Parkour

Moi

Elikkä, kuinka moni on kuullut kyseisetä lajista ja luokittelisitteko sen extreme lajiksi?

15

2766

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • make

      Ei se oo urheilua, aika erikoista meininkiä. Ihan mageeta.

      • Moi

        kyllä se jonkinmoista urheilua on, juostaan ympäri kaupunkia, kiipeillään ja pompitaan.


      • make
        Moi kirjoitti:

        kyllä se jonkinmoista urheilua on, juostaan ympäri kaupunkia, kiipeillään ja pompitaan.

        Sitähän pennut ovat aina tehneet, nyt siitä on tullu vaan vakavasti otettu harrastus. Enkä yhtään ihmettelis vaikka 'lajissa' vielä mm-kisatkin järjestettäisiin, kyllähän niitä kisoja pidetään mitä ihmeellisimmissä lajeissa. Tosin usein huumorimielessä, onneksi.


      • skeptikko
        make kirjoitti:

        Sitähän pennut ovat aina tehneet, nyt siitä on tullu vaan vakavasti otettu harrastus. Enkä yhtään ihmettelis vaikka 'lajissa' vielä mm-kisatkin järjestettäisiin, kyllähän niitä kisoja pidetään mitä ihmeellisimmissä lajeissa. Tosin usein huumorimielessä, onneksi.

        http://www.parkour.fi

        parkourissa ei voi kisailla koska ei ole mitään kisailtavaa. Tämä laji ei ole mitään "kivaa olen maailmanmestari" tyylinen laji vaan jokainen saa miettiä oman tyylinsä ja nopeutensa. Tärkeintä on liikunnan riemu.


      • Big
        skeptikko kirjoitti:

        http://www.parkour.fi

        parkourissa ei voi kisailla koska ei ole mitään kisailtavaa. Tämä laji ei ole mitään "kivaa olen maailmanmestari" tyylinen laji vaan jokainen saa miettiä oman tyylinsä ja nopeutensa. Tärkeintä on liikunnan riemu.

        samaa mieltä.


      • traceurr
        make kirjoitti:

        Sitähän pennut ovat aina tehneet, nyt siitä on tullu vaan vakavasti otettu harrastus. Enkä yhtään ihmettelis vaikka 'lajissa' vielä mm-kisatkin järjestettäisiin, kyllähän niitä kisoja pidetään mitä ihmeellisimmissä lajeissa. Tosin usein huumorimielessä, onneksi.

        ''Sitähän pennut ovat aina tehneet, nyt siitä on tullu vaan vakavasti otettu harrastus. Enkä yhtään ihmettelis vaikka 'lajissa' vielä mm-kisatkin järjestettäisiin, kyllähän niitä kisoja pidetään mitä ihmeellisimmissä lajeissa. Tosin usein huumorimielessä, onneksi. ''

        Hmm, kisoja tässä lajissa ei tule, (ainakaan toivottavasti).


      • Anonyymi

        Juu juoksee, hyppii, ylityksiä ja temppuja juuuu ei todellakaan urheilua


    • Löka

      Yleensä parkourin harrastajat ovat aika kömpelöitä keskitason ihmisiä, joiden akrobatiataidot eivät riitä kovin kummoisiin liikkeisiin. Tuonhan voit todeta etsimällä käsiisi suomen parhaat parkourvideot netistä ja katsomalla millaista materiaalia he ovat videoilleenkin kelpuuttaneet.

      Eipä silti, ei se lajin hauskuutta vähennä millään lailla onko se extremeä vai ei, itse pidän yhä aikuisenakin kiipeilemisestä valtavasti, vaikkei sitä parhaalla tahdollakaan voi sanoa extremeksi - ellei sitä sitten harrasta joku reikäpää ilman turvavälineitä.

      Pääpointtihan kaikessa harrastamisessa pitää olla se että harrastajalla itsellään on kivaa eikä se onko se extremeä, chick, in, kallista, cool, tms.

      • Granit

        Parkourin ideahan on (minun ajatuksissani) nähdä kaikessa mahdollisessa liikkumisessa haasteita, ja ylittää niitä omien taitojen mukaan. Mitä vähemmän taitoa sitä enemän haasteita, tosin haasteet eivät lopu koskaan. Pituushypyssä vaikkapa ainoa raja, joissa hasteiden ilmeneminen loppuu, on se kun ei enää ponnistuksen jälkeen tule alas. Jokaiseen suoritukseen voi lisätä vauhtia. Siihenkin on rajana omat maximaaliset rajat. Perusvaulttia voi harjoitella kunnes aita jonka ylittää on taivaissa ja herra trasööri jäätyy/pamahtaa/tukehtuu kuoliaaksi.

