Lipponen ajatteli sitten jäähyväispuheessaan hiukan velmuilla myös Keskustan kustannuksella. Hän kehuu kovasti nykyistä punamultayhteistyötä ja pääministeri Matti Vanhasta. Viesti osataan kyllä Keskustassa lukea oikeinpäin. Lipposen tarkoituksena on muun muassa sanoa, että vihdoinkin Keskusta on lähtenyt oikeaan suuntaan, kun se on hylännyt entiset riidanhaastajapuheenjohtajansa ja valehtelijansa valitessa rehellisen ja SDP:n talutusnuorassa kulkevan Vanhasen puheenjohtajakseen. Lipponen tarkoitti myös sanoa, että kun näin kilttinä pysytään, jatkoakin voi seurata.
Toinen piikki Keskustan suuntaan oli sen korostaminen, että SDP ja Lipponen nostivat Suomen lamasta ja saavutuksena oli asema, jossa Suomi on kaikilla mittareilla ja kaikessa hyvässä maailman kärkimaita. Kun Lipponen sanoo, että SDP:n opeilla lamasta noustiin, se tarkoittaa, että Keskusta ja Kokoomus sinne Suomen ajoivat eivätkä pystyneet Suomea sieltä nostamaan ilman SDP:n ja Lipposen oppeja. Näinhän se kyllä taitaa pitkälti ollakin ja aika hienovaraisesti Lipponen kyllä puukkoaan Keskustan menneisyyden haavoissa kiertää.
Lipponen kuten useat muutkin merkittävät poliitikot jakavat ihmisiä kahteen leiriin. Keskustan ja kommunistien piirissä Lipposta ei ole juuri arvostettu ja hän on ollut suoranainen kirosana. Lipponen on tulkittu rahavallan puolustajaksi, vaikka hän itse yrittää todistella sitä, että hän on vain pyrkinyt lisäämään Suomen taloudellisia menestymismahdollisuuksia. Siinä mielessä hän nytkin nosti esiin sen, miten hyvään kuntoon Suomi on saatu. Kommunistien (siis entisten kuten Leif Salmen) näkemys on taas se, että maakohtaiset mittarit voivat näyttää mitä vaan, mutta hedelmät jakaantuvat entistä pienemmän porukan kesken ja suhteellinen köyhyys lisääntyy. Keskustassa ei tällaista näkemystä tuoda niin voimakkaasti esille, vaan Lipposelle ollaan katkeria vain siksi, että hän on puhunut ilkeästi Keskustasta pitkin matkaa ja tainnut vähän tölväistä Kekkostakin, mikä on tietysti kepulien silmissä jumalanpilkkaa.
Lipposta kritisoineet eivät ole kuitenkaan osanneet esittää mitään poliittista vaihtoehtoa. Nykyhallitus jatkaa ihan siitä, mihin edellinen jäi ja alensi ensi töikseen vastoin kaikki Keskustan vaalilupauksia verotusta. Suhteelliselle köyhyyden osalta ei ole tapahtunut mitään muutosta. Eikä Keskustan opeilla kyllä tule tapahtumaankaan.
Entiset kommunistit ovat täysin hiljaa vaihtoehdoista. He eivät uskalla lainkaan konkretisoida sitä, mitä pitäisi tehdä toisin kuin Lipponen on tehnyt. He tietävät, että heidän vaihtoensa on niitä samoja sosialisteja malleja, joiden uskottavuus on kokenut konkurssin. Sosialistinen malli on oppirakennelmansa vanki. Sen vuoksi sosiaalidemokraattinen malli elää ja voi hyvin, kun se pystyy muuntumaan ja vastaamaan ajan haasteisiin. Se ei ole opillista vaan aina ajankohtaista. Tämä näyttäsi olevan leimallisesta tulevan puheenjohtajan Heinäluomankin linja. Toivottavasti hänellä on kuitenkin selkeä tulevaisuuden visio kuten Paavo Lipposella oli.
Ketkä tulevat kaipaamaan Lipposta sitten eniten? Veikkaan, että SDP:ssä Lipponen unohdetaan melko pian. Häntä siteerataan sopivan tilaisuuden tullen juhlapuheissa ja muistutetaan hänen saavutuksistaan silloin, kun se on puolueelle edullista. Mutta aitoa Lipposkaipuuta tullaan tuntemaan Kokoomuksessa. Tuntuu jopa kummalliselta, ettei Kokoomus ole lähettänyt valtuuskuntaa Lipposen luokse ja pyytänyt häntä sittenkin jatkamaan vielä demarien peräsimessä. Lipposen myötä vähenevät tai jopa haihtuvat nimittäin Kokoomuksen mahdollisuudet päästä hallitusvastuuseen. Vaalituloksen pitää olla todella hyvä, että näin kävisi. Se tarkoittaa sitä, että Kokoomuksen pitää ohittaa Keskusta ja nousta toiseksi suurimmaksi puolueeksi kilpialemaan SDP:n kanssa maan suurimman puolueen tittelistä.
Velmu Lipponen
33
814
Vastaukset
- joita hän
oppositiossa kovasti vastusti.
Vai oletko erimieltä? - kepututkija
Lipposen ja kepun suhde on traumaattinen, olihan kepu hänen hallitustensa ajan räksyttävä oppositio ilman rakentavaa otetta. Kaikkea liikkuvaa haukuttiin oli aihetta tai ei. Erityisesti tässä kunostautuivat Pekkarinen ja Jäätteenmäki.
Trauman kruunaa valheella ja katteettomilla puheilla hankittu vaalivoitto joka sysäsi Lipposen kakkosketjuun maan johdossa.
Kepulaisuus on pikkuhiljaa painumassa unholaan ja Vanhasen johdolla puolue alkaa tehdä vastuullista keskustalaista politiikkaa. Toki vanha kepukin aina silloin tällöin päätään nostaa.
Se että keskusta käytännössä toteuttaa Kokoomuksen vaaliohjelmaa ei liene sattuma, olihan ohjelma vastuullinen ja realistinen. Ja kun katsoo Kokoomuksen oppositiokäytöstä, on ero kepulaisten vastaavaan huima, turha räksytys on poissa ja keskitytään asiallisiin kysymyksiin.
Olet siis oikeassa siinä että Kokoomuksen tulisi ohittaa keskusta päästäkseen hallitusvastuuseen, toisaalta tulemme taas ennen vaaleja näkemään kepulaisuuden nousun, siis kattettoomia puheita ja kaikille kaikkea. Toivottavasti valtionvarainministerin kantti kestää kepun vaalibudjetti-iltalypsyissä.- myös niin
että natoon tiukasti haluava kokoomus ei kuitenkaan ole sinne menossa mitä on uskomista presidentti ehdokkaan Niinistö puheisiin.
Mahtaako Hanna-Leena Hemmingin työryhmän raportti saada samanlaisen kohtelun kuin J. Lahden enemmän ja parempia palveluita raportti kuntavaaleissa?
Tietysti voi aina tutkia kokoomuksen eduskuntaryhmän talousarvioaloitteita vuoden 2005 budjettiin, onkohan siinä meininkiä siitä kaikille jotakin toiminnasta vai ei? sietää miettiä itse kukin.
