Sammen kutu eilen ja tänään keskustan kontekstissa

Globaalin markkinatalouden uhon ja tuhon synkkä varjo kiteytyy maalaisidylleissämme tähän Jani Kuuselan ansiokkaaseen pamflettiin kunhan katsantokantaa hieman laajennetaan ja tarkennetaan, mutta jääköön se lukijoiden tehtäväksi. Tarkastelkaa myös ja ennen kaikkea Kuuselan johtopäätöksiä ja kertokaa, mitä ajatuksia ne herättävät teissä.

*Lainaus alkaa*

Suomi riistokapitalismin kohteena 💰💸
Kuvitellaan pieni, itsenäinen kylä.
Kylässä on kaikki, mitä elämässä tarvitaan: maanviljelijä, maidon- ja lihantuottaja, seppä, metsuri, rakennusmiehiä, kauppa, oma pankki, terveyskeskus ja lääkäri.
Kylä tuottaa myös oman energiansa – tuulesta, puusta tai vedestä – eikä ole riippuvainen ulkopuolisista yhtiöistä.
Tämä kylä voisi olla vertauskuva Suomesta – tai mistä tahansa yhteisöstä, joka pyrkii elämään omavaraisesti ja oikeudenmukaisesti.
Mutta kylän tulevaisuus riippuu siitä, millaisen talousjärjestelmän varaan se rakentuu.
---
💰 Yhteisöä hyödyttävä kapitalismi
Terve kapitalismi perustuu vastavuoroisuuteen.
Se on järjestelmä, jossa jokainen tekee työtä omaksi parhaakseen, mutta työn tulokset hyödyttävät samalla muita.
Maanviljelijä myy tuotteensa paikalliseen kauppaan.
Kauppa palkkaa kyläläisiä, ja rakennusmiehet ostavat ruokaa samasta kaupasta.
Pankki myöntää lainoja koteihin ja yrityksiin, ja korkotulot jäävät kylään.
Lääkäri saa palkkansa paikallisilta, ja verot pitävät koulun ja tiet kunnossa.
Energia tuotetaan omavaraisesti – eikä sen hinta päätetä vieraassa hallituksessa tai pörssissä.
Raha, työ ja hyvinvointi kiertävät yhteisön sisällä.
Jokainen hyötyy toistensa työstä.
Tämä on tervettä kapitalismia – yhteisön oma talous, jossa voitto ja vastuu kulkevat käsi kädessä.
---
🏦 Riistokapitalismi – kun yhteisöstä tulee markkina
Sitten tulee hetki, jolloin joku ulkopuolinen näkee kylässä mahdollisuuden.
Sijoittaja ostaa maatilan, kaupan ja energiayhtiön.
Tuotot viedään pois kylästä, mutta hinnat jäävät kyläläisten maksettaviksi.
Työpaikkoja säilyy, mutta palkat poljetaan alas ja osa työntekijöistä tuodaan halvemmalla muualta.
Pankki myydään ulkomaille, ja korkotulot siirtyvät rajojen yli.
Terveyskeskus yksityistetään, ja lääkäri palvelee enää vain maksukykyisiä.
Paikalliset yritykset ajetaan ahtaalle, työttömyys kasvaa ja nuoret muuttavat pois.
Jäljelle jää velkaa, riippuvuutta ja tunne siitä, ettei oma työ enää ruoki omaa elämää.
Tämä on riistokapitalismia – kun yhteisöstä tulee markkina ja ihmisistä resursseja.
Työ tehdään paikallisesti, mutta hyöty katoaa muualle.
---
🔨 Kommunismi kyläyhteisössä – terve ja sairas ideologia
Kommunismin alkuperäinen idea ei ollut väline vallankäyttöön, vaan yhteisöllisyyteen.
Terveessä kommunismissa kukaan ei omista toista, eikä kukaan jää ilman ruokaa tai hoitoa.
Kaikki tekevät työtä kykyjensä mukaan ja saavat sen, mitä elääkseen tarvitsevat.
Se on vapaaehtoista jakamista ja keskinäistä huolenpitoa – samanlaista kuin perheessä.
Mutta kun tämä ajatus muuttuu pakoksi, ideologia sairastuu.
Valta keskittyy pienelle joukolle, joka alkaa päättää, kuka saa ja mitä.
Yhteisöstä tulee valtion omaisuutta, ja yksilön vapaus katoaa.
Työ muuttuu velvollisuudeksi ilman merkitystä, ja yhteinen hyvä vaihtuu kontrolliksi.
Terve kommunismi on yhteisöllisyyttä.
Sairas kommunismi on vallankäyttöä yhteisön nimissä.
---
⚖️ Kolme järjestelmää rinnakkain
Terve kapitalismi on järjestelmä, jossa yksilö menestyy, mutta yhteisö hyötyy.
Terve kommunismi on yhteisö, jossa kaikki menestyvät yhdessä.
Riistokapitalismi ja sairas kommunismi päätyvät samaan lopputulokseen:
valta ja varallisuus keskittyvät harvoille, ja yhteinen hyvä jää pelkäksi iskulauseeksi.
Molemmat ovat eri puolia samasta kolikosta –
järjestelmiä, jotka lupaavat vapautta tai tasa-arvoa, mutta tuottavat alistusta ja riippuvuutta.
Yhdessä valta keskittyy rahan kautta, toisessa ideologian kautta –
mutta lopputulos on sama: ihminen menettää omistajuuden omaan työhönsä ja sen hedelmiin.
---
🧭 Johtopäätös
Terve yhteiskunta ei synny ideologiasta, vaan oikeudenmukaisuudesta.
Yhteisö menestyy silloin, kun työ, vastuu ja hyöty pysyvät samassa paikassa.
Kun ihminen saa elää työllään, eikä hänen työnsä hedelmiä viedä pois –
olipa järjestelmä kapitalistinen tai sosialistinen – silloin yhteisö on terve.
Mutta kun voitot yksityistetään ja riskit sosialisoidaan,
kansalaisten osaksi tulee työskennellä orjan tavoin omistajiensa hyötyjä, etuja ja rikastumista palvellen.
Järjestelmästä kehkeytyy peto – tai hirviö – joka riistää pieniltä ja siirtää voitot suurille.

*Lainaus päättyy*