Jumala ei ole satuolento

"Jumala on selitys kaikelle olevaiselle ja kaikelle, joka on alkanut olla."

Se on älyllisesti laiskojen selitys, joka ei selitä oikeastaan mitään.

Jumalia palvottiin jo silloin, kun satuolennoista ei ollut pitkiin aikoihin vielä tietoakaan. Se on merkittävin ja voimakkain asia ikinä, mutta tietysti ihminen muuttaa jumalkäsitettä jatkuvasti. Evo- ja kretupalstoilla on siitä rankkaakin esimerkkiä. On se Jumala sellainen asia, että vaikka en ole kirkkoihmisiä, enkä pahemmin käsiänikään risti, niin aina se on ollut tunteena ja ajatuksena osa minua. Kun erosin kirkosta, niin silloin se alkoi tuntua entistä voimakkaampana. Mielenkiintoistahan tämä on ollut uskoa Jumalaan ilman valmiiksi saneltuja oppeja ja johdatuksia. Se on sellaista sanatonta uskoa ja tuntuu jotenkin paljon aidommalta.

"Jumala ei selvästi mene samaan luokkaan esimerkiksi joulupukin, hammaskeijun, menninkäisten ja maahisten kanssa"

Menevät täysin samaan luokkaan. Kuten hammmaskeiju ja maahinen, myös jumalat ovat ihmisten keksimiä mielikuvitusolentojaj a näitä jumaliahan ihminen on keksinyt vuosien saatossa jo noin puoli miljoonaa erilaista.

"Sen sijaan ihmisiä, jotka ovat alkaneet aikuisiällä uskoa Jumalaan, on vaikka kuinka paljon"

Aivan kuten on aikuisia jotka uskovat horoskooppeihin, astrologiaan, telepatiaan, alieneihin sekä tulevat huijatuksi nigerialaiskirjeillä. Valitettavasti ikä ei tuo automaattisesti kykyä rationaalliseen ja kriittiseen ajatteluun, jossa uskomus on perusteltu ja jossa uskomus perustuu todellisuudessa havaittuihin asioihin.

Sä syöt toisten oksennukset ja oksennat ne sitten ominasi. Vaadimme parempia jeesustrolleja! Missä on esim. Bebebebe? Ei kai se vain ole kuollut? 🤪

"Jumala ei selvästi mene samaan luokkaan esimerkiksi..."

Ahaa! Olet siis kokeillut asiaa myös kännissä ja havainnut, että silloin ne menevät samaan luokkaan. No jonkinlaisessa pöhnässä ne jumalat on täytynyt keksiäkin. Eivät tosiaan ole selväpäisen puuhaa.

>>Jumala on koko perimmäinen todellisuus ja paras vastaus kysymykseen ''miksi on olemassa jotain sen sijaan ettei olisi mitään?''<<

Ei ole, vaan on vain harhaista logiikkaa, jonka mukaan on ns. alkusyy.

"Sen sijaan ihmisiä, jotka ovat alkaneet aikuisiällä uskoa Jumalaan, on vaikka kuinka paljon."

En usko. Uskonnon siemen kylvetään kulttuurissamme viattomiin lapsenmieliin jo varhaisiällä. Sitten se voi jäädä vuosiksi lepovaiseen, kunnes jonkun kriisin tai muun vastuskyvyn alenemisen johdosta tämä lapsena itämään jäänyt usko äityy taas akuuttiin vaiheeseen ja näkyvät oireet alkavat ehkä pahempina kun ne koskaan olivat.

Mutta maahisiin, peikkoihin, koti- , talli- , riihi- jne. tonttuihin uskoi menneonä aikoina moni aikuinen.

Ihmiset palvoivat lukemattomia jumalia, henkiä, esi-isien henkiä, toteemieläimiä...

Kyllä Jumala menee samaan kastiin muiden mielikuvituskavereiden kanssa.

Jumala on. On enemmän todisteita se puolesta, kuin sitä vastaan. Itse en enää 'usko', tiedän.

"Jumala ei selvästi mene samaan luokkaan esimerkiksi joulupukin, hammaskeijun, menninkäisten ja maahisten kanssa."

Olen samaa mieltä. En ole koskaan kuullut ketään tapetun joulupukin, hammaskeijun, menninkäisten tai maahisten takia.

Mutta paljonko on tapettu ja tapetaan Julmalan nimeen?

Kristittyjen jumala on satuolento. Voit kysyä asiaa vaikka joltain Hindulta.

Ihminen saadaan uskomaan vaikka pyhään PEPSI tölkkiin.