- lipposloganeihin
On mielenkiintoista havaita, että Lipposta puolijumalan tavoin ihaileva Mielipidepankki kuin luonnostaan orientoituu tulkitsemaan sitä mitä Lipponen hyvästijättöpuheessaan muka tarkoitti. Ihan itsestään selvä lähtökohta hänelle siis on, ettei Lipponen puhuessaan sano mita tarkoittaa.
Takavuosien kremlologian tilalle saamme siis nyt sosialidemokraattisen lipposlogian. Se-ja-se slogan Lipposen suusta tarkoitti sitä-ja-sitä.
Mitä niihin varsinaisiin asioihin tulee, ne ovat kyllä täysin päin persettä. Talous saadaan pyörimään ja sen mittarit näyttävät rajua kiihdytystä, mutta hinta on kova. Tuloerot kasvavat, pääomavaltaisuus lisääntyy ja köyhät kuolevat yhä nuorempina. Lipposella ja sillä kansanosalla joka häntä jumalanaan on pitänyt on mennyt hyvin, mutta keskiluokka polttaa itseään parastaikaa loppuun ja köyhien määrä ei suinkaan vähene vaikka he kuolevat kiintyvällä vauhdilla.
Mitään aihetta mihinkään juhlapuheisiin ei olisi. Mitään aihetta kiitellä tai yleensä ylöskirjata mitään poliittisia ideologioita tai ohjelmia - ei näitä joiden mukaan on toimittu eikä niitä joita ei edes ole - ei tosiaan löydy. Se että "taloudessa menee hyvin" ei tarkoita sitä että kenelläkään olisi paremmin. Vain "taloudella" menee hyvin, sen sijaan ihmiset joutuvat yhä epäinhimillisempien kuormien kantajiksi.
Huvittavaa sinänsä, että Kekkosen perintö vieläkin vaikuttaa suomalaisissa demareissa niin vahvasti, että ne Lipposen perässähiihtäjätyypit, jotka vahvoja johtajia ihannoivat, näkevät tääsä hidasjärkisessä jättiläisessä jämäkkyyttä ja samanlaista vahvaan itsevaltiaaseen kuuluvaa gloriaa joka Kekkosellakin oli.Kirjoituksesi ovat usein hyviä, mutta silloin kun et Soikko ole ihan selvinpäin innostut agiteeraamaan ja siinä sivussa sanot väärän todistuksen mm. minusta.
En ihaile Lipposta puolijumalan tavoin. Itse asiassa olen hyvin vähän puuttunut Lipposen harjoittamaan politiikkaan, kun se ei ole ollut tämän palstan aiheena laisinkaan. Hyvää Lipposessa on ollut se, että hän on kyennyt muuttamaan puoluettaan niin, ettei se jäänyt kiinni johonkin sosialismin oppikehään eikä ay-liikkeen poliittiseksi sisarjäsjestöksi. Lipposella oli selkeä visio siitä, miten koko maan etua tullaan rakentamaan. Siinä talouden kuntoonsaattaminen ja EU:n kautta vaikuttaminen olivat keskeisiä. Tässä Lipposen oli helppo tehdä yhteistyötä samanmielisen Kokoomuksen kanssa. Lipposen huonona puolena pidän hänen tietynlaista yksinvaltiuttaan puolueessa.
Itsestään selvä lähtökohta ei ole se, että Lipponen ei tarkoittaisi mitä sanoi. Se ei edes ole minkäänlainen lähtökohta enkä ole sellaista väittänyt. Se mitä sanotaan, voi olla ihan totta, mutta sen takana voi olla silti piiloviestejä, joita ei sanota ääneen. Tai sitten on niin, että sanottu loogisesti ajatellen tarkoittaa toisaalla jotakin muuta. Kun siis Lipponen kehuu Vanhasta, voi olla aika luontevaa ajatella, että se on samalla moite entisiä puheenjohtajia kohtaan, kun Lipponen ei heitä kehunut vaan päinvastoin moitti rääväsuisiksi riidanhaastajiksi. Ja eräitä taustavaikuttajia hän kuvasi maakuntiaan terrorisoiviksi satraapeiksi. Tässä on erittäin kova kontrasti siihen, mitä hän nyt puhuu Matti Vanhasesta.
Talouspolitiikan osalta virtesi on sama vanha - meinasin sanoa kaunis, mutta sanotaan nyt vaikka kauniin ruma. Siinä on todistamattomia väitteitä siitä, että köyhät kuolevat kiihtyvällä vauhdilla ja keskiluokan hartiat alkavat olla kyyryssä. Kun nämä ovat tällaisia löysiä väitteitä, ne voi minusta laskea puhtaaksi propangandaksi. Uskoo ken tahtoo. Siinä on vähän jotain samaa kuin aikoinaan venäläiskommunistien propangassa siitä, että Suomen tv:ssä näkyvistä elintarvikkeista (K-kaupan Väiskimainokset) ei pääse Suomessa nauttimaan kuin rikkain kymmenes ja köyhät näkevät nälkää ja itse asiassa koko mainoksen näkymä on vain lavastettu kuvitelma. Tällaisia selityksiä jouduttiin keksimään niille, jotka olivat katsotun Suomen tv:n lähetyspiirissä.
On kyllä totta, että tuloerot ovat kasvaneet, mutta niiden kasvu on kahtalaista. Ensinnäkin se on osin perua 90-luvun alun lamasta ja sitä seuranneesta pitkäaikaistyöttömyydestä. Tähän liittyy vielä väestön kiihtyvä eläköitymisprosessi, mikä pudottaa tulotaso, kun eläkkeet ovat aina palkkoja pienemmät. Lipposen politiikka ei ole käsittääkseni aiheuttanut pitkäaikaistyöttömyyttä, joskaan ei ole sitä kyennyt ratkaisemaankaan. Eläköityminen tuskin on myöskään Lipposen vika, kun se johtuu sotavuosien jälekisestä suuruudesta syntyvyydestä.
Toinen tuloeroja kasvattanut tekjä on taas sellainen, että se on kasvattanut kaikkein ylimmän tuloluokan tuloja. Tämä johtuu kasvaneista pääomatuloista ja tätä osaa voi tietysti syylläkin kritisoida. Näitä tulonkasvuja, jotka alkoivat kyllä jo Ahon hallituksen aikana, olisi pitänyt leikata.
Tuloerot ovat siis kasvaneet lähinnä ääripäiden osalta. Suurimman massan kohdalla ei kaiketi juuri mitään tuloerojen kasvua voida havaita. Meillä ei siis kansa ole revennyt sillä lailla kahtia, että olisi jokin isohko joukko suurituloisia ja sitä vastassa vähintään yhä iso joukko pienituloisia.- xxxyyyzzz
Hienosti tiivistetty!
- sävelet
Mielipidepankki kirjoitti:
Kirjoituksesi ovat usein hyviä, mutta silloin kun et Soikko ole ihan selvinpäin innostut agiteeraamaan ja siinä sivussa sanot väärän todistuksen mm. minusta.
