Voi morjens Suomi, jätä Google rauhaan !!

Mörrit on nuoria homoja 2026.

Tarkkaa ja yksiselitteistä lukumäärää siitä, kuinka monta ”hyvää ja isoa” suomalaista yritystä on myyty ulkomaille, on mahdotonta antaa, sillä sanojen "hyvä" ja "iso" määritelmät vaihtelevat. Taloushistorian ja yrityskauppadatojen valossa kyse on kuitenkin sadoista merkittävistä suomalaisista yrityksistä ja tuhansista yrityskaupoista.
Esimerkiksi Finpron ja Ylen MOT-ohjelman selvityksessä tilastoitiin jo vuosina 1997–2017 yli 1 300 yrityskauppaa, joissa suomalainen yhtiö siirtyi ulkomaiseen omistukseen. Trendi on jatkunut voimakkaana, ja nykyisin noin 17 % kaikista Suomessa tehdyistä yrityskaupoista tehdään ulkomaisen ostajan kanssa.
Suurimmat ja tunnetuimmat ulkomaille päätyneet suomalaisyritykset voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan:
1. Valtion entiset lippulaivat ja infrastruktuuri
Suomen valtio on vuosikymmenten aikana yksityistänyt tai vähentänyt omistustaan useissa isoissa yhtiöissä, jolloin merkittävä osa omistuksesta (tai koko yhtiö) on valunut ulkomaisille sijoittajille:
• Digita (tv- ja radioverkko): Myytiin Ranskaan, myöhemmin siirtynyt muille ulkomaisille pääomasijoittajille.
• Fortumin sähkönsiirtoverkko (nykyinen Caruna): Sähkönsiirtoverkot myytiin vuonna 2013 kansainvälisille sijoituskonsorteille (mm. First State Investments ja Borealis).
• Kemira GrowHow (lannoiteteollisuus): Myytiin norjalaiselle Yaralle vuonna 2007.
• Rautaruukki (teräsyhtiö): Yhdistyi ruotsalaisen SSAB:n kanssa vuonna 2014, jolloin pääkonttori ja määräysvalta siirtyivät Ruotsiin.
• Sonera (telekommunikaatio): Fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa vuonna 2002, nykyisin ruotsalaisjohtoinen Telia Company.
2. Pörssistä ostetut suuret suomalaisbrändit
Monet Helsingin pörssin perinteiset suuryhtiöt, tunnetut brändit ja markkinajohtajat on ostettu pois ulkomaisten jättien tai pääomasijoittajien toimesta:
• Amer Sports (Salomon, Wilson, Atomic): Myytiin kiinalaisjohtoiselle konsortiolle (Anta Sports) noin 4,6 miljardilla eurolla vuonna 2019.
• Ramirent (konevuokraus): Myytiin ranskalaiselle Loxamille vuonna 2019.
• Cramo (konevuokraus): Myytiin hollantilaiselle Boelsille vuonna 2020.
• Kotipizza Group: Myytiin norjalaiselle Orklalle vuonna 2019.
• Partek (konepajateollisuus): Myytiin Koneelle, joka pilkkoi sen ja myi osat (kuten Valmet Tracktorit / Valtra ja Hiab) eteenpäin yhdysvaltalaiselle AGCOlle ja Cargotecille.
3. Kasvuyritykset ja uuden talouden tähdet (Tech & Peliala)
Suomi on poikkeuksellisen tehokas luomaan globaaleja menestystarinoita, mutta kotimaisen pääoman puutteen vuoksi ne myydään usein ulkomaille juuri siinä vaiheessa, kun niistä tulee isoja:
• Supercell (peliala): Myytiin ensin japanilaiselle SoftBankille ja myöhemmin kiinalaiselle Tencentille. Kauppahinta liikkui miljardeissa.
• Rovio (Angry Birds): Myytiin japanilaiselle Segalle vuonna 2023.
• Wolt (ruoankuljetus): Myytiin yhdysvaltalaiselle DoorDashille noin 7 miljardilla eurolla vuonna 2021.
Kuka Suomesta ostaa?
Ylivoimaisesti aktiivisin suomalaisten yritysten ostaja on Ruotsi (noin puolet kaikista ulkomaisista ostoista). Seuraavina tulevat Yhdysvallat, Norja ja Saksa.
Onko tämä huono asia?
Taloustieteilijöiden näkemykset jakautuvat:
• Kritiikki: Kriitikoiden mukaan Suomi menettää pääkonttoreita, verotuloja, korkean tason päätöksenteko- ja tutkimuspaikkoja sekä tulevaisuuden osinkovirtoja. Keskustelua herättää myös kriittisen infrastruktuurin (kuten sähköverkkojen) myynti.