        Homma on siis siinä, miten haluat parkourata. Haluatko jyystää aina samoja temppuja jotka osaat niin helpoista paikoista kun voit? Samaa olisi jos juoksija kävelisi kenttää ympäri, ja muutenkin lopettaisi puolivälissä. Samaan syssyyn kun voisi tavoitella maailmanennätystä.
        Parkourissahan on se loistava puoli, että ainoa kilpailu (pitäisi olla) käydään itseään vastaan. Siis jos itse on kova vastus eli ei uskalla tai osaa, on viisaampaa mennä sinne missä oman itsensä este pienenee. Muttei liikaa.

        Pääpointtihan on siinä, että parkourista voi tehdä vaikeaa tai liian helppoa. Tai mahdotonta. Mahdottomaan kun ei kykene, on aika laskea tavotteita. Kukaan tuskin elinaikanaan kehittyy sinne asti, että se on liian helppo taso.Monet lajit ovat vaarallisia tai eivät,riippuu taysin miten niitä harrastat.Voihan parkouria köpötellä kanttikivetyksellä missä tuskin onnistuu naarmuakaan saamaan,tai juosta täysillä halki ydinkeskustan loikkien aitojen ja pihojen poikki tietämättä mitä nurkan takaa tulee eteen ja etsien uusia esteitä voitettavaksi.Ottaen huomioon että parkour on suomessa ollut vasta kohta 3 vuotta, mikä on todella nuori aika jos vertaa ranskaan missä se on ollut jo 15 vuotta.15 vuotta on tosi pieni aika jos vertaa johonkin jääkiekkoon.Mutta pitää muistaa että 3 vuotta on lyhyt aika ja kukaan ei ole seppä syntyessään vuosi vuodelta taso nousee ja niin sen pitääkin. Suosittelen itse kokeilemaan älyttömän hauskaa, ja voi itse säätää rajansa !:)


      • apina
        Granit kirjoitti:

        Parkourin ideahan on (minun ajatuksissani) nähdä kaikessa mahdollisessa liikkumisessa haasteita, ja ylittää niitä omien taitojen mukaan. Mitä vähemmän taitoa sitä enemän haasteita, tosin haasteet eivät lopu koskaan. Pituushypyssä vaikkapa ainoa raja, joissa hasteiden ilmeneminen loppuu, on se kun ei enää ponnistuksen jälkeen tule alas. Jokaiseen suoritukseen voi lisätä vauhtia. Siihenkin on rajana omat maximaaliset rajat. Perusvaulttia voi harjoitella kunnes aita jonka ylittää on taivaissa ja herra trasööri jäätyy/pamahtaa/tukehtuu kuoliaaksi.

        Homma on siis siinä, miten haluat parkourata. Haluatko jyystää aina samoja temppuja jotka osaat niin helpoista paikoista kun voit? Samaa olisi jos juoksija kävelisi kenttää ympäri, ja muutenkin lopettaisi puolivälissä. Samaan syssyyn kun voisi tavoitella maailmanennätystä.
        Parkourissahan on se loistava puoli, että ainoa kilpailu (pitäisi olla) käydään itseään vastaan. Siis jos itse on kova vastus eli ei uskalla tai osaa, on viisaampaa mennä sinne missä oman itsensä este pienenee. Muttei liikaa.

        Pääpointtihan on siinä, että parkourista voi tehdä vaikeaa tai liian helppoa. Tai mahdotonta. Mahdottomaan kun ei kykene, on aika laskea tavotteita. Kukaan tuskin elinaikanaan kehittyy sinne asti, että se on liian helppo taso.Monet lajit ovat vaarallisia tai eivät,riippuu taysin miten niitä harrastat.Voihan parkouria köpötellä kanttikivetyksellä missä tuskin onnistuu naarmuakaan saamaan,tai juosta täysillä halki ydinkeskustan loikkien aitojen ja pihojen poikki tietämättä mitä nurkan takaa tulee eteen ja etsien uusia esteitä voitettavaksi.Ottaen huomioon että parkour on suomessa ollut vasta kohta 3 vuotta, mikä on todella nuori aika jos vertaa ranskaan missä se on ollut jo 15 vuotta.15 vuotta on tosi pieni aika jos vertaa johonkin jääkiekkoon.Mutta pitää muistaa että 3 vuotta on lyhyt aika ja kukaan ei ole seppä syntyessään vuosi vuodelta taso nousee ja niin sen pitääkin. Suosittelen itse kokeilemaan älyttömän hauskaa, ja voi itse säätää rajansa !:)

        Oon aivan samaa mieltä!!


