on vapaus.
Mutta toinen seikka on kriittisen keskustelun käyminen erilaisiin maailmankatsomuksiin liittyvistä asioista. Sellaisen käyminen tutkitun tiedon valossa asian eripuolilta katsottuna on monesti kulttuurinen tabu. Aivan samoin on asianlaita niin ateismin, kuin esim. siihen uskomattomien osalta.Todistetaakka on positiivisen väitteen esittäjällä. Ateisti ei väitä jumalia olevan.
Joka jumalia väittää olevan enemmän kuin 0 kpl, todistakoon väitteensä.- Nedda-
kekek-kekek kirjoitti:
Todistetaakka on positiivisen väitteen esittäjällä. Ateisti ei väitä jumalia olevan.
Joka jumalia väittää olevan enemmän kuin 0 kpl, todistakoon väitteensä.Jos esittää, että jotain ei ole, voi esittää mihin perustaa esityksensä. Ja miten se todistaa sen, mitä sillä on esitetty?
Ateismi voi olla aktiivinen esittäen itse todisteita, tai se voi olla passiivinen (esim. esittämällä sellaista todistettavaksi , jonka luonnontieteellistä havaintoa ei ehkä osata tulkita, tai sellaiselle ei ole menetelmää olemassa).
Jos siis on aktiivinen ateisti esittää yleisölle, miksi ateismin perusväittämä pitää paikkaansa.
Jos on edustaa passiivista ateismia, on käytävä keskustelu niistä rajapinnoista miten entiteetti tutkitaan? Ja miten metodi todistaa sen, että toisenlaista entiteettiä ei ole?
Varsinkin uusateismissahan monesti tahdotaan jättää asioiden määrittely auki, tai käymättä? Nedda- kirjoitti:
Jos esittää, että jotain ei ole, voi esittää mihin perustaa esityksensä. Ja miten se todistaa sen, mitä sillä on esitetty?
Ateismi voi olla aktiivinen esittäen itse todisteita, tai se voi olla passiivinen (esim. esittämällä sellaista todistettavaksi , jonka luonnontieteellistä havaintoa ei ehkä osata tulkita, tai sellaiselle ei ole menetelmää olemassa).
Jos siis on aktiivinen ateisti esittää yleisölle, miksi ateismin perusväittämä pitää paikkaansa.
Jos on edustaa passiivista ateismia, on käytävä keskustelu niistä rajapinnoista miten entiteetti tutkitaan? Ja miten metodi todistaa sen, että toisenlaista entiteettiä ei ole?
Varsinkin uusateismissahan monesti tahdotaan jättää asioiden määrittely auki, tai käymättä?Toistaiseksi kukaan jumalien olemassaoloa puolustava ei ole kyennyt väitettään oikeaksi todistamaan.
Siis, on vastakohta oikea: ei ole jumalia, tai ainakaan jumalien mahdollista olemassoloa ei ole tarpeen ottaa huomioon erinäisissä arkielämän toiminnoissa eikä muutenkaan. Esim. kun ammutaan raketti avaruuteen, ei tarvitse ottaa huomioon sitä mahdollisuutta että joku jonkun olettama jumala saattaisi asiasta suuttua.
- Einiinmitään
Kaikki mitä uskovat ovat minulle uskostaan ja jumalistaan ikinä kertoneet olen aina todennut lapsellisen typeriksi valheiksi. Aina. Kaiken. Puhdasta kakkendaalia.
Lapsellisen typerää taikauskoa ja säälittävää järjenköyhyyttä.
Minulla ei koskaan ole ollut pienintäkään syytä olettaa, että tämän lapsellisen typerän ja säälittävän tyhjän inttämisen takana voisi olla jotain todellista. Ei pienintäkään syytä. Ei niin mitään, ei koskaan yhtään mitään.
Ja siinä kaikki mitä jumalista tarvitsee koskaan tietää ja joka on minulle niin monet monituiset kerrat todella vakuuttavasti todistettu: Ei koskaan yhtään mitään. - Kalju_Pitkätukka
Ateismilla ei voi olla yhteistä filosofiaa, koska ateismi ei ole mikään yhtenäinen oppi, se ei ole oppi ensinkään.
Tietysti yksittäisillä ateisteilla on oma elämänfilosofiansa, sekä on olemassa filosofioita(mm. marxilaisuus), jotka sisältävät ateismin.
Voin käydä filosofisia keskusteluja loputtomiin, mutta ateismia koskeva filosofiani on lyhyesti
käsitelty:
En usko, että Jumalaa tai jumalia, minkäänlaista henkimaailmaa on.- Nedda-
Se on mitä kirjoitit on totta. Ateismi on monimuotoinen ilmiö, joka on ilmennyt erilaisissa yhteiskunnissa erilaisena erilaisina aikoina. Sitä voidaan kutsua vaikkapa yhteisöateismiksi. Ja ateismia perustellaan monenlaisiin erilaisiin seikkoihin perustuen.
Paitsi, että on olemassa mainitsemiasi yhteisöateismin muotoja kuten marxilaisuuden rajapinnassa olevat ateismin lajit. Niin on myös olemassa yksilöateistin omat maailmankuvat, joissa on mahdollista rakentaa oma ateistinen "maailmankatsomuspalettinsa", joko teesiksi tai vaikka antiteesiksi esim. teismeille. Ko. paletti tosin voi olla vuorovaikutuksia esim. ympäröivän mahdollisesti teistisen maailmankuvan kanssa sisältävä joiltain osiltaan. (esim. moraali, yksilönvapaus jne kysymykset).
Monet ateistit eivät jostain syystä tahdo tiivistää omaa ateismiaan, kuten itse tahdoit.
Mutta sellainen on kuitenkin ehkä enemmän eräs uusateismiin kuuluva keino vääristää keskustelun käymisen mahdollisuuksia asettamalla argumentaatiovirheitä sen alkuasetelmiksi? (jota en siis esitä viestissäsi tehdyn) Nedda- kirjoitti:
Se on mitä kirjoitit on totta. Ateismi on monimuotoinen ilmiö, joka on ilmennyt erilaisissa yhteiskunnissa erilaisena erilaisina aikoina. Sitä voidaan kutsua vaikkapa yhteisöateismiksi. Ja ateismia perustellaan monenlaisiin erilaisiin seikkoihin perustuen.
Paitsi, että on olemassa mainitsemiasi yhteisöateismin muotoja kuten marxilaisuuden rajapinnassa olevat ateismin lajit. Niin on myös olemassa yksilöateistin omat maailmankuvat, joissa on mahdollista rakentaa oma ateistinen "maailmankatsomuspalettinsa", joko teesiksi tai vaikka antiteesiksi esim. teismeille. Ko. paletti tosin voi olla vuorovaikutuksia esim. ympäröivän mahdollisesti teistisen maailmankuvan kanssa sisältävä joiltain osiltaan. (esim. moraali, yksilönvapaus jne kysymykset).
Monet ateistit eivät jostain syystä tahdo tiivistää omaa ateismiaan, kuten itse tahdoit.
Mutta sellainen on kuitenkin ehkä enemmän eräs uusateismiin kuuluva keino vääristää keskustelun käymisen mahdollisuuksia asettamalla argumentaatiovirheitä sen alkuasetelmiksi? (jota en siis esitä viestissäsi tehdyn)Ateismi ei ole ilmiö. Jos sinä perustat yhteisön, joka uskoo spagettihirviöihin. Ja loput yhteiskunnasta uskoo, ettei spagettihirviötä ei ole olemassa ilman päteviä todisteita, niin kyseessä ei ole ilmio vaan oletustila. Ilmiö on spagettihirviöihin uskova yhteisö.
- Nedda-
code_red kirjoitti:
Ateismi ei ole ilmiö. Jos sinä perustat yhteisön, joka uskoo spagettihirviöihin. Ja loput yhteiskunnasta uskoo, ettei spagettihirviötä ei ole olemassa ilman päteviä todisteita, niin kyseessä ei ole ilmio vaan oletustila. Ilmiö on spagettihirviöihin uskova yhteisö.
Oppi ateismista on sen tutkimusta, miksi ateismia on olemassa. Jo se, että ateismia on olemassa tekee siitä ilmiön. Ateismin tutkimus on sikäli "autonominen", että se ei itsessään ota kantaa niihin teismeihein, joihin ateistit eivät usko. Vaan se käsittelee pelkästään ateismia. Ja niitä seikkoja, joita ateistit toteuttavat, sekä mitkä siihen liittyvät.
Vaikka ateismin voidaankin osoittaa osittain ilmenevän ateismiin uskovan henkilön aivokemian ja toimintojen tuotoksena samoin, kuin teisminkin. Niin silti oman mielenkiintoisen maailmansa muodostaa ateismin ns. rajapinnat, joita ovat muummoassa ateistinen kulttuuri sen tapojen, seremonioiden moraalikäsitysten, samoin kuin monien muiden seikkojen suhteen.
Missämäärin ne ovat esim. yhteneväiset teististen liikkeiden tai muiden kulttuuristen tendenssien kanssa? Mistä mahdolliset yhtäläisyyden niihin, johtuvat jne. Onko ihmisen kulttuurihistoriassa tai perimässä olemassa jotain sellaista, joka saa ihmisen erilaisista käsityksistä huolimatta toimimaan ritualistisesti jne?
Uusateismin heikot argumentit eivät voi estää vapaata keskustelua. Ainoastaan yleinen ymmärrys siitä, että ihmisillä on mielipiteiden ja uskonnonvapaus asettaa moraaliset rajat siitä kuinka asiasta voi keskustella. Jos ateisti tuntee ateismiaan loukatuksi, on asiaa syytä kunnioittaa. Ja välttää sellaista keskustelua, joka ei rakenna. Mutta ei sen kuitenkaan tarvitse olla "yleiseste" kriittisyydelle niissä seikoissa, jollaisia ihmisten erilaisissa toimintakulttuureissa ilmenee. Nedda- kirjoitti:
Se on mitä kirjoitit on totta. Ateismi on monimuotoinen ilmiö, joka on ilmennyt erilaisissa yhteiskunnissa erilaisena erilaisina aikoina. Sitä voidaan kutsua vaikkapa yhteisöateismiksi. Ja ateismia perustellaan monenlaisiin erilaisiin seikkoihin perustuen.
Paitsi, että on olemassa mainitsemiasi yhteisöateismin muotoja kuten marxilaisuuden rajapinnassa olevat ateismin lajit. Niin on myös olemassa yksilöateistin omat maailmankuvat, joissa on mahdollista rakentaa oma ateistinen "maailmankatsomuspalettinsa", joko teesiksi tai vaikka antiteesiksi esim. teismeille. Ko. paletti tosin voi olla vuorovaikutuksia esim. ympäröivän mahdollisesti teistisen maailmankuvan kanssa sisältävä joiltain osiltaan. (esim. moraali, yksilönvapaus jne kysymykset).
Monet ateistit eivät jostain syystä tahdo tiivistää omaa ateismiaan, kuten itse tahdoit.
Mutta sellainen on kuitenkin ehkä enemmän eräs uusateismiin kuuluva keino vääristää keskustelun käymisen mahdollisuuksia asettamalla argumentaatiovirheitä sen alkuasetelmiksi? (jota en siis esitä viestissäsi tehdyn)Tuo sinun ateismifilosofiasta jankkaamisesi on samaa luokkaa korkeatasoisuudeltaan, kuin se, että alkaisit jankkaamaan siitä, kuuluuko maksalaatikonsyönti osana johonkin ateismifilosofiaan, jos kertoisin, että tykkään maksalaatikosta puolukkahillon kanssa ja että olen ateisti.
Nedda- kirjoitti:
Oppi ateismista on sen tutkimusta, miksi ateismia on olemassa. Jo se, että ateismia on olemassa tekee siitä ilmiön. Ateismin tutkimus on sikäli "autonominen", että se ei itsessään ota kantaa niihin teismeihein, joihin ateistit eivät usko. Vaan se käsittelee pelkästään ateismia. Ja niitä seikkoja, joita ateistit toteuttavat, sekä mitkä siihen liittyvät.
Vaikka ateismin voidaankin osoittaa osittain ilmenevän ateismiin uskovan henkilön aivokemian ja toimintojen tuotoksena samoin, kuin teisminkin. Niin silti oman mielenkiintoisen maailmansa muodostaa ateismin ns. rajapinnat, joita ovat muummoassa ateistinen kulttuuri sen tapojen, seremonioiden moraalikäsitysten, samoin kuin monien muiden seikkojen suhteen.
