Sähkö on tänään ennätyskallista

tuulivoimalat eivät tuota juuri mitään

Pörssisähkö maksaa tänään Suomessa paljon enemmän kuin Ruotsissa, ja varsinkin aamun tunnit olivat järkyttävän kalliita: 200-250 euroa megawattitunnilta, Talouselämä kertoo. Osasyynä on tuulivoiman tukien aikaansaama markkinavääristymä.


Kun Suomen aamupäivän kuuden tunnin keskihinta on yli 210 euroa megawattitunnilta, Ruotsin keskeisillä hinta-alueilla hinta on 58 euroa megawattitunnilta. Suomen ja Ruotsin välinen ero on siis 262 prosenttia Suomen tappioksi.

Talouselämän mukaan hurjalle hintaerolle on muutama selitys liian vähäisen Suomen ja Ruotsin välisen siirtokapasiteetin lisäksi.

Ensinnäkin sähkön kulutus Suomessa on tänään ennätyskorkealla. Aamulla kulutus oli reippaasti yli 14 000 megawattituntia usean tunnin ajan.

Toisekseen Suomen oma tuulivoima on alamaissa ja tuuli tarjoaa aamulla vain murto-osan tuulisähköä siitä kapasiteetista, mitä olisi laskennallisesti tarjolla.

Kolmanneksi pakkaset hyydyttävät myös vesivoiman tuotantoa, koska tuotanto hidastuu virtausten laskiessa ja vesistöjen jäätyessä.

Tänään on siis juuri sellainen päivä, millaisista tuulivoimatukien kriitikot ovat puhuneet: tyyni pakkaspäivä, jolloin kaikki kapasiteetti olisi tarpeen, mutta myllyt eivät pyöri.

Uusiutuvien energiamuotojen tukien seurauksena on, että tuuli- ja aurinkosähkö yhdessä päästökaupan kanssa tekevät muista sähkön tuotantomuodoista kannattamattomia, koska ne eivät pärjää kilpailussa tuetuille tuotantomuodoille. Kylminä, tyyninä talvipäivinä tuotantokapasiteetti loppuu kesken, kun tukien vääristämillä markkinoilla ei kannata investoida voimaloihin, jotka tuottavat sähköä aina kun tarvitaan.

Taas uusi tuulivoimalle räätälöity tukipaketti
Toinen Talouselämän juttu tänään käsitteli juuri tätä ongelmaa. Talouselämän mukaan keskustalaisen ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ajama satojen miljoonien eurojen uusiutuvan energian tukipaketti ei olekaan teknologianeutraali. Hallituksen eduskunnalle marraskuussa antamalla uudella lailla on tarkoitus luoda tarjouskilpailuun perustuva, uusiutuvaa sähköntuotantoa edistävä tuki, jonka pitäisi olla ”teknologianeutraali”.

Kriitikoiden mukaan laki on kuitenkin räätälöity tuulivoiman tukemiseen.

Lakiesityksen perusteluissa sanotaan, että sen soveltamisalaan kuuluisivat sähkön tuotannossa merkitykselliset uusiutuvat energialähteet, ”lukuun ottamatta vesivoimaa”.

Rajauksesta joutuisi Talouselämän mukaan kärsimään taloudellisesti Kemijoki Oy, joka haluaa rakentaa 44 megawatin vesivoimalan Kemijoen Sierilänniemeen. Voimala tuottaisi vuodessa 155 gigawattituntia sähköä.

Voimayhtiö on valmistellut Sierilän rakentamista jo kymmenisen vuotta, ja hankkeen vesi-, ympäristö- ja muut luvat ovat kunnossa. Lopullinen investointipäätös on kuitenkin viipynyt, koska sähkön hinta on niin alhainen, ettei laitoksen kannattavuudesta ole varmuutta, Talouselämä kertoo.

Yksi syy sähkön alhaiselle markkinahinnalle on Talouselämän mukaan juuri tuulivoimalle aiemman syöttötariffijärjestelmän mukaan maksettava 83,5 euron takuuhinta megawattitunnilta, kun sähkön markkinahinta on ollut viime vuosina 30-35 euroa megawattitunnilta. Järjestelmä maksaa valtiolle eli veronmaksajille kolme miljardia euroa ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.