Vassujen hallitus 2019-2023

AI-yhteenveto
Vuosina 2000–2023 Suomessa ei ole ollut puhtaita vasemmistohallituksia, vaan kaikki hallitukset ovat olleet useamman puolueen monipuoluehallituksia eli koalitioita.
Määritelmästä riippuen laajapohjaiset hallitukset, joissa SDP ja Vasemmistoliitto olivat mukana (kuten Lipposen II, Rinteen ja Marinin hallitukset), kasvattivat valtionvelkaa yhteensä noin 40,8 miljardia euroa. Tästä leijonanosan muodostaa Marinin hallituskausi, jota varjostivat globaalit kriisit, kuten koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Alta näet valtionvelan nimellisen kehityksen:
Velan kehitys hallituksittain, joissa vasemmistopuolueet olivat mukana (2000–2023)
Hallitus (toimikausi) Mukana olleet vasemmistopuolueet Velan muutos (miljardia €) Huomioitavaa kaudesta
Lipponen II (1999–2003) SDP, Vasemmistoliitto -1,1 mrd. € (velka väheni) Talouskasvun ja it-kuplan aikaa, velkaa maksettiin takaisin.
Rinne (2019) SDP, Vasemmistoliitto +1,9 mrd. € Lyhytikäinen hallitus ennen Sanna Marinin kautta.
Marin (2019–2023) SDP, Vasemmistoliitto +40,0 mrd. € Marinin hallituksen kautta leimasivat koronavirusepidemia, elvytystoimet ja Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi.
Muiden kausien vertailu (2003–2019)
Vuosien 2003 ja 2019 välillä Suomessa istui useita porvari- tai keskustajohtoisia hallituksia (kuten Jäätteenmäen, Vanhasen I & II, Kiviniemen, Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitukset). Näiden hallitusten aikana SDP ja Vasemmistoliitto olivat osassa mukana (kuten Kataisen ”sixpäck”-hallituksessa) ja osassa oppositiossa.
• Vuosien 2008–2015 finanssikriisi: Suurin rakenteellinen velkaantuminen alkoi vuoden 2008 finanssikriisistä. Vuosina 2008–2015 Suomen valtionvelka kasvoi noin 54 miljardista eurosta yli 100 miljardiin euroon useiden eri hallituspohjien aikana.
• Sipilän hallitus (2015–2019): Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten/Sinisten hallituskaudella valtionvelka kasvoi nimellisesti vielä noin +6,2 miljardia euroa, vaikka velkaantuminen hidastui kauden loppua kohden.