Missämäärin ne ovat esim. yhteneväiset teististen liikkeiden tai muiden kulttuuristen tendenssien kanssa? Mistä mahdolliset yhtäläisyyden niihin, johtuvat jne. Onko ihmisen kulttuurihistoriassa tai perimässä olemassa jotain sellaista, joka saa ihmisen erilaisista käsityksistä huolimatta toimimaan ritualistisesti jne?
Uusateismin heikot argumentit eivät voi estää vapaata keskustelua. Ainoastaan yleinen ymmärrys siitä, että ihmisillä on mielipiteiden ja uskonnonvapaus asettaa moraaliset rajat siitä kuinka asiasta voi keskustella. Jos ateisti tuntee ateismiaan loukatuksi, on asiaa syytä kunnioittaa. Ja välttää sellaista keskustelua, joka ei rakenna. Mutta ei sen kuitenkaan tarvitse olla "yleiseste" kriittisyydelle niissä seikoissa, jollaisia ihmisten erilaisissa toimintakulttuureissa ilmenee.Tuossa nyt ei ole päätä eikä häntä :)
"Oppi ateismista on sen tutkimusta, miksi ateismia on olemassa. Jo se, että ateismia on olemassa tekee siitä ilmiön."
Eli koripallon pelaamattomuus on harrastus ja ilmiö??? Pikkuinen aivopieru :)
"aikka ateismin voidaankin osoittaa osittain ilmenevän ateismiin uskovan henkilön aivokemian ja toimintojen tuotoksena samoin, kuin teisminkin."
Kerro missä ja milloin näin on osoitettu??? :)
Kovasti yrität käyttää sivistyssanoja ja kirjoittaa "muka tieteellistä" tekstiä...epäonnistuit melko täydellisesti :)- Nedda-
kekek-kekek kirjoitti:
Tuo sinun ateismifilosofiasta jankkaamisesi on samaa luokkaa korkeatasoisuudeltaan, kuin se, että alkaisit jankkaamaan siitä, kuuluuko maksalaatikonsyönti osana johonkin ateismifilosofiaan, jos kertoisin, että tykkään maksalaatikosta puolukkahillon kanssa ja että olen ateisti.
Ateismiin kuuluu niin spagettihirviöt, kuin maksalaatikotkin, jos ateistit niin tahtovat esittää. Itse pidän ateismia kuitenkin hieman selkeämpilinjaisena asiana, kuten aiemmin on esitetty. Ja em. ruokia vain olkinukkeargunentteinä, joilla itse ateismi asiasta keskustelua tahdotaan välttää. Puolukkahillo on hyvää ja tekee jopa maksalaatikostakin pienissämäärin siedettävää.
- Nedda-
code_red kirjoitti:
Tuossa nyt ei ole päätä eikä häntä :)
"Oppi ateismista on sen tutkimusta, miksi ateismia on olemassa. Jo se, että ateismia on olemassa tekee siitä ilmiön."
Eli koripallon pelaamattomuus on harrastus ja ilmiö??? Pikkuinen aivopieru :)
"aikka ateismin voidaankin osoittaa osittain ilmenevän ateismiin uskovan henkilön aivokemian ja toimintojen tuotoksena samoin, kuin teisminkin."
Kerro missä ja milloin näin on osoitettu??? :)
Kovasti yrität käyttää sivistyssanoja ja kirjoittaa "muka tieteellistä" tekstiä...epäonnistuit melko täydellisesti :)Jos tahdot tehdä koripallosta metaforan ja käyttää sitä ateismin suhteen, niin silloin tulee esittää: "Että ihmiset, jotka eivät usko minkäänlaiseen palloon, eivät usko myöskään koripalloon. Ja, että tällä pallojen olemassa olemattomuuden uskomuksella ei ole mitään merkitystä ihmisten elämään".
Sensijaan, että esitettäisiin todistus siitä, että koripalloja ei ole.
Ihmisen aivokuvannuksessa on yleisesti tiedossa olevasti tutkittu niiden toimintaa "uskonnollisilla" henkilöillä ja heillä ketkä eivät mielestään sellaisia ole. Tutkimuksia on myös mahdollista googlata itse. Yleisestiottaen ei kuitenkaan tiedetä miksi ihmisten aivoissa on havaittavissa erilaisia aivokemiallisia ja aivosähköisiä ja mekaanisia ilmiöitä. Vaikka niiden vasteita ilmiöihin tunnetaankin. - Päin-vastoin-saunassa
Minusta se on kyllä toisinpäin. Maksalaatikko tekee puolukkahillosta siedettävää.
Mikä on tietysti hyvä asia flavonoidien saamisen kannalta. Nedda- kirjoitti:
Ateismiin kuuluu niin spagettihirviöt, kuin maksalaatikotkin, jos ateistit niin tahtovat esittää. Itse pidän ateismia kuitenkin hieman selkeämpilinjaisena asiana, kuten aiemmin on esitetty. Ja em. ruokia vain olkinukkeargunentteinä, joilla itse ateismi asiasta keskustelua tahdotaan välttää. Puolukkahillo on hyvää ja tekee jopa maksalaatikostakin pienissämäärin siedettävää.
" Ja em. ruokia vain olkinukkeargunentteinä,"
Sorry nyt vaaan mutta sun jankkaama järjetön "ateismifilosofia" ilmiönä ja aatteenna on jo melkoinen olkiukko :)Nedda- kirjoitti:
Ateismiin kuuluu niin spagettihirviöt, kuin maksalaatikotkin, jos ateistit niin tahtovat esittää. Itse pidän ateismia kuitenkin hieman selkeämpilinjaisena asiana, kuten aiemmin on esitetty. Ja em. ruokia vain olkinukkeargunentteinä, joilla itse ateismi asiasta keskustelua tahdotaan välttää. Puolukkahillo on hyvää ja tekee jopa maksalaatikostakin pienissämäärin siedettävää.
Spagettihirviöuskonto on aivan yhtä hyvin perusteltu uskonto kuin mikä muu uskonto hyvänsä. Mutta tietenkin se on tarkoitettu parodiaksi.
Miksi ihmeessä mielipiteeseen jostain triviaalista asiasta pitäisi liittyä oikein joku filosofia?
Onko Toyota Corollan omistajilla joku erityinen filosofia?
Onko Tappara-faneilla?Nedda- kirjoitti:
Jos tahdot tehdä koripallosta metaforan ja käyttää sitä ateismin suhteen, niin silloin tulee esittää: "Että ihmiset, jotka eivät usko minkäänlaiseen palloon, eivät usko myöskään koripalloon. Ja, että tällä pallojen olemassa olemattomuuden uskomuksella ei ole mitään merkitystä ihmisten elämään".
Sensijaan, että esitettäisiin todistus siitä, että koripalloja ei ole.
Ihmisen aivokuvannuksessa on yleisesti tiedossa olevasti tutkittu niiden toimintaa "uskonnollisilla" henkilöillä ja heillä ketkä eivät mielestään sellaisia ole. Tutkimuksia on myös mahdollista googlata itse. Yleisestiottaen ei kuitenkaan tiedetä miksi ihmisten aivoissa on havaittavissa erilaisia aivokemiallisia ja aivosähköisiä ja mekaanisia ilmiöitä. Vaikka niiden vasteita ilmiöihin tunnetaankin.Jos tahdot tehdä koripallosta metaforan ja käyttää sitä ateismin suhteen, niin silloin tulee esittää: "Että ihmiset, jotka eivät usko minkäänlaiseen palloon, eivät usko myöskään koripalloon. Ja, että tällä pallojen olemassa olemattomuuden uskomuksella ei ole mitään merkitystä ihmisten elämään".
Sensijaan, että esitettäisiin todistus siitä, että koripalloja ei ole."
Heh....melkoista sekoilua. Vääristeletkö tahallasi va etkö ymmärrä lukemaasi?? En puhunnut koripallosta vaan koripallo pelistä HARRASTUKSENA.
"Ihmisen aivokuvannuksessa on yleisesti tiedossa olevasti tutkittu niiden toimintaa "uskonnollisilla" henkilöillä ja heillä ketkä eivät mielestään sellaisia ole. Tutkimuksia on myös mahdollista googlata itse. Yleisestiottaen ei kuitenkaan tiedetä miksi ihmisten aivoissa on havaittavissa erilaisia aivokemiallisia ja aivosähköisiä ja mekaanisia ilmiöitä. Vaikka niiden vasteita ilmiöihin tunnetaankin."
"vaikka ateismin voidaankin osoittaa osittain ilmenevän ateismiin uskovan henkilön aivokemian ja toimintojen tuotoksena samoin, kuin teisminkin."
Et vastannut kysymykseen. Kerro missä ja milloin näin on osoitettu??? :)Ateismi ei saa juurikaan palstatilaa verrattuna siihen medianäkyvyyteen, mitä esim. kristilliset yhdyskunnat Suomessa saavat veronmaksajien rahoilla Yleisradiolta.
Ketju näyttää ainakin tähän asti siltä, että ateistit eivät ole löiiemmin perehtyneet ateismin filosofiaan: liityn joukkoon. En minäkään oikein tiedä mitään ateismin filosofiasta, en ole tietoisesti sellaista opiskellut.
Ateismi on mulle kokemusperäinen asia, kuten painovoima, josta siitäkään en ole koskaan mitään syvällisempää tekstiä lukenut.- Nedda-
Ihan mielenkiintoinen seikka tuoda esille gravitaatio ja sen toimimimen metafysiikan siitä puuttumatta. Ja asettaa se ikäänkuin samalla viivalle keskustelusta ateismin kanssa. Lähtökohdat noilla kuitenkin ovat kovasti erilaiset. Toinen kuuluu luonnontieteisiin ja toinen enemmän jonnekin humanismin, mahdollisesti uskontieteiden ja psykologian rajapinnoille.
Monesti eräs hyvä tapa joihinkin asioihin perehtymiselle voi ehkä olla mitä vastustajat sanovat ja mitä puolustajat. Ja etsiä niistä sellainen, joka jollaintavoin voi mahdollisesti rakentaa ihmisen omaa persoonaa. Ryhmien dynamiikka ja ihmisen individualismi ovat monesti sellaisia, että ne nähdään rakentamassa ristiriitoja. Kaikki kuitenkin voivat, jos sellaisen tuntevat itselleen mielenkiintoiseksi pohtia, sellaisia asioita, joista ovat kiinnostuneet.
Hyvää kesän alkua. - Hihhuuuuu
Vanha kunnon Nedda on täällä taas. <3
Nedda- kirjoitti:
Ihan mielenkiintoinen seikka tuoda esille gravitaatio ja sen toimimimen metafysiikan siitä puuttumatta. Ja asettaa se ikäänkuin samalla viivalle keskustelusta ateismin kanssa. Lähtökohdat noilla kuitenkin ovat kovasti erilaiset. Toinen kuuluu luonnontieteisiin ja toinen enemmän jonnekin humanismin, mahdollisesti uskontieteiden ja psykologian rajapinnoille.
Monesti eräs hyvä tapa joihinkin asioihin perehtymiselle voi ehkä olla mitä vastustajat sanovat ja mitä puolustajat. Ja etsiä niistä sellainen, joka jollaintavoin voi mahdollisesti rakentaa ihmisen omaa persoonaa. Ryhmien dynamiikka ja ihmisen individualismi ovat monesti sellaisia, että ne nähdään rakentamassa ristiriitoja. Kaikki kuitenkin voivat, jos sellaisen tuntevat itselleen mielenkiintoiseksi pohtia, sellaisia asioita, joista ovat kiinnostuneet.
Hyvää kesän alkua.En tarkoittanut alkaa setviä painovoimankaan metafysiikkaa. Tarkoitin ihan vaan sitä, että tiedän pysyväni maassa kiinni ja tiedän putoavani takaisin alas, kun hyppään ilmaan. Kokemusperäistä tietoa, jota olen todentanut lapsesta asti. Minun ei ole koskaan tarvinnut tutkia painovoiman teoriaa tullakseni siitä vakuuttuneeksi. En tosin ihan pienenä pilttinä tiennyt että sen nimi on painovoima, vaikka asia olikin tuttu jo ennen kouluikää.
Sama pätee ateismiin: en uskonut jumaliin pikkuisena, en keskikokoisena enkä isona. Niille ei ole ollut mitään sijaa ajatuksissani. Koulussa asialle annettiin nimi: ateismi. Mutta muilta osin kyse on asiantilasta joka on seurannut mua niin kauan kuin muistan. JOten en ole koskaan tarvinnut mitään teoreettista kehystä ollakseni ateisti. Ja siinä mielessä se rinnastuu painovoimaan - miten se asemoituu kokemuspiiriini. Muuten en tahdo niitä rinnastaa.