En ihaile Lipposta puolijumalan tavoin. Itse asiassa olen hyvin vähän puuttunut Lipposen harjoittamaan politiikkaan, kun se ei ole ollut tämän palstan aiheena laisinkaan. Hyvää Lipposessa on ollut se, että hän on kyennyt muuttamaan puoluettaan niin, ettei se jäänyt kiinni johonkin sosialismin oppikehään eikä ay-liikkeen poliittiseksi sisarjäsjestöksi. Lipposella oli selkeä visio siitä, miten koko maan etua tullaan rakentamaan. Siinä talouden kuntoonsaattaminen ja EU:n kautta vaikuttaminen olivat keskeisiä. Tässä Lipposen oli helppo tehdä yhteistyötä samanmielisen Kokoomuksen kanssa. Lipposen huonona puolena pidän hänen tietynlaista yksinvaltiuttaan puolueessa.
Itsestään selvä lähtökohta ei ole se, että Lipponen ei tarkoittaisi mitä sanoi. Se ei edes ole minkäänlainen lähtökohta enkä ole sellaista väittänyt. Se mitä sanotaan, voi olla ihan totta, mutta sen takana voi olla silti piiloviestejä, joita ei sanota ääneen. Tai sitten on niin, että sanottu loogisesti ajatellen tarkoittaa toisaalla jotakin muuta. Kun siis Lipponen kehuu Vanhasta, voi olla aika luontevaa ajatella, että se on samalla moite entisiä puheenjohtajia kohtaan, kun Lipponen ei heitä kehunut vaan päinvastoin moitti rääväsuisiksi riidanhaastajiksi. Ja eräitä taustavaikuttajia hän kuvasi maakuntiaan terrorisoiviksi satraapeiksi. Tässä on erittäin kova kontrasti siihen, mitä hän nyt puhuu Matti Vanhasesta.
Talouspolitiikan osalta virtesi on sama vanha - meinasin sanoa kaunis, mutta sanotaan nyt vaikka kauniin ruma. Siinä on todistamattomia väitteitä siitä, että köyhät kuolevat kiihtyvällä vauhdilla ja keskiluokan hartiat alkavat olla kyyryssä. Kun nämä ovat tällaisia löysiä väitteitä, ne voi minusta laskea puhtaaksi propangandaksi. Uskoo ken tahtoo. Siinä on vähän jotain samaa kuin aikoinaan venäläiskommunistien propangassa siitä, että Suomen tv:ssä näkyvistä elintarvikkeista (K-kaupan Väiskimainokset) ei pääse Suomessa nauttimaan kuin rikkain kymmenes ja köyhät näkevät nälkää ja itse asiassa koko mainoksen näkymä on vain lavastettu kuvitelma. Tällaisia selityksiä jouduttiin keksimään niille, jotka olivat katsotun Suomen tv:n lähetyspiirissä.
On kyllä totta, että tuloerot ovat kasvaneet, mutta niiden kasvu on kahtalaista. Ensinnäkin se on osin perua 90-luvun alun lamasta ja sitä seuranneesta pitkäaikaistyöttömyydestä. Tähän liittyy vielä väestön kiihtyvä eläköitymisprosessi, mikä pudottaa tulotaso, kun eläkkeet ovat aina palkkoja pienemmät. Lipposen politiikka ei ole käsittääkseni aiheuttanut pitkäaikaistyöttömyyttä, joskaan ei ole sitä kyennyt ratkaisemaankaan. Eläköityminen tuskin on myöskään Lipposen vika, kun se johtuu sotavuosien jälekisestä suuruudesta syntyvyydestä.
Toinen tuloeroja kasvattanut tekjä on taas sellainen, että se on kasvattanut kaikkein ylimmän tuloluokan tuloja. Tämä johtuu kasvaneista pääomatuloista ja tätä osaa voi tietysti syylläkin kritisoida. Näitä tulonkasvuja, jotka alkoivat kyllä jo Ahon hallituksen aikana, olisi pitänyt leikata.
Tuloerot ovat siis kasvaneet lähinnä ääripäiden osalta. Suurimman massan kohdalla ei kaiketi juuri mitään tuloerojen kasvua voida havaita. Meillä ei siis kansa ole revennyt sillä lailla kahtia, että olisi jokin isohko joukko suurituloisia ja sitä vastassa vähintään yhä iso joukko pienituloisia.Tämäpä projektiivista tekstiä. Sitä vähän epäilinkin. Mietin miltähän mahtaa tuntua niistä joiden jatkuvasti jaksat toitottaa ihailevan Kekkosta puolijumalan tavoin, ja käänsin vastaavan asetelman koskemaan sinua ja idoliasi Lipposta. Siis sitä samaa Lipposta, jonka politiikasta et juuri puhu, paitsi kun saat tilaisuuden kehua, kuten nytkin kävi.
"Kun siis Lipponen kehuu Vanhasta, voi olla aika luontevaa ajatella, että se on samalla moite entisiä puheenjohtajia kohtaan, kun Lipponen ei heitä kehunut vaan päinvastoin moitti rääväsuisiksi riidanhaastajiksi." Tämähän on vallan loistavaa piiloviestien tulkintaa. Lipposlogiaa parhaimmillaan.
Mitä kaikkein köyhimpien keskimääräisen eliniän lyhenemiseen tulee, se on vain jäävuoren huippu. Se on osa kokonaista yhteiskuntakehitystä, jossa sosioekonomiset terveyserot jatkuvasti ovat kasvaneet. Tästä ei hirveän paljon julksuudessa ole mekkalaa pidetty vaikka pitäisi. Juttu on nimittäin yksinkertaisesti niin, että ihan samaan hengenvetoon kun rahataloudellinen ekspansio Suomessa käynnistyi ja markkinataloutta alettiin Koiviston johdolla oikein pelastususkonnollisella painolla toteuttaa, repesivät myös erot eri tuloryhmien välisessä terveystilanteessa. Niin hullulta kuin se saattaa jostakusta kaltaisestasi markkinaliberalistista kuulostaakin, nämä erot ovat todella kasvaneet koko sen ajan kun sekataloudesta sanouduttiin irti ja ruvettiin vannomaan markkinoiden nimeen.
Lama-aikana muistan nähneeni tutkimuksen, jossa kerrottiin, että toimeentulotuen saaja kuolee 27 kertaa todennäköisemmin kuin köyhyyttä lukuunottamatta muut vastaavat sosiaalikriteerit omaava verrokki. Ruotsissa oikeiston hävittyä 90-luvun puolivälissä ja demareiden palattua valtaan aloitettiin määrätietoinen työ sosioekonomisten terveyserojen poistamiseksi, ja siellä on käsittääkseni myös saatu tulosta. Samoin tehtiin Englannissa Thatcherin ja Majorin jälkeen, ja vaikka lähtökohdat siellä ovat jossain mielessä sisäänrakennetumpia kuin meillä, sielläkin kehitystä on tapahtunut.
Meillä sen sijaan, kun demarit Lipposen johdolla tulivat valtaan, erot edelleen vain syvenivät. Ja ne syvenevät yhä. Mutta eikö se niin ollutkin, että tosiasiallisessa vallassa ovat yhä demarit, jotka sanelevat politiikan sisällöt? Ja eikö se politiikan sisältö ole de facto, että köyhät kuolkoot talouden tieltä?
