Sannan vassu

AI-yhteenveto
Suomen valtion menojen pitkäaikaisesta ja merkittävästä kasvusta kantavat vastuun useat peräkkäiset hallitukset sekä suuret rakenteelliset ja ulkoiset tekijät.
Viimeisimmän poliittisen ja taloudellisen keskustelun keskiössä on ollut Sanna Marinin hallitus (2019–2023). Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportin mukaan Marinin hallitus paisutti valtion menoja noin 41 miljardilla eurolla suunnitelmiin nähden. Vaikka osa menoista liittyi koronakriisiin ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin turvallisuusmenoihin, raportti totesi hallituksen jättäneen valtion menotason pysyvästi korkealle myös kriisien jälkeen tekemällä ohjelman ulkopuolisia poliittisia menolisäyksiä.
Laajemmassa mittakaavassa Suomen menojen kasvu ja velkaantuminen eivät kuitenkaan ole vain yhden hallituksen syytä, vaan ne jakautuvat seuraavasti:
1. Poliittiset päätökset ja hallitukset
• Marinin hallitus (SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP): Luopui väliaikaisesti menokehyksistä kriisien varjolla ja kasvatti pysyvästi muun muassa valtionhallinnon toimintamenoja ja kuntatalouden tukia.
• Aiemmat hallitukset (2008 alkaen): Suomen menot ovat ylittäneet tulot lähes jatkuvasti vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien. Useat eri kokoonpanot (mukaan lukien Matti Vanhasen, Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset) eivät kyenneet sopeuttamaan taloutta riittävästi vastaamaan muuttunutta taloustilannetta.
• Orpon hallitus (2023–): Vaikka Petteri Orpon hallitus on tehnyt suuria säästöpäätöksiä, valtion menot ja velkaantuminen ovat jatkaneet kasvuaan muun muassa korkomenojen nousun ja aiempien sitoumusten vuoksi.
2. Automaattiset ja rakenteelliset menojen paisuttajat
Suurin syy menojen jatkuvalle kasvulle on Suomen väestön ikääntyminen.
• Sote-menot: Ikääntyvän väestön hoidon tarve kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuollon (hyvinvointialueiden) kustannuksia automaattisesti sadoilla miljoonilla euroilla joka vuosi.
• Hävittäjä- ja puolustushankinnat: Venäjän hyökkäyssodan vuoksi puolustusmenoja on jouduttu kasvattamaan merkittävästi.
• Korkomenot: Koska valtio on elänyt velaksi, Euroopan keskuspankin (EKP) nostama korkotaso kolminkertaisti Suomen valtion pelkät korkokulut noin 3 miljardiin euroon vuodessa.
• Heikko talouskasvu: Suomen talous ei ole kasvanut merkittävästi yli 15 vuoteen, jolloin verotulot eivät riitä kattamaan lakisääteisiä menoja.
Haluatko tarkastella tarkemmin jonkin tietyn hallituskauden budjettipäätöksiä vai kiinnostavatko sinua sote-uudistuksen vaikutukset valtion tämänhetkisiin menoihin?