Ehdotan, että tutkit sitä, voisiko esittämäsi "ateismin filosofian" sijaan alkaa puhua vaikkapa antiteismin filosofiasta, sekulaarista humanismista, naturalismista tms. joilla saattaa olla merkittävää sisältöä. Olen samaa mieltä kuin muutkin, että varsinaista ateismin filosofiaa ei ole olemassa.- FilosofisestiKatsoen
Eli voisimme puhua ateistisista tai ateismin sävyttämistä filosofioista? Kommunismin osalta tätä keskustelua on yritetty täällä käydä, mutta huonolla menestyksellä. Se johtaa aina ruumiskasojen vertailuun kristillisyyden nimissä tehdyn käännytystyön ja kommunismin välillä (poliitissa yhteysksissä keskusteltaessa toisessa kasassa ovat natsien tekemät ruumiit, jotka ateistit uskonnollisissa keskusteluissa näyttävät viskovan tapettujen käännytettävien kasaan)
Sinänsä tietenkin positiivista, että ruumiskasojen tekemisestä on siirrytty muiden tai peräti aiempien sukupolvien tekemien ruumiskasojen mittailemiseen. Peniksenkin kanssa on järkevämpää keskittyä enemmän keskinäiseen mittailuun kuin summittaiseen käyttämiseen. Niin yllättävältä kuin se tuntuukin, näillä asioilla saattaa hormonitasolla olla jopa jotain tekemistä toistensa kanssa.
Asia, jota edes Pekka Puska ei uskalla ääneen sanoa, ja tässä voi olla taustalla peniksen omistavien luokkien keskinäinen salaliitto, on se, että mieshormonit ovat monin verroin vaarallisempia kuin kovat rasvat (joista niitä muodustuu peniksenomistajaluokan kehoissa). Mielestäni aivan ehdottomasti mieshormonin eritykselle pitäisi säätää lakisääteinen enimmäisraja ja harkita peniksen hallussapitämisen luvanvaraistamista. Kaikissa tapauksissa enemmän kuin yhden peniksen yhtä aikainen hallussa pitäminen tulisi olla mahdollista vain valtioneuvoston myöntämällä poikkeusluvalla. FilosofisestiKatsoen kirjoitti:
Eli voisimme puhua ateistisista tai ateismin sävyttämistä filosofioista? Kommunismin osalta tätä keskustelua on yritetty täällä käydä, mutta huonolla menestyksellä. Se johtaa aina ruumiskasojen vertailuun kristillisyyden nimissä tehdyn käännytystyön ja kommunismin välillä (poliitissa yhteysksissä keskusteltaessa toisessa kasassa ovat natsien tekemät ruumiit, jotka ateistit uskonnollisissa keskusteluissa näyttävät viskovan tapettujen käännytettävien kasaan)
Sinänsä tietenkin positiivista, että ruumiskasojen tekemisestä on siirrytty muiden tai peräti aiempien sukupolvien tekemien ruumiskasojen mittailemiseen. Peniksenkin kanssa on järkevämpää keskittyä enemmän keskinäiseen mittailuun kuin summittaiseen käyttämiseen. Niin yllättävältä kuin se tuntuukin, näillä asioilla saattaa hormonitasolla olla jopa jotain tekemistä toistensa kanssa.
Asia, jota edes Pekka Puska ei uskalla ääneen sanoa, ja tässä voi olla taustalla peniksen omistavien luokkien keskinäinen salaliitto, on se, että mieshormonit ovat monin verroin vaarallisempia kuin kovat rasvat (joista niitä muodustuu peniksenomistajaluokan kehoissa). Mielestäni aivan ehdottomasti mieshormonin eritykselle pitäisi säätää lakisääteinen enimmäisraja ja harkita peniksen hallussapitämisen luvanvaraistamista. Kaikissa tapauksissa enemmän kuin yhden peniksen yhtä aikainen hallussa pitäminen tulisi olla mahdollista vain valtioneuvoston myöntämällä poikkeusluvalla."Eli voisimme puhua ateistisista tai ateismin sävyttämistä filosofioista?"
Juuri noin minä ymmärrän tämän aiheen. Ja ateistisia filosofioita ovat kaikki filosofiat, jotka eivät sisällä oletusta teistisestä jumaluudesta. Niitä voidaan listata paljonkin ja puua jokaisesta erikseen.- kris-tit-ty
kaarne kirjoitti:
"Eli voisimme puhua ateistisista tai ateismin sävyttämistä filosofioista?"
Juuri noin minä ymmärrän tämän aiheen. Ja ateistisia filosofioita ovat kaikki filosofiat, jotka eivät sisällä oletusta teistisestä jumaluudesta. Niitä voidaan listata paljonkin ja puua jokaisesta erikseen.Siksipä mielestäni pitäisikin puhua ateismiin pohjautuvista filosofioista, joita niitäkin on. Äkkiä tulee mieleen Nietzschen yli-ihmisoppi, alkuperäinen kommunismi sekä naturalismi.
kris-tit-ty kirjoitti:
Siksipä mielestäni pitäisikin puhua ateismiin pohjautuvista filosofioista, joita niitäkin on. Äkkiä tulee mieleen Nietzschen yli-ihmisoppi, alkuperäinen kommunismi sekä naturalismi.
Kommunismi on mielestäni yhteiskunnallis-taloudellinen malli, ei filosofia. Marxin dialektinen materialismi olisi ehkä filosofia jota tavoittelet, mutta sehän ei suoraan ole sama asia kuin kommunismi, vaan kommunismi on eräs sen johtopäätöksistä.
Marxin materialismi vaikuttaa oikeastaan koko maailmassa läpi kaikkien läntisten yhteiskuntien, ilman että sitä selvästi tiedostetaan. Juuri siksi että se on kokonainen filosofia, mitä taas kommunismi ei ole.- kris-tit-ty
kaarne kirjoitti:
Kommunismi on mielestäni yhteiskunnallis-taloudellinen malli, ei filosofia. Marxin dialektinen materialismi olisi ehkä filosofia jota tavoittelet, mutta sehän ei suoraan ole sama asia kuin kommunismi, vaan kommunismi on eräs sen johtopäätöksistä.
Marxin materialismi vaikuttaa oikeastaan koko maailmassa läpi kaikkien läntisten yhteiskuntien, ilman että sitä selvästi tiedostetaan. Juuri siksi että se on kokonainen filosofia, mitä taas kommunismi ei ole.No joo, oikeassa olet. Hutaisin ajattelematta tarkemmin. Oli kai jäänyt pintamuistiin nuo aikaisemmat kommunismi-tappelut, joissa olin yhtenä osapuolena.
kris-tit-ty kirjoitti:
No joo, oikeassa olet. Hutaisin ajattelematta tarkemmin. Oli kai jäänyt pintamuistiin nuo aikaisemmat kommunismi-tappelut, joissa olin yhtenä osapuolena.
Ok. JOka tapauksessa, voidaan puhua ateistisista filosofioista, mutta ei ateismin filosofiasta. Kun nyt edes tästä päästäisiin palstalla yleisesti yksimielisyyteen, niin keskustelusta saattaisi jotain tullakin. En nyt khdista tätä kommenttia juuri sinuun, vaan yleiseen keskustelun sisältöön aiheesta.
- kris-tit-ty
kaarne kirjoitti:
Ok. JOka tapauksessa, voidaan puhua ateistisista filosofioista, mutta ei ateismin filosofiasta. Kun nyt edes tästä päästäisiin palstalla yleisesti yksimielisyyteen, niin keskustelusta saattaisi jotain tullakin. En nyt khdista tätä kommenttia juuri sinuun, vaan yleiseen keskustelun sisältöön aiheesta.
Tuosta en ole ihan samaa mieltä, etteikö ateismin filosofiasta voisi puhua. Monilla nimittäin ateismi on tietoinen valinta, johon he ovat päätyneet usein pitkänkin asioiden pohtimisen ja perusteluiden miettimisen kautta. Heillä on oma "filosofiansa" sille, miksi he eivät usko jumaliin. Ongelma on tietysti siinä, että toisilla taas ei ole mitään "filosofiaa" ateismilleen, vaan he eivät vain usko. Jos vain heidät huomioon ottaen ajatellaan, ettei mitään ateismin filosofiaa ole, niin se ei ole totta. Jos taas otetaan huomioon vain nuo "filosofiapohjaiset" ateistit ja ajatellaan, että on jokin kaiken ateismin kattava filosofia, niin sekään ei ole totta. No, tässä nyt tulen sellaiseen johtopäätökseen, että yleispätevää ateismin filosofiaa ei todennäköisesti voi olla, mutta rajoitetumpi ateismin filosofia voi olla.
- FilosofisestiKatsoen
kris-tit-ty kirjoitti:
Siksipä mielestäni pitäisikin puhua ateismiin pohjautuvista filosofioista, joita niitäkin on. Äkkiä tulee mieleen Nietzschen yli-ihmisoppi, alkuperäinen kommunismi sekä naturalismi.
Tosiaankin näin, huomioiden korjauksen jonka alempana teit. Listaan voisi lisätä varmaan paljonkin. Samalla tavoin kuin kehitysopillisia ajatuksia oli ennen Darwinia, on noillakin mainitsemillasi ajatussuunnilla ollut edeltäjänsä, myös ateistisuudessaan. Täällä on monesti mainittu Feuerbach Marxin oppi-isänä. En tunne tapausta, mutta heräsi kyllä halu tutustua. Sosialismikin on Marxia vanhempaa.
Nietzschen oppi-isäksi on mainittu Schopenhauer, jonka eräs lauselma on kutittanut nauruhermojani kovastikin. Se meni jotensakin näin: emme elä parhaassa mahdollisessa maailmassa, vaan huonoimmassa mahdollisessa maailmassa. Jos nimittäin maailma olisi yhtään huonompi, se ei voisi olla olemassa. Niinä päivinä kun kauppakassista katkeavat rivat, kengässä on kivi, joudut seisomaan bussissa, tarjousjogurtti on loppunut, juuri kun ehdit Alkoon, se on jo kiinni ja sitten vielä hissi on korjattavana... ei todellakaan tule aina mieleen, että tämä kaikki olisi jonkin äärimmäisen hyväntahtoisen entiteetin täydellisesti suunnittelemaa. Schopenhauer puhuukin Tahdosta, ei Jumalasta. Tahto on kuin luonnon liikettä ylläpitävä voima. Se on kuin älystä riisuttu Jumala, jolle jää tehtäväksi vain toteuttaa alkukantaisia viettejään. kris-tit-ty kirjoitti:
Tuosta en ole ihan samaa mieltä, etteikö ateismin filosofiasta voisi puhua. Monilla nimittäin ateismi on tietoinen valinta, johon he ovat päätyneet usein pitkänkin asioiden pohtimisen ja perusteluiden miettimisen kautta. Heillä on oma "filosofiansa" sille, miksi he eivät usko jumaliin. Ongelma on tietysti siinä, että toisilla taas ei ole mitään "filosofiaa" ateismilleen, vaan he eivät vain usko. Jos vain heidät huomioon ottaen ajatellaan, ettei mitään ateismin filosofiaa ole, niin se ei ole totta. Jos taas otetaan huomioon vain nuo "filosofiapohjaiset" ateistit ja ajatellaan, että on jokin kaiken ateismin kattava filosofia, niin sekään ei ole totta. No, tässä nyt tulen sellaiseen johtopäätökseen, että yleispätevää ateismin filosofiaa ei todennäköisesti voi olla, mutta rajoitetumpi ateismin filosofia voi olla.
No, tämä vain osoittaa mulle, että ei oleolemassa ateismin filosofiaa sen enempää kuin teismin filosofiaa. Ateistisia filosofioita voi olla olemassa, samoin teistisiä filosofioita.
Keskustelu junnaa sanojen pyörittelyn tasolla, mutta toisaalta, se on ehdottoman tärkeää, ettei joskus mahdollisesti avautuva keskustelu kulje kokonaan väärässä tai kuvitteellisessa maisemassa.- FilosofisestiKatsoen
"Tosiaankin näin, huomioiden korjauksen jonka alempana teit"
Siis alkuperäistä kommenttiasi alempana, tätä viittausta ylempänä. - FilosofisestiKatsoen
kaarne kirjoitti:
No, tämä vain osoittaa mulle, että ei oleolemassa ateismin filosofiaa sen enempää kuin teismin filosofiaa. Ateistisia filosofioita voi olla olemassa, samoin teistisiä filosofioita.