Kyse ei ole pelkästään talouspoliittisista ratkaisuista, vaan myös siitä millaista yhteiskuntailmapiiriä tämä epäsolidaarinen lipposlaisuus on maahan luonut. Tämä tulee näkyviin esimerkiksi siinä, että rikkaita ihmisiä hoidetaan sairaaloissa paremmin kuin köyhiä. Siis ihan lääketieteellisin kriteerein arvioituna: jostain syystä rikkaat ihmiset saavat parempaa hoitoa. Kannattaa siis sanoa lääkärilleen terveisiä Paavo Lipposelta, jos haluaa selvitä hengissä.
Tuloerojen kasvun tosiasiallisesta olemuksesta ja niiden merkityksestä voitaisiin käydä periaatteellista kiistaa. Minun teesini on, että ne ovat osa sellaista yhteikuntailmastoa, jossa kaikkinainen eriarvoisuus saa legitimaation. Se että ihmisten sosioekonomiset terveyserot jatkuvasti Suomessa kasvavat, kertoo siitä mitä me julkilausumattomasti tavoittelemme. Ja siitä mitä sallimme tapahtuvan. Mutta se mikä tapahtuu, ei tapahdu itsestään, vaan sen ovat panneet tapahtumaan Paavo Lipposen kaltaiset valtapoliitikot.
- oivahärkönen
... demareiden ja Erkon lehdistön luoma käsitys, että ne olivat demarit ja Lipponen, joka nosti maan 90-luvun alun lamasta. Kuuntelin tänään jonkun kokousedustajan rasiossa sanovan "... kun alettiin maata uudelleen rakentaa porvarihallituksen (Ahon)jälkeensä jättämille raunioille ...". Samoin Lipponen itse kokouspuheessaan "maa nostettin demareiden toimesta ja sosialidemokraattisten oppien avulla lamasta".
Eilenkin julkaisin tällä saitilla teklan käyrän, josta selkeästi näkee, että maan syöksi lamaan Holkerin sinipuna, Ahon hallitus nosti, josta sitten Lipposella olisi ollut hyvä jatkaa, mutta hän ratsastaen korkeasuhdanteen harjalla toteutti omia ideoitaan maan toimintojen keskittämiseki Helsingin seudulle. Sitä laskua maksetaan vieläkin, erikoisesti me pääkaupunkiseudun asukkaat olemme maksumiehiä.- helsinkiläinen
Oiva on oikeassa että pääkaupunkiseutu on maksumies, mutta ei kylläkään siitä syystä kuin Oiva väittää.
Kepuvetoiset pikkukunnat ja maaseutukaupungit ovat laiminlyöneet elinkeinopolitiikkansa muutamaa poikkeusta lukkunottamatta täysin. Kepun politiikkaa on ollut tulonsiirrot joilla on pidetty taantuvia alueita elossa. Täysin vastikkeeton rahavirta ja sen avulla tehdyt projektit ovat työllistäneet lähinnä joitakuita pikkuvirkamiehiä joilla on sopiva jäsenkirja. Muut muuttavat alueille joíssa työtä on, pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin.
Jos tuon vastikkeettoman kepumallin sijaan olisi kannustettu kuntia luomaan aitoa lisäarvoa tuottavaa yritystoimintaa, olisi meillä elävämpi maaseutu joka tarjoaisi työtä ja elämänlaatua muillekin kuin kepun jäsenkirjan omaaville.
Kepupäättäjät kunnissa pelkäävä asemansa heikkenevän kun isojen yritysten työntekijät ovat usein demareita ja johtajat taas porvareita (siis ei kepulaisia). Niinpä on huudettu valtiovaltaa apuun ja pidetään tätä alytöntä tulonsiirtorallia yllä. Ja kyläpolitikointi jatkuu.
Lipponen on epäonnistunut tuon maaseudun kepumuurin rikkomisessa, ja jopa lisännyt tulonsiirtoja maaseudulle, siitä hänelle pitkä miinus. - Aina
Valtaapitävä määrittelee, kuka ja mikä nosti maan lamasta. Seuraavaksi "totuus" ankkuroidaan historian peruskallioon muistelmajärkäleellä - ja se on siinä.
Vasta vuosien kuluttua joku kumaraharteinen tutkija selvittää miten asiat todellisuudessa menivät. Viitsiikö asiasta enää kukaan kiinnostua, onkin sitten toinen juttu. - analyysi..
Lopullisesti sivuun siirtyneestä politiikosta.
http://www.iltalehti.fi/2005/06/10/kolumnistit/200506093144410_ko.shtml - oivahärkönen
helsinkiläinen kirjoitti:
Oiva on oikeassa että pääkaupunkiseutu on maksumies, mutta ei kylläkään siitä syystä kuin Oiva väittää.
Kepuvetoiset pikkukunnat ja maaseutukaupungit ovat laiminlyöneet elinkeinopolitiikkansa muutamaa poikkeusta lukkunottamatta täysin. Kepun politiikkaa on ollut tulonsiirrot joilla on pidetty taantuvia alueita elossa. Täysin vastikkeeton rahavirta ja sen avulla tehdyt projektit ovat työllistäneet lähinnä joitakuita pikkuvirkamiehiä joilla on sopiva jäsenkirja. Muut muuttavat alueille joíssa työtä on, pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin.
Jos tuon vastikkeettoman kepumallin sijaan olisi kannustettu kuntia luomaan aitoa lisäarvoa tuottavaa yritystoimintaa, olisi meillä elävämpi maaseutu joka tarjoaisi työtä ja elämänlaatua muillekin kuin kepun jäsenkirjan omaaville.
Kepupäättäjät kunnissa pelkäävä asemansa heikkenevän kun isojen yritysten työntekijät ovat usein demareita ja johtajat taas porvareita (siis ei kepulaisia). Niinpä on huudettu valtiovaltaa apuun ja pidetään tätä alytöntä tulonsiirtorallia yllä. Ja kyläpolitikointi jatkuu.
Lipponen on epäonnistunut tuon maaseudun kepumuurin rikkomisessa, ja jopa lisännyt tulonsiirtoja maaseudulle, siitä hänelle pitkä miinus.... maakunnat uljaan eurooppalaisen metropolin rakentamisellaan pääkaupunkiseudulle, kun veronmaksukykyiset ihmiset ja yritykset houkuteltiin sinne. Maakunnat taas kurjistuivat, kun sieltä muuttivat pois nuo ihmiset. Helsingin seudun kunnat ovat kaksinkertaisesti maksumiehiä. Heidän täytyy rakentaa liian nopean muuttoliikkeen tänne tulleille infra, asunnot ja palvelut samalla kun valtionosuuksista enenvä osa menee kurjistuviin maakuntiin verotulojen tasauksena. Lipposen hallitus muutti vielä säännöksiä niin, että varakkaimmat kunnat, kuten Espoo, Kauniainen, Helsinki ja Salo joutuivat maksamaan omista kunnallisverolla hankkimista varoistaan tuohon tasasukseen saamatta itse valtionosuuksia lainkaan.
