Tyhmyys teillä taas

AI-yhteenveto
Keskustelu suomalaisten ”tyhmyydestä” tai oppimistulosten ja älykkyysosamäärän laskusta on noussut merkittäväksi puheenaiheeksi. Ilmiön taustalla ei ole ihmisten biologisen suorituskyvyn romuttuminen, vaan yhteiskunnalliset, teknologiset ja koulutukselliset muutokset, jotka näkyvät konkreettisissa tilastoissa.
Keskeisimmät tekijät ja tuoreimmat faktat suomalaisten osaamistason kehityksestä:
1. PISA-tulosten jyrkkä lasku
Syyskuussa julkaistut PISA 2025 -tutkimuksen tulokset vahvistavat suomalaismuorten osaamisen jatkuvan heikentymisen kaikilla pääasiallisilla osa-alueilla:
• Lukutaito: Suomen pistemäärä putosi 474 pisteeseen (lasku oli 16 pistettä edelliseen kierrokseen verrattuna).
• Matematiikka: Pistemäärä tippui 15 pistettä 469 pisteeseen.
• Luonnontieteet: Taso laski 504 pisteeseen.
Vaikka Suomi pysyy edelleen niukasti OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, osaamisen taso on pudonnut merkittävästi 2000-luvun alun huippuvuosista. Uutena ilmiönä tuloksissa nousi esiin se, että osaaminen on laskenut nyt eniten hyvätuloisten perheiden lapsilla.
2. Älykkyysosamäärän kääntyminen laskuun (Flynnin ilmiön loppuminen)
Koko 1900-luvun ajan jatkunut väestön keskimääräisen älykkyysosamäärän nousu (Flynnin ilmiö) pysähtyi länsimaissa ja myös Suomessa jo 1990-luvun puolivälissä. Suomalaisten, tanskalaisten ja norjalaisten keskimääräinen ÄO on kääntynyt loivaan laskuun.
• Asiantuntijoiden mukaan kyse ei ole siitä, että ihmisten kognitiivinen prosessointikapasiteetti olisi kadonnut, vaan siitä, että kapasiteettia jätetään käyttämättä. Aivot eivät saa samanlaista pitkäjänteistä harjoitusta kuin ennen.
3. Mistä lasku johtuu?
Tutkijat, opettajat ja Mensan kaltaiset järjestöt nimeävät ilmiölle selkeitä arjen syitä:
• Printtilukemisen väheneminen: Siirtyminen pitkistä teksteistä lyhyisiin, visuaalisiin sisältöihin ja sosiaalisen median selaamiseen on murentanut kykyä käsitellä laajoja kokonaisuuksia.
• Pitkäjänteisyyden ja keskittymiskyvyn puute: PISA-tutkimuksen yhteydessä huomattiin, että vain 41 prosenttia suomalaisoppilaista yrittää kovemmin, jos tehtävä tuntuu vaikealta. Älypuhelimet ja jatkuvat keskeytykset pirstovat keskittymiskykyä.
• Koulupudokkuus ja motivaatio-ongelmat: Toisen asteen opintojen keskeyttäminen ja opiskeluhalukkuuden väheneminen luovat rakenteellista osaamisvajeitta.
Vastapainona digitaalisessa osaamisessa ja ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa suomalaisnuoret pärjäävät edelleen OECD-maiden keskiarvoa paremmin (pistein 507). Suomi on siis siirtymässä perinteisestä akateemisesta lukeneisuudesta erilaiseen, teknologiapainotteisempaan ympäristöön, mikä heijastuu perinteisten testien tuloksiin.

Läpsistanne tulee jauhopäitä.

Tiedämme että avaaja on tyhmä!