Yrittäjyys

ettei vaan veronmaksaja taas eltä jotain yhteiskuntatieteilijää.....

Ei kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, missä firmassa Kevätsalo on töissä, vaan siihen, mitä lukuja hän esittää. Jos faktatiedot ovat kovia, niitä voi kritisoida. Mutta jos ne ovat niin kovia, että ne kestävät kritiikin, Kevätsalon tutkimustuloksia on vaikea horjuttaa, maksoipa hänen palkkansa kuka tahansa.

kiinnostaa myös kirjoitti:

ettei vaan veronmaksaja taas eltä jotain yhteiskuntatieteilijää.....

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000014429301

ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa. Nykyään hän kuitenkin on itse yrittäjä ja kyllä häntä kannatta kuunnella. Oleellista on, ja se tulee esille Kimmo Kevätsalon esityksessä, että palkkatyö tulee yhä enemmän yrittäjämäiseksi ja palkkaa maksetaan suoritusten mukaan. Silloin onkin tarkoituksenmukaista, että huippuosaajien ei tarvitse hoidella rutiiniasioita yrittäjinä. Tätä ei MPP tietenkään korosta, koska ne ovat myrkkyä SDP:lle ja SAK:lle.

oli ainakin ennen kirjoitti:

ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa. Nykyään hän kuitenkin on itse yrittäjä ja kyllä häntä kannatta kuunnella. Oleellista on, ja se tulee esille Kimmo Kevätsalon esityksessä, että palkkatyö tulee yhä enemmän yrittäjämäiseksi ja palkkaa maksetaan suoritusten mukaan. Silloin onkin tarkoituksenmukaista, että huippuosaajien ei tarvitse hoidella rutiiniasioita yrittäjinä. Tätä ei MPP tietenkään korosta, koska ne ovat myrkkyä SDP:lle ja SAK:lle.

Lue lisää

Rutiiniasioista pääseminen ei ole tässä olennaisinta. Se on toki yksi palkkatyövaltaisuuden etu, muttei läheskään ratkaisevin. Ratkaisevinta on se, että palkkatyövaltaisuus luo puitteet, missä panostetaan pitkäjänteisyyteen, koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen. Tällainen malli ei aikajänteellä rajoitu yrittäjän omaan elämänkaareen ja motiiveihin. Suurempien yritysten omistuspohja on laajempi, intressissä on jatkuvuus, missä riittää tavoitteeksi asetettu kohtuullinen tuotto omalle pääomalle. Tällainen yritys ei kuole yrittäjän kuollessa, epäonnistuessa tai onnistuessa niin hyvin, että voi siirtyä muuten vaan makuuasentoon.

Suuremmissa yrityksissä työnjakoa eriytetään rutiiniasioiden lisäksi niin, että myös johtaminen on ammattitaitoista. Yrittäjältä voi puuttua myös tätä ammattitaitoa. Siksi sen kaltaisilla palkkajohtajilla kuin Jorma Ollila on kysyntää. Tyypillinen yrittäjä voisi olla vaikkapa insinööri, joka taitaa kyllä tuotteiden valmistuksen, muttei ymmärrä mitään markkinoinnista ja niistä rutiiniasioista eikä yrityksensä pitkäaikaisesta johtamisesta. Pienyrityksillä on myös usein liikaa tai liian vähän kysyntää valmistamilleen tuotteille tai palveluksille. Suuremman yrityksen on paljon helpompi lisätä tai vähentää panostuksiaan suhdanteiden vaihdellessa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Rutiiniasioista pääseminen ei ole tässä olennaisinta. Se on toki yksi palkkatyövaltaisuuden etu, muttei läheskään ratkaisevin. Ratkaisevinta on se, että palkkatyövaltaisuus luo puitteet, missä panostetaan pitkäjänteisyyteen, koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen. Tällainen malli ei aikajänteellä rajoitu yrittäjän omaan elämänkaareen ja motiiveihin. Suurempien yritysten omistuspohja on laajempi, intressissä on jatkuvuus, missä riittää tavoitteeksi asetettu kohtuullinen tuotto omalle pääomalle. Tällainen yritys ei kuole yrittäjän kuollessa, epäonnistuessa tai onnistuessa niin hyvin, että voi siirtyä muuten vaan makuuasentoon.

Suuremmissa yrityksissä työnjakoa eriytetään rutiiniasioiden lisäksi niin, että myös johtaminen on ammattitaitoista. Yrittäjältä voi puuttua myös tätä ammattitaitoa. Siksi sen kaltaisilla palkkajohtajilla kuin Jorma Ollila on kysyntää. Tyypillinen yrittäjä voisi olla vaikkapa insinööri, joka taitaa kyllä tuotteiden valmistuksen, muttei ymmärrä mitään markkinoinnista ja niistä rutiiniasioista eikä yrityksensä pitkäaikaisesta johtamisesta. Pienyrityksillä on myös usein liikaa tai liian vähän kysyntää valmistamilleen tuotteille tai palveluksille. Suuremman yrityksen on paljon helpompi lisätä tai vähentää panostuksiaan suhdanteiden vaihdellessa.

Lue lisää

mieltä siinä, että suurin yritteliäisyyden este suurissa yrityksissä on ammattiyhdistysliike, nimenomaan vasemmistolainen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Rutiiniasioista pääseminen ei ole tässä olennaisinta. Se on toki yksi palkkatyövaltaisuuden etu, muttei läheskään ratkaisevin. Ratkaisevinta on se, että palkkatyövaltaisuus luo puitteet, missä panostetaan pitkäjänteisyyteen, koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen. Tällainen malli ei aikajänteellä rajoitu yrittäjän omaan elämänkaareen ja motiiveihin. Suurempien yritysten omistuspohja on laajempi, intressissä on jatkuvuus, missä riittää tavoitteeksi asetettu kohtuullinen tuotto omalle pääomalle. Tällainen yritys ei kuole yrittäjän kuollessa, epäonnistuessa tai onnistuessa niin hyvin, että voi siirtyä muuten vaan makuuasentoon.

Suuremmissa yrityksissä työnjakoa eriytetään rutiiniasioiden lisäksi niin, että myös johtaminen on ammattitaitoista. Yrittäjältä voi puuttua myös tätä ammattitaitoa. Siksi sen kaltaisilla palkkajohtajilla kuin Jorma Ollila on kysyntää. Tyypillinen yrittäjä voisi olla vaikkapa insinööri, joka taitaa kyllä tuotteiden valmistuksen, muttei ymmärrä mitään markkinoinnista ja niistä rutiiniasioista eikä yrityksensä pitkäaikaisesta johtamisesta. Pienyrityksillä on myös usein liikaa tai liian vähän kysyntää valmistamilleen tuotteille tai palveluksille. Suuremman yrityksen on paljon helpompi lisätä tai vähentää panostuksiaan suhdanteiden vaihdellessa.

Lue lisää

Eräässä Woody Allenin elokuvassa on kohtaus, jossa Woody elokuvajonossa tuskaisena kuuntelee, kun joku kaveri kovaäänisesti selittää, mitä Marshall Mc Luhan on tarkoittanut, Lopulta hän vetää syrjästä Mc Luhanin, joka sanoo tälle kovaääniselle, että ei hän ole ollenkaan tarkoittanut tuota. Edelleen Woody toteaa, että valitettavasti tämä ei onnistu oikeassa elämässä. Valitettavasti minäkään en voi pyytää Kimmo Kevätsaloa selittämään Mielipidepankille, onko MPP ymmärtänyt häntä oikein. Oikeastaan ongelma on se, että MPP selostaa eräitä hyviä asioita, jotka osittain, mutta vain osittain liittyvät tai oikeastaan voisivat liittyä isoihin yrityisiin, mutta sekottaa mukaan sosialidemokraattista mössöä. Puutun nyt vain yhteen asiaan. Työnajo-opeissa MPP on sillä tasolla kuin Henry Ford aikaisemmin ja ammattiyhdistysliike nykyään. Menestyvissä yrityksissä niin suurissa kuin pienissäkin, on nykyään oppina yhä laajemmat työkokonaisuudet, ryhmätyö ja yhä uuden oppiminen (Amerikassa sanotaan X for non X:s). Ei voi ajatellakaan insinööriä, joka taitaa tuotteiden valmistuksen, mutta ei ymmärrä mitään markkinoinnista. Ilmeisesti näitä MPP:n oppeja noudatettiin Valcossa ja punapääoman linnakkeissa.

Suurfirmoissa demarirengit varastavat ja syövät kuormasta.

Ihan googlaamalla löytyi tällanen tieto:
http://www.journalistilehti.fi/journalisti/arkisto/182003/perus/kevatsal.htm

Sinun mielipiteesi perusteella voisi ehkä lisätä vielä sen, että yrittäjävaltaisissa yhteiskunnissa vähätellään tutkitun tiedon merkitystä.

Kun vertailee erittäin yrittäjäsystävällisiä yhteiskuntia kuten arabimaita ja etäläisen Euroopan maita palkkatyötä korostaviin yhteiskuntiin kuten Saksaan, Englanitiin ja Pohjoismaihin, tulokset puhuvat puolestaan. Pelkän pienyrittäjyyden suosiminen ei näytä synnyttävän suurempia yrityksiä toisin kuin väität. Vasta yhteiskunnan satsaukset koulutukseen ja suuryritysten valta-asema tuottavat pidemmällä aikavälillä kasvua. On kovin valitettavaa, että tällaisiin tutkimuksiin suhtaudutaan aina niin ennakkoluuloisesti ja torjuvasti, kun ne horjuttavat omaa maailmankuvaa.d

niin yrittäjävastaista porukkaa? Antakaa meidän yrittää niitä "parempia" työpaikkoja odotellessa.

Se on vain siinä, että sosialistinen yhteiskunta tarvitsee köyhiä ja työttömiä.

ovat... kirjoitti:

niin yrittäjävastaista porukkaa? Antakaa meidän yrittää niitä "parempia" työpaikkoja odotellessa.

Se on vain siinä, että sosialistinen yhteiskunta tarvitsee köyhiä ja työttömiä.

Lue lisää

Ehkä se johtuu juuri siitä, että demarit haluavat ajaa koko maan etua. Eivät halua Suomeen kreikkalais- tai turkkilaistyyppistä yritteliäisyyden yhteiskuntaa, missä on paljon yrityksiä, mutta heikko elintaso. Monet demarijohtoiset yhteiskunnat (Pohjoismaat, Saksa, Englanti) ovat Euroopan vauraimpia valtioita toisin kuin yrittäjäystävälliset valtiot.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinun mielipiteesi perusteella voisi ehkä lisätä vielä sen, että yrittäjävaltaisissa yhteiskunnissa vähätellään tutkitun tiedon merkitystä.

Kun vertailee erittäin yrittäjäsystävällisiä yhteiskuntia kuten arabimaita ja etäläisen Euroopan maita palkkatyötä korostaviin yhteiskuntiin kuten Saksaan, Englanitiin ja Pohjoismaihin, tulokset puhuvat puolestaan. Pelkän pienyrittäjyyden suosiminen ei näytä synnyttävän suurempia yrityksiä toisin kuin väität. Vasta yhteiskunnan satsaukset koulutukseen ja suuryritysten valta-asema tuottavat pidemmällä aikavälillä kasvua. On kovin valitettavaa, että tällaisiin tutkimuksiin suhtaudutaan aina niin ennakkoluuloisesti ja torjuvasti, kun ne horjuttavat omaa maailmankuvaa.d

Lue lisää

vähättelyä jos ei arvosta tutkimusta jonka tuloksen pystyy aivan ympärilleen katsomalla selvittämään.

Jos on suuria yrityksiä tarpeeksi, pieniä ei silloin synny luonnollisesta syystä. Yritykset syntyy useimmiten tarpeeseen, joko työn tarpeesta tai on jotain millä on markkinoita, mutta ei ole tarjolla.

Kun työttömyys on paha syntyy pieniä yrityksiä. Kun työllisyys on hyvä ja markkinat vetävät ihmiset menevät mieluummin töihin suureen yritykseen kun alkavat itse epävarman yrittämisen. Se että yritäjyys laskisi elintasoa on väärä johtopäätös, vaan yrittäjyys estää vielä jyrkemmän elintason laskun.

Viimeaikoina yrittäjyys Suomessa on ollut nousussa. Siihen on syynsä. Yksi on AY_liikkeen vaikutusvallan nousu, palkkatyö on hinnoiteltu monessa tapauksessa niin korkealle että yritykseltä loppuu kilpailukyky jos toimintoja ei ulkoisteta. Alueilla missä on paljon yrittäjyyttä työttömyys ei nouse niin korkealle kun alueilla jossa on vain joku suuri työllistäjä. Tämänhän huomaa Suomessa selvästi. Esim. tämä Eteläpohjanmaa on yrittäjyys seutua, täällä on työllisyys pysynyt vakaanpana kun alueilla missä on suuria etupäässä valtion teollisuuslaitoksia.

Tänne kasvaneet suurimmatkin yritykset ovat kasvaneet viime vuosikymmenien aikana pienistä yrityksistä.

mvv kirjoitti:

vähättelyä jos ei arvosta tutkimusta jonka tuloksen pystyy aivan ympärilleen katsomalla selvittämään.

Jos on suuria yrityksiä tarpeeksi, pieniä ei silloin synny luonnollisesta syystä. Yritykset syntyy useimmiten tarpeeseen, joko työn tarpeesta tai on jotain millä on markkinoita, mutta ei ole tarjolla.

Kun työttömyys on paha syntyy pieniä yrityksiä. Kun työllisyys on hyvä ja markkinat vetävät ihmiset menevät mieluummin töihin suureen yritykseen kun alkavat itse epävarman yrittämisen. Se että yritäjyys laskisi elintasoa on väärä johtopäätös, vaan yrittäjyys estää vielä jyrkemmän elintason laskun.

Viimeaikoina yrittäjyys Suomessa on ollut nousussa. Siihen on syynsä. Yksi on AY_liikkeen vaikutusvallan nousu, palkkatyö on hinnoiteltu monessa tapauksessa niin korkealle että yritykseltä loppuu kilpailukyky jos toimintoja ei ulkoisteta. Alueilla missä on paljon yrittäjyyttä työttömyys ei nouse niin korkealle kun alueilla jossa on vain joku suuri työllistäjä. Tämänhän huomaa Suomessa selvästi. Esim. tämä Eteläpohjanmaa on yrittäjyys seutua, täällä on työllisyys pysynyt vakaanpana kun alueilla missä on suuria etupäässä valtion teollisuuslaitoksia.

Tänne kasvaneet suurimmatkin yritykset ovat kasvaneet viime vuosikymmenien aikana pienistä yrityksistä.

Lue lisää

Toki pienyritteliäisyyttäkin tarvitaan. Siitä ei ole nyt kysymys. Et näe asiaa mielestäni riittävän laajalti. Kysymys on siitä, mihin pannaan paino, yritteliäisyyden tukemiseen vai koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen, investointeihin. Pienyritteliäisyyttä voi tietysti syntyä sen mukaan kuin tarve vaatii juuri edellä mainitun koulutuksen ansiosta. On hyvä, kun esim. Nokia ympärille on syntynyt korkeaa osaamista vaativaa pienyritteliäisyyttä.

Mutta kannattaako meidä lähteä parantamaan yritteliäisyyden edellytyksiä vain sillä verukkeella, että syntyisi yrityksiä. Se voi johtaa osaamistason laskuun. Syntyy kyllä kaikenlaisia kahviloita, leipomoita, siivousyrityksiä, pienremontoijia, maatalousyrityksiä ja muita nikkaripajoja. Niiden avulla ei kuitenkaan edistetä Suomelle tärkeää vientiä ja sitä myöten elintason kasvua tai ylläpitämistä.

Nimenomaan vertailut yrittäjäystävällisten valtioiden ja palkkatyövaltaisten maiden välillä antavat hyvän kuvan tilanteesta. Se ei ole silloin mikään suhdannekysymys, vaan trendi on pitkäaikainen. Ei ole niin, että välillä Turkki menee Saksan edelle elintasossa ja päinvastoin. Palkkatyövaltainen Saksa on koko ajan edelle ja pysyy siellä, kun siellä on satsattu koulutukseen, tutkimukseen ja investointeihin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ehkä se johtuu juuri siitä, että demarit haluavat ajaa koko maan etua. Eivät halua Suomeen kreikkalais- tai turkkilaistyyppistä yritteliäisyyden yhteiskuntaa, missä on paljon yrityksiä, mutta heikko elintaso. Monet demarijohtoiset yhteiskunnat (Pohjoismaat, Saksa, Englanti) ovat Euroopan vauraimpia valtioita toisin kuin yrittäjäystävälliset valtiot.

Lue lisää

luuseri, joka on joutunut aina olemaan pomojen pompotettavana.

