SUOMI LEIKAA NÄÄ HAUTAAN

Suomen köyhä ja pienituloinen väestö on kasvanut merkittävästi, ja köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elää jo lähes miljoona suomalaista. Tilastokeskuksen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuoreimpien raporttien mukaan taloudellinen niukkuus on sekä laajentunut että syventynyt.
Kehityksen keskeiset indikaattorit ja taustat jakautuvat seuraavasti:

Keskeiset tilastot ja luvut

• Köyhyys- tai syrjäytymisriski: Riskissä elävien määrä on noussut 958 000 henkilöön, mikä vastaa noin 17,3 prosenttia koko kotitalousväestöstä. Asiantuntija-arvioiden mukaan miljoonan ihmisen raja on vaarassa ylittyä.
• Pienituloiset: Virallisen pienituloisuusrajan alapuolella elää 782 300 ihmistä (14,2 % väestöstä). Määrä kasvoi vuodessa 45 500 henkilöllä.
• Lapsiköyhyys: Pienituloissa perheissä elää jo 137 400 lasta (13,8 % kaikista lapsista). Määrä on kasvanut yli 14 000 lapsella edellisvuodesta.
• Pienituloisuusraja: Yhden hengen taloudessa virallinen pienituloisuusraja (60 % käytettävissä olevien tulojen mediaanista) on noin 1 530 euroa kuukaudessa nettona.

Kehitystä selittävät tekijät

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTEn ja EAPN-Finin (Köyhyysvahti 2025) mukaan köyhyyden kasvuun vaikuttavat erityisesti seuraavat tekijät:
1. Sosiaaliturvan leikkaukset: Vuosina 2024–2025 toteutetut huomattavat asumistuen, työttömyysturvan ja perustoimeentulotuen ehtojen kiristykset sekä lapsikorotusten poistot ovat iskeneet suoraan matalatuloisten arkeen.
2. Indeksijäädytykset: Useiden etuuksien indeksitarkistusten jäädyttäminen vuosille 2024–2027 heikentää perusturvan varassa elävien ostovoimaa entisestään.
3. Vaikea työllisyystilanne: Työttömyyden kasvu ja vajaatyöllisyys ovat lisänneet niiden kotitalouksien määrää, joiden tulot eivät riitä kattamaan elinkustannuksia.

Haavoittuvimmat väestöryhmät

Köyhyys ei jakaudu väestössä tasaisesti. Erityisen suuressa riskissä ovat yksinasuvat nuoret aikuiset (alle 35-vuotiaista yksinasuvista yli puolet on riskissä) sekä yhden huoltajan lapsiperheet, joista lähes joka neljäs kärsii suorista toimeentulovaikeuksista. Myös ulkomaalaistaustaisten pienituloisuusaste (33,9 %) on noin kolminkertainen suomalaistaustaisiin (11,8 %) verrattuna. Sen sijaan yli 64-vuotiaiden pienituloisuus on hieman laskenut työ- ja kansaneläkkeisiin tehtyjen indeksitarkistusten ansiosta.