Mitä vaikutuksia mahtaa seurata siitä, että peruskoulussa on vähennetty taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja jo aijemmin äidinkielenopetusta. Kovat lukuaineet ovat kuulemma nousussa, kuten matematiikka, eilisen tv-uutisen mukaan. Oppilaat itse olivat huolissaan luovuuden typistämisestä.
Mikä vaikutus tällä muutoksella mahtaa olla poikien heikkoon koulumenestykseen? Onko nämä nyt ensiaskeleita siihen suuntaan, että peruskoulua muokataan pojille sopivaksi?
Mitä vaikutuksia
jorojukka-kukka
74
2857
Vastaukset
- Jack
Olisiko koulua mielestäsi muutettava pojille "sopivammaksi"? Näetkö jotakin haitaa siinä? Tämä siis ihan vain periaatteellisella tasolla, koska sinun mukaasi missään ei ole niin sanotta vaan kaikki on tuttua spekulaatiotasi.
Mitä luulet, onko muutos miesten vai naisten vika?
sanoitko, että oppilaat ovat "huolissaan"? Heh-heh, ala-asteellako? Voi mielessäni kuvitella, miten huolestuneet tokaluokkalaiset antavat lausuntoja medialle :) - Olaus
Ei perusopetuksen tuntijako ole mikään sukupuolikysymys. Teoreettisuus, matemaattisuus, kielellinen lahjakkuus, kädentaidot, musikaalisuus, taiteellisuus, liikunnallisuus ym. ovat molempien sukupuolten ominaisuuksia, jotka vaihtelevat yksilöstä riippuen.
Ylimmillä luokilla noin neljännes oppitunneista on valinnaisia, joten jokainen oppilas voi valita taito- ja taideaineita niin paljon kuin haluaa.
Joku yhden viikkotunnin muutos tuntijaossa puoleen tai toiseen on jokseenkin merkityksetön. Viikossa on 168 tuntia, joista lapsi tai nuori on koulussa noin 30 tuntia. Kaikkeen muuhun jää vielä 138 tuntia. Liikuntaa, taiteita, käsitöitä ym. voi harrastaa kouluajan ulkopuolellakin. Se on täysin koululaisen ja hänen perheensä asia.
Tyypillistä nykypäivän ajattelua, että koulun pitäisi olla vastuussa kaikesta. Joskus tuntuu, että "luovuuden typistämisestä" ovat eniten huolissaan ne kaikkein laiskimmat, jotka eivät viitsisi kirjaa avata.- jorojukka-kukka
Täällä kyllä on tehty peruskoulun opetuksesta sukupuoliasia siinä mielessä, että on väitety, että peruskoulu suosii tyttöjä. Äärikriittisten sanomaa tämä on. Olet sitten tästä eri mieltä.
Olisiko sitten luovuudella jotakin käyttöä myöhemmin elämässä? Eikö teoreetikko tarvitse luovuutta? - Jack
jorojukka-kukka kirjoitti:
Täällä kyllä on tehty peruskoulun opetuksesta sukupuoliasia siinä mielessä, että on väitety, että peruskoulu suosii tyttöjä. Äärikriittisten sanomaa tämä on. Olet sitten tästä eri mieltä.
Olisiko sitten luovuudella jotakin käyttöä myöhemmin elämässä? Eikö teoreetikko tarvitse luovuutta?Mielestäni olet väittänyt että sinulla on poikia? Luulisi sinun äitinä olevan poikien koulunkäynnin helpottamisesta (?) mielissäsi. Onko niin että feminismi ajaa sinun kohdallasi äitiydenkin ohi?
- jorojukka-kukka
Jack kirjoitti:
Mielestäni olet väittänyt että sinulla on poikia? Luulisi sinun äitinä olevan poikien koulunkäynnin helpottamisesta (?) mielissäsi. Onko niin että feminismi ajaa sinun kohdallasi äitiydenkin ohi?
Mutta eivähän he enää ole kouluiässä.
- Olaus
jorojukka-kukka kirjoitti:
Täällä kyllä on tehty peruskoulun opetuksesta sukupuoliasia siinä mielessä, että on väitety, että peruskoulu suosii tyttöjä. Äärikriittisten sanomaa tämä on. Olet sitten tästä eri mieltä.
Olisiko sitten luovuudella jotakin käyttöä myöhemmin elämässä? Eikö teoreetikko tarvitse luovuutta?Useimmiten on niin, että huonosti menestyvän mielestä koulu tai yhteiskunta "suosii" niitä hyvin menestyviä. Itsestä sitä vikaa ei missään nimessä lähdetä etsimään.