Vielä eläkkeelläkin akkasi kyttää, että sinä et pääse livahtamaan bubiin tietokoneesi äärestä!

Me yrittäjät ollaan itsenäisiä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Toki pienyritteliäisyyttäkin tarvitaan. Siitä ei ole nyt kysymys. Et näe asiaa mielestäni riittävän laajalti. Kysymys on siitä, mihin pannaan paino, yritteliäisyyden tukemiseen vai koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen, investointeihin. Pienyritteliäisyyttä voi tietysti syntyä sen mukaan kuin tarve vaatii juuri edellä mainitun koulutuksen ansiosta. On hyvä, kun esim. Nokia ympärille on syntynyt korkeaa osaamista vaativaa pienyritteliäisyyttä.

Mutta kannattaako meidä lähteä parantamaan yritteliäisyyden edellytyksiä vain sillä verukkeella, että syntyisi yrityksiä. Se voi johtaa osaamistason laskuun. Syntyy kyllä kaikenlaisia kahviloita, leipomoita, siivousyrityksiä, pienremontoijia, maatalousyrityksiä ja muita nikkaripajoja. Niiden avulla ei kuitenkaan edistetä Suomelle tärkeää vientiä ja sitä myöten elintason kasvua tai ylläpitämistä.

Nimenomaan vertailut yrittäjäystävällisten valtioiden ja palkkatyövaltaisten maiden välillä antavat hyvän kuvan tilanteesta. Se ei ole silloin mikään suhdannekysymys, vaan trendi on pitkäaikainen. Ei ole niin, että välillä Turkki menee Saksan edelle elintasossa ja päinvastoin. Palkkatyövaltainen Saksa on koko ajan edelle ja pysyy siellä, kun siellä on satsattu koulutukseen, tutkimukseen ja investointeihin.

Lue lisää

pienyrittäjyyden vika jos koulutus on huonoa. En tietysti ole koulutuksen vastustaja. Kylläkin hyvin koulutettujen pitäisi myös itse ryhtyä useammin yrittäjiksi. Silloin tulisi yrityksiä myös vaativimmille aloille.

On kyllä hyviä esimerkkejä siitä ettei aina yrityksen perustaja tarvitse kovin hyvää koulutusta, täällä Eteläpohjanmaalla Jorma Lillbackka on vain ammattikoulun käynyt. Ponssen perusta vain kansakoulun ja koneita menee nyt ympäri maailmaa. Tietysti nämäkin yritykset työllistävät nyt korkeastikkin koulutettuja.

Turkin ja Saksan vertailussa voi ottaa huomioon myös uskonnolliset asiat, mikä on niiden vaikutus elintasoon. Luulisin niitä Vasemmistolaisia olevan myös pienyrittäjyysmaissa aivan liiaksikin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ehkä se johtuu juuri siitä, että demarit haluavat ajaa koko maan etua. Eivät halua Suomeen kreikkalais- tai turkkilaistyyppistä yritteliäisyyden yhteiskuntaa, missä on paljon yrityksiä, mutta heikko elintaso. Monet demarijohtoiset yhteiskunnat (Pohjoismaat, Saksa, Englanti) ovat Euroopan vauraimpia valtioita toisin kuin yrittäjäystävälliset valtiot.

Lue lisää

Otsikossa kaikki. :-(((

http://dietpepsi.20megsfree.com/english_f-word.swf

Ei tässä ole kyse mistään ay:n kontrollissa olevasta yritystoiminnan edistämisestä. Asiaa pitää tutkia kansantaloudellisista faktoista lähtöisin. Siinä sopii sitten katsella sitä, edistääkö suuryritysten suhteellisen suuri paino vai pienyritysten paino enemmän kansantalouden kasvua. Antaa kylmien lukujen puhua puolestaan. Eli jäädään odottelemaan faktatietoja Kevätsalolta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei tässä ole kyse mistään ay:n kontrollissa olevasta yritystoiminnan edistämisestä. Asiaa pitää tutkia kansantaloudellisista faktoista lähtöisin. Siinä sopii sitten katsella sitä, edistääkö suuryritysten suhteellisen suuri paino vai pienyritysten paino enemmän kansantalouden kasvua. Antaa kylmien lukujen puhua puolestaan. Eli jäädään odottelemaan faktatietoja Kevätsalolta.

Lue lisää

Ei tässä ole kyse mistään ay:n kontrollissa olevasta yritystoiminnan edistämisestä.
--------------
Kevätsalon taustat tietäen, en olisi asiasta niin varma kuin sinä näytätä olevan.


Asiaa pitää tutkia kansantaloudellisista faktoista lähtöisin.
---------------
Tuosta en ole eri mieltä


Siinä sopii sitten katsella sitä, edistääkö suuryritysten suhteellisen suuri paino vai pienyritysten paino enemmän kansantalouden kasvua.
--------------
Kansantalouden kasvun rinnalla olisi hyvä tarkastella myös työllisyysastetta, ettei kasvettaisi niin, että kasvun hyöty hupenee työttömyyden kustannuksiin.


Antaa kylmien lukujen puhua puolestaan. Eli jäädään odottelemaan faktatietoja Kevätsalolta.
----------
Sopii mulle.

Suurten ja pienten yritysten vastakkainasettelu ja sen suuntaiset vertailevat tutkimukset, joilla yritetään todistella, että kun suuryrityksistä tulee suurempi talouskasvu, niin pienyritysten suhteellisella osuudella ei ole merkitystä, eikä yrittämisen edellytyksiin siis tulisi panostaa, vaikuttavat minusta aika omituisilta puheilta tutkijan suusta.

Tässä haisee nimenomaan sosialidemokraattinen tarkoitushakuisuus ja ay-korporaatioiden vallan pönkittäminen, kun siellä ilmeisesti ollaan huolissaan jäsenkadosta ja järjestäytymisasteen painumisesta alaspäin.

Suuryrityksissä on aina helpomi ay-mafiankin painostaa työntekijöitä liittymään ay-jäseneksi George W. Bushin tapaan: "Ellet ole puolellamme taistelussa riistäjäkapitalismin vastaisessa taistelussa, olet meidän vihollisemme".

Loppu oli karrikoitu, joten siitä ei kanata vetää hernettä nenään, ei näin laskiaisena ainakaan. ;-)

Tässä ei suinkaan ole kyse siitä, etteikö pienyrityksiä myös tarvittaisi. Kysymys on enemmän suuryritysten ja pienyritysten oikeasta tasapainosta. Pienyritteliäisyyden tukeminen ei ole mikään tie onnelaan. Meillekin syntyy helposti eniten sellaista pienyritteliäisyyttä, joka toimii ainoastaan kotimarkkinoilla ja joka edellyttää hyvin vähäistä koulutusta ja osaamista. Yritteliäisyyden tukemisessä pitäisi kiinnittää huomiota myös substanssiin. Siis eritellä ne alat, joita kannattaa koko kansantalouden näkökulmasta tukea ja kannustaa esim. koulutusta lisäämällä.

Kyse ei siis ole mielipiteestä suuryritysten puolesta pienyrityksiä vastaan. Olennaista on yritteliäisyyden sisältö. Sen pitäisi olla mahdollisimman kannattavaa, työllistävää ja pitkäkestoista. Usein on vaan niin, että kovin pienet yritykset eivät eri syistä tällaiseen kykene.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tässä ei suinkaan ole kyse siitä, etteikö pienyrityksiä myös tarvittaisi. Kysymys on enemmän suuryritysten ja pienyritysten oikeasta tasapainosta. Pienyritteliäisyyden tukeminen ei ole mikään tie onnelaan. Meillekin syntyy helposti eniten sellaista pienyritteliäisyyttä, joka toimii ainoastaan kotimarkkinoilla ja joka edellyttää hyvin vähäistä koulutusta ja osaamista. Yritteliäisyyden tukemisessä pitäisi kiinnittää huomiota myös substanssiin. Siis eritellä ne alat, joita kannattaa koko kansantalouden näkökulmasta tukea ja kannustaa esim. koulutusta lisäämällä.

Kyse ei siis ole mielipiteestä suuryritysten puolesta pienyrityksiä vastaan. Olennaista on yritteliäisyyden sisältö. Sen pitäisi olla mahdollisimman kannattavaa, työllistävää ja pitkäkestoista. Usein on vaan niin, että kovin pienet yritykset eivät eri syistä tällaiseen kykene.

Lue lisää

... työllistämään juuri sen määrän, mikä on tarpeen. Usein onkin kyseessä yhdenmiehen yritys, eikä ole muuta tarkoitustakaan. Yksistään yrittäjiä ja heidän yrityksessä toimivia perheenjäseniä on tässä maassa satoja tuhansia. Suuryrityksillä on taipumus siirtää tuotantoaan halvemman työn maihin. Pienyrityksillä ei ole.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tässä ei suinkaan ole kyse siitä, etteikö pienyrityksiä myös tarvittaisi. Kysymys on enemmän suuryritysten ja pienyritysten oikeasta tasapainosta. Pienyritteliäisyyden tukeminen ei ole mikään tie onnelaan. Meillekin syntyy helposti eniten sellaista pienyritteliäisyyttä, joka toimii ainoastaan kotimarkkinoilla ja joka edellyttää hyvin vähäistä koulutusta ja osaamista. Yritteliäisyyden tukemisessä pitäisi kiinnittää huomiota myös substanssiin. Siis eritellä ne alat, joita kannattaa koko kansantalouden näkökulmasta tukea ja kannustaa esim. koulutusta lisäämällä.

Kyse ei siis ole mielipiteestä suuryritysten puolesta pienyrityksiä vastaan. Olennaista on yritteliäisyyden sisältö. Sen pitäisi olla mahdollisimman kannattavaa, työllistävää ja pitkäkestoista. Usein on vaan niin, että kovin pienet yritykset eivät eri syistä tällaiseen kykene.

Lue lisää

Kampaamo-parturiliike on tyypillinen pienyritys. Pitäisikö kehityksen nimissä perustaa valtion kampaamoparturiliikeketju?

Vallankumouksellinen uusi idea!!:

-Pienyrittäminen pitäisi antaa SAK:n haltuun. Näin se voisi työllistää kaikki Suomen työttömät.

Kevätsalon tutkimus puhuu täyttä asiaa. Eihän tuota tarvitsisi edes tutkia!

Siirryttäessä agraariyhteiskunnasta teollisuusyhteikuntaan oli luonnollista, että yritysten koko kasvoi, koska se vaati valtavasti pääomia. Suomessa tähän rahoitukseen osallistui myös valtio.

Toisaalta kasvu koski myös elintaviketeollisuutta, jossa tuotekehittely vaati entistä enemmän pääomia tai kassavirtaa. Pienyrityksistä tuli suuryrityksiä, kun ne fuusioituivat tai isompi osti ne. Tämä tapahtui niin meijereille kuin lihajalostuksellekin. Saman koki myös päivittäistavarakauppa. Se alkaa olla suurten keskusliikkeiden omistuksessa.

Nyt palveluyhteiskunnassa, josta ison kasvavan sektorin muodostaa informaatioteknologia, on taas mahdollisuus ihan pienillekin yrityksille. Niiden itsenäinen elinkaari jää kuitenkin lyhyeksi, koska omat rahat eivät riitä tuotekehittelyyn. Niidenkin kohtalona on fuusiot tai tulla ostetuksi osaksi isompaa kokonaisuutta.

Eli kaikki tapahtuu kuten Kevätsalon tutkimus kertoo.

esimerkiksi kirjoitti:

Kampaamo-parturiliike on tyypillinen pienyritys. Pitäisikö kehityksen nimissä perustaa valtion kampaamoparturiliikeketju?

Vallankumouksellinen uusi idea!!:

-Pienyrittäminen pitäisi antaa SAK:n haltuun. Näin se voisi työllistää kaikki Suomen työttömät.

Lue lisää

Kampaamo-parturiliikkeet voivat jatkossakin olla pienyritteliäisyyttä. Tästähän tässä ei ole lainkaan kyse. Ongelma on siinä, että uusia pienyrityksiä syntyy voittopuolisesti vain juuri näille vähän koulutusta ja osaamista vaativille aloille. Perustetaan kuppiloita, keskikaljabaareja, kampaamoja, siivousyrityksi. Nämä toimivat vain kotimarkkinoilla. Tällainen kehitys ei millään lailla edistä Suomen pärjäämistä tässä maailmassa.

Vientiteollisuusyritykset edellyttävät usein monenlaista osaamista, mikä puolestaan edellyttää hyvää koulutusta. Se vaatii kansainvälisten markkinoiden tuntemusta, markkinointikykyä, usein suuria investointeja, suuria panostuksia tuotekehittelyyn jne. Tällaisellä yritystoiminnalla Suomi pärjää ja saa talouskasvua. Yritystoiminnan tukemisessa pitää kiinnittää siis paljon huomiota myös sisältöön.

Peruskysymys on siis se, suunnistaako Suomi kohti tuhansien keskikaljabaarien, kahviloiden, kampaamojen, siivousfirmojen, nyrkkipajojen yritys-Suomea vai satsataanko laatuun ja osaamiseen niin, että sitä voi myydä myös maailmalle.

Erinomainen esimerkki osaamisen vaikeudesta keskisuuressakin yrityksessä on salolainen kännykkäfirma Benefon. Se toimi erittäin kannattavasti NMT-puhelimien aikakaudella, mutta siirtyminen GSM-kauteen alkoi olla pienuudesta johtuen liian vaativa askel. Yrityksellä oli paljon subtanssiosaamista eli osaava tuotekehityskaarti toimitusjohtaja Niemistä myöten. Mutta kaikessa muussa eikä vähiten markkinoinnissa sitten klikkasikin. Hyvät tuotteet jäivät varastoon ja niistä tuli epäkuranttia tavaraa. Yritys velkaantui ja hakeutui yrityssaneeraukseen, minkä jälkeen omistuspohja ja johto vaihdettiin ulkomaalaisten käsiin. Yritys toimii edelleen ja on varmaan innovatiivinen, mutta pienuuden rasite jäytää edelleen.

oivahärkönen kirjoitti:

... työllistämään juuri sen määrän, mikä on tarpeen. Usein onkin kyseessä yhdenmiehen yritys, eikä ole muuta tarkoitustakaan. Yksistään yrittäjiä ja heidän yrityksessä toimivia perheenjäseniä on tässä maassa satoja tuhansia. Suuryrityksillä on taipumus siirtää tuotantoaan halvemman työn maihin. Pienyrityksillä ei ole.

Lue lisää

Nämä yhden miehen yritykset ovat valtaosin kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä. Oiva ilmeisesti uskoo, että Suomi elää kotimarkkinayritysten varassa. Juuri tämähän Kevätsalon peussamo: Ei elä eikä kasva. Suomen kansantalouden kasvu näyttää aina valoisammalta silloin, kun palkkatyön määrä kasvaa ja pienyritteläisyyden vähenee.

On erittäin vaarallista koko kansalle, jos tuudittaudutaan siihen väärään luuloon, että yritysten lisääntyminen ratkaisee asiamme. Näin ei ole. Yritysten määrän lisääntyminen siirtää painopistetta vain enemmän kotimarkkinoihin ja se olisi erittäin vaarallinen kehitysnäkymä. Paljon tärkeämpää olisi houkutella Suomeen yrityksiä, jotka perustavat toimintansa korkeaan osaamiseen. Tässä mielessä on kyllä parempi, että Suomeen tuli tämä EU:n kemikaalivirasto kuin elintarvikevirasto. Kemikaalivirasto voi ehkä vetää alan yritystoimintaakin Suomeen, jos suomalaisten panostukset alan osaamiseen lisääntyvät.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tässä ei suinkaan ole kyse siitä, etteikö pienyrityksiä myös tarvittaisi. Kysymys on enemmän suuryritysten ja pienyritysten oikeasta tasapainosta. Pienyritteliäisyyden tukeminen ei ole mikään tie onnelaan. Meillekin syntyy helposti eniten sellaista pienyritteliäisyyttä, joka toimii ainoastaan kotimarkkinoilla ja joka edellyttää hyvin vähäistä koulutusta ja osaamista. Yritteliäisyyden tukemisessä pitäisi kiinnittää huomiota myös substanssiin. Siis eritellä ne alat, joita kannattaa koko kansantalouden näkökulmasta tukea ja kannustaa esim. koulutusta lisäämällä.

Kyse ei siis ole mielipiteestä suuryritysten puolesta pienyrityksiä vastaan. Olennaista on yritteliäisyyden sisältö. Sen pitäisi olla mahdollisimman kannattavaa, työllistävää ja pitkäkestoista. Usein on vaan niin, että kovin pienet yritykset eivät eri syistä tällaiseen kykene.