Keskustelu junnaa sanojen pyörittelyn tasolla, mutta toisaalta, se on ehdottoman tärkeää, ettei joskus mahdollisesti avautuva keskustelu kulje kokonaan väärässä tai kuvitteellisessa maisemassa.Ateistisuuteen näyttää kuitenkin sisältyvän joitakin hyvin perustavaa laatua olevia implisiittisiä oletuksia. Ne tulevat ilmi siinä, että lähes kaikki ateistit täälläkin korostavat päätyneensä ateisteiksi tai olleensa aina ateisteja siksi, ettei heillä ole havaintoja, jotka todistaisivat Jumalan olevan olemassa. Kyse on siis voimakkaasta empirismistä. Nykyisessä tieteellisen maailmankuvan hallitsemassa maailmassa sitä pidetään itsestäänselvyytenä, mutta kyllä sen voi silti käsittää filosofiseksi kannanotoksi.
Nedda taas kysyy minun mielestäni kantilaisesti juurikin hienosti sitä, mitkä olisivat ne kriteerit, joilla Jumalan oleminen ylipäätään voitaisiin todistaa. Samaa kysymystä osaltaan pohtivat nämä ID-teorioiden kehittelijät. Heidän vastauksensa eivät ole minua tyydyttäneet, mutta onhan tämän asian pohdiskelu ihan kivaa ajankulua toisinaan. FilosofisestiKatsoen kirjoitti:
Ateistisuuteen näyttää kuitenkin sisältyvän joitakin hyvin perustavaa laatua olevia implisiittisiä oletuksia. Ne tulevat ilmi siinä, että lähes kaikki ateistit täälläkin korostavat päätyneensä ateisteiksi tai olleensa aina ateisteja siksi, ettei heillä ole havaintoja, jotka todistaisivat Jumalan olevan olemassa. Kyse on siis voimakkaasta empirismistä. Nykyisessä tieteellisen maailmankuvan hallitsemassa maailmassa sitä pidetään itsestäänselvyytenä, mutta kyllä sen voi silti käsittää filosofiseksi kannanotoksi.
Nedda taas kysyy minun mielestäni kantilaisesti juurikin hienosti sitä, mitkä olisivat ne kriteerit, joilla Jumalan oleminen ylipäätään voitaisiin todistaa. Samaa kysymystä osaltaan pohtivat nämä ID-teorioiden kehittelijät. Heidän vastauksensa eivät ole minua tyydyttäneet, mutta onhan tämän asian pohdiskelu ihan kivaa ajankulua toisinaan.Ehdotankin alempana, että materialismi olisi länsimaisen ateismin yleinen filosofinen perusta. Mutta en minä tiedä, onko oikein sanoa sitäkään ateismin filosofiaksi, ateistiseksi kylläkin.
Ongelma on mulle itselleni selkeä, kun ajattelen rinnasteista kysymystä: mikä on teismin filosofia? Onko se mielekäs kysymys, voiko siihen vastata?
_______________
Minä en ole ateisti siksi, että mulla ei ole havaintoja, vaan siksi että en ole koskaan uskonut mihinkään jumalaan ja ne havainnot, joita mulla on ollut, eivät viittaa mihinkään tunnettuuun tai kuvailtuun jumalaan. Se ei minusta ole ensisijaisesti empiristinen vaan kokemuksellinen asia: miten tulkitsen havaintoni.- kris-tit-ty
kaarne kirjoitti:
No, tämä vain osoittaa mulle, että ei oleolemassa ateismin filosofiaa sen enempää kuin teismin filosofiaa. Ateistisia filosofioita voi olla olemassa, samoin teistisiä filosofioita.
Keskustelu junnaa sanojen pyörittelyn tasolla, mutta toisaalta, se on ehdottoman tärkeää, ettei joskus mahdollisesti avautuva keskustelu kulje kokonaan väärässä tai kuvitteellisessa maisemassa.Olen edelleen eri mieltä. Ateismin filosofiaa ei ilmeisesti vielä ole, mutta se voi olla, jos joku tai jotkut sellaisen rakentavat. Nimittäin, ateismi on ilmiö (kuten teismikin), ja periaatteessa mistä tahansa ilmiöstä voi olla oma filosofiansa. Esimerkiksi teismistä kyllä on filosofia, se kulkee nimellä uskonnonfilosofia, ja se voi olla jotakin tiettyä uskontoa tai yleensä uskontoja koskeva. Se pitää sisällään käsittääkseni myös uskonnottoman teismin käsitellessään jumaluskoa.
Onhan noita eri alueiden filosofioita, on historianfilosofia, taiteenfilosofia, tieteenfilosofia, poliittinen filosofia, kielifilosofia, oikeusfilosofia jne.
Se, ettei ateismista ole luotu omaa filosofiaansa (vai onko, en tiedä), johtunee uskontojen valta-asemasta. Julkisuudessa näkyvä ateismi on ollut pääsääntöisesti aina jonkin muun aatteen perustana tai sen osana ja jäänyt tavallaan sen aatteen varjoon.
Kirkko kuulolla -palstalla oli Arto-pappi, joka oli perehtynyt ateismin historiaan maailmanlaajuisesti ja luetteli joitakin ateismin ("puhtaan ateismin") lajeja, mutta harmikseni en muista niitä. kris-tit-ty kirjoitti:
Olen edelleen eri mieltä. Ateismin filosofiaa ei ilmeisesti vielä ole, mutta se voi olla, jos joku tai jotkut sellaisen rakentavat. Nimittäin, ateismi on ilmiö (kuten teismikin), ja periaatteessa mistä tahansa ilmiöstä voi olla oma filosofiansa. Esimerkiksi teismistä kyllä on filosofia, se kulkee nimellä uskonnonfilosofia, ja se voi olla jotakin tiettyä uskontoa tai yleensä uskontoja koskeva. Se pitää sisällään käsittääkseni myös uskonnottoman teismin käsitellessään jumaluskoa.
Onhan noita eri alueiden filosofioita, on historianfilosofia, taiteenfilosofia, tieteenfilosofia, poliittinen filosofia, kielifilosofia, oikeusfilosofia jne.
Se, ettei ateismista ole luotu omaa filosofiaansa (vai onko, en tiedä), johtunee uskontojen valta-asemasta. Julkisuudessa näkyvä ateismi on ollut pääsääntöisesti aina jonkin muun aatteen perustana tai sen osana ja jäänyt tavallaan sen aatteen varjoon.
Kirkko kuulolla -palstalla oli Arto-pappi, joka oli perehtynyt ateismin historiaan maailmanlaajuisesti ja luetteli joitakin ateismin ("puhtaan ateismin") lajeja, mutta harmikseni en muista niitä.Piti pohtia tätä asiaa tovi ja on ollut muutenkin kiireitä, joten kommentti viipyi.
Pohdiskelin asiaa hetken ja mulla on tällainen näkökohta:
Uskonnonfilosofia on nimenomaan USKONNON filosofiaa, ei uskon filosofiaa. Miksi on näin? Mun alustava näkemys on se, että uskonto on olemassaoleva järjestelmä, joten uskonnonfilosofia tutkii uskonnollisia järjestelmiä. Toki myös laajemmin esim. uskon ja järjen suhdetta jne., mutta olennaista on että uskonnonfilosofia edellyttää uskonnollisen järjestelmänolemassaoloa, jota se voi tutkia.
Jos/kun ateismilla on järjestelmiä, niin niitä voi tutkia ja siitä voi muodostaa ateismin filosofian. Näyttää kuitenkin siltä, että ateismi kehittää huonosti järjestelmiä, jotka voisi niputtaa ateismin alle. Ateismi on kyllä omalla tavallaan negaatio ja siitä puuttuu, kuten OIlse Paakkanen julisti, itsenäinen sisältö.
Aloituksessa linkitettiin Joseph Lewisin radiopuheeseen otsikolla Ateismin filosofia. Mutta sehän oli lähinnä vapauden julistus suhteessa uskontoon. En minä siitä varsinaisesti itsenäisen filosofian aineksia löytänyt.
Lähimmäksi filosofiaa se pääsi vedotessaan tieteelliseen tutkimukseen, materialistiseen maailmankäsitykseen ja järjen käyttöön. Mutta ovatko ne ateismin filosofian kulmakiviä?n Ainoastaan materialismi mielestäni on, nuo muut sujuvat teisteiltä yhtä hyvin.
Siksi olen edelleen sitä mieltä, että ateismin filosofiaa ei varsinaisesti ole. On materialistinen filosofia ja sitä voi ehkä nimittää ateismin filosofiaksi, mutta en tiedä, miksi sille pitäisi keksiä uusi nimi.
Siitä voin ehkä olla samaa mieltä, että ateismin filosofian voisi yrittää kirjoittaa. Ehkä se kuitenkin edellyttää pitempää loitontumista ajasta jolloin uskonnot ovat dominoineet yhteiskuntia? Tuntuu siltä, että ateismi kamppailee vieläkin samassa "vapautumistaistelussa" jota Joseph Lewisin puhe hyvin kuvastaa.- kris-tit-ty
kaarne kirjoitti:
Piti pohtia tätä asiaa tovi ja on ollut muutenkin kiireitä, joten kommentti viipyi.
Pohdiskelin asiaa hetken ja mulla on tällainen näkökohta:
Uskonnonfilosofia on nimenomaan USKONNON filosofiaa, ei uskon filosofiaa. Miksi on näin? Mun alustava näkemys on se, että uskonto on olemassaoleva järjestelmä, joten uskonnonfilosofia tutkii uskonnollisia järjestelmiä. Toki myös laajemmin esim. uskon ja järjen suhdetta jne., mutta olennaista on että uskonnonfilosofia edellyttää uskonnollisen järjestelmänolemassaoloa, jota se voi tutkia.
Jos/kun ateismilla on järjestelmiä, niin niitä voi tutkia ja siitä voi muodostaa ateismin filosofian. Näyttää kuitenkin siltä, että ateismi kehittää huonosti järjestelmiä, jotka voisi niputtaa ateismin alle. Ateismi on kyllä omalla tavallaan negaatio ja siitä puuttuu, kuten OIlse Paakkanen julisti, itsenäinen sisältö.
Aloituksessa linkitettiin Joseph Lewisin radiopuheeseen otsikolla Ateismin filosofia. Mutta sehän oli lähinnä vapauden julistus suhteessa uskontoon. En minä siitä varsinaisesti itsenäisen filosofian aineksia löytänyt.
Lähimmäksi filosofiaa se pääsi vedotessaan tieteelliseen tutkimukseen, materialistiseen maailmankäsitykseen ja järjen käyttöön. Mutta ovatko ne ateismin filosofian kulmakiviä?n Ainoastaan materialismi mielestäni on, nuo muut sujuvat teisteiltä yhtä hyvin.
Siksi olen edelleen sitä mieltä, että ateismin filosofiaa ei varsinaisesti ole. On materialistinen filosofia ja sitä voi ehkä nimittää ateismin filosofiaksi, mutta en tiedä, miksi sille pitäisi keksiä uusi nimi.
Siitä voin ehkä olla samaa mieltä, että ateismin filosofian voisi yrittää kirjoittaa. Ehkä se kuitenkin edellyttää pitempää loitontumista ajasta jolloin uskonnot ovat dominoineet yhteiskuntia? Tuntuu siltä, että ateismi kamppailee vieläkin samassa "vapautumistaistelussa" jota Joseph Lewisin puhe hyvin kuvastaa.Vastasin sinulle sinne Luterilaisuus-palstalle, ja se sopii minusta kyllä tähänkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13537969#comment-78760154
Ymmärrän mahdollisen ateismin filosofian niin, että se kattaisi erilaiset ateismin perustelut, suhtautumistavat teismiin, ateististen liikkeiden "ideologiat", erilliset ateistiset filosofiat, ynnä muuta sellaista. - kris-tit-ty
kris-tit-ty kirjoitti:
Vastasin sinulle sinne Luterilaisuus-palstalle, ja se sopii minusta kyllä tähänkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13537969#comment-78760154
Ymmärrän mahdollisen ateismin filosofian niin, että se kattaisi erilaiset ateismin perustelut, suhtautumistavat teismiin, ateististen liikkeiden "ideologiat", erilliset ateistiset filosofiat, ynnä muuta sellaista.Tässähän on jo jotakin ateismin filosofiaa mukana:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi Kyllä.
