Hesari ja David Irving

Olen jonkin aikaa ihmetellyt Helsingin Sanomien toimittajien sanavalintoja heidän kirjoittaessa historioitsija David Irvingistä.

Toimittaja Tomi Ervanmaa kirjoittaa (HS 22.1.) , että ”oikea historioitsija Deborah Lipstadt” on nimittänyt Irvingiä historian väärentäjäksi. Jaakko Kangasluoma puolestaan on sitä mieltä, että David Irving on pseudohistoroitsija (HS 26.2.).

Omasta mielestäni David Irving on mies joka on tuomittu vankilaan mielipiteidensä vuoksi. Sellainen mies ansaitsee kunnioitusta eikä pilkkaa. Mielestäni ei ole kovin miehekästä pilkata jo maassa olevaa, siihen pystyy jokainen. Mitä moinen käytös kertoo toimittajien Kangasluoma ja Ervanmaa rohkeudesta miehekkydestä?

Nähdäkseni on Irvingiä käsitelty kuin toisinajattelijoita Neuvostoliitossa. Sielläkin sopimattomilla mielipiteillä oli juridisia seurauksia. Toinen mielenyhtymä on Galileo Galilei, joka myös sai kärsiä väittäessään, että maa pyörii auringon ympäri eikä päinvastoin.
Sekatyömiehenä en katso olevani kykenevä osallistumaan väittelyyn siitä onko Irving oikeassa tai väärässä väitteineen. Tosin en kyllä usko, että toimittajilla Ervanmaalla tai Kangasluomallakaan tätä tietoa on halussaan. Mutta sen verran minäkin tiedän, että demokratiassa, ja sitähän EU, Itävalta mukaan lukien, on esittävinään, jokaisella tulee olla sanavapaus. Myös sellaisella henkilöillä joiden mielipiteet poikkeavat valtaeliitin hyväksymistä. On myös outoa, että esim. Itävallassa on sallittua yllyttää pedofiliaan, mutta ei keskustella 60 vuotta sitten tapahtuneesta toisen maailmansodan eräästä yksityiskohdasta.