Lue lisää

Kysymys on enemmän suuryritysten ja pienyritysten oikeasta tasapainosta.
---------------
Jos tätä ryhdytään säätämään valtiovallan toimesta, niin pieleen mennään. Valtion tehtävä on luoda yritystoiminnalle tasapuoliset edellytykset madaltamalla yritysten perustamisen ja käynnistämisen kynnyksiä ja poistamalla kasvun esteitä.

Pitää muistaa, ettei yksikään yritys synny niin, että se perustetaan suoraan suuryritykseksi. Bill Gates aloitti Microsoftinsa autotallissa, mikä olisi Suomessa kiellettyä, koska autotalli ei ole sallittu liikehuoneisto. Suuryritykset loppuvat äkkiä, niin kuin metsäkin, ellei taimien kasvamista pääse tapahtumaan suotuisissa olosuhteissa.


Pienyritteliäisyyden tukeminen ei ole mikään tie onnelaan.
------------------
Teillä demareilla on hirveä hinku puhua tukemisesta joka asiassa.

Koeta sinäkin jo uskoa, ettei kukaan vaadi pienyrityksille mitään tukea, ainoastaan toiminnan mahdollisuuksia ilman niitä järjettömiä byrokratiarasitteita, joita suuryritysten ehdoilla laaditut lait byrokratioineen nyt aiheuttavat.

Mielipidepankki kirjoitti:

Nämä yhden miehen yritykset ovat valtaosin kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä. Oiva ilmeisesti uskoo, että Suomi elää kotimarkkinayritysten varassa. Juuri tämähän Kevätsalon peussamo: Ei elä eikä kasva. Suomen kansantalouden kasvu näyttää aina valoisammalta silloin, kun palkkatyön määrä kasvaa ja pienyritteläisyyden vähenee.

On erittäin vaarallista koko kansalle, jos tuudittaudutaan siihen väärään luuloon, että yritysten lisääntyminen ratkaisee asiamme. Näin ei ole. Yritysten määrän lisääntyminen siirtää painopistetta vain enemmän kotimarkkinoihin ja se olisi erittäin vaarallinen kehitysnäkymä. Paljon tärkeämpää olisi houkutella Suomeen yrityksiä, jotka perustavat toimintansa korkeaan osaamiseen. Tässä mielessä on kyllä parempi, että Suomeen tuli tämä EU:n kemikaalivirasto kuin elintarvikevirasto. Kemikaalivirasto voi ehkä vetää alan yritystoimintaakin Suomeen, jos suomalaisten panostukset alan osaamiseen lisääntyvät.

Lue lisää

Jos et olisi noin harhautunut sosialisti, jonka mielestä valtion on määrättävä joka asiaa, niin ehkä ymmärtäisit, että silloin, kun yrittämiselle on hyvät ja tasapuoliset edellytykset ilman vääristäviä yritystukia tai tarpeetonta lainsäädännön byrokratiaa, yrityskanta muodostuu optimaalisesti sellaiseksi, josta syntyy sekä paras talouskasvu että paras työllisyysaste.

Se, millaiseksi yritysten määrä muodostuu ja millainen on yritysten kokojakautuma, on pelkkä seuraus siitä, mitä markkinoilla kulloinkin tarvitaan ja mitä markkinoilla tapahtuu.

On täysin nurikurista ajatella, että saavuttaisimme jotai sillä, että valtio lähtisi peukaloimaan yritystoimintaa kuvitellen, että yritysten jakautuma eri kokoluokkiin olisi jokin keino, jota muuttamalla saadaan aikaan jotain.

Jos sinun tapaisesi ajattelu on demareiden joukossa yleisempääkin, niin se vasta "on erittäin vaarallista koko kansalle".

Mielipidepankki kirjoitti:

Kampaamo-parturiliikkeet voivat jatkossakin olla pienyritteliäisyyttä. Tästähän tässä ei ole lainkaan kyse. Ongelma on siinä, että uusia pienyrityksiä syntyy voittopuolisesti vain juuri näille vähän koulutusta ja osaamista vaativille aloille. Perustetaan kuppiloita, keskikaljabaareja, kampaamoja, siivousyrityksi. Nämä toimivat vain kotimarkkinoilla. Tällainen kehitys ei millään lailla edistä Suomen pärjäämistä tässä maailmassa.

Vientiteollisuusyritykset edellyttävät usein monenlaista osaamista, mikä puolestaan edellyttää hyvää koulutusta. Se vaatii kansainvälisten markkinoiden tuntemusta, markkinointikykyä, usein suuria investointeja, suuria panostuksia tuotekehittelyyn jne. Tällaisellä yritystoiminnalla Suomi pärjää ja saa talouskasvua. Yritystoiminnan tukemisessa pitää kiinnittää siis paljon huomiota myös sisältöön.

Peruskysymys on siis se, suunnistaako Suomi kohti tuhansien keskikaljabaarien, kahviloiden, kampaamojen, siivousfirmojen, nyrkkipajojen yritys-Suomea vai satsataanko laatuun ja osaamiseen niin, että sitä voi myydä myös maailmalle.

Erinomainen esimerkki osaamisen vaikeudesta keskisuuressakin yrityksessä on salolainen kännykkäfirma Benefon. Se toimi erittäin kannattavasti NMT-puhelimien aikakaudella, mutta siirtyminen GSM-kauteen alkoi olla pienuudesta johtuen liian vaativa askel. Yrityksellä oli paljon subtanssiosaamista eli osaava tuotekehityskaarti toimitusjohtaja Niemistä myöten. Mutta kaikessa muussa eikä vähiten markkinoinnissa sitten klikkasikin. Hyvät tuotteet jäivät varastoon ja niistä tuli epäkuranttia tavaraa. Yritys velkaantui ja hakeutui yrityssaneeraukseen, minkä jälkeen omistuspohja ja johto vaihdettiin ulkomaalaisten käsiin. Yritys toimii edelleen ja on varmaan innovatiivinen, mutta pienuuden rasite jäytää edelleen.

Lue lisää

tarvitsevat pienyrityksiä. On selvää, ettei paperin teko ole järkevää pienyrityksillä. Taitaa olla Vääräkoskikin lopettanut, vaikka se kauan sinnittelikin lähes käsin tehdyllä pahvilla erikoistuen olutlasien alusiin ja viskipullojen korkkien sisällä oleviin pahvinpalasiin. MPP:ltä on ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että suuryritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja ulkoistavat kaiken muun. Suomessa on juuri nyt syntymässä erittäin paljon erittäin korkeaa osaamista vaativia pienyrityksiä. Samoin tarvitaan uutta vientiteollisuutta palveluissa ja pienyrityksistä sielläkin on lähdettävä. Näitä on yhteiskunnan järkevää tukea riskirahalla. Finvera, Tekes, Sitra ja TE-keskukset tekevät korvaamatonta työtä tällä alueella. Luonnollisesti epäonnistumisiakin sattuu. Tärkeintä olisi pitää nämä firmat täysin demarivapaina alueina ja estää myös SAK:n sekaantuminen niiden toimintaan. Se on tulevien duunareidenkin etu.

Jaba_43 kirjoitti:

Kysymys on enemmän suuryritysten ja pienyritysten oikeasta tasapainosta.
---------------
Jos tätä ryhdytään säätämään valtiovallan toimesta, niin pieleen mennään. Valtion tehtävä on luoda yritystoiminnalle tasapuoliset edellytykset madaltamalla yritysten perustamisen ja käynnistämisen kynnyksiä ja poistamalla kasvun esteitä.

Pitää muistaa, ettei yksikään yritys synny niin, että se perustetaan suoraan suuryritykseksi. Bill Gates aloitti Microsoftinsa autotallissa, mikä olisi Suomessa kiellettyä, koska autotalli ei ole sallittu liikehuoneisto. Suuryritykset loppuvat äkkiä, niin kuin metsäkin, ellei taimien kasvamista pääse tapahtumaan suotuisissa olosuhteissa.


Pienyritteliäisyyden tukeminen ei ole mikään tie onnelaan.
------------------
Teillä demareilla on hirveä hinku puhua tukemisesta joka asiassa.

Koeta sinäkin jo uskoa, ettei kukaan vaadi pienyrityksille mitään tukea, ainoastaan toiminnan mahdollisuuksia ilman niitä järjettömiä byrokratiarasitteita, joita suuryritysten ehdoilla laaditut lait byrokratioineen nyt aiheuttavat.

Lue lisää

suoraan perustetusta suuryrityksestä, joka vielä perustettiin demarivoimin ja demariopein. Se oli kuvaputkitehdas Valco.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kampaamo-parturiliikkeet voivat jatkossakin olla pienyritteliäisyyttä. Tästähän tässä ei ole lainkaan kyse. Ongelma on siinä, että uusia pienyrityksiä syntyy voittopuolisesti vain juuri näille vähän koulutusta ja osaamista vaativille aloille. Perustetaan kuppiloita, keskikaljabaareja, kampaamoja, siivousyrityksi. Nämä toimivat vain kotimarkkinoilla. Tällainen kehitys ei millään lailla edistä Suomen pärjäämistä tässä maailmassa.

Vientiteollisuusyritykset edellyttävät usein monenlaista osaamista, mikä puolestaan edellyttää hyvää koulutusta. Se vaatii kansainvälisten markkinoiden tuntemusta, markkinointikykyä, usein suuria investointeja, suuria panostuksia tuotekehittelyyn jne. Tällaisellä yritystoiminnalla Suomi pärjää ja saa talouskasvua. Yritystoiminnan tukemisessa pitää kiinnittää siis paljon huomiota myös sisältöön.

Peruskysymys on siis se, suunnistaako Suomi kohti tuhansien keskikaljabaarien, kahviloiden, kampaamojen, siivousfirmojen, nyrkkipajojen yritys-Suomea vai satsataanko laatuun ja osaamiseen niin, että sitä voi myydä myös maailmalle.

Erinomainen esimerkki osaamisen vaikeudesta keskisuuressakin yrityksessä on salolainen kännykkäfirma Benefon. Se toimi erittäin kannattavasti NMT-puhelimien aikakaudella, mutta siirtyminen GSM-kauteen alkoi olla pienuudesta johtuen liian vaativa askel. Yrityksellä oli paljon subtanssiosaamista eli osaava tuotekehityskaarti toimitusjohtaja Niemistä myöten. Mutta kaikessa muussa eikä vähiten markkinoinnissa sitten klikkasikin. Hyvät tuotteet jäivät varastoon ja niistä tuli epäkuranttia tavaraa. Yritys velkaantui ja hakeutui yrityssaneeraukseen, minkä jälkeen omistuspohja ja johto vaihdettiin ulkomaalaisten käsiin. Yritys toimii edelleen ja on varmaan innovatiivinen, mutta pienuuden rasite jäytää edelleen.

Lue lisää

Tiedätkö, miksi Suomeen syntyy pienyrityksiä vain muutamille toimialoille?

Siksi, että keskeiset toimialat ovat muutaman harvan suuryrityksen hallussa. Oligopoli nimittäin on tilanne, joka estää uusien yritysten syntymisen toimialoille, joita muutama iso suvereenisti hallitsee.

Siksi pienyritykset ovat usein kuppiloita ja keskikaljabaareja, kun ravintolatoiminta on molempien osuustoimintayritysten, S-ryhmän ja Restelin hallussa, pikaruokapuolta hallitsevat isot franchising-ketjut hampurilaisineen ja pizzoineen. Väittäiskauppoja on yksityisten käsissä vain puhtaan erikoistavarakaupan puolella, kun kaikki muu kauppa on yhä keskitetymmin kolmen suuren - S-ryhmän, Keskon ja Tradekan - hallussa.

Meillä ei ole mahdollistakaan kehittää tervettä perheyrityspohjaista pienyrittäjyyttä, kun suunnitelmatalouden suljetun Suomen aikana markkinat jaettiin lähes kartellinomaisesti toimiville yrityksille.

Nyt olemme tilanteessa, jossa Suomen markkinoille pääsevät uusina yrityksinä ainoastaan ne, joilla on todella paljon pääomia tunkeutua keskusliikekartellien markkinoille. Tästä syystä meillä on nyt mm. Gigantti, Bauhaus, H&M, Lindex. Lidl, Indiska, Hans Ohlsson, OnOff, Stadium... jne...

Edistääkö se Suomen pärjäämistä tässä maailmassa, että suomalaisten on mahdoton perustaa juuri mitään muita pienyrityksiä keskusliikkeiltä tyhjiksi jääviin liiketiloihin kuin keskikaljabaareja, kotisiivousyrityksiä, partureita, osto- ja myyntiliikkeitä, kirjadivareita?

Nyt pitäisi avata silmät kokonan auki, sillä meillä on 300 000 työtöntä, joista puolet erittäin toivottomassa tilassa juuri siksi, ettei tähänastinen suuryritysten suosiminen ole heitä työllistänyt, kun isojen firmojen henkilöstöpolitiikka on ollut heittää viiskymppiset kortistoon ja palkata nuoria tilalle, kiitos SDP/SAK:n keskitettyjen palkkaratkaisujen joustamattomuuden palvelualoilla, kun nämä ratkaisut on aina tehty suurteollisuuden - paperin ja metallin - ehdoilla "solidaarisesti" nostamaan palvelualojen työvoimakuluja useita %-yksikköjä enemmän.

suuryrityksetkin kirjoitti:

tarvitsevat pienyrityksiä. On selvää, ettei paperin teko ole järkevää pienyrityksillä. Taitaa olla Vääräkoskikin lopettanut, vaikka se kauan sinnittelikin lähes käsin tehdyllä pahvilla erikoistuen olutlasien alusiin ja viskipullojen korkkien sisällä oleviin pahvinpalasiin. MPP:ltä on ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että suuryritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja ulkoistavat kaiken muun. Suomessa on juuri nyt syntymässä erittäin paljon erittäin korkeaa osaamista vaativia pienyrityksiä. Samoin tarvitaan uutta vientiteollisuutta palveluissa ja pienyrityksistä sielläkin on lähdettävä. Näitä on yhteiskunnan järkevää tukea riskirahalla. Finvera, Tekes, Sitra ja TE-keskukset tekevät korvaamatonta työtä tällä alueella. Luonnollisesti epäonnistumisiakin sattuu. Tärkeintä olisi pitää nämä firmat täysin demarivapaina alueina ja estää myös SAK:n sekaantuminen niiden toimintaan. Se on tulevien duunareidenkin etu.

Lue lisää

näitä rahoitusyrityksiä ja sehän onnistuu niin, että vältetään poliittisia nimityksiä. No kyllä minä sentään Raimo Sailaksen hyväksyisin ja Esko Aho oli erittäin onnistunut valinta taustastaan huolimatta. Innovaatioyritykset pysyvät luonnostaan demarivaina.

Jaba_43 kirjoitti:

Kysymys on enemmän suuryritysten ja pienyritysten oikeasta tasapainosta.
---------------
Jos tätä ryhdytään säätämään valtiovallan toimesta, niin pieleen mennään. Valtion tehtävä on luoda yritystoiminnalle tasapuoliset edellytykset madaltamalla yritysten perustamisen ja käynnistämisen kynnyksiä ja poistamalla kasvun esteitä.

Pitää muistaa, ettei yksikään yritys synny niin, että se perustetaan suoraan suuryritykseksi. Bill Gates aloitti Microsoftinsa autotallissa, mikä olisi Suomessa kiellettyä, koska autotalli ei ole sallittu liikehuoneisto. Suuryritykset loppuvat äkkiä, niin kuin metsäkin, ellei taimien kasvamista pääse tapahtumaan suotuisissa olosuhteissa.


Pienyritteliäisyyden tukeminen ei ole mikään tie onnelaan.
------------------
Teillä demareilla on hirveä hinku puhua tukemisesta joka asiassa.

Koeta sinäkin jo uskoa, ettei kukaan vaadi pienyrityksille mitään tukea, ainoastaan toiminnan mahdollisuuksia ilman niitä järjettömiä byrokratiarasitteita, joita suuryritysten ehdoilla laaditut lait byrokratioineen nyt aiheuttavat.

Lue lisää

Tottakai meillä voidaan harjoittaa säätöä sen suhteen suositaanko palkkatyötä vai pienyritteliäisyyttä. Jorma Ollilahan on nimenomaan vaatinut tätä. Palkkatyön verotusratkaisuilla voidaan esim. vaikuttaa asiaan aivain kuten Ollila on esittänyt.

En minä pienyritteliäisyyttä ole vastustanut. Kyse on siitä, ettei pidä lähteä edistämään sellaista yritystoimintaa, joka toimii voittopuolisesti vain korimarkkinoilla ja sielläkin varsin marginaalisilla aloilla.

Pienyrityksille on vaadittu ja koko ajan vaaditaan erilaisia tukia. On ollut starttirahaa, aluetukia ja kotitalousvähennyksiä. Kyllähän nämä ovat ilmi selviä tukia. Yritystoiminnan byrokraattisia esteitä pitää toki pyrkiä poistamaan silloin, kun ne ovat perusteettomia.