• Puolustus: Toisaalta yrityskaupat tuovat Suomeen valtavasti ulkomaista pääomaa, kansainvälisiä verkostoja ja resursseja, joiden avulla suomalaiset tehtaat ja palvelut voivat kasvaa globaalisti. Esimerkiksi Woltin ja Supercellin perustajat ovat sijoittaneet myyntimiljooniaan takaisin uusiin suomalaisiin kasvuyrityksiin.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Tarkkaa ja yksiselitteistä lukumäärää siitä, kuinka monta ”hyvää ja isoa” suomalaista yritystä on myyty ulkomaille, on mahdotonta antaa, sillä sanojen "hyvä" ja "iso" määritelmät vaihtelevat. Taloushistorian ja yrityskauppadatojen valossa kyse on kuitenkin sadoista merkittävistä suomalaisista yrityksistä ja tuhansista yrityskaupoista.
Esimerkiksi Finpron ja Ylen MOT-ohjelman selvityksessä tilastoitiin jo vuosina 1997–2017 yli 1 300 yrityskauppaa, joissa suomalainen yhtiö siirtyi ulkomaiseen omistukseen. Trendi on jatkunut voimakkaana, ja nykyisin noin 17 % kaikista Suomessa tehdyistä yrityskaupoista tehdään ulkomaisen ostajan kanssa.
Suurimmat ja tunnetuimmat ulkomaille päätyneet suomalaisyritykset voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan:
1. Valtion entiset lippulaivat ja infrastruktuuri
Suomen valtio on vuosikymmenten aikana yksityistänyt tai vähentänyt omistustaan useissa isoissa yhtiöissä, jolloin merkittävä osa omistuksesta (tai koko yhtiö) on valunut ulkomaisille sijoittajille:
• Digita (tv- ja radioverkko): Myytiin Ranskaan, myöhemmin siirtynyt muille ulkomaisille pääomasijoittajille.
• Fortumin sähkönsiirtoverkko (nykyinen Caruna): Sähkönsiirtoverkot myytiin vuonna 2013 kansainvälisille sijoituskonsorteille (mm. First State Investments ja Borealis).
• Kemira GrowHow (lannoiteteollisuus): Myytiin norjalaiselle Yaralle vuonna 2007.
• Rautaruukki (teräsyhtiö): Yhdistyi ruotsalaisen SSAB:n kanssa vuonna 2014, jolloin pääkonttori ja määräysvalta siirtyivät Ruotsiin.
• Sonera (telekommunikaatio): Fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa vuonna 2002, nykyisin ruotsalaisjohtoinen Telia Company.
2. Pörssistä ostetut suuret suomalaisbrändit
Monet Helsingin pörssin perinteiset suuryhtiöt, tunnetut brändit ja markkinajohtajat on ostettu pois ulkomaisten jättien tai pääomasijoittajien toimesta:
• Amer Sports (Salomon, Wilson, Atomic): Myytiin kiinalaisjohtoiselle konsortiolle (Anta Sports) noin 4,6 miljardilla eurolla vuonna 2019.
• Ramirent (konevuokraus): Myytiin ranskalaiselle Loxamille vuonna 2019.
• Cramo (konevuokraus): Myytiin hollantilaiselle Boelsille vuonna 2020.
• Kotipizza Group: Myytiin norjalaiselle Orklalle vuonna 2019.
• Partek (konepajateollisuus): Myytiin Koneelle, joka pilkkoi sen ja myi osat (kuten Valmet Tracktorit / Valtra ja Hiab) eteenpäin yhdysvaltalaiselle AGCOlle ja Cargotecille.
3. Kasvuyritykset ja uuden talouden tähdet (Tech & Peliala)
Suomi on poikkeuksellisen tehokas luomaan globaaleja menestystarinoita, mutta kotimaisen pääoman puutteen vuoksi ne myydään usein ulkomaille juuri siinä vaiheessa, kun niistä tulee isoja:
• Supercell (peliala): Myytiin ensin japanilaiselle SoftBankille ja myöhemmin kiinalaiselle Tencentille. Kauppahinta liikkui miljardeissa.
• Rovio (Angry Birds): Myytiin japanilaiselle Segalle vuonna 2023.
• Wolt (ruoankuljetus): Myytiin yhdysvaltalaiselle DoorDashille noin 7 miljardilla eurolla vuonna 2021.
Kuka Suomesta ostaa?
Ylivoimaisesti aktiivisin suomalaisten yritysten ostaja on Ruotsi (noin puolet kaikista ulkomaisista ostoista). Seuraavina tulevat Yhdysvallat, Norja ja Saksa.
Onko tämä huono asia?
Taloustieteilijöiden näkemykset jakautuvat:
• Kritiikki: Kriitikoiden mukaan Suomi menettää pääkonttoreita, verotuloja, korkean tason päätöksenteko- ja tutkimuspaikkoja sekä tulevaisuuden osinkovirtoja. Keskustelua herättää myös kriittisen infrastruktuurin (kuten sähköverkkojen) myynti.
• Puolustus: Toisaalta yrityskaupat tuovat Suomeen valtavasti ulkomaista pääomaa, kansainvälisiä verkostoja ja resursseja, joiden avulla suomalaiset tehtaat ja palvelut voivat kasvaa globaalisti. Esimerkiksi Woltin ja Supercellin perustajat ovat sijoittaneet myyntimiljooniaan takaisin uusiin suomalaisiin kasvuyrityksiin.