Minä putosin tässä keskustelussa yhteen kuoppaan heti alussa ja kesti aikansa kiivetä siitä ylös. Totta kai ateismin filosofia on olemassa ilmiönä.
Tuo kuoppa johon putosin, on palstakonteksti, jossa ihminen roolittaa itseään ja muita palstatodellisuuden sisällä. Minun tapauksessani se tarkoittaa sitä, että luin ja ajattelin aloitusta sen valossa, että täällä on tapana yrittää vääntää ateismi uskonnoksi tai opiksi samassa mielessä kuin jokin uskonto on oppi. Suuri osa palstalla kirjoittavista uskovista tekee tätä ja se tosiasia vaikuttaa siihen, miten minäkin luen uskovien kirjoituksia. Ja tässä tapauksessa tämä lukutapa johti minua harhaan. (Esimerkkinä tässäkin ketjussa se, että aloittaja Nedda puhuu jossain kommentissaan "ateismiin uskovista". Tällainen saa sitten ateistin suhtautumaan torjuvasti koko esitettyyn ajatukseen.)
Mutta takaisin aiheeseen. Ateismin filosofia on toki olemassa, vaikka sitä ei ehkä sellaiseksi tunnisteta. Onko ateismin filosofia yksi yhtenäinen oppi? Ei ole, ei sen enempää kuin uskonnonfilosofia on yksi yhtenäinen oppi. Ateismin folsofiaa ei ehkä ole koskaan koottu mihinkään yhteen teokseen tai edes teossarjaan, en tiedä.
Ateismin filosofia sisältää aineksia esim. metafysiikasta, tietoteoriasta, arvofilosofiasta, ontologiasta, moraalifilosofiasta. Aivan kuten uskonnonfilosofiakin.
Nedda toi esiin Michael Martinin teoksen Atheism: A Philosophical Justification. Tokihan tämä on osa ateismin filosofiaa. Katselin teoksen arvostelua netistä ja minusta vaikuttaa siltä, että teos keskittyy esittelemään erilaisia teismi-argumentteja ja esittämään niille vasta-argumentteja. Tällainen on toki osa ateismin filosofiaa, mutta vain osa. Se mikä itseäni vaivaa, on se että en edelleenkään tiedä, mitä itsenäistä filosofista sisältöä ateismilla olisi, joka ei ole argumentointia teismiä vastaan, tai jota ei olisi sisällytetty muihin filosofian osa-alueisiin.
Miltäs nyt kuulostaa?- kris-tit-ty
kaarne kirjoitti:
Kyllä.
Minä putosin tässä keskustelussa yhteen kuoppaan heti alussa ja kesti aikansa kiivetä siitä ylös. Totta kai ateismin filosofia on olemassa ilmiönä.
Tuo kuoppa johon putosin, on palstakonteksti, jossa ihminen roolittaa itseään ja muita palstatodellisuuden sisällä. Minun tapauksessani se tarkoittaa sitä, että luin ja ajattelin aloitusta sen valossa, että täällä on tapana yrittää vääntää ateismi uskonnoksi tai opiksi samassa mielessä kuin jokin uskonto on oppi. Suuri osa palstalla kirjoittavista uskovista tekee tätä ja se tosiasia vaikuttaa siihen, miten minäkin luen uskovien kirjoituksia. Ja tässä tapauksessa tämä lukutapa johti minua harhaan. (Esimerkkinä tässäkin ketjussa se, että aloittaja Nedda puhuu jossain kommentissaan "ateismiin uskovista". Tällainen saa sitten ateistin suhtautumaan torjuvasti koko esitettyyn ajatukseen.)
Mutta takaisin aiheeseen. Ateismin filosofia on toki olemassa, vaikka sitä ei ehkä sellaiseksi tunnisteta. Onko ateismin filosofia yksi yhtenäinen oppi? Ei ole, ei sen enempää kuin uskonnonfilosofia on yksi yhtenäinen oppi. Ateismin folsofiaa ei ehkä ole koskaan koottu mihinkään yhteen teokseen tai edes teossarjaan, en tiedä.
Ateismin filosofia sisältää aineksia esim. metafysiikasta, tietoteoriasta, arvofilosofiasta, ontologiasta, moraalifilosofiasta. Aivan kuten uskonnonfilosofiakin.
Nedda toi esiin Michael Martinin teoksen Atheism: A Philosophical Justification. Tokihan tämä on osa ateismin filosofiaa. Katselin teoksen arvostelua netistä ja minusta vaikuttaa siltä, että teos keskittyy esittelemään erilaisia teismi-argumentteja ja esittämään niille vasta-argumentteja. Tällainen on toki osa ateismin filosofiaa, mutta vain osa. Se mikä itseäni vaivaa, on se että en edelleenkään tiedä, mitä itsenäistä filosofista sisältöä ateismilla olisi, joka ei ole argumentointia teismiä vastaan, tai jota ei olisi sisällytetty muihin filosofian osa-alueisiin.
Miltäs nyt kuulostaa?Ahaa, ajattelit ilmeisesti, että ateismille haluttaisiin rakentaa jonkinlainen karsina tai pakkopaita, ja päälle nimilappu "tätä on ateismi". Siihen tungettaisiin sitten kaikki ateismi ja ateistit. Halki-poikki-pinoon, ja sinähän se mörkö on sitten nätisti paketissa. Vai? No, tuollaista monet ateistit pyrkivät tekemään jatkuvasti kristinuskolle ja kristityille tällä palstallakin, omien näkemystensä mukaisesti tietysti :D Molemminpuolistahan se on, mutta ateisteilla paljon runsaampaa, niin jokapäiväistä, ettei sitä yleensä edes noteeraa mitenkään. Joihinkin kristittyihin se ehkä sattuu sopimaankin, toisiin ei. Samoin ateismissa. Nyt on vallalla uusateismi, jossa on omat ajattelu- ja suhtautumistapansa, ja sen alle sitten niputettaisiin helposti kaikki ateismi. Uusateisminkin sisällä on vahvoja yksilöllisiä eroja, samoin jonkin tietyn kristinuskon suuntauksen sisällä.
No, tuo oli tollaista yleistä jorinaa eikä liity oikeastaan aiheeseen muuten kuin että ajattelit, että pakkopaita-filosofiakin haluttaisiin luoda.
Ateismin filosofia on nykyään hajallaan siellä täällä. Sen voisi koota nimikkeen "Ateismin filosofia" alle, ja siitä sitten lähteä tutkimaan eteenpäin monenlaista aiheeseen kuuluvaa. Ehkä se riittäisi omaksi filosofian haarakseen.
Varsinainen asia lienee kuitenkin tuo "en edelleenkään tiedä, mitä itsenäistä filosofista sisältöä ateismilla olisi, joka ei ole argumentointia teismiä vastaan, tai jota ei olisi sisällytetty muihin filosofian osa-alueisiin".
Tuosta muihin filosofian osa-alueisiin sisältymisestä en osaa sanoa ainakaan näin yhtäkkiä mitään, mutta ateismin itsenäisestä sisällöstä sen verran, että katsomuksellinen ateismi on olemassa, koska teismi on niin yleistä. Katsomuksellinen ateismi on reaktio teismiin. Tästä oli jotakin tuossa Wikin "Ateismi"-artikkelissa. Suhde teismiin on siis osa tuon ateismin olennaista sisältöä, sen itsenäistä filosofiaa. Asiaa voi mielestäni verrata siihen, että marxilainen filosofia on olemassa, koska kapitalistinen riisto oli niin yleistä (nykyhetkeen en tässä ota kantaa); se oli tuon filosofian syntysyy. Suhde kapitalismiin on osa tuo filosofian olennaista sisältöä.
Mites sitten sellainen ateismi, joka ei ole ollenkaan katsomuksellista, toisin sanoen jolla ei ole mitään kiinnostusta ottaa kantaa teismiin, vaan joka "vain on"? Ajattelen niin, että jos siitä käytetään nimitystä ateismi (ei-teismi), siinä otetaan sen edustajien puolesta omavaltaisesti kantaa teismiin, määritellään ihmiset ulkoapäin. No, ei tuo sinänsä mitään vakavaa liene, ei minua ainakaan häiritse, vaikka minut määriteltäisiin ei-zarathustralaiseksi, mutta siis jo sana ateismi ilmoittaa suhteen teismiin. Pitäisikö ei-katsomuksellisesta ateismista käyttää jotakin muuta nimitystä kuin ateismi, ja se jäisi jo siitä syystä ateismin filosofian ulkopuolelle? Sen piiriin kuuluvat ihmiset määrittyisivät omien katsomustensa eikä teismin kautta.
Tällaisia tässä nyt tuli mieleen. Taisi tulla pitkä viesti. kris-tit-ty kirjoitti:
Ahaa, ajattelit ilmeisesti, että ateismille haluttaisiin rakentaa jonkinlainen karsina tai pakkopaita, ja päälle nimilappu "tätä on ateismi". Siihen tungettaisiin sitten kaikki ateismi ja ateistit. Halki-poikki-pinoon, ja sinähän se mörkö on sitten nätisti paketissa. Vai? No, tuollaista monet ateistit pyrkivät tekemään jatkuvasti kristinuskolle ja kristityille tällä palstallakin, omien näkemystensä mukaisesti tietysti :D Molemminpuolistahan se on, mutta ateisteilla paljon runsaampaa, niin jokapäiväistä, ettei sitä yleensä edes noteeraa mitenkään. Joihinkin kristittyihin se ehkä sattuu sopimaankin, toisiin ei. Samoin ateismissa. Nyt on vallalla uusateismi, jossa on omat ajattelu- ja suhtautumistapansa, ja sen alle sitten niputettaisiin helposti kaikki ateismi. Uusateisminkin sisällä on vahvoja yksilöllisiä eroja, samoin jonkin tietyn kristinuskon suuntauksen sisällä.
No, tuo oli tollaista yleistä jorinaa eikä liity oikeastaan aiheeseen muuten kuin että ajattelit, että pakkopaita-filosofiakin haluttaisiin luoda.
Ateismin filosofia on nykyään hajallaan siellä täällä. Sen voisi koota nimikkeen "Ateismin filosofia" alle, ja siitä sitten lähteä tutkimaan eteenpäin monenlaista aiheeseen kuuluvaa. Ehkä se riittäisi omaksi filosofian haarakseen.
Varsinainen asia lienee kuitenkin tuo "en edelleenkään tiedä, mitä itsenäistä filosofista sisältöä ateismilla olisi, joka ei ole argumentointia teismiä vastaan, tai jota ei olisi sisällytetty muihin filosofian osa-alueisiin".
Tuosta muihin filosofian osa-alueisiin sisältymisestä en osaa sanoa ainakaan näin yhtäkkiä mitään, mutta ateismin itsenäisestä sisällöstä sen verran, että katsomuksellinen ateismi on olemassa, koska teismi on niin yleistä. Katsomuksellinen ateismi on reaktio teismiin. Tästä oli jotakin tuossa Wikin "Ateismi"-artikkelissa. Suhde teismiin on siis osa tuon ateismin olennaista sisältöä, sen itsenäistä filosofiaa. Asiaa voi mielestäni verrata siihen, että marxilainen filosofia on olemassa, koska kapitalistinen riisto oli niin yleistä (nykyhetkeen en tässä ota kantaa); se oli tuon filosofian syntysyy. Suhde kapitalismiin on osa tuo filosofian olennaista sisältöä.
Mites sitten sellainen ateismi, joka ei ole ollenkaan katsomuksellista, toisin sanoen jolla ei ole mitään kiinnostusta ottaa kantaa teismiin, vaan joka "vain on"? Ajattelen niin, että jos siitä käytetään nimitystä ateismi (ei-teismi), siinä otetaan sen edustajien puolesta omavaltaisesti kantaa teismiin, määritellään ihmiset ulkoapäin. No, ei tuo sinänsä mitään vakavaa liene, ei minua ainakaan häiritse, vaikka minut määriteltäisiin ei-zarathustralaiseksi, mutta siis jo sana ateismi ilmoittaa suhteen teismiin. Pitäisikö ei-katsomuksellisesta ateismista käyttää jotakin muuta nimitystä kuin ateismi, ja se jäisi jo siitä syystä ateismin filosofian ulkopuolelle? Sen piiriin kuuluvat ihmiset määrittyisivät omien katsomustensa eikä teismin kautta.
Tällaisia tässä nyt tuli mieleen. Taisi tulla pitkä viesti.Joo, tuon tapaista ajattelua sitä epäilee ja lopputulemaa että aletaan puhua ateismista uskontona johon ateistit uskovat. Se on kovin lähellä, tuskin edes pinnan alla monilla kirjoittajilla. Sitä on ikäänkuin valmiiksi asennossa torjumaan tuota "ateismiin uskomisen" ajatusta. Ja kyllä, molemminpuolistahan tuollainen on.