Maakuntien kunnat eivät ylenkatso yritystoimintaa, jos sitä vain olisi tulossa. Muutta niissä oloissa, joissa alueiden elinvoimaisin väestö siirretään muualle, ei ole yritystoiminnalle kovin suuria edellytyksiä. - yritys...
oivahärkönen kirjoitti:
... maakunnat uljaan eurooppalaisen metropolin rakentamisellaan pääkaupunkiseudulle, kun veronmaksukykyiset ihmiset ja yritykset houkuteltiin sinne. Maakunnat taas kurjistuivat, kun sieltä muuttivat pois nuo ihmiset. Helsingin seudun kunnat ovat kaksinkertaisesti maksumiehiä. Heidän täytyy rakentaa liian nopean muuttoliikkeen tänne tulleille infra, asunnot ja palvelut samalla kun valtionosuuksista enenvä osa menee kurjistuviin maakuntiin verotulojen tasauksena. Lipposen hallitus muutti vielä säännöksiä niin, että varakkaimmat kunnat, kuten Espoo, Kauniainen, Helsinki ja Salo joutuivat maksamaan omista kunnallisverolla hankkimista varoistaan tuohon tasasukseen saamatta itse valtionosuuksia lainkaan.
Maakuntien kunnat eivät ylenkatso yritystoimintaa, jos sitä vain olisi tulossa. Muutta niissä oloissa, joissa alueiden elinvoimaisin väestö siirretään muualle, ei ole yritystoiminnalle kovin suuria edellytyksiä..., jotka ovat muuttaneet uuteen uljaaseen eurooppalaiseen metropoliin Lipposen hallitusten aikana.
Ne sinun metropoleiksi nimittämäsi kasvualueet ovat kasvaneet, koska siirrymme teollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Lipposen aikana syntyi uusia yrityksiä IT- alalle ja niiden luonnolollinen paikka sattuu nyt vaan olemaan alueilla, jossa on muota yrityksiä ja korkeakoulu tai yliopisto tuottamassa henkilökuntaa. - sijainti
yritys... kirjoitti:
.., jotka ovat muuttaneet uuteen uljaaseen eurooppalaiseen metropoliin Lipposen hallitusten aikana.
Ne sinun metropoleiksi nimittämäsi kasvualueet ovat kasvaneet, koska siirrymme teollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Lipposen aikana syntyi uusia yrityksiä IT- alalle ja niiden luonnolollinen paikka sattuu nyt vaan olemaan alueilla, jossa on muota yrityksiä ja korkeakoulu tai yliopisto tuottamassa henkilökuntaa.Tottakai IT-yrityksien henkilökunta kuin mikä tahansa koulutuksen omaava ammattikunta on joutunut opiskelemaan kaupungissa. Yliopistot ja muut koulutuslaitokset yleensä sijaitsevat kaupungeissa.
Tulevaisuudessa pakkomuutto korkeakoulukaupunkiin tulee jäämään opiskeluajan mittaiseksi.
Tulevaisuudessa IT-yrityksen työntekijä voi kuitenkin valita yhä vapaammin asuinkuntansa. Sen mahdollistaa koko ajan tietoyhteyksien kehittymisen myötä paraneva mahdollisuus etätyöhön.
Ei ole kaukana enää aika, jolloin moni IT-yrityksissä (ja monella muullakin alalla) työskentelevän henkilö ei ole koskaan ollut fyysisesti läsnä yrityksen toimitiloissa. Hän voi tehdä työnsä yhtä hyvin asuen Kemiön saaressa kuin kalliilla pääkaupunkiseudulla.
Miten itse valitsisit:
Kaksio Kannelmäessä vai tilava omakotitalo Pihtiputaalla. (Omakotitalo Pihtiputaalla on jopa halvempi kuin kaksio Kannelmäessä). sijainti kirjoitti:
Tottakai IT-yrityksien henkilökunta kuin mikä tahansa koulutuksen omaava ammattikunta on joutunut opiskelemaan kaupungissa. Yliopistot ja muut koulutuslaitokset yleensä sijaitsevat kaupungeissa.
Tulevaisuudessa pakkomuutto korkeakoulukaupunkiin tulee jäämään opiskeluajan mittaiseksi.
Tulevaisuudessa IT-yrityksen työntekijä voi kuitenkin valita yhä vapaammin asuinkuntansa. Sen mahdollistaa koko ajan tietoyhteyksien kehittymisen myötä paraneva mahdollisuus etätyöhön.
Ei ole kaukana enää aika, jolloin moni IT-yrityksissä (ja monella muullakin alalla) työskentelevän henkilö ei ole koskaan ollut fyysisesti läsnä yrityksen toimitiloissa. Hän voi tehdä työnsä yhtä hyvin asuen Kemiön saaressa kuin kalliilla pääkaupunkiseudulla.
Miten itse valitsisit:
Kaksio Kannelmäessä vai tilava omakotitalo Pihtiputaalla. (Omakotitalo Pihtiputaalla on jopa halvempi kuin kaksio Kannelmäessä).Tosiasiassa ihmisten valintaprosessit eivät pelkisty asuntoon. Kaupungeissa on paljon muuta, joka houkuttelee ihmisiä ja pitää heitä otteessaan, vaikka etätyömahdollisuus olisikin. Näin kaikki eivät välttämättä aseta väljää asumista ratkaisevaksi valintakriteeriksi, jos vastaavasti joutuu luopumaan monesta muusta asiasta. Esim. miespuolinen nuori naimaton atk-insinööri aivan varmasti arvostaa vastakkaista sukupuolta olevien tarjontaa, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia jne.
- helsinkiläinen
oivahärkönen kirjoitti:
... maakunnat uljaan eurooppalaisen metropolin rakentamisellaan pääkaupunkiseudulle, kun veronmaksukykyiset ihmiset ja yritykset houkuteltiin sinne. Maakunnat taas kurjistuivat, kun sieltä muuttivat pois nuo ihmiset. Helsingin seudun kunnat ovat kaksinkertaisesti maksumiehiä. Heidän täytyy rakentaa liian nopean muuttoliikkeen tänne tulleille infra, asunnot ja palvelut samalla kun valtionosuuksista enenvä osa menee kurjistuviin maakuntiin verotulojen tasauksena. Lipposen hallitus muutti vielä säännöksiä niin, että varakkaimmat kunnat, kuten Espoo, Kauniainen, Helsinki ja Salo joutuivat maksamaan omista kunnallisverolla hankkimista varoistaan tuohon tasasukseen saamatta itse valtionosuuksia lainkaan.
Maakuntien kunnat eivät ylenkatso yritystoimintaa, jos sitä vain olisi tulossa. Muutta niissä oloissa, joissa alueiden elinvoimaisin väestö siirretään muualle, ei ole yritystoiminnalle kovin suuria edellytyksiä."Maakuntien kunnat eivät ylenkatso yritystoimintaa js sitä vain olisi tulossa."
Siinäpä se Oiva, kunnat ottavat kyllä vastaan jos joku tuo yrityksen sinne ja antaa vielä tukun rahaa EU:n tai valtion kassasta. Mutta kunnat ja niiden päättäjät eivät itse tee mitään asian eteen. Valtion antama helppo raha mahdollistaa tukiaisilla elämisen, miksi siis nähdä vaivaa ja tehdä kovaa työtä elinkeinoelämän menestyksen eteen.