Lue lisää

Suomalaisten yritysten myyminen ulkomaisille omistajille ja tästä aiheutuvat taloudelliset tappiot sekä riskit herättävät jatkuvaa keskustelua Suomen taloudessa. Vaikka yrityskaupat tuovat maahan pääomaa, niihin liittyy merkittäviä kansantaloudellisia ja verotuksellisia haasteita.
Suomen yrityskauppamarkkinasta noin 17 % kohdistuu ulkomaisille ostajille. Suurin ostajamaa on ylivoimaisesti Ruotsi (noin puolet ulkomaisista ostoista), ja seuraavina tulevat Yhdysvallat, Norja ja Saksa.
Yritysmyyntien synnyttämät tappiot ja riskit
Kun suomalainen kasvuyritys tai vakiintunut pörssiyhtiö myydään ulkomaille, Suomi menettää useita taloudellisia hyötyjä:
• Verotulojen ja pääomien karkaaminen: Kun yrityksen pääkonttori ja omistus siirtyvät ulkomaille, myös tulevaisuuden osinkotuotot ja usein merkittävä osa yhteisöveroista valuvat Suomen ulkopuolelle.
• Innovaatioiden ja IPR-oikeuksien myynti alihintaan: Asiantuntija-arvioiden mukaan suomalaisia yrityksiä ja niiden kehittämää aineetonta omaisuutta (IPR) myydään ulkomaille liian varhaisessa vaiheessa ja liian halvalla. Tämä tarkoittaa, että korkean lisäarvon jalostushyöty jää ulkomaisille ostajille.
• Korkean arvoverkon työpaikkojen menetys: Vaikka tuotanto tai perustoiminnot jäisivät Suomeen, ylimmän johdon, tuotekehityksen ja strategisten toimintojen työpaikat siirtyvät herkästi ostajamaan pääkonttoriin.
• "Mittelstand"-yritysten puute: Suomesta puuttuu riittävä määrä suuria, itsenäisiä ja kotimaisessa omistuksessa olevia keskisuuria yrityksiä (niin sanottuja Mittelstand-yrityksiä), koska ne ostetaan pois ennen kuin ne ehtivät kasvaa suuryrityksiksi.
Miksi Suomi "menettää" yrityksiään?
1. Kotimaisen ankkuriomistajuuden puute: Suomessa on suhteellisen vähän suuria yksityisiä kotimaisia pääomanomistajia, jotka voisivat rahoittaa yritysten kasvua kansainväliselle tasolle asti.
2. Helsingin pörssin matalat arvostustasot: Helsingin pörssin osakkeiden alhaiset arvostuskertoimet tekevät suomalaisista pörssiyhtiöistä edullisia ostokohteita ulkomaisille jättiläisille.
3. Varhaisen vaiheen siirtyminen Atlantin taakse: Talouselämän analyysien mukaan yhdysvaltalaiset suursijoittajat houkuttelevat lupaavia suomalaisia teknologiastartupeja siirtämään pääkonttorinsa Yhdysvaltoihin jo toiminnan alkuvaiheessa, jolloin tuleva kasvu ja verotulot menetetään kokonaan.
Kolikon kääntöpuoli: Myös Suomi ostaa ulkomailta
Vaikka julkisessa keskustelussa korostuvat Suomesta ulos myydyt yhtiöt, liikettä tapahtuu myös toiseen suuntaan. PwC:n yrityskauppaselvityksen mukaan suomalaisten listayhtiöiden tekemien yritysostojen arvosta valtaosa kohdistuu ulkomaisiin kohteisiin, ja suomalaisilla tytäryhtiöillä on merkittävää liikevaihtoa maailmalla. Historiassa suomalaisyritysten aggressiivisiin ulkomaanhankintoihin on kuitenkin joskus liittynyt "yliäänihintoja" ja miljardiluokan alaskirjauksia (esimerkkinä menneisyydestä Soneran Saksan ilmatilaostokset tai Nokian Alcatel-Lucent-kaupan haasteet).

Tarvitaanko Oulua ? Muuttakaa Haaparantaan vaan.