Jaba_43 kirjoitti:

Jos et olisi noin harhautunut sosialisti, jonka mielestä valtion on määrättävä joka asiaa, niin ehkä ymmärtäisit, että silloin, kun yrittämiselle on hyvät ja tasapuoliset edellytykset ilman vääristäviä yritystukia tai tarpeetonta lainsäädännön byrokratiaa, yrityskanta muodostuu optimaalisesti sellaiseksi, josta syntyy sekä paras talouskasvu että paras työllisyysaste.

Se, millaiseksi yritysten määrä muodostuu ja millainen on yritysten kokojakautuma, on pelkkä seuraus siitä, mitä markkinoilla kulloinkin tarvitaan ja mitä markkinoilla tapahtuu.

On täysin nurikurista ajatella, että saavuttaisimme jotai sillä, että valtio lähtisi peukaloimaan yritystoimintaa kuvitellen, että yritysten jakautuma eri kokoluokkiin olisi jokin keino, jota muuttamalla saadaan aikaan jotain.

Jos sinun tapaisesi ajattelu on demareiden joukossa yleisempääkin, niin se vasta "on erittäin vaarallista koko kansalle".

Lue lisää

Olen kyllä sen sortin sosialisti, etten näe pienyritystoiminnan edistämistä minään keinona tavoitella Suomen etua. Ei tässä suinkaan ole vaihtoehtona se, että pitäisi suunnitelmatalouden keinoin perustaa suuryrityksiä. Kekkosen aikana tällaista harjoitettiin ja kepulaiset ovat edelleenkin ylpeitä Rautaruukeistaan ym.

Vaihtoehto on siinä, että Suomi panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja luo edellytyksiä korkean osaamiseen yritystoiminnalle. Se on tietysti suunnitelmataloudellista toimintaa, mutta minusta ainakin parempi kuin suntautua basaarityyppiseen kapusteluyrittelisäisyyteen. Että sen sortin sosialisti kyllä olen, kun en halua jättää esim. koulutusta markkinatalouden hoidettavaksi.

Jaba_43 kirjoitti:

Tiedätkö, miksi Suomeen syntyy pienyrityksiä vain muutamille toimialoille?

Siksi, että keskeiset toimialat ovat muutaman harvan suuryrityksen hallussa. Oligopoli nimittäin on tilanne, joka estää uusien yritysten syntymisen toimialoille, joita muutama iso suvereenisti hallitsee.

Siksi pienyritykset ovat usein kuppiloita ja keskikaljabaareja, kun ravintolatoiminta on molempien osuustoimintayritysten, S-ryhmän ja Restelin hallussa, pikaruokapuolta hallitsevat isot franchising-ketjut hampurilaisineen ja pizzoineen. Väittäiskauppoja on yksityisten käsissä vain puhtaan erikoistavarakaupan puolella, kun kaikki muu kauppa on yhä keskitetymmin kolmen suuren - S-ryhmän, Keskon ja Tradekan - hallussa.

Meillä ei ole mahdollistakaan kehittää tervettä perheyrityspohjaista pienyrittäjyyttä, kun suunnitelmatalouden suljetun Suomen aikana markkinat jaettiin lähes kartellinomaisesti toimiville yrityksille.

Nyt olemme tilanteessa, jossa Suomen markkinoille pääsevät uusina yrityksinä ainoastaan ne, joilla on todella paljon pääomia tunkeutua keskusliikekartellien markkinoille. Tästä syystä meillä on nyt mm. Gigantti, Bauhaus, H&M, Lindex. Lidl, Indiska, Hans Ohlsson, OnOff, Stadium... jne...

Edistääkö se Suomen pärjäämistä tässä maailmassa, että suomalaisten on mahdoton perustaa juuri mitään muita pienyrityksiä keskusliikkeiltä tyhjiksi jääviin liiketiloihin kuin keskikaljabaareja, kotisiivousyrityksiä, partureita, osto- ja myyntiliikkeitä, kirjadivareita?

Nyt pitäisi avata silmät kokonan auki, sillä meillä on 300 000 työtöntä, joista puolet erittäin toivottomassa tilassa juuri siksi, ettei tähänastinen suuryritysten suosiminen ole heitä työllistänyt, kun isojen firmojen henkilöstöpolitiikka on ollut heittää viiskymppiset kortistoon ja palkata nuoria tilalle, kiitos SDP/SAK:n keskitettyjen palkkaratkaisujen joustamattomuuden palvelualoilla, kun nämä ratkaisut on aina tehty suurteollisuuden - paperin ja metallin - ehdoilla "solidaarisesti" nostamaan palvelualojen työvoimakuluja useita %-yksikköjä enemmän.

Lue lisää

Tärkeä asia. Pitäisi nostaa omaksi avaukseksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tottakai meillä voidaan harjoittaa säätöä sen suhteen suositaanko palkkatyötä vai pienyritteliäisyyttä. Jorma Ollilahan on nimenomaan vaatinut tätä. Palkkatyön verotusratkaisuilla voidaan esim. vaikuttaa asiaan aivain kuten Ollila on esittänyt.

En minä pienyritteliäisyyttä ole vastustanut. Kyse on siitä, ettei pidä lähteä edistämään sellaista yritystoimintaa, joka toimii voittopuolisesti vain korimarkkinoilla ja sielläkin varsin marginaalisilla aloilla.

Pienyrityksille on vaadittu ja koko ajan vaaditaan erilaisia tukia. On ollut starttirahaa, aluetukia ja kotitalousvähennyksiä. Kyllähän nämä ovat ilmi selviä tukia. Yritystoiminnan byrokraattisia esteitä pitää toki pyrkiä poistamaan silloin, kun ne ovat perusteettomia.

Lue lisää

unohtuu alihankinta ja vientiyritysten käyttämät palvelut. Ne ovat muodollisesti pieniä kotimarkkinayrityksiä, mutta täysin välttämättömiä vientiteollisuuden kannalta. Ja osa suuntautuu jatkossa myös suoraan vientiin, kuten tunnetaan. Mutta sinulle on tietysti niin kuin aikoinaan kaukaiselle oppi-isällesi Hegelille. Kun Hegelille sanottiin, että hänen oppinsa ei vastaa tosiasioita, Hegel totesi, että sitä pahempi tosiasioille.

jotenkin kirjoitti:

unohtuu alihankinta ja vientiyritysten käyttämät palvelut. Ne ovat muodollisesti pieniä kotimarkkinayrityksiä, mutta täysin välttämättömiä vientiteollisuuden kannalta. Ja osa suuntautuu jatkossa myös suoraan vientiin, kuten tunnetaan. Mutta sinulle on tietysti niin kuin aikoinaan kaukaiselle oppi-isällesi Hegelille. Kun Hegelille sanottiin, että hänen oppinsa ei vastaa tosiasioita, Hegel totesi, että sitä pahempi tosiasioille.

Lue lisää

Suuryritykset synnyttävät myös pienyrityksiä enemmän kuin pienyritykset! ;-)))

jotenkin kirjoitti:

unohtuu alihankinta ja vientiyritysten käyttämät palvelut. Ne ovat muodollisesti pieniä kotimarkkinayrityksiä, mutta täysin välttämättömiä vientiteollisuuden kannalta. Ja osa suuntautuu jatkossa myös suoraan vientiin, kuten tunnetaan. Mutta sinulle on tietysti niin kuin aikoinaan kaukaiselle oppi-isällesi Hegelille. Kun Hegelille sanottiin, että hänen oppinsa ei vastaa tosiasioita, Hegel totesi, että sitä pahempi tosiasioille.

Lue lisää

Suuryritysten alihankintayritysten syntyminen on ihan terve ja kannatettava asia. Mutta niidenkin kannattavuus kytkeytyy nimenomaan suuryritysten toimintaan. Ilman suuryrityksiä näitä alihankintayrityksiä ei olisi.

Lukumääräisesti meillä syntyy kuitenkin eniten yritystoimintaa basaarialoille. Basaarikauppa vaatii vähän osaamista ja pienet investoinnit. Ovathan torit ja muu basaarikauppa ihan mukavaa, mutta ei sillä ole mitään tekemistä väestön laajamittaisen työllistämisen ja taloudellisen kasvun kanssa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen kyllä sen sortin sosialisti, etten näe pienyritystoiminnan edistämistä minään keinona tavoitella Suomen etua. Ei tässä suinkaan ole vaihtoehtona se, että pitäisi suunnitelmatalouden keinoin perustaa suuryrityksiä. Kekkosen aikana tällaista harjoitettiin ja kepulaiset ovat edelleenkin ylpeitä Rautaruukeistaan ym.

Vaihtoehto on siinä, että Suomi panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja luo edellytyksiä korkean osaamiseen yritystoiminnalle. Se on tietysti suunnitelmataloudellista toimintaa, mutta minusta ainakin parempi kuin suntautua basaarityyppiseen kapusteluyrittelisäisyyteen. Että sen sortin sosialisti kyllä olen, kun en halua jättää esim. koulutusta markkinatalouden hoidettavaksi.

Lue lisää

Olen kyllä sen sortin sosialisti, etten näe pienyritystoiminnan edistämistä minään keinona tavoitella Suomen etua.
-----------------
En minäkään näe "edistämisessä" mitään etua. riittää, kun olosuhteet olisivat sellaiset, että pienyrityksiä syntyy, jos yrittäjät itse niin järkeväksi näkevät, koska se on aina maan ety, että yrityksiä syntyy täysin tukematta ja edistämättä niitä millään tavalla, mutta myöskään estämättä niiden syntymistä.

Tämä on asian ydin, joka on hyvä tajuta, että puhuttaisi samasta asiasta.


Ei tässä suinkaan ole vaihtoehtona se, että pitäisi suunnitelmatalouden keinoin perustaa suuryrityksiä. Kekkosen aikana tällaista harjoitettiin ja kepulaiset ovat edelleenkin ylpeitä Rautaruukeistaan ym.
---------------
Taisin edellä karrikoida, mutta on myönnettävä, että Kevätsalon juttu hieman toi kekkosajat mieleen.


Vaihtoehto on siinä, että Suomi panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja luo edellytyksiä korkean osaamiseen yritystoiminnalle.
-----------------
juuri noin pitää menetellä


Se on tietysti suunnitelmataloudellista toimintaa,
-----------------
Ei suunnitelmataloutta, vaan edellytysten luomista.


...mutta minusta ainakin parempi kuin suntautua basaarityyppiseen kapusteluyrittelisäisyyteen.
-----------------
Minusta heittelet kyynisiä kommenttejasi harkitsematta, eli rakentelet tarpeettomia vastakkainasetteluja eri tyyppisen yrittäjyyden ja oman ihanteesi välille.


Että sen sortin sosialisti kyllä olen, kun en halua jättää esim. koulutusta markkinatalouden hoidettavaksi.
------------------
Markkinatalous hoitaa yrityskoulutuksesta jo nyt lähes kaiken ja toimii todella erinomaisella tavalla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tottakai meillä voidaan harjoittaa säätöä sen suhteen suositaanko palkkatyötä vai pienyritteliäisyyttä. Jorma Ollilahan on nimenomaan vaatinut tätä. Palkkatyön verotusratkaisuilla voidaan esim. vaikuttaa asiaan aivain kuten Ollila on esittänyt.

En minä pienyritteliäisyyttä ole vastustanut. Kyse on siitä, ettei pidä lähteä edistämään sellaista yritystoimintaa, joka toimii voittopuolisesti vain korimarkkinoilla ja sielläkin varsin marginaalisilla aloilla.

Pienyrityksille on vaadittu ja koko ajan vaaditaan erilaisia tukia. On ollut starttirahaa, aluetukia ja kotitalousvähennyksiä. Kyllähän nämä ovat ilmi selviä tukia. Yritystoiminnan byrokraattisia esteitä pitää toki pyrkiä poistamaan silloin, kun ne ovat perusteettomia.

Lue lisää

Tottakai meillä voidaan harjoittaa säätöä sen suhteen suositaanko palkkatyötä vai pienyritteliäisyyttä.
---------------
Onpa naurettava vastakkainasettelu. Onnistuu ilmeisesti vain demarilta sanoa, että palkkatyötä suositaan yrittäjyyden kustannuksella tai päinvastoin, ikään kuin palkkatyö ja yrittäjyys olisivat joitain saman asian eri puolia.

Nyt petyin pahasti tapasi hahmottaa, mistä puhutaan.


Jorma Ollilahan on nimenomaan vaatinut tätä. Palkkatyön verotusratkaisuilla voidaan esim. vaikuttaa asiaan aivain kuten Ollila on esittänyt.
-------------
Ollila on puhunut mm. liian korkeasta veroprogressiosta, kun jyrkkenevä marginalivero tekee mahdottomaksi sen, että kohtuulliset palkankorotukset enää palkitsevat ketään.


En minä pienyritteliäisyyttä ole vastustanut. Kyse on siitä, ettei pidä lähteä edistämään sellaista yritystoimintaa, joka toimii voittopuolisesti vain korimarkkinoilla ja sielläkin varsin marginaalisilla aloilla.
------------------
Ei ole kyse edistämisestä, vaan edellytyksen luomisesta. Yrityksiä syntyy itsestään, täysin edistämättä, jos niille on edellytyksiä syntyä.

Nimenomaan kotimarkkinoiden huono kyky työllistää on syynä siihen, että 150 000 ihmistä on istunut kortistossa pitkään, kuin sementtiin valettuina.


Pienyrityksille on vaadittu ja koko ajan vaaditaan erilaisia tukia.
---------------
Ei ole vaadittu.


On ollut starttirahaa, aluetukia ja kotitalousvähennyksiä. Kyllähän nämä ovat ilmi selviä tukia.
-------------------
Starttiraha on kannustin riskinottamiseen, aluetuki on alue- ei yritystukea ja kotitalousvähennykset ovat työllistämistoimenpiteitä, jotta kotitaloudet teettäisivät mieluummin avointa työtä työmarkkinoilla eivätkä pimeää työtä harmailla markkinoilla, niin kuin kävisi ilman kotitalousvähennystä.


Yritystoiminnan byrokraattisia esteitä pitää toki pyrkiä poistamaan silloin, kun ne ovat perusteettomia.
------------------
Yrityslainsäädännön byrokratia on laadittu suuryrityksiä varten. Pienyritysten tilannetta on luvattu miettiä jo toistakymmentä vuotta. ilmeisesti joku KTM:n työryhmä istuu edelleen pohtimassa mitä voitaisi tehdä.

Jaba_43 kirjoitti:

Olen kyllä sen sortin sosialisti, etten näe pienyritystoiminnan edistämistä minään keinona tavoitella Suomen etua.
-----------------
En minäkään näe "edistämisessä" mitään etua. riittää, kun olosuhteet olisivat sellaiset, että pienyrityksiä syntyy, jos yrittäjät itse niin järkeväksi näkevät, koska se on aina maan ety, että yrityksiä syntyy täysin tukematta ja edistämättä niitä millään tavalla, mutta myöskään estämättä niiden syntymistä.

Tämä on asian ydin, joka on hyvä tajuta, että puhuttaisi samasta asiasta.


Ei tässä suinkaan ole vaihtoehtona se, että pitäisi suunnitelmatalouden keinoin perustaa suuryrityksiä. Kekkosen aikana tällaista harjoitettiin ja kepulaiset ovat edelleenkin ylpeitä Rautaruukeistaan ym.
---------------
Taisin edellä karrikoida, mutta on myönnettävä, että Kevätsalon juttu hieman toi kekkosajat mieleen.


Vaihtoehto on siinä, että Suomi panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja luo edellytyksiä korkean osaamiseen yritystoiminnalle.
-----------------
juuri noin pitää menetellä


Se on tietysti suunnitelmataloudellista toimintaa,
-----------------
Ei suunnitelmataloutta, vaan edellytysten luomista.


...mutta minusta ainakin parempi kuin suntautua basaarityyppiseen kapusteluyrittelisäisyyteen.
-----------------
Minusta heittelet kyynisiä kommenttejasi harkitsematta, eli rakentelet tarpeettomia vastakkainasetteluja eri tyyppisen yrittäjyyden ja oman ihanteesi välille.


Että sen sortin sosialisti kyllä olen, kun en halua jättää esim. koulutusta markkinatalouden hoidettavaksi.
------------------
Markkinatalous hoitaa yrityskoulutuksesta jo nyt lähes kaiken ja toimii todella erinomaisella tavalla.