Turha siis ihmetellä miksi fiksuin porukka lähtee kaupunkeihin töihin. Jäljelle jääneet sitten äänestävät samat saamattomat kepulaiset valtuustoihin kinuamaan lisää tukea. - Altona
sijainti kirjoitti:
Tottakai IT-yrityksien henkilökunta kuin mikä tahansa koulutuksen omaava ammattikunta on joutunut opiskelemaan kaupungissa. Yliopistot ja muut koulutuslaitokset yleensä sijaitsevat kaupungeissa.
Tulevaisuudessa pakkomuutto korkeakoulukaupunkiin tulee jäämään opiskeluajan mittaiseksi.
Tulevaisuudessa IT-yrityksen työntekijä voi kuitenkin valita yhä vapaammin asuinkuntansa. Sen mahdollistaa koko ajan tietoyhteyksien kehittymisen myötä paraneva mahdollisuus etätyöhön.
Ei ole kaukana enää aika, jolloin moni IT-yrityksissä (ja monella muullakin alalla) työskentelevän henkilö ei ole koskaan ollut fyysisesti läsnä yrityksen toimitiloissa. Hän voi tehdä työnsä yhtä hyvin asuen Kemiön saaressa kuin kalliilla pääkaupunkiseudulla.
Miten itse valitsisit:
Kaksio Kannelmäessä vai tilava omakotitalo Pihtiputaalla. (Omakotitalo Pihtiputaalla on jopa halvempi kuin kaksio Kannelmäessä).Tuo on luotu haavekuva. It- tukipalvelut toki voivat olla missä tahansa, mutta varsinainen uutta luova työskentely on teamityötä, jossa kehityksen nopeuden ratkaisee innovatiivinen face to face keskustelu.
Noista tukipalveluista on jo nyt suuri osa sijoittunut Irlantiin ja Viroon, joissa saa jo kartanon sen Pihtiputaan omakotitalon hinnalla. Tukipalvelut ovat matalahintaisia työvoimavaltaisia palveluita, jolloin sijoitupäätöstä ratkaistaessa suurin vaikuttaja on työvoiman hinta. oivahärkönen kirjoitti:
... maakunnat uljaan eurooppalaisen metropolin rakentamisellaan pääkaupunkiseudulle, kun veronmaksukykyiset ihmiset ja yritykset houkuteltiin sinne. Maakunnat taas kurjistuivat, kun sieltä muuttivat pois nuo ihmiset. Helsingin seudun kunnat ovat kaksinkertaisesti maksumiehiä. Heidän täytyy rakentaa liian nopean muuttoliikkeen tänne tulleille infra, asunnot ja palvelut samalla kun valtionosuuksista enenvä osa menee kurjistuviin maakuntiin verotulojen tasauksena. Lipposen hallitus muutti vielä säännöksiä niin, että varakkaimmat kunnat, kuten Espoo, Kauniainen, Helsinki ja Salo joutuivat maksamaan omista kunnallisverolla hankkimista varoistaan tuohon tasasukseen saamatta itse valtionosuuksia lainkaan.
Maakuntien kunnat eivät ylenkatso yritystoimintaa, jos sitä vain olisi tulossa. Muutta niissä oloissa, joissa alueiden elinvoimaisin väestö siirretään muualle, ei ole yritystoiminnalle kovin suuria edellytyksiä.Lipposen hallitusten aikana ei ole millään olennaisella tavalla rakennettu mitään uutta uljasta metropolia. Pääkaupunkiseudun kunnilla ja valtiolla ei yksinkertaisesti ollut varaa tällaiseen lamavuosina ja heti sen jälkeen. It-alan nousu kai pitäisi sitten myös laskea Lipposen ansioksi. Ei se kuitenkaan sitä ole.
Kysymys oli siitä, että korkean teknologian tuooteiden kysyntä maailmalla oli kiihtyvä. Meillä Suomessa Nokia keksi muuttaa tuotantoaan kännykkäpuhelimiin ja verkkojen raknetamiseen. Nokian ympärille sitten vähitellen kasvoi muita it-alan yrityksiä. Nokiaa ei ole houkuteltu mihinkään. Se on ihan itse valinnut paikkansa ja muut ovat sitten alihankkijoina valinneet paikkansa Nokia lähettyviltä. Tämä Nokian valintaprosessi alkoi jo ennen Lipposen hallituskausia. Nousu jatkui ja uusia yrityksiä alkoi syntyä myös muualle kuten Ouluun, Jyväskylään ja Lappeenrantaan, joissa oli alan koulutusta ja halua tukea tuota koulutusta.
Oivan väitteet ovat täyttä puppua. Hän ei ole kyennyt kertomaan mitään niistä toimista, joilla yrityksiä ja ihmisiä olisi muka poliittisilla ratkaisuilla houkuteltu jonnekin. Joskus Oiva on listannut tie- ym. hankkeita, joiden raknetaminen on pääosin suoritettu jo 70-luvulla jne. Tai sitten hän on laskenut mukaan pääkaupunkiseudun omat hankkeet kuten kehäteiden parannukset tai metron.- Otsikossa hymiö
oivahärkönen kirjoitti:
... maakunnat uljaan eurooppalaisen metropolin rakentamisellaan pääkaupunkiseudulle, kun veronmaksukykyiset ihmiset ja yritykset houkuteltiin sinne. Maakunnat taas kurjistuivat, kun sieltä muuttivat pois nuo ihmiset. Helsingin seudun kunnat ovat kaksinkertaisesti maksumiehiä. Heidän täytyy rakentaa liian nopean muuttoliikkeen tänne tulleille infra, asunnot ja palvelut samalla kun valtionosuuksista enenvä osa menee kurjistuviin maakuntiin verotulojen tasauksena. Lipposen hallitus muutti vielä säännöksiä niin, että varakkaimmat kunnat, kuten Espoo, Kauniainen, Helsinki ja Salo joutuivat maksamaan omista kunnallisverolla hankkimista varoistaan tuohon tasasukseen saamatta itse valtionosuuksia lainkaan.
Maakuntien kunnat eivät ylenkatso yritystoimintaa, jos sitä vain olisi tulossa. Muutta niissä oloissa, joissa alueiden elinvoimaisin väestö siirretään muualle, ei ole yritystoiminnalle kovin suuria edellytyksiä....
- Otsikossa hymiö
oivahärkönen kirjoitti:
... maakunnat uljaan eurooppalaisen metropolin rakentamisellaan pääkaupunkiseudulle, kun veronmaksukykyiset ihmiset ja yritykset houkuteltiin sinne. Maakunnat taas kurjistuivat, kun sieltä muuttivat pois nuo ihmiset. Helsingin seudun kunnat ovat kaksinkertaisesti maksumiehiä. Heidän täytyy rakentaa liian nopean muuttoliikkeen tänne tulleille infra, asunnot ja palvelut samalla kun valtionosuuksista enenvä osa menee kurjistuviin maakuntiin verotulojen tasauksena. Lipposen hallitus muutti vielä säännöksiä niin, että varakkaimmat kunnat, kuten Espoo, Kauniainen, Helsinki ja Salo joutuivat maksamaan omista kunnallisverolla hankkimista varoistaan tuohon tasasukseen saamatta itse valtionosuuksia lainkaan.