Mutta itse asiassa on minusta nyt jotain järkevää hahmotelmaa. Sehän minuakin on kiusannut, että ateismin sisällöksi näyttää putkahtavan aina vaan jotain reaktiivista. Ehkä kaipasin, tai haluaisin ateismin filosofian sisällöksi jotain, joka ei olisi suorassa suhteessa teismiin. Siksikin yritin sovitella materialismia ateismin filosofiaksi, se kun ei ainakaan ole suoraan reaktiivista, vaan tulee toimeen ihan omin voimin.
Mutta tottahan tuo on, että jokainen filosofia syntyy jollain tavoin reaktiona aiempiin filofisiin ajatuksiin. Siinä mielessä on tuskin järkevää toivoa jotain "vapaata" sisältöä ateisminkaan filosofialle. Ehkä se voi rauhassa olla reaktiota teismiin siltä osin, kuin sille reaktiolle löytyy sisältöä.
"Pitäisikö ei-katsomuksellisesta ateismista käyttää jotakin muuta nimitystä kuin ateismi, ja se jäisi jo siitä syystä ateismin filosofian ulkopuolelle?"
Tämä on minusta hyvä kysymys. MInulla ei ole siihen vastausta, mutta sen pohdiskeluhan olisi mitä suurimmassa määrin ateismin filosofiaa.- kris-tit-ty
kaarne kirjoitti:
Joo, tuon tapaista ajattelua sitä epäilee ja lopputulemaa että aletaan puhua ateismista uskontona johon ateistit uskovat. Se on kovin lähellä, tuskin edes pinnan alla monilla kirjoittajilla. Sitä on ikäänkuin valmiiksi asennossa torjumaan tuota "ateismiin uskomisen" ajatusta. Ja kyllä, molemminpuolistahan tuollainen on.
Mutta itse asiassa on minusta nyt jotain järkevää hahmotelmaa. Sehän minuakin on kiusannut, että ateismin sisällöksi näyttää putkahtavan aina vaan jotain reaktiivista. Ehkä kaipasin, tai haluaisin ateismin filosofian sisällöksi jotain, joka ei olisi suorassa suhteessa teismiin. Siksikin yritin sovitella materialismia ateismin filosofiaksi, se kun ei ainakaan ole suoraan reaktiivista, vaan tulee toimeen ihan omin voimin.
Mutta tottahan tuo on, että jokainen filosofia syntyy jollain tavoin reaktiona aiempiin filofisiin ajatuksiin. Siinä mielessä on tuskin järkevää toivoa jotain "vapaata" sisältöä ateisminkaan filosofialle. Ehkä se voi rauhassa olla reaktiota teismiin siltä osin, kuin sille reaktiolle löytyy sisältöä.
"Pitäisikö ei-katsomuksellisesta ateismista käyttää jotakin muuta nimitystä kuin ateismi, ja se jäisi jo siitä syystä ateismin filosofian ulkopuolelle?"
Tämä on minusta hyvä kysymys. MInulla ei ole siihen vastausta, mutta sen pohdiskeluhan olisi mitä suurimmassa määrin ateismin filosofiaa.Tästä asiasta on periaatteessa monenlaista mielessäni, mutta ei nyt irtoa juuri mitään. Se vain tuli mieleen, että kun ateistit ovat täällä tähdentäneet ettei ateisteilla ole välttämättä mitään muuta yhteistä kuin uskon puute jumaliin, ja että kaikki ateistit eivät ole materialisteja (siis eivät usko, että kaikki oleva on viime kädessä materiaa), niin sitä kaikkia ateisteja koskevaa ateismin filosofian sisältöä voi olla mahdotonta löytää. Ainoaksi yhteiseksi tekijäksi jää silloin tuo jumaluskon puute, siis reaktiivisuus. Silloin ateismin filosofian täytyy kai tutkia niitä erilaisia sisältöjä, mitä ateistisissa katsomuksissa on.
Kun olin alkuaikoja tällä palstalla, minua turhautti se kun ateistit kirjoittivat aina vain kristinuskosta, kristityistä, uskonnoista, siis tuota reaktiivista kamaa. Se oli ikävystyttävää. Olisi ollut mielenkiintoista lukea heidän omista katsomuksistaan. Nyt siihen on jo tottunut, että se nyt on täällä tuota samaa jauhamista mitä on. kris-tit-ty kirjoitti:
Tästä asiasta on periaatteessa monenlaista mielessäni, mutta ei nyt irtoa juuri mitään. Se vain tuli mieleen, että kun ateistit ovat täällä tähdentäneet ettei ateisteilla ole välttämättä mitään muuta yhteistä kuin uskon puute jumaliin, ja että kaikki ateistit eivät ole materialisteja (siis eivät usko, että kaikki oleva on viime kädessä materiaa), niin sitä kaikkia ateisteja koskevaa ateismin filosofian sisältöä voi olla mahdotonta löytää. Ainoaksi yhteiseksi tekijäksi jää silloin tuo jumaluskon puute, siis reaktiivisuus. Silloin ateismin filosofian täytyy kai tutkia niitä erilaisia sisältöjä, mitä ateistisissa katsomuksissa on.
Kun olin alkuaikoja tällä palstalla, minua turhautti se kun ateistit kirjoittivat aina vain kristinuskosta, kristityistä, uskonnoista, siis tuota reaktiivista kamaa. Se oli ikävystyttävää. Olisi ollut mielenkiintoista lukea heidän omista katsomuksistaan. Nyt siihen on jo tottunut, että se nyt on täällä tuota samaa jauhamista mitä on.Minua kiusasi aikoinaan aivan sama asia: ateistienkirjoittelu on suuressa määrin reaktiivista ja keskittyy reagoimaan kristinuskoon. Onneksi aivan kaikki kirjoittelu ei ole tuota, kyllä jonkun verran muutakin sisältöä esiintyy. Mutta silloin mennään kyllä useinkin juuri materialismin tai humanismin alueelle.
Olen saanut semmoisen ymmärryksen palstakirjoittelun reaktiivisuudesta, että sillä on historiallinen pohja: yllättävänkin suurella osalla palstan ateisteista on historiallisesti uskonnollinen tausta ja nykyinen ateismi on heillä väkisinkin "reaktiivisessa suhteessa" tuohon historiaan. Itseltäni meni pitkähkö aika tämän ymmärtämiseen, kun asiasta ei suoraan kirjoiteta kovin paljon, cvaan se tulee ilmi lähinnä juuri tuon reaktiivisen kirjoittelun sisällä.
Reaktiivisuus tosin on kahdensuuntaista, uskovilla on sitten omat motiivinsa omaan reaktiivisuuteensa.
"niin sitä kaikkia ateisteja koskevaa ateismin filosofian sisältöä voi olla mahdotonta löytää."
Tämä on se asia ja ajatus, josta minä aloitin vastaamisen tässä ketjussa. Ja josta sain laajennettua ajatustani.
- Frans_2
Filosofiaa tai ei mutta hyvin on Joseph Lewis osannut aisansa esittää jo 55 vuotta sitten.
- oikea_ateisti
Jumalan olemassaolemattomuutta on mahdotonta tieteellisesti todistaa, joten jumalan olemassaolon todistaminen jää uskovaisten harteille!!!!! Näin tiede toimii! Eli tieteellinen lähtökohta on se että jumalaa ei ole olemassa kunnes toisin todistetaan. Filosofian avulla sitä ollaan monesti yritetty todistaa mutta joka kerta toinen filosofi on saanut kumottua jumalan olemassaoloa tukevan teorian.. Elikkäs pallo on nyt teillä uskovaiset. Voisitteko perustella meille tyhmille ateisteille miksi jumala on olemassa jotain tieteellistä menetelmää käyttäen ilman että vetoatte raamattuun yms. Ps. Ateismilla ei ole omaa filosofiaa. Ateismi tarkoittaa vain sitä että ei usko jumalaan. Oikeat ateistit eivät sano että jumalaa ei ole olemassa vaan että jumalan olemassa olon mahdollisuus on AÄÄRETTÖMÄN pieni. Jos sanoo että jumalaa ei ole olemassa, on sekin uskontoa sillä kuten aiemmin mainitsin, jumalan olemassaolemuutta ei voida tieteellisesti todistaa. Sori kun on vähän provo kommentti mutta itseäni otti pattiin keskustelun aloittaneen piiloprovo/tumitseva aloituskommentti!!!!!!
- Nedda-
Yleensä asioihin vastaaminen olisi kokopäiväistä työtä, jos sitä tekisi.
Mutta vastaan vain alkuun. Yleisesti tieteessä tehdään tutkimusta ja esitään niitä asioita, jotka ovat toistettavissa. Tällöin määritellään ne seikat joiden avulla tuloksia voidaan esittää. Ja, kun kriittisesti asiaan suhtauva voi samoin menetelmin päästä samaan tulokseen, on asialla todistusarvoa. Olipa asia sitten todellinen tai kuvitteellinen.
Kysymyksen Jumalan olemisesta tieteellisesti käsittelemiseksi pitäisi ensin määritellä mikä on mittari, jolla asia voidaan todeta. Ja monia muita kriittisiä seikkoja tulisi tarkastella. Tällöin voidaan päätyä myös siihen johtopäätökseen, että kysymystä ei voida käsitellä siten, että siitä saadaan jonkinlainen tulos. Ja se voi merkitä sitä, että ilmiöitä ei osata tulkita tai tutkia. Tai, että juuri sellaista ilmiötä, jota tutkitaan ei ole. Mikään näistä ei kuitenkaan estä, että sellaista olisi, jota ei ole havaittu. Ihminen aisteineen ja tunteineen on harhaanjohtuvissa monien eri seikkojen suhteen ja tähden. - OletVäärässä
"Oikeat ateistit eivät sano että jumalaa ei ole olemassa"
Eli ne, jotka sanovat, ovat teistejä? Jos vaan jätettäisi ne no true scotsmanit teisteille tästedes.
"Jos sanoo että jumalaa ei ole olemassa, on sekin uskontoa sillä kuten aiemmin mainitsin, jumalan olemassaolemuutta ei voida tieteellisesti todistaa"
Yksi mielipide ei voi olla uskonto, teismikään sellaisenaan ei ole. Uskonto on uskomusjärjestelmä, johon sisältyy aina jotain muutakin kuin yksi uskomus. Lisäksi se, että jollakulla on uskonto, ei tarkoita, ettei hän voisi olla ateisti. Uskonnon ei tarvitse sisältää teistisiä jumaluuksia, jolloin se ei välttämättä tee seuraajastaan ei-ateistia eli teistiä. Ateisti voi myös uskoa horoskooppeihin, homeopatiaan, kummituksiin, kuolemanjälkeiseen elämään jne. Eli ateismi ei ole yhtä kuin "uskon vain asioihin, jotka voidaan tieteellisesti todistaa". Ateistin ei myöskään tarvitse uskoa evoluutioon, ikivanhaan Maahan tai alkuräjähdykseen.
Yrität tehdä ateismista paljon monimutkaisempaa kuin se todellisuudessa on. Toivon, että olet kykenevä korjaamaan mielipiteesi, etkä vastaisuudessa väitä vahvoja/positiivisia ateisteja teisteiksi. - oikea_ateisti
Asia on juuri niin kuten sen selitit. Anteeksi minun epäselvästi kirjoitettu ilta provoni! Tuo mitä tarkoitin "oikeilla ateisteilla" oli lähinnä oma radikaali mielipiteeni (oikea ateisti = tälläinen ateistin pitäisi minusta olla). Anteeksi tämä hämmennys. Pakko ihan vaan kysyä sinulta oletko itse vahva ateisti vai de facto ateisti? (jumalan olemassa oloon on hyvin pieni mahdollisuus, mutta elät kuin häntä ei olisi olemassa)
- ettäsillälailla
Nedda- kirjoitti:
Yleensä asioihin vastaaminen olisi kokopäiväistä työtä, jos sitä tekisi.
Mutta vastaan vain alkuun. Yleisesti tieteessä tehdään tutkimusta ja esitään niitä asioita, jotka ovat toistettavissa. Tällöin määritellään ne seikat joiden avulla tuloksia voidaan esittää. Ja, kun kriittisesti asiaan suhtauva voi samoin menetelmin päästä samaan tulokseen, on asialla todistusarvoa. Olipa asia sitten todellinen tai kuvitteellinen.