Kun ihminen uskoo johonkin tiettyyn satuolentoon, silloin se lakkaa olemasta hänelle satuolento. Eihän hän muuten siihen uskoisi.

Nyt sä vasta vitsin murjaisit vai oliko mielessäsi jokin trollaus!

"Sen sijaan ihmisiä, jotka ovat alkaneet aikuisiällä uskoa Jumalaan, on vaikka kuinka paljon."

Sitä olen miettinyt miten tämä voi olla mahdollista. Jumalaan ei voi uskoa "aikuisten oikeasti" kuin joku järkensä täydellisesti menettänyt kahjo!

Voin jollakin tavoin vielä ymmärtää että joku uskoo menninkäiseen, tonttuihin tai joulupukkeihin vielä aikuisiälläkin ja uskottelee sitä lapsilleen, mutta en sitä että joku vielä aikuisiällä pitää totuutena/ainoana totuutena maailmassa jotakin jumalaa johon kaikkien muidenkin pitäisi uskoa niin sitä ajatuksena en voi millään hyväksyä!

Joh.15:1 Biblia (1776) Minä olen totinen viinapuu, ja minun Isäni on peltomies.

"Jumala" on n. 30 000 vuotta sitten syntynyt käsite. Sitä keksitty yhdessä yössä tai viinipäissään, vaan se muodostui vähitellen. Ihmisellä nät on "aina" ollut taipumus katsella ylöspäin miettiessään suuria kysymyksiä. "Satuolento" nimityksen merkitys on vain ja ainoastaan olla uskovaisia halveksiva. Koska keskusteluryhmissä kaikilla ei ole normaalia aivokapasiteettia, eikä normaalin tason sivistyneisyyttä, omaa "paremmuuttaan" pitää aina terästää vittuilulla, koska normitason keskustelussa loppuu äly. Nämä tollot eivät kykene keskittymään itse aiheeseen, vaan kokevat primitiivistä tarvetta hyökätä keskustelijoiden kimppuun, koska yrittävät välttää "häviämistä", joka aiheuttaa väistämättömästi peppukipuja. Joulupukkikaan ei ole satuolento, vaan ko. hahmo perustuu ihan oikeaan ihmiseen. Pyhään Nikolaukseen.

Ateisteilla on suuri tarve huutaa päälle (törkeyksiäkin), sillä hekin tietävät, että Jumala on asia, jonka olemattomuutta eivät voi koskaan todistaa. Kyse on heilläkin tiedon sijaan uskomisesta.

Tässähän on kyse uskosta. Uskotaan, että jumala on olemassa. Ei sillä ole mitään tekemistä todellisuuden ja reaalimaailman kanssa.

Jos tarkastelemme kymmentä käskyä niin Raamatun Jumala myöntää, että on olemassa muitkin jumalia.
Käsky n:o 1 "
1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia"
Lausuma kuulostaa suorastaan mainokselta. Eli pysy tämän joukkueen fanittajana niin silloin voita sen mitä ilmeisesti odotat eniten - iänkaikkista elämää.
No iänkaikkinen elämä olisi siitä hyvä juttu , että asuntolainan maksuaika voisi olla vaikka 500 vuotta jolloin kk-erä olisi pieni varsinkin nyt kun korot ovat matalia.

Jumala on juutalaisille nimi ja kielioppi sekä kaikki sanaluokat.
Jumala on kristityille adjektiivi eli hyvä, oikeudenmukainen, totuudellinen.
Jumala on hinduille verbi eli tekijä ja kaikena aikaansaaja.
Jumala on muslimeille tai avesta-uskoisille substantiivi eli pohjimmainen materia.
Jumala on eräille prepositio. Ja adverbi ja niin edelleen.

Uskovan mielestä hänen jumalansta ei ole satuolento, koska hänen jumalansa on oikeasti olemassa. Mutta kun uskovalta pyytää todisteita siitä, että kyseinen olento olisi oikeasti olemassa, niin mitään ei koskaan löydy. Eli kyseessä on puhdas uskomus keksittyyn mielikuvitusolentoon. Ja näin ollen kyseinen jumala menee tietenkin täsmälleen samaan kastiin kuin kaikki muutkin keksityt mielikuvitusasiat, joiden olemassaolosta ei ole olemassa mitään todisteita.