Lue lisää

Kevätsalon ja minunkin ajatus on juuri se, ettei kannata erityisesti huudella yritysten syntmisen perään eikä olla siitä huolissaan. Pyritään vain siihen, ettei estetä yritysten syntymistä, jos ne ovat syntyäkseen. Tässä olemme samoilla linjoilla ja voimme ilmeisesti alkaa purkaa kaikenlaisia alue- ja muita yritystukijärjestelmiä. Ilmeisesti myös ns. kotitalousvähennys on turha juttu, kun yrityksiä syntyy muutenkin, jos on syntäkseen.

Koulutus ym. ei ole vain mitään edellytysten luomista ikään kuin itsestään. Kyllä näiden edellytysten luomisessa on eri asteita ja eri painotuksia. Luulenpa, että yrityselämän puolelta alettaisiin huutaa kovaa ja kauas, jos koulutusta päätettäisiin suunnata esim. kohti humanistisia aineita ja taide-aineita.

Markkinatalous ei hoida vastoin väitettäsi kuin murto-osan siitä koulutuksesta, mikä yrityksissä työskentelevällä väellä on. Jos näin olisi kuin sanot, meiltä voitaisiin lopettaa suuri osa koulutuksesta kokonaan.

Asian ydin on valinnoissa. Määrätietoinen pitkän tähtäimen koulutuspolitiikka on tässä keskeisessä asemassa. Kaikille alikehittyneille maille on tyypillistä koulutuksen huono järjestäminen. Läntisen maailman taloudellinen etulyöntiasema johtuu suurimmaksi osaksi koulutusinvestoinneista, jotka parantavat innovatiivisuutta. Sitä kautta syntyvät suuret keksinnöt. Tämä innovatiivisuus tietysti vai kertautuu yrityksissä eli työelämässä, missä opittuja taitoja päästään soveltamaan ja kokeilemaan käytännössä. Sitä kautta koulutukselle tulee uusia haasteita. Ilman tällaista määrätietoista koulutuspolitiikkaa meillä ei olisi Nokian kaltaista yritystä.

Asian on plekistänyt EU:n tasolla Tony Blair. Hän on vaatinut, että yhteisön tulisi panostaa mieluummin tutkimukseen ja tuotekehitykseen kuin maatalouden tukemiseen. Tämä on poliittinen valinta. Ja juuri tässä on asian kova ydin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kevätsalon ja minunkin ajatus on juuri se, ettei kannata erityisesti huudella yritysten syntmisen perään eikä olla siitä huolissaan. Pyritään vain siihen, ettei estetä yritysten syntymistä, jos ne ovat syntyäkseen. Tässä olemme samoilla linjoilla ja voimme ilmeisesti alkaa purkaa kaikenlaisia alue- ja muita yritystukijärjestelmiä. Ilmeisesti myös ns. kotitalousvähennys on turha juttu, kun yrityksiä syntyy muutenkin, jos on syntäkseen.

Koulutus ym. ei ole vain mitään edellytysten luomista ikään kuin itsestään. Kyllä näiden edellytysten luomisessa on eri asteita ja eri painotuksia. Luulenpa, että yrityselämän puolelta alettaisiin huutaa kovaa ja kauas, jos koulutusta päätettäisiin suunnata esim. kohti humanistisia aineita ja taide-aineita.

Markkinatalous ei hoida vastoin väitettäsi kuin murto-osan siitä koulutuksesta, mikä yrityksissä työskentelevällä väellä on. Jos näin olisi kuin sanot, meiltä voitaisiin lopettaa suuri osa koulutuksesta kokonaan.

Asian ydin on valinnoissa. Määrätietoinen pitkän tähtäimen koulutuspolitiikka on tässä keskeisessä asemassa. Kaikille alikehittyneille maille on tyypillistä koulutuksen huono järjestäminen. Läntisen maailman taloudellinen etulyöntiasema johtuu suurimmaksi osaksi koulutusinvestoinneista, jotka parantavat innovatiivisuutta. Sitä kautta syntyvät suuret keksinnöt. Tämä innovatiivisuus tietysti vai kertautuu yrityksissä eli työelämässä, missä opittuja taitoja päästään soveltamaan ja kokeilemaan käytännössä. Sitä kautta koulutukselle tulee uusia haasteita. Ilman tällaista määrätietoista koulutuspolitiikkaa meillä ei olisi Nokian kaltaista yritystä.

Asian on plekistänyt EU:n tasolla Tony Blair. Hän on vaatinut, että yhteisön tulisi panostaa mieluummin tutkimukseen ja tuotekehitykseen kuin maatalouden tukemiseen. Tämä on poliittinen valinta. Ja juuri tässä on asian kova ydin.

Lue lisää

>> Läntisen maailman taloudellinen etulyöntiasema johtuu suurimmaksi osaksi koulutusinvestoinneista, jotka parantavat innovatiivisuutta. Sitä kautta syntyvät suuret keksinnöt.

Tajuatkohan oikein itsekään miten paljolti tällaiset "totuudet" ovat pelkästään taloususkonnollisen propagandan varaan rakentuvia?

Läntisen maailman piirissä muille kuin etuoikeutetuille luokille tarkoitettu yleinen koulu on hyvin myöhäinen ilmiö. Mitä niihin erityisesti "taloudellisessasa etulyöntiasemassa" oleviin maihin tulee, niissä yleiseen kouluun siirtymisen motiivi toissavuosisadalla oli puhtaasti kurin- ja järjestyksenpidollinen. Talouden etuvartijat päin vastoin vastustivat sitkeästi sitä että lapset pantaisiin työstä -- esim. Englannin hiilikaivoksista -- kouluun. Tilanne näissä "talouden etulyäntimaissa" oli tismalleen saman kaavan mukainen kuin se nyt on monissa halpatyövoimamaissa, johon nämä talouden etulyöjät ovat nyt viemässä loistavaa innovatiivisuuttaan.

Suositeltavaa luettavaa: ei Kimmo Kevatsalon taloususkonnollinen sekoilu, vaan Neil Postman: "The Disappearance of Chilhood".

Jaba_43 kirjoitti:

Tottakai meillä voidaan harjoittaa säätöä sen suhteen suositaanko palkkatyötä vai pienyritteliäisyyttä.
---------------
Onpa naurettava vastakkainasettelu. Onnistuu ilmeisesti vain demarilta sanoa, että palkkatyötä suositaan yrittäjyyden kustannuksella tai päinvastoin, ikään kuin palkkatyö ja yrittäjyys olisivat joitain saman asian eri puolia.

Nyt petyin pahasti tapasi hahmottaa, mistä puhutaan.


Jorma Ollilahan on nimenomaan vaatinut tätä. Palkkatyön verotusratkaisuilla voidaan esim. vaikuttaa asiaan aivain kuten Ollila on esittänyt.
-------------
Ollila on puhunut mm. liian korkeasta veroprogressiosta, kun jyrkkenevä marginalivero tekee mahdottomaksi sen, että kohtuulliset palkankorotukset enää palkitsevat ketään.


En minä pienyritteliäisyyttä ole vastustanut. Kyse on siitä, ettei pidä lähteä edistämään sellaista yritystoimintaa, joka toimii voittopuolisesti vain korimarkkinoilla ja sielläkin varsin marginaalisilla aloilla.
------------------
Ei ole kyse edistämisestä, vaan edellytyksen luomisesta. Yrityksiä syntyy itsestään, täysin edistämättä, jos niille on edellytyksiä syntyä.

Nimenomaan kotimarkkinoiden huono kyky työllistää on syynä siihen, että 150 000 ihmistä on istunut kortistossa pitkään, kuin sementtiin valettuina.


Pienyrityksille on vaadittu ja koko ajan vaaditaan erilaisia tukia.
---------------
Ei ole vaadittu.


On ollut starttirahaa, aluetukia ja kotitalousvähennyksiä. Kyllähän nämä ovat ilmi selviä tukia.
-------------------
Starttiraha on kannustin riskinottamiseen, aluetuki on alue- ei yritystukea ja kotitalousvähennykset ovat työllistämistoimenpiteitä, jotta kotitaloudet teettäisivät mieluummin avointa työtä työmarkkinoilla eivätkä pimeää työtä harmailla markkinoilla, niin kuin kävisi ilman kotitalousvähennystä.


Yritystoiminnan byrokraattisia esteitä pitää toki pyrkiä poistamaan silloin, kun ne ovat perusteettomia.
------------------
Yrityslainsäädännön byrokratia on laadittu suuryrityksiä varten. Pienyritysten tilannetta on luvattu miettiä jo toistakymmentä vuotta. ilmeisesti joku KTM:n työryhmä istuu edelleen pohtimassa mitä voitaisi tehdä.

Lue lisää

Syy pettymykseesi on sinussa itsessäsi. Et ole ymmärtänyt lukemaasi. En ole missään sanonut, että palkkatyötä pitäisi suosia yrittäjyyden kustannuksella tai päinvastoin. Se on ihan oman mielikuvituksesi tuotetta. Tässähän on vain kyse siitä, kumpi palkkatyövetoinen yritystoiminta vai pienyritystoiminta koko yhteiskunnan kannalta parempia tuloksia. Tottakai kaikki rationaalisesti toimivat yhteiskunnat pyrkivät edistämään sellaista, mistä seuraa paras kokonaisetu. Mutta ei se silloin tarkoita, että tämä edistäminen tapahtuisi jonkun toisen kustannuksella.

Ei Ollilan pointti ole suinkaan palkitsevuus, vaan se miten mahdollisimman pätevä työvoima voidaan pitää Suomessa tai houkutella sitä Suomeen.

Suomen pitkäaikaistyöttömistä ei ole yrittäjiksi, jos he eivät työvoimana kelpaa edes kellekään työntekijöiksi. Puheesi on tältä osin epärealistista haihattelua.

Niin, voihan kauniille lapselle keksiä tietysti erilaisia nimiä. Yritystuki ei ole tukea, vaan kannustin. Aluetuki ei tukea yritykselle, vaan alueelle. Eli kun kunta rakentaa yritykselle teollisuushallin tai yritys saa eri muodoissa suoraa aluetukea kuten vaikkapa maataloustukea, se ei ole mielestäsi tukea yrittäjälle, vaan aelueelle. Nyt minäkin jo petyn.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kevätsalon ja minunkin ajatus on juuri se, ettei kannata erityisesti huudella yritysten syntmisen perään eikä olla siitä huolissaan. Pyritään vain siihen, ettei estetä yritysten syntymistä, jos ne ovat syntyäkseen. Tässä olemme samoilla linjoilla ja voimme ilmeisesti alkaa purkaa kaikenlaisia alue- ja muita yritystukijärjestelmiä. Ilmeisesti myös ns. kotitalousvähennys on turha juttu, kun yrityksiä syntyy muutenkin, jos on syntäkseen.

Koulutus ym. ei ole vain mitään edellytysten luomista ikään kuin itsestään. Kyllä näiden edellytysten luomisessa on eri asteita ja eri painotuksia. Luulenpa, että yrityselämän puolelta alettaisiin huutaa kovaa ja kauas, jos koulutusta päätettäisiin suunnata esim. kohti humanistisia aineita ja taide-aineita.

Markkinatalous ei hoida vastoin väitettäsi kuin murto-osan siitä koulutuksesta, mikä yrityksissä työskentelevällä väellä on. Jos näin olisi kuin sanot, meiltä voitaisiin lopettaa suuri osa koulutuksesta kokonaan.

Asian ydin on valinnoissa. Määrätietoinen pitkän tähtäimen koulutuspolitiikka on tässä keskeisessä asemassa. Kaikille alikehittyneille maille on tyypillistä koulutuksen huono järjestäminen. Läntisen maailman taloudellinen etulyöntiasema johtuu suurimmaksi osaksi koulutusinvestoinneista, jotka parantavat innovatiivisuutta. Sitä kautta syntyvät suuret keksinnöt. Tämä innovatiivisuus tietysti vai kertautuu yrityksissä eli työelämässä, missä opittuja taitoja päästään soveltamaan ja kokeilemaan käytännössä. Sitä kautta koulutukselle tulee uusia haasteita. Ilman tällaista määrätietoista koulutuspolitiikkaa meillä ei olisi Nokian kaltaista yritystä.

Asian on plekistänyt EU:n tasolla Tony Blair. Hän on vaatinut, että yhteisön tulisi panostaa mieluummin tutkimukseen ja tuotekehitykseen kuin maatalouden tukemiseen. Tämä on poliittinen valinta. Ja juuri tässä on asian kova ydin.

Lue lisää

Jotenkin hälläväliä-suhtautumista olen aistivinani, kun pehmensit kantasi näin: "Pyritään vain siihen, ettei estetä yritysten syntymistä, jos ne ovat syntyäkseen." Homman pointtihan on siinä, että yritystoiminnan edellytysten olemassaolosta on koko ajan huolehdittava aktiivisesti, kun maailma ympärillämme muuttuu.

Alue- ja yritystukijärjestelmät voi minusta hyvin purkaa, mutta kotitalousvähennyshän ei sellainen ole, kun sen tarkoitus on edistää, että kotitaloudet voisivat tilata työtä yrityksiltä bruttoansioillaan eikä vasta tuloverotuksen jälkeen käteen jäävällä osalla. Vähennys ei ole tuki, vaan alv-vähennykseen verrattava tapa eliminoida veron kertautuminen.

Koulutuksessa en tietenkään tarkoittanut peruskoulutusta, vaan yrittäjiin ja yrityksiin kohdistuvaa koulutusta.

Innovatiivisuuteen tähtäävä koulutus on avainasemassa, mutta edelleen aistin juttusi rivien välistä kovan halun asettaa pienyritykset ja suuryritykset - yrittäjät ja palkansaajat - keinotekoisesti vastakkain, enkä ymmärrä, miksi niin teet.

veisivätkö lisääntyvät pienyritykset markkinoita suuryrityksiltä, vai mistä olet huolissasi?

Mielipidepankki kirjoitti:

Syy pettymykseesi on sinussa itsessäsi. Et ole ymmärtänyt lukemaasi. En ole missään sanonut, että palkkatyötä pitäisi suosia yrittäjyyden kustannuksella tai päinvastoin. Se on ihan oman mielikuvituksesi tuotetta. Tässähän on vain kyse siitä, kumpi palkkatyövetoinen yritystoiminta vai pienyritystoiminta koko yhteiskunnan kannalta parempia tuloksia. Tottakai kaikki rationaalisesti toimivat yhteiskunnat pyrkivät edistämään sellaista, mistä seuraa paras kokonaisetu. Mutta ei se silloin tarkoita, että tämä edistäminen tapahtuisi jonkun toisen kustannuksella.

Ei Ollilan pointti ole suinkaan palkitsevuus, vaan se miten mahdollisimman pätevä työvoima voidaan pitää Suomessa tai houkutella sitä Suomeen.

Suomen pitkäaikaistyöttömistä ei ole yrittäjiksi, jos he eivät työvoimana kelpaa edes kellekään työntekijöiksi. Puheesi on tältä osin epärealistista haihattelua.

Niin, voihan kauniille lapselle keksiä tietysti erilaisia nimiä. Yritystuki ei ole tukea, vaan kannustin. Aluetuki ei tukea yritykselle, vaan alueelle. Eli kun kunta rakentaa yritykselle teollisuushallin tai yritys saa eri muodoissa suoraa aluetukea kuten vaikkapa maataloustukea, se ei ole mielestäsi tukea yrittäjälle, vaan aelueelle. Nyt minäkin jo petyn.

Lue lisää

Syy pettymykseesi on sinussa itsessäsi. Et ole ymmärtänyt lukemaasi. En ole missään sanonut, että palkkatyötä pitäisi suosia yrittäjyyden kustannuksella tai päinvastoin. Se on ihan oman mielikuvituksesi tuotetta.
--------------------------
Jos luet oman juttusi ylempää uudelleen, niin nimenomaan käytit juuri suosia-verbiä rinnastaessasi palkkatyön ja yrittäjyyden.


Tässähän on vain kyse siitä, kumpi palkkatyövetoinen yritystoiminta vai pienyritystoiminta koko yhteiskunnan kannalta parempia tuloksia. Tottakai kaikki rationaalisesti toimivat yhteiskunnat pyrkivät edistämään sellaista, mistä seuraa paras kokonaisetu.
----------------------
Jälleen selkeä vastakkainasettelu- ja valintatilanne, kumpaa suositaan.


Mutta ei se silloin tarkoita, että tämä edistäminen tapahtuisi jonkun toisen kustannuksella.
----------------------
No mitä se sitten tarkoittaa?


Ei Ollilan pointti ole suinkaan palkitsevuus, vaan se miten mahdollisimman pätevä työvoima voidaan pitää Suomessa tai houkutella sitä Suomeen.
---------------
Pätevän työvoiman houkuttelu ja pitäminen Suomessa ei ole mitään muuta kuin palkitsevuuskysymys. Kun älyttömän jyrkkä progressio tekee palkalla palkitsemisen yritykselle mahdottomaksi, jos tavoitteena on kustannustehokas toiminta.