Maakuntien kunnat eivät ylenkatso yritystoimintaa, jos sitä vain olisi tulossa. Muutta niissä oloissa, joissa alueiden elinvoimaisin väestö siirretään muualle, ei ole yritystoiminnalle kovin suuria edellytyksiä....
- Otsikossa hymiö
helsinkiläinen kirjoitti:
"Maakuntien kunnat eivät ylenkatso yritystoimintaa js sitä vain olisi tulossa."
Siinäpä se Oiva, kunnat ottavat kyllä vastaan jos joku tuo yrityksen sinne ja antaa vielä tukun rahaa EU:n tai valtion kassasta. Mutta kunnat ja niiden päättäjät eivät itse tee mitään asian eteen. Valtion antama helppo raha mahdollistaa tukiaisilla elämisen, miksi siis nähdä vaivaa ja tehdä kovaa työtä elinkeinoelämän menestyksen eteen.
Turha siis ihmetellä miksi fiksuin porukka lähtee kaupunkeihin töihin. Jäljelle jääneet sitten äänestävät samat saamattomat kepulaiset valtuustoihin kinuamaan lisää tukea.HS: (2001) “Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa
Puolessa vuodessa löytyi EU-rahoituksella 68 yrittäjää
- - -
Ongelma on ollut yleinen: maakunnassa on aina arvostettu työtä ja ideoita on riittänyt, mutta ne ovat usein jääneet “navetan tai seinävällyjen alle”, kun kannustuskin on puuttunut. “Naapuri on saattanut sanoa, että älä hulluja puhu, isäsikin kasvatti mulleja.” - Otsikossa hymiö
helsinkiläinen kirjoitti:
"Maakuntien kunnat eivät ylenkatso yritystoimintaa js sitä vain olisi tulossa."
Siinäpä se Oiva, kunnat ottavat kyllä vastaan jos joku tuo yrityksen sinne ja antaa vielä tukun rahaa EU:n tai valtion kassasta. Mutta kunnat ja niiden päättäjät eivät itse tee mitään asian eteen. Valtion antama helppo raha mahdollistaa tukiaisilla elämisen, miksi siis nähdä vaivaa ja tehdä kovaa työtä elinkeinoelämän menestyksen eteen.
Turha siis ihmetellä miksi fiksuin porukka lähtee kaupunkeihin töihin. Jäljelle jääneet sitten äänestävät samat saamattomat kepulaiset valtuustoihin kinuamaan lisää tukea.HS: (2001) “Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa
Puolessa vuodessa löytyi EU-rahoituksella 68 yrittäjää
- - -
Ongelma on ollut yleinen: maakunnassa on aina arvostettu työtä ja ideoita on riittänyt, mutta ne ovat usein jääneet “navetan tai seinävällyjen alle”, kun kannustuskin on puuttunut. “Naapuri on saattanut sanoa, että älä hulluja puhu, isäsikin kasvatti mulleja.” - valita
Mielipidepankki kirjoitti:
Tosiasiassa ihmisten valintaprosessit eivät pelkisty asuntoon. Kaupungeissa on paljon muuta, joka houkuttelee ihmisiä ja pitää heitä otteessaan, vaikka etätyömahdollisuus olisikin. Näin kaikki eivät välttämättä aseta väljää asumista ratkaisevaksi valintakriteeriksi, jos vastaavasti joutuu luopumaan monesta muusta asiasta. Esim. miespuolinen nuori naimaton atk-insinööri aivan varmasti arvostaa vastakkaista sukupuolta olevien tarjontaa, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia jne.
Elämä on pitkä. On hienoa, että on mahdollisuus valita. Jos kyllästyy kannelmäkeläiseen kaksioon hyvien ajanviete- kulttuuripalvelujen äärellä, voi ainakin osan elämäänsä viettää luonnon keskellä asuen ja harjoittaa osaamaansa huippunykyaikaista ammattia sieltä käsin.
Enää ei ole pakko heittäytyä luomuviljelijän epävarmaan elämään, ryhtyä Päijänteen kalastajaksi tai ruveta tekemään savipotteja.
Ei ole edes pakko valita asuinpaikkaansa Suomesta. Aika monet alueet Euroopassa ovat hyvien tietoliikenneyhteyksien äärellä - tulevaisuudessa koko ajan vielä paremmin. Itse muuttaisin Saarenmaalle. - hetkellä
Altona kirjoitti:
Tuo on luotu haavekuva. It- tukipalvelut toki voivat olla missä tahansa, mutta varsinainen uutta luova työskentely on teamityötä, jossa kehityksen nopeuden ratkaisee innovatiivinen face to face keskustelu.
Noista tukipalveluista on jo nyt suuri osa sijoittunut Irlantiin ja Viroon, joissa saa jo kartanon sen Pihtiputaan omakotitalon hinnalla. Tukipalvelut ovat matalahintaisia työvoimavaltaisia palveluita, jolloin sijoitupäätöstä ratkaistaessa suurin vaikuttaja on työvoiman hinta.tilanne on varmaankin enemmän kuvaamasi kaltainen.
Väittäisin, että muutaman vuoden kuluttua normaali laajakaistayhteyden nopeuden noustua 4-8 megaan, jolloin elävän, reaaliaikaisen kuvan lähettäminen mahdollistuu, "face to face" ei vaadi fyysistä läsnäoloa.
On olemassa virtuaalitoimisto jossa kaikki työntekijät voivat kommunikoida yhdessä tai haluamassaan kokoonpanossa, vaikka olisivat satojen (tai tuhansien) kilometrien päässä toisistaan.
Totuttelua se myös vaatii, mutta lienee kaikin puolin niin ylivoimainen ratkaisu, ettei sitä ole vara poissulkea. Luulisin fyysisen kontaktin olevan tulevaisuudessa sellaista ylellisyyttä, mihin yhteiskunnalla eikä yrityksillä ei ole varaa. - Demari
oivahärkönen kirjoitti:
... maakunnat uljaan eurooppalaisen metropolin rakentamisellaan pääkaupunkiseudulle, kun veronmaksukykyiset ihmiset ja yritykset houkuteltiin sinne. Maakunnat taas kurjistuivat, kun sieltä muuttivat pois nuo ihmiset. Helsingin seudun kunnat ovat kaksinkertaisesti maksumiehiä. Heidän täytyy rakentaa liian nopean muuttoliikkeen tänne tulleille infra, asunnot ja palvelut samalla kun valtionosuuksista enenvä osa menee kurjistuviin maakuntiin verotulojen tasauksena. Lipposen hallitus muutti vielä säännöksiä niin, että varakkaimmat kunnat, kuten Espoo, Kauniainen, Helsinki ja Salo joutuivat maksamaan omista kunnallisverolla hankkimista varoistaan tuohon tasasukseen saamatta itse valtionosuuksia lainkaan.