      • marelz
        Granit kirjoitti:

        Parkourin ideahan on (minun ajatuksissani) nähdä kaikessa mahdollisessa liikkumisessa haasteita, ja ylittää niitä omien taitojen mukaan. Mitä vähemmän taitoa sitä enemän haasteita, tosin haasteet eivät lopu koskaan. Pituushypyssä vaikkapa ainoa raja, joissa hasteiden ilmeneminen loppuu, on se kun ei enää ponnistuksen jälkeen tule alas. Jokaiseen suoritukseen voi lisätä vauhtia. Siihenkin on rajana omat maximaaliset rajat. Perusvaulttia voi harjoitella kunnes aita jonka ylittää on taivaissa ja herra trasööri jäätyy/pamahtaa/tukehtuu kuoliaaksi.

        Homma on siis siinä, miten haluat parkourata. Haluatko jyystää aina samoja temppuja jotka osaat niin helpoista paikoista kun voit? Samaa olisi jos juoksija kävelisi kenttää ympäri, ja muutenkin lopettaisi puolivälissä. Samaan syssyyn kun voisi tavoitella maailmanennätystä.
        Parkourissahan on se loistava puoli, että ainoa kilpailu (pitäisi olla) käydään itseään vastaan. Siis jos itse on kova vastus eli ei uskalla tai osaa, on viisaampaa mennä sinne missä oman itsensä este pienenee. Muttei liikaa.

        Pääpointtihan on siinä, että parkourista voi tehdä vaikeaa tai liian helppoa. Tai mahdotonta. Mahdottomaan kun ei kykene, on aika laskea tavotteita. Kukaan tuskin elinaikanaan kehittyy sinne asti, että se on liian helppo taso.Monet lajit ovat vaarallisia tai eivät,riippuu taysin miten niitä harrastat.Voihan parkouria köpötellä kanttikivetyksellä missä tuskin onnistuu naarmuakaan saamaan,tai juosta täysillä halki ydinkeskustan loikkien aitojen ja pihojen poikki tietämättä mitä nurkan takaa tulee eteen ja etsien uusia esteitä voitettavaksi.Ottaen huomioon että parkour on suomessa ollut vasta kohta 3 vuotta, mikä on todella nuori aika jos vertaa ranskaan missä se on ollut jo 15 vuotta.15 vuotta on tosi pieni aika jos vertaa johonkin jääkiekkoon.Mutta pitää muistaa että 3 vuotta on lyhyt aika ja kukaan ei ole seppä syntyessään vuosi vuodelta taso nousee ja niin sen pitääkin. Suosittelen itse kokeilemaan älyttömän hauskaa, ja voi itse säätää rajansa !:)

        niinpä niin,jokin muuri esim. ei ole este vaan se on enemmänkin mahdollisuus :) (toi sama luki myös eräällä aiheeseen liittyvällä netti sivul)


    • uuuuuujea

      huhhuuuu

    • trikkeri

      Tiiättekö semmosta sivustoo mis ois useiden temppujen nimii ja kuvii? parkour.fi\com on katottu ja urbanfreeflow

    • Big

      luokitellaan.

    • Anonyymi

      Kyl parkour on ihan oikeeta urheilua.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä aiot tehdä uudenvuoden aattona

      Mitä olet suunnitellut tekeväsi uudenvuoden aattona ja aiotko ensi vuonna tehdä jotain muutoksia tai uudenvuoden lupauks
      Sinkut
      203
      4435
    2. Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa

      On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t
      Maailman menoa
      66
      3169
    3. Väestönsiirtoa itään?

      Ano "the Russo" Turtiainen sai poliittisen turvapaikan Venäjältä. Pian lähtee varmaan Nazima Nuzima ja Kiljusen väki per
      Helsinki
      88
      1747
    4. Ikävä sinua..

      Kauan on aikaa kulunut ja asioita tapahtunut. Mutta sinä M-ies olet edelleen vain mielessäni. En tiedä loinko sinusta va
      Ikävä
      13
      1337
    5. Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä

      Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu
      Maailman menoa
      18
      1326
    6. Vuoden luetuimmat: Mikä on Pelle Miljoonan taiteilijaeläkkeen suuruus?

      Pelle Miljoonan eläkkeen suuruus kiinnosti lukijoita tänä vuonna. Artikkeli on Suomi24 Viihteen luetuimpia juttuja v. 20
      Suomalaiset julkkikset
      23
      1137
    7. Lindtmanin pääministeriys lähenee päivä päivältä

      Suomen kansan kissanpäivät alkavat siitä hetkestä, kun presidentti Stubb on tehnyt nimityksen. Ainoastaan ylin tulodesi
      Maailman menoa
      10
      1111
    8. Kuumalle kaivatulle tiedoksi

      Tykkään susta!
      Ikävä
      50
      1098
    9. Riikka Purra sanoo, että sietokykyni vittumaisiin ihmisiin alkaa olla lopussa.

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be8f784d-fa24-44d6-b59a-b9b83b629b28 Riikka Purra sanoo medialle suorat sanat vitt
      Maailman menoa
      248
      1079
    10. Nyt musta tuntuu

      Et alat päästämään kokonaan irti..
      Ikävä
      50
      989
    Aihe