Suomen pitkäaikaistyöttömistä ei ole yrittäjiksi, jos he eivät työvoimana kelpaa edes kellekään työntekijöiksi. Puheesi on tältä osin epärealistista haihattelua.
----------------------
En ole ehdottanut pitkäaikaistyöttömiä yrittäjiksi, en edes lyhytaikaistyöttömiä, koska ei heistäkään siihen ole. Yrittäjät ovat rohkeita riskinottajia, jotka tulevat ihan muualta kuin työttömyyskortistosta.

Se, että meillä on 150 000 pitkäaikaistyötöntä on sen seuraus, ettei kotimarkkinoilla toimi riittävän paljoa yrittäjiä.kun samanaikaisesti kotimarkkinoilla ei ole riittävästi ostovoimaa johtuen mm. siitä, että meillä on 150 000 pitkäaikaistyötöntä.

Tämän umpisolmun yhtenä osaratkaisuna olisi varmasti suurempi pk-yrittäjien määrä, joka meillä nyt on täysin suhteettoman pieni verrattuna mihin tahansa meidän kaltaisiimme länsimaihin


Niin, voihan kauniille lapselle keksiä tietysti erilaisia nimiä. Yritystuki ei ole tukea, vaan kannustin.
------------------
Starttiraha on kannustin yritystoiminnan starttaamiseen, jatkossa on pärjättävä ilman tukea


Aluetuki ei tukea yritykselle, vaan alueelle. Eli kun kunta rakentaa yritykselle teollisuushallin tai yritys saa eri muodoissa suoraa aluetukea kuten vaikkapa maataloustukea, se ei ole mielestäsi tukea yrittäjälle, vaan aelueelle. Nyt minäkin jo petyn.
---------------------
Älä pety. Tavoitteenahan sinunkin selostuksessasi on ilman muuta alueen tukeminen sillä, että alueelle houkutellaan yrityksiä. Ymmärrä nyt oma tekstisi ennen kuin minuun petyt. ;-)

Jaba_43 kirjoitti:

Jotenkin hälläväliä-suhtautumista olen aistivinani, kun pehmensit kantasi näin: "Pyritään vain siihen, ettei estetä yritysten syntymistä, jos ne ovat syntyäkseen." Homman pointtihan on siinä, että yritystoiminnan edellytysten olemassaolosta on koko ajan huolehdittava aktiivisesti, kun maailma ympärillämme muuttuu.

Alue- ja yritystukijärjestelmät voi minusta hyvin purkaa, mutta kotitalousvähennyshän ei sellainen ole, kun sen tarkoitus on edistää, että kotitaloudet voisivat tilata työtä yrityksiltä bruttoansioillaan eikä vasta tuloverotuksen jälkeen käteen jäävällä osalla. Vähennys ei ole tuki, vaan alv-vähennykseen verrattava tapa eliminoida veron kertautuminen.

Koulutuksessa en tietenkään tarkoittanut peruskoulutusta, vaan yrittäjiin ja yrityksiin kohdistuvaa koulutusta.

Innovatiivisuuteen tähtäävä koulutus on avainasemassa, mutta edelleen aistin juttusi rivien välistä kovan halun asettaa pienyritykset ja suuryritykset - yrittäjät ja palkansaajat - keinotekoisesti vastakkain, enkä ymmärrä, miksi niin teet.

veisivätkö lisääntyvät pienyritykset markkinoita suuryrityksiltä, vai mistä olet huolissasi?

Lue lisää

Ei kyse ole mistään vastakkainasettelusta eikä myöskään suosimisesta jonkun toisen kustannuksella. Kysymys on poliittisesta valinnasta sen suhteen, mihin kannattaa yhteiskunnan resursseja ja toimia satsata.

Kevätsalon kirjoitushan lähti polkemaan sitä vastaan, kun lähes konseksenomaisesti on hoettu yrittäjyyden lisäämisen auvoisuutta taloutta ja työllisyyttä parantavana tekijänä. Pointti on siinä, että valo ei loistakaan siinä päässä, vaan mahdollisesti ihan jossain muualla. Ajatus on siinä, että palkkatyövaltaisissa yhteiskunnissa talouskasvu ja myös talouden tuottamien hedelmien tasainen jakautuminen turvataan paremmin kuin yrittäjävaltaisissa yhteiskunnissa.

Suomen koluissa opetaan englannin kieltä. Minusta tämä on järkevää. Joku voi tietysti sanoa, että se tapahtuu sanskritin kielen opetuksen laiminlyömisen kustannuksella. Jos pienyritystoimintaa väheksytään tämän analogian mukaan jonkun toisen kustannuksella, hyväksyn ajatuksen, muuten en. Minusta siis suomalaisten kokonaisetua edistetään paremmin opettamalla kouluissa englanninkieltä kuin sanskritin kieltä. Samalla tavoin suomalaisten kokonaisetua edistetään paremmin panostamalla yhteiskunnan varoja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen kuin miettimällä pienyrittäjien määrään suuruutta tai olemalla huolissaan heidän vähentymisestään.

Meillä on historian saatossa paljon sellaisia toimenpiteitä, joissa nimenomaan on pyritty poliittisin ratkaisun edistämään suuruuden logiikkaa. Suuressa mitassa tämä alkoi ehkä sotakorvauksista, kun piti polkaista raskasta metalliteollisuutta melkein tyhjästä. Monet yhteiskunnan infrastruktuuria koskevat päätökset on tehty teollisuuden etuja kuulemalla. Tämä tarkoittaa rautateiden rakentamista, teiden rakentamista, satamien rakentamista, syväväylien ruoppausta, lentokenttien rakentamista, erilaisten tietoliikenneyhteyksisen ja logistiikkaa palvelevien toimintojen rakentamista, vesi- ja ydinvoimaloiden rakentamista jne. Nämä toimenpiteet ovat luoneet edellytyksiä erityisesti suuryritysten toiminnoille. Monistakaan niistä ei ole kovin suurta hyötyä kaljakuppiloille, kampaamoliikkeille tai siivousfirmoille. Yhteiskunnassa ei kovin hartaasti mietitä sitä, miten saataisiin nelostien varteen rakennettua kahvilaketjuja 10 km tasavälein. Meillä on suosittu suurteollisuutta kahvilanpitäjien kustannuksella - jos näin haluat - ja hyvä niin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Suuryritysten alihankintayritysten syntyminen on ihan terve ja kannatettava asia. Mutta niidenkin kannattavuus kytkeytyy nimenomaan suuryritysten toimintaan. Ilman suuryrityksiä näitä alihankintayrityksiä ei olisi.

Lukumääräisesti meillä syntyy kuitenkin eniten yritystoimintaa basaarialoille. Basaarikauppa vaatii vähän osaamista ja pienet investoinnit. Ovathan torit ja muu basaarikauppa ihan mukavaa, mutta ei sillä ole mitään tekemistä väestön laajamittaisen työllistämisen ja taloudellisen kasvun kanssa.

Lue lisää

kiistelyä munan tai kanan ensisijaisuudesta. Microsoft syntyi aikoinaan IBM:n alihankkijaksi, mutta taitaa nyt olla niin, että IBM kytkeytyy Microsoftin toimintaan vai väitätkö, että Microsoft on jollain tavoin riippuvainen IBM:stä. Suomen Kaapelitehtaan elektroniikkaosasto olisi hyvin voinut syntyä Kaapelitehtaan palveluyritykseksi, Mutta muna kasvoi ja kana kuihtui. Asía ei varsinaisesti tähän kuulu, mutta jos SAK ja demarit olisivat saaneet päättää, olisi Nokia edelleen ensisijaisesti kaapeli, pehmopaperi ja kumisaapasfirma siltä osin kuin ei olisi kuollut.

Basaarifirmoista olen samaa mietä, mutta ei kai niitä tueta, muilla kuin demarien hellimillä työllisyysrahoilla.

Voidaan muuten suurelle osalle raskasta teollisuutta toivottaa aikanaan kepeät mullat, jos ne jättävät jälkeensä elinvoimaisen alihankinta- ja palveluyritysten verkon, joka löytää uudet asiakkaat ja joista kasvaa tulevaisuuden suuryrityksiä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei kyse ole mistään vastakkainasettelusta eikä myöskään suosimisesta jonkun toisen kustannuksella. Kysymys on poliittisesta valinnasta sen suhteen, mihin kannattaa yhteiskunnan resursseja ja toimia satsata.

Kevätsalon kirjoitushan lähti polkemaan sitä vastaan, kun lähes konseksenomaisesti on hoettu yrittäjyyden lisäämisen auvoisuutta taloutta ja työllisyyttä parantavana tekijänä. Pointti on siinä, että valo ei loistakaan siinä päässä, vaan mahdollisesti ihan jossain muualla. Ajatus on siinä, että palkkatyövaltaisissa yhteiskunnissa talouskasvu ja myös talouden tuottamien hedelmien tasainen jakautuminen turvataan paremmin kuin yrittäjävaltaisissa yhteiskunnissa.

Suomen koluissa opetaan englannin kieltä. Minusta tämä on järkevää. Joku voi tietysti sanoa, että se tapahtuu sanskritin kielen opetuksen laiminlyömisen kustannuksella. Jos pienyritystoimintaa väheksytään tämän analogian mukaan jonkun toisen kustannuksella, hyväksyn ajatuksen, muuten en. Minusta siis suomalaisten kokonaisetua edistetään paremmin opettamalla kouluissa englanninkieltä kuin sanskritin kieltä. Samalla tavoin suomalaisten kokonaisetua edistetään paremmin panostamalla yhteiskunnan varoja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen kuin miettimällä pienyrittäjien määrään suuruutta tai olemalla huolissaan heidän vähentymisestään.

Meillä on historian saatossa paljon sellaisia toimenpiteitä, joissa nimenomaan on pyritty poliittisin ratkaisun edistämään suuruuden logiikkaa. Suuressa mitassa tämä alkoi ehkä sotakorvauksista, kun piti polkaista raskasta metalliteollisuutta melkein tyhjästä. Monet yhteiskunnan infrastruktuuria koskevat päätökset on tehty teollisuuden etuja kuulemalla. Tämä tarkoittaa rautateiden rakentamista, teiden rakentamista, satamien rakentamista, syväväylien ruoppausta, lentokenttien rakentamista, erilaisten tietoliikenneyhteyksisen ja logistiikkaa palvelevien toimintojen rakentamista, vesi- ja ydinvoimaloiden rakentamista jne. Nämä toimenpiteet ovat luoneet edellytyksiä erityisesti suuryritysten toiminnoille. Monistakaan niistä ei ole kovin suurta hyötyä kaljakuppiloille, kampaamoliikkeille tai siivousfirmoille. Yhteiskunnassa ei kovin hartaasti mietitä sitä, miten saataisiin nelostien varteen rakennettua kahvilaketjuja 10 km tasavälein. Meillä on suosittu suurteollisuutta kahvilanpitäjien kustannuksella - jos näin haluat - ja hyvä niin.

Lue lisää

Ei kyse ole mistään vastakkainasettelusta eikä myöskään suosimisesta jonkun toisen kustannuksella. Kysymys on poliittisesta valinnasta sen suhteen, mihin kannattaa yhteiskunnan resursseja ja toimia satsata.
----------------
Aika moisia paradokseja kirjoittelet, kun kiellät vastakkainasettelun ja teet sitä samassa kappaleessa heti perään, kun asetat kaksi asiaa vastakkain ja alat puhua satsauksen valinnoista.

Et vieläkään ole ymmärtänyt, ettei yrittäjyyttä tarvitse tulea, koska satsauksen siihen tekevät yrittäjät itse, ei yhteiskunta, jonka tehtävä on ainoastaan huolentia edellytysten aikaansaamisesta ja esteiden poistamisesta.


Kevätsalon kirjoitushan lähti polkemaan sitä vastaan, kun lähes konseksenomaisesti on hoettu yrittäjyyden lisäämisen auvoisuutta taloutta ja työllisyyttä parantavana tekijänä.
------------------
Kun yrittäjyys lisääntyy 300 000 työttömän maassa se merkitsee aina hyvinvoinnin lisääntymistä ja julkisten menojen - siis turhien satsausten - vähentymistä.


Pointti on siinä, että valo ei loistakaan siinä päässä, vaan mahdollisesti ihan jossain muualla. Ajatus on siinä, että palkkatyövaltaisissa yhteiskunnissa talouskasvu ja myös talouden tuottamien hedelmien tasainen jakautuminen turvataan paremmin kuin yrittäjävaltaisissa yhteiskunnissa.
---------------------
Valo loistaa taas vastakkainasettelun suuntaan, kun et edes sitä malta ottaa huomioon, että pienimmissäkin yrityksissä on palkansaajia.


Suomen koluissa opetaan englannin kieltä. Minusta tämä on järkevää. Joku voi tietysti sanoa, että se tapahtuu sanskritin kielen opetuksen laiminlyömisen kustannuksella. Jos pienyritystoimintaa väheksytään tämän analogian mukaan jonkun toisen kustannuksella, hyväksyn ajatuksen, muuten en. Minusta siis suomalaisten kokonaisetua edistetään paremmin opettamalla kouluissa englanninkieltä kuin sanskritin kieltä. Samalla tavoin suomalaisten kokonaisetua edistetään paremmin panostamalla yhteiskunnan varoja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen kuin miettimällä pienyrittäjien määrään suuruutta tai olemalla huolissaan heidän vähentymisestään.
-----------------------
Oletat edelleen, ja täysin väärin, että yhteiskunnalta edellytettäisi toimia yrittäjyyden suhteen. Koeta nyt jo uskoa, ettei yrittäjyyteen tarvita kuin otolliset olosuhteet. Yrittäjät kyllä huolehtivat itse satsauksista ja kasvattavat koko kansakunnan hyvinvointia omalta osaltaan. Kielikoulutusvertauksesi on siis niin harhainen kuin olla voi, ja paljasta, miten pahasti olet jäänyt vastakkainasettelun koukkuun.


Meillä on historian saatossa paljon sellaisia toimenpiteitä, joissa nimenomaan on pyritty poliittisin ratkaisun edistämään suuruuden logiikkaa. Suuressa mitassa tämä alkoi ehkä sotakorvauksista, kun piti polkaista raskasta metalliteollisuutta melkein tyhjästä. Monet yhteiskunnan infrastruktuuria koskevat päätökset on tehty teollisuuden etuja kuulemalla. Tämä tarkoittaa rautateiden rakentamista, teiden rakentamista, satamien rakentamista, syväväylien ruoppausta, lentokenttien rakentamista, erilaisten tietoliikenneyhteyksisen ja logistiikkaa palvelevien toimintojen rakentamista, vesi- ja ydinvoimaloiden rakentamista jne. Nämä toimenpiteet ovat luoneet edellytyksiä erityisesti suuryritysten toiminnoille.
--------------------------
Kaikki nuo tarpeelliset satsaukset ovat erittäin tarpeellisia hyödylllisiä myös pienyrittäjyydelle, kun suuryrityksetkin käyttävät hyvin mittavassa määrin pk-yritysten alihankintapalveluja.


Monistakaan niistä ei ole kovin suurta hyötyä kaljakuppiloille, kampaamoliikkeille tai siivousfirmoille.
------------------
Kyllä niistä on hyötyä, sillä menestyvät suuryritykset synnyttävät juuri tuon tapaisten palvelujen tarvetta teollisuuspaikkakunnille.


Yhteiskunnassa ei kovin hartaasti mietitä sitä, miten saataisiin nelostien varteen rakennettua kahvilaketjuja 10 km tasavälein.
-----------------
Harhainen ajattelusi sen kun lisääntyy. Yhteiskunnan tehtävä ei tietenkään ole miettiä, miten ja mihin kuppiloita saataisi. Siitä pitävät yrittäjät huolen ihan itse, jos toiminnalle on luotu edellytyksiä. Vaikkapa kunnallistekniikkaa yhtenä esimerkkinä.


Meillä on suosittu suurteollisuutta kahvilanpitäjien kustannuksella - jos näin haluat - ja hyvä niin.
------------------------
Tuon voisi sanoa niinkin, että meillä on suosittu mm. S-ryhmän ja Restelin suuryritystoimintaa ravitsemusbisneksessä pienten perheyrittäjien kustannuksella, mikä ei ole ollenkaan hyvä juttu.

Jaba_43 kirjoitti:

Ei kyse ole mistään vastakkainasettelusta eikä myöskään suosimisesta jonkun toisen kustannuksella. Kysymys on poliittisesta valinnasta sen suhteen, mihin kannattaa yhteiskunnan resursseja ja toimia satsata.
----------------
Aika moisia paradokseja kirjoittelet, kun kiellät vastakkainasettelun ja teet sitä samassa kappaleessa heti perään, kun asetat kaksi asiaa vastakkain ja alat puhua satsauksen valinnoista.