Maakuntien kunnat eivät ylenkatso yritystoimintaa, jos sitä vain olisi tulossa. Muutta niissä oloissa, joissa alueiden elinvoimaisin väestö siirretään muualle, ei ole yritystoiminnalle kovin suuria edellytyksiä.Jos en olisi Pohjois-Suomesta kotoisin ja nähnyt enemmän kuin tarpeeksi, siis melkein liikaa, hurmoksellisia, niin voisin väittää, että Oiva Härkönen ei ole totta vaan hän on lahjakas demari tai jopa kokkari, joka vetää tällä saitilla itseään ilahduttaakseen, muita ärsyttääkseen ja keskustelua ylläpitääkseen päinvastaista roolia kuin hän itse elävässä elämässä pääasiassa esittää (sillä rooliahan me monet joudumme tuon tuosta nykypäivän sairaassa maailmassa vetämään). Mutta ei, tuo päiväuni ei taida taaskaan olla totta, vaan totuus ja ne lukuisat oivahärköset pohjoisssuomessa palutuvat mieleeni. Eikä muuta voi asian eteen tehdä kuin ottaa kädet pois rististä ja äänestää, että te siellä varjeltuisitte enemmältä...
- Altona
hetkellä kirjoitti:
tilanne on varmaankin enemmän kuvaamasi kaltainen.
Väittäisin, että muutaman vuoden kuluttua normaali laajakaistayhteyden nopeuden noustua 4-8 megaan, jolloin elävän, reaaliaikaisen kuvan lähettäminen mahdollistuu, "face to face" ei vaadi fyysistä läsnäoloa.
On olemassa virtuaalitoimisto jossa kaikki työntekijät voivat kommunikoida yhdessä tai haluamassaan kokoonpanossa, vaikka olisivat satojen (tai tuhansien) kilometrien päässä toisistaan.
Totuttelua se myös vaatii, mutta lienee kaikin puolin niin ylivoimainen ratkaisu, ettei sitä ole vara poissulkea. Luulisin fyysisen kontaktin olevan tulevaisuudessa sellaista ylellisyyttä, mihin yhteiskunnalla eikä yrityksillä ei ole varaa.Meillä nyt sattuu olemaan kokemusta asiasta. On toimistot Espoossa, Hampurissa ja St Raphaelissa. Jonkin projektin hajauttaminen kahteen toimistoon lisää projektiaikaa noin 20% ja, jos homma tehdään kolmessa toimistossa työtuntimäärä puolitoistakertaistuu. Meillä voi jo nyt puhua työpisteeltä toiselle nettikuvapuhelimella. Eikä kaistan nopeus ole este. Näytää vaan olevan niin, että kehitystyössä 'heittely' kavereille nopeuttaa vaikeiden asioiden ratkaisua.
- Keskustaporvari
Tähän kohtaan sopiikin mitä parhaiten seuraavanlainen tietokilpailukysymys.
Kuka sanoikaan aikoinaan, "YYA-sopimuksen poliittisia ja sotilaallisia velvoitteita on tinkimättä noudatettava, tarvittaessa yhteistoimintaa myöten." ?- Simo Säppi
Tuo kertoo, että sanojalla on ollut kehityskykyä. Hän ei ole samanlainen paikallaan pysyvä jarrumies niin kuin sinä! Historiaa et voi muuttaa, mutta tulevaisuus on omissa käsissäsi.
- antiteesi
Arvaan kuitenkin: Lipponen. Lipposen eduksi, kuten entisten fiksujen taistolaistenkin eduksi on sanottava. Jos osasi irrottautua hulluudesta silloin, kun se vielä oli "epämuodikasta", osoitti sellainen toiminta terävää havaintokykyä, moraalisesti korkeaa ajattelua, siis henkistä kasvua.
Lipponen taisi olla Salolaisen ja Suomisen ohella ensimmäisiä Suomea EU:n julkisesti haluavia poliitikkoja. - JormaKKorhonen
...kun tuolla toisaalla ihan henk. koht. sitä pyydät.
Koulussa oli piispantarkastus. Piista kyseli lapsilta uskonnon asioita. Lapset aloivat näyttää jo väsyneiltä, niin piispa päätti keventää tunnelmaa. Hän kysyi:
"Mikä, lapset, on sellainen, jolla on pitkä pörröhäntä ja se kiipeää nopeasti puuhun ja sanoo kurrr?".
Pikku-Kalle viittasi ensimmäisenä. "No, kerropa sinä, pikkumies", sanoi piispa.
Ja huolellisesti artikuloiden pikku-Kalle sanoi: "Kuvauksestanne päättelisin, että kysymyksessä olisi orava, mutta ottaen huomioon tämän tilanteen, tarkoittanette Jeesus-lasta".
Sinulle sanon: Kuvauksestasi päättelisin, että kyseessä olisi Urho kekkonen, mutta ottaen huomioon tämän tilanteen, tarkoitat varmaan Paavo Lipposta.
Lipposen kunniaksi on sanottava, että hän muutti mielipiteensä toiseen suuntaan kuin minkä Kekkonen käännöksessään teki. - Keskustaporvari
antiteesi kirjoitti:
Arvaan kuitenkin: Lipponen. Lipposen eduksi, kuten entisten fiksujen taistolaistenkin eduksi on sanottava. Jos osasi irrottautua hulluudesta silloin, kun se vielä oli "epämuodikasta", osoitti sellainen toiminta terävää havaintokykyä, moraalisesti korkeaa ajattelua, siis henkistä kasvua.
Lipponen taisi olla Salolaisen ja Suomisen ohella ensimmäisiä Suomea EU:n julkisesti haluavia poliitikkoja.Ja se on sitten sinusta hyvän miehen merkki?
- JormaKKorhonen
>> Lipponen ajatteli sitten jäähyväispuheessaan hiukan velmuilla myös Keskustan kustannuksella. Hän kehuu kovasti nykyistä punamultayhteistyötä ja pääministeri Matti Vanhasta. Viesti osataan kyllä Keskustassa lukea oikeinpäin. Lipposen tarkoituksena on muun muassa sanoa, että vihdoinkin Keskusta on lähtenyt oikeaan suuntaan, kun se on hylännyt entiset riidanhaastajapuheenjohtajansa ja valehtelijansa valitessa rehellisen ja SDP:n talutusnuorassa kulkevan Vanhasen puheenjohtajakseen. Lipponen tarkoitti myös sanoa, että kun näin kilttinä pysytään, jatkoakin voi seurata.> Ketkä tulevat kaipaamaan Lipposta sitten eniten? Veikkaan, että SDP:ssä Lipponen unohdetaan melko pian. Häntä siteerataan sopivan tilaisuuden tullen juhlapuheissa ja muistutetaan hänen saavutuksistaan silloin, kun se on puolueelle edullista. Mutta aitoa Lipposkaipuuta tullaan tuntemaan Kokoomuksessa.
- Keskustaporvari
Meinaan tuohon esittämääni tietokilpailukysymykseen :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1251238
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait89904- 90845
Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede21786- 93717
Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat282712- 109636
- 32603
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.49543Eipä oo näkyny montakkasn etelänvetelää vielä kylällä.
Liekkö tuo pensanhinta vetelille liian kallista, kun ovat jeäneet kesäksi kottiinsa vetelehtimmään. Pärjätään iliman vet117530