Väitteet että "kaikki todistaa jumalasta" tai "todisteet ovat yliluonnollisia" ovat pelkkiä uskonnollsia näkemyksiä, jotka eivät perustu millekään todennettavalle, eli pelkkiä perusteettomia väitteitä tyhjän päällä. Sellaisia perusteettomia väitteitä ei kenenkään tarvitse edes yrittää kumota, eihän mitään kumottavaa tietoa ole edes esitetty, vain mielipiteitä. Uskova vain on sitä mieltä, että hänen jumalansa ei ole satuolento. Okei, todisteet? Ei ole mitään. No se siitä.

Mooses oli uskomaton pakinoitsija, joka nauroi partaansa, koska hänen sähköparranajokoneeseensa ei vielä ollut keksitty sähköä.

ainaski jolupukki tuo lahjoja

"Jumala ei selvästi mene samaan luokkaan esimerkiksi joulupukin, hammaskeijun, menninkäisten ja maahisten kanssa."

Jos puhutaan tietoteoreettisista luokista, niin yliluonnolliseksi väitetyt olennot kuuluvat samaan luokkaan. Joten vastakkainen väitteesi on selvästi väärä.

"En tiedä yhtäkään ihmistä joka olisi aikuisiällä alkanut uskomaan joulupukkiin tai hammaskeijuun."

Nyt sotket tiedon ja uskomukset keskenään. Yliluonnollisiin olentoihin voi olla ihmisillä uskomuksia, kuten erilaisiin jumaliin on monissa uskonnoissa, mutta se ei vaikuta tietoomme niistä sen enempää kuin menninkäisiin tai maahisiinkaan koskeviin uskomuksiin (siis siihen, ettei jälkimmäsiin uskota).

Sitä paitsi väitteesi pätee vain nykyaikana, koska keskiajalla oli tavanomaista uskoa vielä maahisiin tms. olentoihin.

Jumalat siis selvästi ovat samassa luokassa tietoteoreettisesti kuin mainitut kuvitellut olennot. Tämä toteamus ei tietenkään estä muodostamasta niihin uskomuksia tai asennetta, ettemme tiedä niistä mitään (agnostismi).

Jeesus ei syntynyt jouluna, vaan huhtikuussa
Me uskomme, että huhtikuun 6. päivä oli Jeesuksen Kristuksen syntymäpäivä, kuten on mainittuna jo lainatussa, nykyisen armotalouden aikana annetussa ilmoituksessa (LK 20:1, vrt. 21:3), jossa mainitaan ehdottoman selvästi, että tuona päivänä Herran lihaan tulosta oli kulunut täydet tuhat kahdeksansataa kolmekymmentä vuotta. Myönnämme, että tämä hyväksyminen perustuu uuteen ilmoitukseen eikä sitä missään mielessä esitetä kronologisen tutkimuksen tuloksena. Uskomme, että Jeesus Kristus syntyi Juudean Beetlehemissä 6. huhtikuuta vuonna 1 eKr. (Apostoli James E. Talmage suositussa teoksessaan Jeesus Kristus, s. 72) [Apostoli on mormonikirkossa "Kristuksen erityinen todistaja".]
Veljeni ja sisareni, emme tänään juhli ainoastaan kirkon järjestämisen 150-vuotispäivää, vaan myös suurinta tapahtumaa ihmiskunnan historiassa sitten Kristuksen syntymän tänä päivänä 1980 vuotta sitten. Tänään on pääsiäissunnuntai. (Presidentti, profeetta Spencer W. Kimball, kirkon yleiskonferenssissa sunnuntain aamupäiväkokouksessa 6.4.1980, ks. esim. Ensign toukok. 1980, s. 54.
Lähde: http://www.mormonismi.net/artikkelit/neitsyt1.shtml

Kun yhtään luin tekstiäsi niin vahvistui vaan entisestään se että uskominen jumalaan pitäisi lukea sairausluokituksessa!

Aloittaja siis yrittää todistella jumalaansa sillä, että on olemassa typeryksiä, jotka aikuisiälläkin vielä ovat houkuteltavissa humpuukiin ja aivopestävissä. On henkisesti epävakaita sekopäitä, jotka hurahtavat helposti älyttömyyksiin. Tooodella mainiota...

Lisäksi aloittaja itse vielä tulee ilmaisseeksi, miksi nimenomaan jumalaan hurahdetaan, mutta menninkäisiin ja hammaspeikkoihin ei. Juuri siksi, koska noilla olennoilla ei yritetä antaa selitystä aikuista askarruttaviin olemassaolon- ja elämän tarkoituksen kysymyksiin. Jumalalla pyritään antamaan niihin näennäinen vastaus, joka tyydyttää tarpeeksi typerää, tai epätoivoista ja sekopäistä yksilöä.