Et vieläkään ole ymmärtänyt, ettei yrittäjyyttä tarvitse tulea, koska satsauksen siihen tekevät yrittäjät itse, ei yhteiskunta, jonka tehtävä on ainoastaan huolentia edellytysten aikaansaamisesta ja esteiden poistamisesta.


Kevätsalon kirjoitushan lähti polkemaan sitä vastaan, kun lähes konseksenomaisesti on hoettu yrittäjyyden lisäämisen auvoisuutta taloutta ja työllisyyttä parantavana tekijänä.
------------------
Kun yrittäjyys lisääntyy 300 000 työttömän maassa se merkitsee aina hyvinvoinnin lisääntymistä ja julkisten menojen - siis turhien satsausten - vähentymistä.


Pointti on siinä, että valo ei loistakaan siinä päässä, vaan mahdollisesti ihan jossain muualla. Ajatus on siinä, että palkkatyövaltaisissa yhteiskunnissa talouskasvu ja myös talouden tuottamien hedelmien tasainen jakautuminen turvataan paremmin kuin yrittäjävaltaisissa yhteiskunnissa.
---------------------
Valo loistaa taas vastakkainasettelun suuntaan, kun et edes sitä malta ottaa huomioon, että pienimmissäkin yrityksissä on palkansaajia.


Suomen koluissa opetaan englannin kieltä. Minusta tämä on järkevää. Joku voi tietysti sanoa, että se tapahtuu sanskritin kielen opetuksen laiminlyömisen kustannuksella. Jos pienyritystoimintaa väheksytään tämän analogian mukaan jonkun toisen kustannuksella, hyväksyn ajatuksen, muuten en. Minusta siis suomalaisten kokonaisetua edistetään paremmin opettamalla kouluissa englanninkieltä kuin sanskritin kieltä. Samalla tavoin suomalaisten kokonaisetua edistetään paremmin panostamalla yhteiskunnan varoja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen kuin miettimällä pienyrittäjien määrään suuruutta tai olemalla huolissaan heidän vähentymisestään.
-----------------------
Oletat edelleen, ja täysin väärin, että yhteiskunnalta edellytettäisi toimia yrittäjyyden suhteen. Koeta nyt jo uskoa, ettei yrittäjyyteen tarvita kuin otolliset olosuhteet. Yrittäjät kyllä huolehtivat itse satsauksista ja kasvattavat koko kansakunnan hyvinvointia omalta osaltaan. Kielikoulutusvertauksesi on siis niin harhainen kuin olla voi, ja paljasta, miten pahasti olet jäänyt vastakkainasettelun koukkuun.


Meillä on historian saatossa paljon sellaisia toimenpiteitä, joissa nimenomaan on pyritty poliittisin ratkaisun edistämään suuruuden logiikkaa. Suuressa mitassa tämä alkoi ehkä sotakorvauksista, kun piti polkaista raskasta metalliteollisuutta melkein tyhjästä. Monet yhteiskunnan infrastruktuuria koskevat päätökset on tehty teollisuuden etuja kuulemalla. Tämä tarkoittaa rautateiden rakentamista, teiden rakentamista, satamien rakentamista, syväväylien ruoppausta, lentokenttien rakentamista, erilaisten tietoliikenneyhteyksisen ja logistiikkaa palvelevien toimintojen rakentamista, vesi- ja ydinvoimaloiden rakentamista jne. Nämä toimenpiteet ovat luoneet edellytyksiä erityisesti suuryritysten toiminnoille.
--------------------------
Kaikki nuo tarpeelliset satsaukset ovat erittäin tarpeellisia hyödylllisiä myös pienyrittäjyydelle, kun suuryrityksetkin käyttävät hyvin mittavassa määrin pk-yritysten alihankintapalveluja.


Monistakaan niistä ei ole kovin suurta hyötyä kaljakuppiloille, kampaamoliikkeille tai siivousfirmoille.
------------------
Kyllä niistä on hyötyä, sillä menestyvät suuryritykset synnyttävät juuri tuon tapaisten palvelujen tarvetta teollisuuspaikkakunnille.


Yhteiskunnassa ei kovin hartaasti mietitä sitä, miten saataisiin nelostien varteen rakennettua kahvilaketjuja 10 km tasavälein.
-----------------
Harhainen ajattelusi sen kun lisääntyy. Yhteiskunnan tehtävä ei tietenkään ole miettiä, miten ja mihin kuppiloita saataisi. Siitä pitävät yrittäjät huolen ihan itse, jos toiminnalle on luotu edellytyksiä. Vaikkapa kunnallistekniikkaa yhtenä esimerkkinä.


Meillä on suosittu suurteollisuutta kahvilanpitäjien kustannuksella - jos näin haluat - ja hyvä niin.
------------------------
Tuon voisi sanoa niinkin, että meillä on suosittu mm. S-ryhmän ja Restelin suuryritystoimintaa ravitsemusbisneksessä pienten perheyrittäjien kustannuksella, mikä ei ole ollenkaan hyvä juttu.

Lue lisää

En nyt ole varma haluatko ainoastaan väitellä? Siltä se kuitenkin kuulostaa!

Suomessa on varsin hyvät edellytykset alkaa yrittäjäksi. Kynnys on matalimpia koko EU:n alueella.

Toinen toistemme paitoja pesemällä emme itseasiassa tuo mitään lisäarvoa kansantalouteen. Kansallisuusvarantomme lisääntyy ulkomaankaupan mukana. Olemmme turhan pieni kansa kuluttamaan. Jo muutaman sadan kilometrin päässä on kaupunki, joka on suurempi kulutuskysynnältään kuin koko Suomi.

Osaaminen on päivän avainsana. Siihen perustuu tuotekehitys. Valitettavasti tuotekehitys vaatii myös paljon rahaa. Se vaatii myös markkinoinnin osaamista. Niitä näillä pienyrityksillä harvoin on.

Toisaalta, missä menee pienyrityksen ja suuryrityksen raja?

venna kirjoitti:

En nyt ole varma haluatko ainoastaan väitellä? Siltä se kuitenkin kuulostaa!

Suomessa on varsin hyvät edellytykset alkaa yrittäjäksi. Kynnys on matalimpia koko EU:n alueella.

Toinen toistemme paitoja pesemällä emme itseasiassa tuo mitään lisäarvoa kansantalouteen. Kansallisuusvarantomme lisääntyy ulkomaankaupan mukana. Olemmme turhan pieni kansa kuluttamaan. Jo muutaman sadan kilometrin päässä on kaupunki, joka on suurempi kulutuskysynnältään kuin koko Suomi.

Osaaminen on päivän avainsana. Siihen perustuu tuotekehitys. Valitettavasti tuotekehitys vaatii myös paljon rahaa. Se vaatii myös markkinoinnin osaamista. Niitä näillä pienyrityksillä harvoin on.

Toisaalta, missä menee pienyrityksen ja suuryrityksen raja?

Lue lisää

On tämä enimmäkseen väittelyä ollut, kun Kevätsalo ja mielipidepankki asettavat suuryritysten palkansaajat ja yrittäjät mielestäni vastakkain.

Jos näin ei ole, niin en enää kinaa.

Samaa mieltä olen yrittäjyyden kynnyksistäkin, vaikka riskinottajia löytyy meillä kaikesta huolimatta vähemmän kuin muissa kaltaisissamme länsimaissa, joissa yritysistä on isompi osa perheyrityspohjaisia pien- ja pk-yrityksiä, etenkin kaupan japalvelujen aloilla, kun meillä on keskitytty kovin harvoihin suuriin yrityksiin.

Kotimaiseen kulutukseen kyllä pitäisi minusta saada enemmän ostovoimaa, eli kulutuskysyntää ylös, mikä sitten synnyttäisi tarvetta yrittäjyydelle ja uusille työpaikoillekin, koska e vienti yksin elätä.

Osaaminen, innovatiivisuus ja tuotekeihitys ovat toki avainsanoja, mutta hyvinvoinniksi ne muuttuvat vasta, kun on riskinottoon halukkaita yrittäjiä, jotlka osaavat myös kaupallistaa innovaationsa, jotta yritykseen alkaa tulla myyntituloja.

Jaba_43 kirjoitti:

On tämä enimmäkseen väittelyä ollut, kun Kevätsalo ja mielipidepankki asettavat suuryritysten palkansaajat ja yrittäjät mielestäni vastakkain.

Jos näin ei ole, niin en enää kinaa.

Samaa mieltä olen yrittäjyyden kynnyksistäkin, vaikka riskinottajia löytyy meillä kaikesta huolimatta vähemmän kuin muissa kaltaisissamme länsimaissa, joissa yritysistä on isompi osa perheyrityspohjaisia pien- ja pk-yrityksiä, etenkin kaupan japalvelujen aloilla, kun meillä on keskitytty kovin harvoihin suuriin yrityksiin.

Kotimaiseen kulutukseen kyllä pitäisi minusta saada enemmän ostovoimaa, eli kulutuskysyntää ylös, mikä sitten synnyttäisi tarvetta yrittäjyydelle ja uusille työpaikoillekin, koska e vienti yksin elätä.

Osaaminen, innovatiivisuus ja tuotekeihitys ovat toki avainsanoja, mutta hyvinvoinniksi ne muuttuvat vasta, kun on riskinottoon halukkaita yrittäjiä, jotlka osaavat myös kaupallistaa innovaationsa, jotta yritykseen alkaa tulla myyntituloja.

Lue lisää

Olisikohan tulevaisuuden malli jotakin sellaista kuin meillä. Noin 90 prosentille asiakkaista myymme peruspaketin. Asiakkaalle tuotteen installoiva työntekijämme pyrkii myymään samalla erilaisia hänelle räätälöityjä komponentteja. Näissä extroissa jaamme potin kahtia eli työntekijä saa puolet ja yritys puolet kauppasummasta. Tosin työntekijä joutuu tekemään sen työn, jonka on myynyt. Voi toki ostaa sen myös muilta työntekijöiltämme. Näin jokaisesta työntekijästämme on tullut myös yrittäjä, vaikka me kannammekin taloudellisen riskin.

Toimii muuten erittäin hyvin! Systeemin luomisen jälkeen kasvu vuodesta vuoteen kaksinkertaistuu. Paras työntekijämme teki näillä keikoilla 60 000 euron lisäansion viime vuonna!

venna kirjoitti:

Olisikohan tulevaisuuden malli jotakin sellaista kuin meillä. Noin 90 prosentille asiakkaista myymme peruspaketin. Asiakkaalle tuotteen installoiva työntekijämme pyrkii myymään samalla erilaisia hänelle räätälöityjä komponentteja. Näissä extroissa jaamme potin kahtia eli työntekijä saa puolet ja yritys puolet kauppasummasta. Tosin työntekijä joutuu tekemään sen työn, jonka on myynyt. Voi toki ostaa sen myös muilta työntekijöiltämme. Näin jokaisesta työntekijästämme on tullut myös yrittäjä, vaikka me kannammekin taloudellisen riskin.

Toimii muuten erittäin hyvin! Systeemin luomisen jälkeen kasvu vuodesta vuoteen kaksinkertaistuu. Paras työntekijämme teki näillä keikoilla 60 000 euron lisäansion viime vuonna!

Lue lisää

Taitavat kutsua tuota sisäiseksi yrittäjyydeksi, jonka olet saanut aikaan motivoivilla provisioilla.

Turvajärjestelmiäkö installoit?

Vastasin tämän osalta jo nimimerkille mvv, mutta kerrataan kuitenkin.

Ensinnäkin maatalousyritystoiminta tähtää vain kotimarkkinoiden kysynnän tyydyttämiseen. Toiseksi maataloustuotanto ei vaikuta oikein missään muodossa olevan markkinaehtoisesti kannattavaa. Joillakin aloilla meille on syntymässä jopa tilanne, missä koko tuotanto (sokerijuurikas) on tukien varassa. Näitä yrittäjiä olisi silloin oikeampi kutsua valtion virkamiehiksi ja muita osa-aikaisiksi virkamiehiksi.

Jos maataloudessa toimittaisiin markkinataloussysteemissä, suuruuden logiikkaa voisi noudattaakin. Nyt maatalouden tavoitteet ovat kuitenkin toiset kuin markkinataloudelliset. Silloin pitää kysyä, miten nämä asetetut tavoitteet tällaisessa suunnitelmataloudessa voidaan parhaiten toteuttaa. Kun kerran on lähdetty suunnitelmatalouden tielle, sillä tiellä pitää sitten kulkea loppuun asti.

Maataloudelle voidaan asettaa tällöin aluepoliittisia tavoitteita, elintarviketuotannon omavaraisuustavoitteita, kriisivarantoja koskevia tavoitteita, työllisyystavoitteita. Näistä näkökulmista suuruus ei ole mikään etu. Esim. aluepolitiikkaa voidaan toteuttaa parhaiten tältä osin siten, että tuotannossa on paljon ihmistyövoimaa eikä konevoimaa. Koneita ei nimittäin lasketa maakuntien väkilukuun mukaan. Kriisivarantojen suhteen on aina ollut niin, että polttoaineista riippumaton tuotanto takaa varannot paremmin kuin löbövetoinen maatalous. Hevoset kulkevat kauralla ja heinällä, koneet eivät.

Myös maataloustukien yleisen hyväksyttävyyden ja siten koko maatalouspolitiikan suosion kannalta voisi olla hyvä, että tukiin liitettäisiin myös sosiaalisia tavoitteita. Kansalaisten voi olla vaikea käsittää sitä, että tukia maksetaan Björn Wahlroosille ja kaupungeissa asuville etäviljelijöille.

Tähän vuodatukseesi on vaikea vastata, kun siinä mentiin niin vahvasti teologian puolelle. Esität väitteitä talousteorioista ja niiden mahdollisuuksista väitteiden muodossa. Niitä et kykene todentamaan enkä minä vääräksi osoittamaan. Teologinen pohdiskelu on minulle vierasta, joten jätän väliin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tähän vuodatukseesi on vaikea vastata, kun siinä mentiin niin vahvasti teologian puolelle. Esität väitteitä talousteorioista ja niiden mahdollisuuksista väitteiden muodossa. Niitä et kykene todentamaan enkä minä vääräksi osoittamaan. Teologinen pohdiskelu on minulle vierasta, joten jätän väliin.

Lue lisää

No eipä tuossa tarvita erityisempää tietotereettista perehtyneisyyttä sen seikan toteamiseen, että jos suurten yksiköiden taloutta kuvataan niille tyypillisiä ominaisuuksia kuvaavilla käsitteillä, näitä käsitteitä ei ilman muuta pidä käyttää pienten yksikköjen talouden arvioimiseen. Kun Kevätsalo tekee näin, kyseessä on pukspuks tyhjä päättely ja alkeellinen ajatusvirhe.

Talousteoretisoinnille on ominaista, että kun käsitteiden kautta saatavaa hallintaa ei oikeasti ole päädytään propagandaan, jossa jokin avainkäsite tai -ominaisuus joltakin alueelta kuvitellaan suorastaan uskonnollisluonteisesti kaikkivoipaksi, ja sitä käytetään ongelmien ratkaisemiseen, sijoittuvatpa nämä ongelmat sitten minne tahansa.

Itse asiassa mainitsemasi yrittäjyyden mantra on hyvä esimerkki tällaisesta. Sekin on vain epämääräinen mielikuva, johon on lastattu pelastususkonnollinen sanoma. Sen voi itsekukin liittää johonkin yhteyteen jossa sillä on suuri ja positiivinen merkitys, ja kuvitella että mantraa hokemalla tämä merkityssisältö siirtyy jonnekin muualle. Kuvitelma tällaisten kuvaavien ominaisuuksien siirtymisestä on samaa luokkaa kuin primitiivisen ihmisen usko siihen että syömällä leijonan sydämen siirtyy metsästäjään leijonan rohkeus.

vesiselvää kirjoitti:

No eipä tuossa tarvita erityisempää tietotereettista perehtyneisyyttä sen seikan toteamiseen, että jos suurten yksiköiden taloutta kuvataan niille tyypillisiä ominaisuuksia kuvaavilla käsitteillä, näitä käsitteitä ei ilman muuta pidä käyttää pienten yksikköjen talouden arvioimiseen. Kun Kevätsalo tekee näin, kyseessä on pukspuks tyhjä päättely ja alkeellinen ajatusvirhe.

Talousteoretisoinnille on ominaista, että kun käsitteiden kautta saatavaa hallintaa ei oikeasti ole päädytään propagandaan, jossa jokin avainkäsite tai -ominaisuus joltakin alueelta kuvitellaan suorastaan uskonnollisluonteisesti kaikkivoipaksi, ja sitä käytetään ongelmien ratkaisemiseen, sijoittuvatpa nämä ongelmat sitten minne tahansa.