Kysymyksen Jumalan olemisesta tieteellisesti käsittelemiseksi pitäisi ensin määritellä mikä on mittari, jolla asia voidaan todeta. Ja monia muita kriittisiä seikkoja tulisi tarkastella. Tällöin voidaan päätyä myös siihen johtopäätökseen, että kysymystä ei voida käsitellä siten, että siitä saadaan jonkinlainen tulos. Ja se voi merkitä sitä, että ilmiöitä ei osata tulkita tai tutkia. Tai, että juuri sellaista ilmiötä, jota tutkitaan ei ole. Mikään näistä ei kuitenkaan estä, että sellaista olisi, jota ei ole havaittu. Ihminen aisteineen ja tunteineen on harhaanjohtuvissa monien eri seikkojen suhteen ja tähden.Nedda: kuvitteellinen on kuvitteellinen. Todeksi se ei millään keinolla muutu. Mitä mahdat tarkoittaa.
- a-teisti-ei-kirj
Nedda- kirjoitti:
Yleensä asioihin vastaaminen olisi kokopäiväistä työtä, jos sitä tekisi.
Mutta vastaan vain alkuun. Yleisesti tieteessä tehdään tutkimusta ja esitään niitä asioita, jotka ovat toistettavissa. Tällöin määritellään ne seikat joiden avulla tuloksia voidaan esittää. Ja, kun kriittisesti asiaan suhtauva voi samoin menetelmin päästä samaan tulokseen, on asialla todistusarvoa. Olipa asia sitten todellinen tai kuvitteellinen.
Kysymyksen Jumalan olemisesta tieteellisesti käsittelemiseksi pitäisi ensin määritellä mikä on mittari, jolla asia voidaan todeta. Ja monia muita kriittisiä seikkoja tulisi tarkastella. Tällöin voidaan päätyä myös siihen johtopäätökseen, että kysymystä ei voida käsitellä siten, että siitä saadaan jonkinlainen tulos. Ja se voi merkitä sitä, että ilmiöitä ei osata tulkita tai tutkia. Tai, että juuri sellaista ilmiötä, jota tutkitaan ei ole. Mikään näistä ei kuitenkaan estä, että sellaista olisi, jota ei ole havaittu. Ihminen aisteineen ja tunteineen on harhaanjohtuvissa monien eri seikkojen suhteen ja tähden."Tällöin voidaan päätyä myös siihen johtopäätökseen, että kysymystä ei voida käsitellä siten, että siitä saadaan jonkinlainen tulos."
Meillä onkin tieteessä lukuisia tällaisia kysymyksiä. Näihin kuuluvat esimerkiksi erilaiset mallit multiversumeista. Mutta koska havaintoja ei ole, ei suoria eikä edes epäsuoria eikä vakuuttavaa, ristiriidatonta ja aukotonta teoriaakaan ei minkäänlaista vastausta kysymykseen voida saada. Vastaus on siis: mahdollista mutta emme tiedä asian todellista laitaa.
Mittari jonka perusteella varma vastaus voitaisiin antaa: kyllä elämme multiversumissa olisi kiistaton havainto. Ei enempi, ei vähempi.
"Millaisia varteenotettavia keskusteluja on käyty tai tekstejä laadittu ateismin filosofiasta? "
Ei sellaista olekaan kuin ateismin filosofia.- kjhgfdrtyu
Ateistien historia on ollut petosta 1800-luvulta lähtien.
http://www.kristillinenkirjakauppa.fi/index.php?sid=30003&tuoteid=11276 - Nedda-
Ertert voitko kommentoida Atacille annettuun vastaukseen?
Nedda- kirjoitti:
Ertert voitko kommentoida Atacille annettuun vastaukseen?
"Eräs mahdollisuus tutustua asiaan voi olla Michael Martinin perusteos ateismista "Atheism: A Philosophical Justification"."
Eri filosofioista voi päätyä erilaisiin yksityiskohtiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuo yksityiskohta sisältäisi sen filosofian. Tässä: ateismin filosofinen oikeutus ei tarkota sitä, että se oikeutus kuuluisi ateismiin.
Rautalangasta: se perustelu (ateismille), että jumalista ei ole havaintoja, ei tarkoita, että se peruste kuuluisi ateismiin.- TätäköTarkoitat
Eli ateismi voi olla myös puhdas uskonto?
- TarkkaanOttaen
ertert kirjoitti:
Ei.
Mitä sitten on ateismi, joka perustuu johonkin muuhun kuin siihen, ettei ole havaintoja jumalista?
Jos ateismi on sitä, ettei uskota jumalien olevan olemassa, mutta että tuo uskomus ei perustu havaintoihin, niin eikö se silloin nimenomaan lukeudu huuhaaksi? TarkkaanOttaen kirjoitti:
Mitä sitten on ateismi, joka perustuu johonkin muuhun kuin siihen, ettei ole havaintoja jumalista?
Jos ateismi on sitä, ettei uskota jumalien olevan olemassa, mutta että tuo uskomus ei perustu havaintoihin, niin eikö se silloin nimenomaan lukeudu huuhaaksi?"Mitä sitten on ateismi, joka perustuu johonkin muuhun kuin siihen, ettei ole havaintoja jumalista?"
Ateismi on ateismia riippumatta siitä, miten joku on siihen päätytnyt.
"Jos ateismi on sitä, ettei uskota jumalien olevan olemassa, mutta että tuo uskomus ei perustu havaintoihin, niin eikö se silloin nimenomaan lukeudu huuhaaksi?"
Ei.
"Millaisia varteenotettavia keskusteluja on käyty tai tekstejä laadittu ateismin filosofiasta?"
Eiköhän palsta ole jo pullollaan näitä "erinomaisia" aloituksiasi asiasta.
"Millaisia pääsuuntia niissä on esiintynyt?"
Tämäkin taitaa olla toinen jo aika puhkikulutettu aihe, johon sinulle on jo monet kerrat annettu vastaukset.- Nedda-
Eräs mahdollisuus tutustua asiaan voi olla Michael Martinin perusteos ateismista "Atheism: A Philosophical Justification".
Myös olisin kiinnostunut millaisia eroja ateismin syillä ja seuraamuksilla näkivät eri antiikin kreikan ateististen koulukuntien edustajat?
Monesti asiassa on vaikea päästä näinkään pitkälle. Koska uusateistinen tapa käsitellä ateismia saattaa mahdollisesti sisältää määritteinä sellaisia oletuksia tavasta käsitellä asiaa, että se voi jäädä toteutumatta?
Mikäli joku ateisti oikeasti tahtoo kertoa em. asioista ns. pähkinänkuoressa olisin kiinnostunut asiasta. Olen varsin perusasteella em. ateismin "tyylisuuntien" erojen ja käsitteistöjen suhteen. Siksi olisi mukava, että joku asiaa tunteva voisi valottaa asiaa. käytät taas liian paljon puppupuhetta ja korulauseita.
Osa antiikin ajan filosofeista tuomittiin ateisteina jo pelkästään siksi, että heidän näkemyksenä poikkesi yleisesti sen ajan jumalkäsityksistä. Tai niiden ajateltiin olevan ristiriidassa ja uhka perinteiselle jumaluskolle. Mm. yksijumalaisuutta pidettiin ateismina. Joten siitä kun alkaa kahlaamaan miten paljon erillaisia "ateistisia näkemyksiä" jo pelkästään antiikin Kreikasta mahtoi löytyä, ei tiedon määrä varmasti jätä ketään kylmäksi.
"Arkielämä on opettanut meille, että ateismi antaa mahdollisuuden parantaa ilmiöiden liiallista nonfiguratiivisuutta."
http://www.bbc.co.uk/religion/religions/atheism/history/ancient.shtml- Nedda-
Kirjoituksesi tarkoitus oli esittää, että määritelmä ateismista on osaksi kulttuurisidonnainen. Erilaisissa kulttuureissa, eri aikoina on itse ateistien ja ateismiin uskomattomien käsitykset "ateistisesta sisällöstä" vaihdelleet.
Ja tämä onkin tärkeä seikka.
Ateismia on esiintynyt mm. esim. erilaisina vastavetoina ko. yhteiskuntien yleisesti hyväksytyille jumalkaanoneille. Mutta toki ainoastaan tästä ei ilmiössä ole kysymys.
Uusateistinen käsitys kysymyksestä, kuinka ateismia tulee tulkita, on vain yksi näkemys siitä asioiden kirjosta, mitä ko. asianimikkeen alla olevasta ilmiöstä on nimitetty. Ja kuinka sen ilmeneminen on ymmärretty.
Esihistoriallisen ajan ateismin esineistöä ja ilmenemismuotoja, ei paljoakaan ole, jos ollenkaan tutkittu. Sellaista voidaan esittää ns. puhtaaksi ateismiksi, jossa ihminen tiedostamalla jumaluuksien kieltämisen. Ja toisaalta luonnonlait käsittäen on tullut toimeen tuottaen kulttuuria. Sikäli, kuin sellaisen yhteisön muut ateistiset tai teistiset elementit ovat tuollaisen toiminnan sallineet tai mahdollistaneet?
Kuitenkaan ei voida myöskään sulkea pois mahdollisuutta, ettei tuolloin esilläolleen ateistisen kulttuurin "tuotoksina" ole voinut esiintyä, vaikkapa palvospaikkojen tuhoamisia. Tai vaikka muita sellaisia tekoja, joita nykyään voidaan esittää olevan moraalittomia ihmistä itseään, toisiaan ja vaikkapa luontoa kohtaan. (lauseenlukutaito on tärkeä asia).
Oma pohdintansa alalaji, on niiden seikkojen ja tendenssien ennakointi, jollaisia ateististen kulttuurien ja filosofisien pohdintojen erilaiset rajapinnat voivat mahdollisesti tuottaa? - TurhaumanHuipulla
atac kirjoitti:
Aivan hirveää paskaa...
Voi parvekenaapuria, atac ei tuosta ilman hermosavuja selviä...
TurhaumanHuipulla kirjoitti:
Voi parvekenaapuria, atac ei tuosta ilman hermosavuja selviä...
Onneksi en tarvi.
Nedda- kirjoitti:
Kirjoituksesi tarkoitus oli esittää, että määritelmä ateismista on osaksi kulttuurisidonnainen. Erilaisissa kulttuureissa, eri aikoina on itse ateistien ja ateismiin uskomattomien käsitykset "ateistisesta sisällöstä" vaihdelleet.
Ja tämä onkin tärkeä seikka.
Ateismia on esiintynyt mm. esim. erilaisina vastavetoina ko. yhteiskuntien yleisesti hyväksytyille jumalkaanoneille. Mutta toki ainoastaan tästä ei ilmiössä ole kysymys.
Uusateistinen käsitys kysymyksestä, kuinka ateismia tulee tulkita, on vain yksi näkemys siitä asioiden kirjosta, mitä ko. asianimikkeen alla olevasta ilmiöstä on nimitetty. Ja kuinka sen ilmeneminen on ymmärretty.
Esihistoriallisen ajan ateismin esineistöä ja ilmenemismuotoja, ei paljoakaan ole, jos ollenkaan tutkittu. Sellaista voidaan esittää ns. puhtaaksi ateismiksi, jossa ihminen tiedostamalla jumaluuksien kieltämisen. Ja toisaalta luonnonlait käsittäen on tullut toimeen tuottaen kulttuuria. Sikäli, kuin sellaisen yhteisön muut ateistiset tai teistiset elementit ovat tuollaisen toiminnan sallineet tai mahdollistaneet?
Kuitenkaan ei voida myöskään sulkea pois mahdollisuutta, ettei tuolloin esilläolleen ateistisen kulttuurin "tuotoksina" ole voinut esiintyä, vaikkapa palvospaikkojen tuhoamisia. Tai vaikka muita sellaisia tekoja, joita nykyään voidaan esittää olevan moraalittomia ihmistä itseään, toisiaan ja vaikkapa luontoa kohtaan. (lauseenlukutaito on tärkeä asia).
Oma pohdintansa alalaji, on niiden seikkojen ja tendenssien ennakointi, jollaisia ateististen kulttuurien ja filosofisien pohdintojen erilaiset rajapinnat voivat mahdollisesti tuottaa?"Uusateistinen käsitys kysymyksestä, kuinka ateismia tulee tulkita"
Mistä sinä olet keksinyt, että tuollainen uusateistinen käsitys olisi olemassa? Vai onko kyse ennakkoluuloistasi?
"Ja tämä onkin tärkeä seikka."