Itse asiassa mainitsemasi yrittäjyyden mantra on hyvä esimerkki tällaisesta. Sekin on vain epämääräinen mielikuva, johon on lastattu pelastususkonnollinen sanoma. Sen voi itsekukin liittää johonkin yhteyteen jossa sillä on suuri ja positiivinen merkitys, ja kuvitella että mantraa hokemalla tämä merkityssisältö siirtyy jonnekin muualle. Kuvitelma tällaisten kuvaavien ominaisuuksien siirtymisestä on samaa luokkaa kuin primitiivisen ihmisen usko siihen että syömällä leijonan sydämen siirtyy metsästäjään leijonan rohkeus.

Lue lisää

Sinähän sen sanoit. Kevätsalon kirjoituksen merkitys ja perussanoma on juuri siinä, että yrittäjyyden edistäminen on pelkkä mantra. Hänhän pyrkii asettamaan juuri sen epäilyksenalaiseksi. Miksi ihmeessä ei saisi yrittää ryhtyä korjaamaan myyttisiä uskomuksia, kun ne liittyvät jokapäiväiseen elämäämme.

Oma näkemykseni on se, että yrittäjyyden suosiminen tai edistäminen taikka siitä huolissaan oleminen kiinnittämättä huomiota sen yrittäjyyden sisältöön, voi johtaa radikaaliin tason laskuun talouselämässä. Näyttää siltä, että meille syntyy kovin helposti paljon sellaisia yrityksiä, jotka toimivat vain kotimarkkinoilla ja joiden toiminta polkaistaan lähes tyhjästä käyntiin. Siinä ei ole silloin paljon eroa siihen yritystoimintaan, mitä on heti rajan takana idässä. Istutaan jakkaralle ja aletaan myydä viinaa, tupakkaa ja rihkamaa pienellä voitolla. Kyse on siitä, että kannattaisi myös miettiä laatua eikä vain määrää.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinähän sen sanoit. Kevätsalon kirjoituksen merkitys ja perussanoma on juuri siinä, että yrittäjyyden edistäminen on pelkkä mantra. Hänhän pyrkii asettamaan juuri sen epäilyksenalaiseksi. Miksi ihmeessä ei saisi yrittää ryhtyä korjaamaan myyttisiä uskomuksia, kun ne liittyvät jokapäiväiseen elämäämme.

Oma näkemykseni on se, että yrittäjyyden suosiminen tai edistäminen taikka siitä huolissaan oleminen kiinnittämättä huomiota sen yrittäjyyden sisältöön, voi johtaa radikaaliin tason laskuun talouselämässä. Näyttää siltä, että meille syntyy kovin helposti paljon sellaisia yrityksiä, jotka toimivat vain kotimarkkinoilla ja joiden toiminta polkaistaan lähes tyhjästä käyntiin. Siinä ei ole silloin paljon eroa siihen yritystoimintaan, mitä on heti rajan takana idässä. Istutaan jakkaralle ja aletaan myydä viinaa, tupakkaa ja rihkamaa pienellä voitolla. Kyse on siitä, että kannattaisi myös miettiä laatua eikä vain määrää.

Lue lisää

Jospa minä rohkaisen mielenin ja hieman oikaisen mutkia. Tätä voi sitten korjata ja täydentää.

Pienyrityksiä tuetaan kahdella tavalla:

Demarirahalla, joksi nimitän työllisyystukia eli Tarja Filatovin aluetta. Ymmärtääkseni täällä ei ole mitään laatuvaatimuksia ja se valuu pääosin haaskiolle ja nimenomaan basaariyrityksille tai muuten tuottamattomasti. Tältä osin MPP:n kritiikki on aiheellista demarin itsekritiikkiä ja sikäli kunnioitettavaa. Tämä pitäisi lopettaa.

Keskusta-oikeistolaisella raha eli Mauri Pekkarisen alueen rahalla. Otan oikeiston mukaan, kun oikeistokin sitä tukee. Tähän kuuluvat Tekes, Sitra (Esko Aho), Finnvera, Te-keskukset, ilman työvoinma-asioita. Täällä ovat laatuvaatimukset ja tulevaisuus ja tätä osaa ei kai MPP:kään kritisoinut.

mahtaa olla kirjoitti:

Jospa minä rohkaisen mielenin ja hieman oikaisen mutkia. Tätä voi sitten korjata ja täydentää.

Pienyrityksiä tuetaan kahdella tavalla:

Demarirahalla, joksi nimitän työllisyystukia eli Tarja Filatovin aluetta. Ymmärtääkseni täällä ei ole mitään laatuvaatimuksia ja se valuu pääosin haaskiolle ja nimenomaan basaariyrityksille tai muuten tuottamattomasti. Tältä osin MPP:n kritiikki on aiheellista demarin itsekritiikkiä ja sikäli kunnioitettavaa. Tämä pitäisi lopettaa.

Keskusta-oikeistolaisella raha eli Mauri Pekkarisen alueen rahalla. Otan oikeiston mukaan, kun oikeistokin sitä tukee. Tähän kuuluvat Tekes, Sitra (Esko Aho), Finnvera, Te-keskukset, ilman työvoinma-asioita. Täällä ovat laatuvaatimukset ja tulevaisuus ja tätä osaa ei kai MPP:kään kritisoinut.

Lue lisää

Demarirahaksi nimittämäsi raha on sen saajalle elintärkeä, jos haluaa pysyä hengissä. Tällä rahalla siis tuetaan pääasiassa elintarviketeollisuutta ja maatalousyrittäjiä. Se raha menee suureksi osaksi suuhun.

Voisi sen tietysti lopettaakin. Paras keino lopettaa se on luoda Suomeen työllisyyttä. Nyt tukea nauttivat ovat pääosin huonosti koulutettuja. Kun siis ihmisten koulutukseen edelleen satsataan, hänellä on paremmat valmiudet työllistää itsensä. Silloin tulee enemmän vaihtoehtoja, mistä valita. Kielitaitoisille suomalaisille on silloin työ ulkomaillakin yksi vaihtoehto. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäseuduilla asuvien nuorten koulutukseen tulee panostaa. Heille pitää antaa valmiuksia muuttaa toivottomista olosuhteista pois leveämmän leivän ääreen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Demarirahaksi nimittämäsi raha on sen saajalle elintärkeä, jos haluaa pysyä hengissä. Tällä rahalla siis tuetaan pääasiassa elintarviketeollisuutta ja maatalousyrittäjiä. Se raha menee suureksi osaksi suuhun.

Voisi sen tietysti lopettaakin. Paras keino lopettaa se on luoda Suomeen työllisyyttä. Nyt tukea nauttivat ovat pääosin huonosti koulutettuja. Kun siis ihmisten koulutukseen edelleen satsataan, hänellä on paremmat valmiudet työllistää itsensä. Silloin tulee enemmän vaihtoehtoja, mistä valita. Kielitaitoisille suomalaisille on silloin työ ulkomaillakin yksi vaihtoehto. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäseuduilla asuvien nuorten koulutukseen tulee panostaa. Heille pitää antaa valmiuksia muuttaa toivottomista olosuhteista pois leveämmän leivän ääreen.

Lue lisää

vaan tukia yritysten perustamiseen, joista nyt on kyse. Maataloustukia ei kai makseta ollenkaan työllisyysrahoista.

Kerropa muuten vähän faktoja työllisyyskoulutuksen saavutuksista. Niillähän on myös tuettu täysin kelvottomia koulutusyrityksiä jota ovat kyllä vielä pahempia kuin basaariyritykset.

Yrität varmaan todistella itsellesi jotain, kun rinnastat luonnontieteet ja taloustieteet, eksaktin ja epäeksaktin.

Taloustieteet ovat aika lähellä käyttäytymistieteitä, kun niissä havainnoidaan ihmisten, kuluttajien, sijoittajien, yhteisöjen, yritysten, etujärjestöjen, muiden organisaatioiden, poliitikkojen, parlamenttien, valtioiden, jne. käyttäytymistä, ja tehtyjen havaintojen perusteella pyritään selittämään syitä ja seurauksia muodostamalla havaintojen perusteella erilaisia malleja, joiden avulla tulevaa käyttäytymistä voitaisi ennakkoon ennustaa, jotta osattaisi paremmin varautua tulevaisuuteen.

Minusta tuon leimaaminen uskonnoksi osoittaa lähinnä ajattelun rajoittuneisuutta, eli älyn köyhyyttä, jota ennakkoluuloisuus pahimmillaan ruokkii sinun esiin tuomasi aliarvioinnin, jopa halveksunnan tasolle.

Kun ilmeisesti pidät iseäsi älykkäänä, niin ihmettelen suhtautumistasi taloustieteisiin, koska tapasi kirjoittaa ei kuvasta minkäänlaista älykkyyttä.

työttömyyskorvauksia, kirjoitti:

vaan tukia yritysten perustamiseen, joista nyt on kyse. Maataloustukia ei kai makseta ollenkaan työllisyysrahoista.

Kerropa muuten vähän faktoja työllisyyskoulutuksen saavutuksista. Niillähän on myös tuettu täysin kelvottomia koulutusyrityksiä jota ovat kyllä vielä pahempia kuin basaariyritykset.

Lue lisää

Työllistämiskoulutuksella on saavutettu paljonkin, mutta työllistämisen ja työttömyyden poistamisen kanssa sillä on vähän tekemistä. Tällainen puuhastelu pitää kuitenkin siihen osallistuvan väen jotenkuten mukana tässä elämässä, mikä on pois yhteiskunnan varoilla maksetusta päihdehuollosta ja muista sosiaalisista kustannuksista.

Työllisyyskoulutus ei siis ole resepti työelämää varten. Sen sijaan perus- ja jatkokoulutus sekä tämän jälkeen itsensä jatkuva kehittäminen sitä ovat.

Mielipidepankki kirjoitti:

Työllistämiskoulutuksella on saavutettu paljonkin, mutta työllistämisen ja työttömyyden poistamisen kanssa sillä on vähän tekemistä. Tällainen puuhastelu pitää kuitenkin siihen osallistuvan väen jotenkuten mukana tässä elämässä, mikä on pois yhteiskunnan varoilla maksetusta päihdehuollosta ja muista sosiaalisista kustannuksista.

Työllisyyskoulutus ei siis ole resepti työelämää varten. Sen sijaan perus- ja jatkokoulutus sekä tämän jälkeen itsensä jatkuva kehittäminen sitä ovat.

Lue lisää

olemme asiasta samaa mieltä. Kysymys kuuluukin, onko tämä panos/tuotos-mittarilla parasta mielenterveyshuoltoa. Sitä en tiedä, mutta vähän epäilen. Kovin turhautuneilta useat työttömät tästä "koulutuksesta" ovat, mutta se on eri keskustelun aihe.

Mielipidepankki kirjoitti:

Demarirahaksi nimittämäsi raha on sen saajalle elintärkeä, jos haluaa pysyä hengissä. Tällä rahalla siis tuetaan pääasiassa elintarviketeollisuutta ja maatalousyrittäjiä. Se raha menee suureksi osaksi suuhun.

Voisi sen tietysti lopettaakin. Paras keino lopettaa se on luoda Suomeen työllisyyttä. Nyt tukea nauttivat ovat pääosin huonosti koulutettuja. Kun siis ihmisten koulutukseen edelleen satsataan, hänellä on paremmat valmiudet työllistää itsensä. Silloin tulee enemmän vaihtoehtoja, mistä valita. Kielitaitoisille suomalaisille on silloin työ ulkomaillakin yksi vaihtoehto. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäseuduilla asuvien nuorten koulutukseen tulee panostaa. Heille pitää antaa valmiuksia muuttaa toivottomista olosuhteista pois leveämmän leivän ääreen.

Lue lisää

Työllistämistukia maksetaan yrityksille ja myös julkishallinnolle, kun pitkäaikaistyötön työllistetäään pois kortistoa rumentamasta.

Yritykset käyttävät niitä jonkin verran, mutta vaktaosa tästä "yritystuesta" kahmitaan kunnille, jotka ketjuttavat määräaikaisia työsuhteita palkkaamalla työttömän kortistosta niin pitkäksi aikaa kuin tukea heruu ja sen jälkeen hänet palautetaan kortistoon ja samaan hommaan otetaan uusi määräaikainen uudella työllistämistuella, jotta kunta saa valtion maksamaan työllistämistuen verran ko. viran palkkakustannuksista.

Tämä on demarirahaa, jota kepukunnat hyödyntävät kaikkein tehokkaimmin.

näin, että kirjoitti:

olemme asiasta samaa mieltä. Kysymys kuuluukin, onko tämä panos/tuotos-mittarilla parasta mielenterveyshuoltoa. Sitä en tiedä, mutta vähän epäilen. Kovin turhautuneilta useat työttömät tästä "koulutuksesta" ovat, mutta se on eri keskustelun aihe.

Lue lisää

Kelvottominta työllisyyskoulutusta harrastivat yliopistot reilu 10 vuotta sitten, kun Ahon hallitus alkoi syytää lamantorjuntarahaa irtisanottujen uudelleenkoulutukseen.

Yliopistot perustivat täydennyskoulutuskeskuksia imuroidakseen työllisyysrahoja täysin hihasta ravistetuilla koulutusohjelmilla, ilman minkäänlaista tavoitteellisuutta ja hoitamalla koulutuksen toteuttamisen täysin vasemmalla kädellä, että raha jäisi yliopiston muihin kuluihin.

Minua kysyttiin tuolloin kouluttajaksi. Olinkin pariin otteeseen, mutta en jatkanut, koska palkkiot olivat olemattomia, koulutuksen organisointi ala-arvoista ja yliopiston puolelta asiaa vetämään nimetyt henkilöt ammattitaidottomia sen tyyppiseen koulutukseen.

Tässä joku päivä viime viikolla (olikohan keskiviikko) oli Hesarissa suurten pörssiyritysten kannattavuus- ja vakavaraisuuslukuja. Nämä yritykset toimivat täysin palkatulla työväellä Nokian Jorma Ollilaa myöten (liekö hänkin laiska demari?). Monissakin tapauksessa yrityksen oman ja sijoitetun pääoman tuotot olivat yli 20 % eli aivan loistavia. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että työn tuottavuus on ollut hyvä. Lisäksi tiedetään, että työn tuottavuus on vuosien varrella vain roimasti parantunut. Ihmeitä siis tehdään laiskottelemallakin, jos on sinua uskominen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tässä joku päivä viime viikolla (olikohan keskiviikko) oli Hesarissa suurten pörssiyritysten kannattavuus- ja vakavaraisuuslukuja. Nämä yritykset toimivat täysin palkatulla työväellä Nokian Jorma Ollilaa myöten (liekö hänkin laiska demari?). Monissakin tapauksessa yrityksen oman ja sijoitetun pääoman tuotot olivat yli 20 % eli aivan loistavia. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että työn tuottavuus on ollut hyvä. Lisäksi tiedetään, että työn tuottavuus on vuosien varrella vain roimasti parantunut. Ihmeitä siis tehdään laiskottelemallakin, jos on sinua uskominen.

Lue lisää

huomautettavaa, esim. se, että miten tämä todistaa pienyritysten heikkouden, mutta olkoon. Tiedoksesi kuitenkin varmuuden vuoksi, että Olllila ei ole laiska demari vaan ahkera keskustalainen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tässä joku päivä viime viikolla (olikohan keskiviikko) oli Hesarissa suurten pörssiyritysten kannattavuus- ja vakavaraisuuslukuja. Nämä yritykset toimivat täysin palkatulla työväellä Nokian Jorma Ollilaa myöten (liekö hänkin laiska demari?). Monissakin tapauksessa yrityksen oman ja sijoitetun pääoman tuotot olivat yli 20 % eli aivan loistavia. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että työn tuottavuus on ollut hyvä. Lisäksi tiedetään, että työn tuottavuus on vuosien varrella vain roimasti parantunut. Ihmeitä siis tehdään laiskottelemallakin, jos on sinua uskominen.

Lue lisää

Jos ymmärsin, niin demareiden laiskuus liitettiin siihen, että sosialistisen tuotantovälineiden omistusmahdollisuuden ollessa mahdoton, demarit pyrkivät tilanteeseen, jossa on vain Nokia ja muutama muu tosi iso pörssiyhtiö, joilla menee niin hyvin kuin kuvailit, koska siinä tilanteessa ay-mafia on vahva ja pystyy vaatimaan niin paljon, että paperiliittokin kalpenee ja demarien kannatus suorastaan räjähtää kattoon, kun yrittäjät ja muut villit sopimusyhteiskunnan rapauttajat on lakaistu Kevätsalolla maton alle ja lakkokenraalit pääsevät huseeraamaan rajoituksista vapaalla tasolla, niin kuin AKT:n Räty kerran vuodessa.

Eikös tämä Kevätsalo ole näitä 60-70-luvun "edistyksellisiä" työväenaatteen ay-ideologeja?