Ei ole. Se on ennemminkin historiallinen kuriositeetti. Vähän samaan tapaan kuin jos käsitellään Suomen puolustusvalmiutta, ei ole tärkeä seikka kekisttyä siihen, että viikingit saattavat hyökätä.
- fda
Kuvittelin jo että olet päässyt tuon älyttömän yksinkertaistamisen yli viime keskustelumme jälkeen, mutta näköjään junnaat paikallasi.
- kjhgfdqwert
Sinun taas pitäisi pyytää jotakuta ymmärryskykyistä avuksesi, tosin epäilen ettei piirissäsi sellaisia löydy.
- fda
kjhgfdqwert kirjoitti:
Sinun taas pitäisi pyytää jotakuta ymmärryskykyistä avuksesi, tosin epäilen ettei piirissäsi sellaisia löydy.
Klikkaa alotusviestissä ja siihen kommentoi tai kommentoi lainaten, sinnehän se oli menossa.
Vaikka ateismin filosofiaa ei ole olemassa, niin ateismista täytyy seurata jotain maailmankuvallisia johtopäätöksiä, jotka vaikuttavat ateistien omasksumiin filosofioihin.
Ensimmäinen johtopäätös on tietysti se, että teistiset filosofiat joutuu hylkäämään. Ainakin siinä mielessä, että omaksuisi ne maailmanselityksinä. Toisaalta monet ateistit ovat omaksuneet ja hyväksyneet esim. kristinuskon kulttuurisena kehyksenä, vaikka eivät pidä totena sen ydinsanomaa ja maailmankuvaa. Tämä selittää sen, että niin suuri osa ev.-lut- kirkon jäsenistä on faktisesti ateisteja.
Luulisin, että ainakin Suomessa ateistinen "filosofiset valinnat" juontuvat siitä, miten on päädytty ateisteiksi. Palstalla olen törmäönnyt kahteen polkuun: toiset ovat aina olleet ateisteja, toiset ovat joutuneet luopumaan uskostaan sisäisen prosessin kautta.
Minusta tämä voisi vaikuttaa siihen, millaisiin maailmanselityksiin tai filosofioihin päädytään.
Minusta kuitenkin tuntuu, että ateistilla ei ole paljon vaihtoehtoja jonkunlaisen materialistisen maailmanselityksen lisäksi. Materialismista on kuitenkin siitäkin paljon eri versioita. Esim. animismi on mahdollinen filosofia/uskonto/maailomankäsitys ateistille, koska animismi ei automaattisesti sisällä oletusta jumalista.m Tuntuu kuitenkin siltä, että suurin osa ateisteista hylkää kaikenlaiset uskonnolliset ja yliluonnolliset selitykset yhdellä kertaa jumalien lisäksi.
Joten mitä muuta meillä lopulta on kuin materialismi ja sen päälle rakentuvat ajattelutavat/selitykset?- Nedda-
Eipä tähän ole paljoa lisäämistä. On kuitenkin ehkä vielä niin, että on olemassa kulttuurinen ateismi, joka pyrkii marginaalistamaan teistisen käsityksen maailmasta. Sekä tekemään teismeistä yhdenveroiset niiden kaikkien kesken siten, että jokaisen erilaisen teismin ihmisyyttä vahingoittavat puolet pyritään yleistämään koskemaan jokaista teismiä. Näin ei tietenkään asianlaita ole, vaan erilaisten asioiden hyödyiksi tai haitoiksi koettavat seikat eroavat toisistaan. Sensijaan on ehkä mahdollista luoda paletti, jolla asioita voidaan yhteismitallistaa, kun tiettyjä seikkoja käsitellään. Tällöin niiden eripuolia voidaan käsitellä objektiivisesti.
Mitä taas tulee tuohon em. kulttuuriseen ateismiin, niin mielestäni sensuhteen ei voida olla esittämättä kysymystä, mikä on se voima, joka tuo esille ajatusta ateismista? Koska tiede se ei ole sentähden, että se sulkee kysymyksen siitä ulkopuolelleen, ehkä filosofisia pohdintoja lukuunottamatta?
Lisäksi tietysti edustan erilaista näkemystä sensuhteen, että ateismilla ei olisi olemassa filosofioita sen syistä, merkityksistä jne. Ateismin filosofiat tulevat esille niiden ateististen ja ei ateististen yksilöiden ja yhteisöjen kautta, jotka esilläpitävät ja käsittelevät kysymystä ateismin luonteesta. Eli sikäli ateismilla olisi mahdollisuus olla tieteellisellisen keskustelun ja depatin alla tutkimuksena siitä, mistä ko. ilmiössä on kysymys? Nedda- kirjoitti:
Eipä tähän ole paljoa lisäämistä. On kuitenkin ehkä vielä niin, että on olemassa kulttuurinen ateismi, joka pyrkii marginaalistamaan teistisen käsityksen maailmasta. Sekä tekemään teismeistä yhdenveroiset niiden kaikkien kesken siten, että jokaisen erilaisen teismin ihmisyyttä vahingoittavat puolet pyritään yleistämään koskemaan jokaista teismiä. Näin ei tietenkään asianlaita ole, vaan erilaisten asioiden hyödyiksi tai haitoiksi koettavat seikat eroavat toisistaan. Sensijaan on ehkä mahdollista luoda paletti, jolla asioita voidaan yhteismitallistaa, kun tiettyjä seikkoja käsitellään. Tällöin niiden eripuolia voidaan käsitellä objektiivisesti.
Mitä taas tulee tuohon em. kulttuuriseen ateismiin, niin mielestäni sensuhteen ei voida olla esittämättä kysymystä, mikä on se voima, joka tuo esille ajatusta ateismista? Koska tiede se ei ole sentähden, että se sulkee kysymyksen siitä ulkopuolelleen, ehkä filosofisia pohdintoja lukuunottamatta?
Lisäksi tietysti edustan erilaista näkemystä sensuhteen, että ateismilla ei olisi olemassa filosofioita sen syistä, merkityksistä jne. Ateismin filosofiat tulevat esille niiden ateististen ja ei ateististen yksilöiden ja yhteisöjen kautta, jotka esilläpitävät ja käsittelevät kysymystä ateismin luonteesta. Eli sikäli ateismilla olisi mahdollisuus olla tieteellisellisen keskustelun ja depatin alla tutkimuksena siitä, mistä ko. ilmiössä on kysymys?"On kuitenkin ehkä vielä niin, että on olemassa kulttuurinen ateismi, joka pyrkii marginaalistamaan teistisen käsityksen maailmasta. "
Mahdollisesti noin on. Silloin on ehkä kyse ilmiöstä, jota uskovat kutsuvat uusateismiksi? Mutta ei sen ateismi eroa mitenkään muusta ateismista, vaan se on, kuten itsekin sanot, kulttuurinen ilmiö omine tavoitteineen.
Olisiko mahdollista, että vastedes alettaisiin puhua ateistisista filosofioista - ateismin filosofian sijasta? Uskoisin, että silloin itse asian käsittely etenisi paremmin eikä kenenkään tarvitsisi hakata päätään seinään.- Nedda-
kaarne kirjoitti:
"On kuitenkin ehkä vielä niin, että on olemassa kulttuurinen ateismi, joka pyrkii marginaalistamaan teistisen käsityksen maailmasta. "
Mahdollisesti noin on. Silloin on ehkä kyse ilmiöstä, jota uskovat kutsuvat uusateismiksi? Mutta ei sen ateismi eroa mitenkään muusta ateismista, vaan se on, kuten itsekin sanot, kulttuurinen ilmiö omine tavoitteineen.
Olisiko mahdollista, että vastedes alettaisiin puhua ateistisista filosofioista - ateismin filosofian sijasta? Uskoisin, että silloin itse asian käsittely etenisi paremmin eikä kenenkään tarvitsisi hakata päätään seinään.On mahdollista keskustella ateistisista filosofioista, joka onkin hyvä spesifisoitaessa asioita. Ajatus ateismin filosofiasta pitää sisällään kaikki edellämaitut erilaiset näkemykset ateismista.
Uusateismia sanana itsenään tärkeämpi on ehkä sen vaikutusala ja sen merkityksien analysointi. Koska näyttää siltä, että monet ateismin ja sen rajapintojen piirissä tapahtuneet kokeilut lysenkolaisuudesta lähtien kielletään siten, että ne olisivat olleet osa ateismin kirjoa. Vaikka ne sikäli edustavatkin samaa uusateistista ajatusta, että pöytä on tyhjä. Ja, että menneisyyden tiedoille voidaan antaa niille nykyisyyteen soveltuva selitys. Tai olla huomiomatta niiden avulla saatua kehitystä.
Tällöin on mahdollista mm. se, että väärillä menetelmillä toimien mahdollisesti löydettyä positiivista sattumaa voidaan kutsua "tieteelliseksi menestykseksi". Nedda- kirjoitti:
On mahdollista keskustella ateistisista filosofioista, joka onkin hyvä spesifisoitaessa asioita. Ajatus ateismin filosofiasta pitää sisällään kaikki edellämaitut erilaiset näkemykset ateismista.
Uusateismia sanana itsenään tärkeämpi on ehkä sen vaikutusala ja sen merkityksien analysointi. Koska näyttää siltä, että monet ateismin ja sen rajapintojen piirissä tapahtuneet kokeilut lysenkolaisuudesta lähtien kielletään siten, että ne olisivat olleet osa ateismin kirjoa. Vaikka ne sikäli edustavatkin samaa uusateistista ajatusta, että pöytä on tyhjä. Ja, että menneisyyden tiedoille voidaan antaa niille nykyisyyteen soveltuva selitys. Tai olla huomiomatta niiden avulla saatua kehitystä.
Tällöin on mahdollista mm. se, että väärillä menetelmillä toimien mahdollisesti löydettyä positiivista sattumaa voidaan kutsua "tieteelliseksi menestykseksi".Ihan kaikkea en taaskaan ymmärtänyt, mutta keskityn siihen minkä ymmärsi.
Tuollaisessa laajassa mielessä, jonka tässä esität, ateismin filosofian voisi ehkä kirjoittaa. MAinitsit aiemmin Martinin teoksen "Atheism: A Philosophical Justification". Ehkäpä se ateismin filosofia on esitelty tuossa? Onko siinä muuta kuin argumentteja teismiä vastaan?
- ettäsillälailla
Onko teismistä keskusteleminen tieteellistä? Aina oletetaan että teismi on se ainoa oikea lähtökohta kaikelle keskustelulle.Ainakin teistit ovat aina otaksumassa niin. Ja ateismi on se jonka täytyy jotenkin puolustaaa itseään. Kuitenkin teismi on juuri se, jossa uskotaan kuvitteellisiin jumaliin? Millä ja miten ne jumalat on todistettu olevan olemassa? Vai onko niin,että niitä jumalia ei tarvitsekaan todistaa olevan olemassa? ja kun minä vaadin todisteita jumalista, minun sanotaan pilkkaavaan olematonta jumalaa? Miksi näin? No. tulipas sillisalaattia
- Nedda-
Jumaluusoppi voidaan samoin, kuin oppi jumalattomuudesta jakaa moneen eri tekijään, joita voidaan tutkia tieteellisestikin. Niitä voivat olla vain muutamina esimerkkeinä, em. asioiden historialliset kontekstit, psykososiaaliset vuorovaikutuksen ihmisyksilöihin ja joukkoihin jne. Molemmat, niin ateismi, kuin teismi soveltuvat samoilla menetelmillä tutkittaviksi. Seremoniallisista teismeistä voidaan mainita mm. erilaisissa kirkoissa suoritettavat toimitukset, samoinkuin yksilöiden yksityiselämässä suorittamat ritualismin muodot. Seremoniallisesta ateismista voidaan esittää esimerkkinä esim. Neuvostoliitossa tapahtunut ateistinen valistus lastentarhasta, elinkausiriittien kautta yliopistoissa tapahtuneeseen tieteelliseen ateismintutkimukseen.
Samoin on olemassa monenlaisia nykyisissäkin yhteiskunnissa ateisteille yhteisiä mm. elinkausiriittejä. - ettäsillälailla
Saako kysyä, miten olet oppinut kirjoittamaan tuolla lailla sanomatta silti yhtään mitään?
ettäsillälailla kirjoitti:
Saako kysyä, miten olet oppinut kirjoittamaan tuolla lailla sanomatta silti yhtään mitään?
Nedda kai yrittää tehdä jonkinlaista sosiologiparodiaa.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 59778
Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel111763- 43636
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla212565- 40516
- 76513
- 51508
- 22496
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k82473Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai37470