- Sanelma
Jack kirjoitti:
Mielestäni olet väittänyt että sinulla on poikia? Luulisi sinun äitinä olevan poikien koulunkäynnin helpottamisesta (?) mielissäsi. Onko niin että feminismi ajaa sinun kohdallasi äitiydenkin ohi?
tason laskusta - jos jatketaan tätä menoa palataan yksityiskoulujärjestelmään, kunnollista opetusta saavat vain rikkaat, köyhät opettelevat tavaamaan ja yhteenlaskua helmitaulun avulla ja sitten suoraan lakasenlakasinkonelinjalle kipin kapin.
- Kurre_Orava
Sanelma kirjoitti:
tason laskusta - jos jatketaan tätä menoa palataan yksityiskoulujärjestelmään, kunnollista opetusta saavat vain rikkaat, köyhät opettelevat tavaamaan ja yhteenlaskua helmitaulun avulla ja sitten suoraan lakasenlakasinkonelinjalle kipin kapin.
Mitäs mieltä olet siitä, että tasokursseja haluttaisiin takaisin peruskouluun. Minusta tasokurssit olivat aikoinaan mainio keksintö.
Ainahan tasokurssia pystyi vaihtamaan jos siltä tuntui. Tavallaan tasokurssit osaltaan lisäsivät motivaatiota mitä nykuinen tasapää koulu ei juurikaan tee. - Kurre_Orava
Olaus kirjoitti:
Useimmiten on niin, että huonosti menestyvän mielestä koulu tai yhteiskunta "suosii" niitä hyvin menestyviä. Itsestä sitä vikaa ei missään nimessä lähdetä etsimään.
Tästä täsmälleen samaa mieltä. Yleensä ne jotka eivät pärjää syyttävät kaikkea muuta kuin itseään.
Kelle syyllinen milloin on mitäkin, esmerkkeinä patriarkaatti ja yhteiskunta. - jorojukka-kukka
Kurre_Orava kirjoitti:
Tästä täsmälleen samaa mieltä. Yleensä ne jotka eivät pärjää syyttävät kaikkea muuta kuin itseään.
Kelle syyllinen milloin on mitäkin, esmerkkeinä patriarkaatti ja yhteiskunta.Koulujärjestelmää.
- Kurre_Orava
jorojukka-kukka kirjoitti:
Koulujärjestelmää.
No se on heidän ongelmansa. Ei se koulumenestys kaikkea takaa.
Monet aikoinaan koulussa hyvin pärjänneet ovat tänä päivänä pätkä töissä. 'Amikset' sen kun ostelee uusia Volkswageneita, Audeja ja Mercedeksiä.
Toisaalta kai se akateemisesti sivistynyt tuntee oikeutettua ylemmyyttä julkisilla kulkiessaan ja maksalaatikkoa perheelle jakaessaan. Kurre_Orava kirjoitti:
No se on heidän ongelmansa. Ei se koulumenestys kaikkea takaa.
Monet aikoinaan koulussa hyvin pärjänneet ovat tänä päivänä pätkä töissä. 'Amikset' sen kun ostelee uusia Volkswageneita, Audeja ja Mercedeksiä.
Toisaalta kai se akateemisesti sivistynyt tuntee oikeutettua ylemmyyttä julkisilla kulkiessaan ja maksalaatikkoa perheelle jakaessaan.Vaikuttaa pahasti siltä, että sorrut taas stereotypioihin.
- Kurre_Orava
Tittelityy kirjoitti:
Vaikuttaa pahasti siltä, että sorrut taas stereotypioihin.
Niinpä sorrun ja vieläpä tarkoituksella.
Palsta on nykyään sellainen, ettei täällä viitsi edes yrittää mitään 'oikeaa' keskustelua.
Provoja ja vittuilua täynnä puolin ja toisin. Nykyään räiskin, enkä oletakkaan, että joku minun jorinoihin sen kummempaa huomiota kiinnittäisi.
Noh, tosiasia kuitenkin on, että tänä päivänä on vaikeampi löytää ammattitaitoinen sähkäri kuin löytää, varmasti paljon lukenut, sosiologi. Kurre_Orava kirjoitti:
Niinpä sorrun ja vieläpä tarkoituksella.
Palsta on nykyään sellainen, ettei täällä viitsi edes yrittää mitään 'oikeaa' keskustelua.
Provoja ja vittuilua täynnä puolin ja toisin. Nykyään räiskin, enkä oletakkaan, että joku minun jorinoihin sen kummempaa huomiota kiinnittäisi.
Noh, tosiasia kuitenkin on, että tänä päivänä on vaikeampi löytää ammattitaitoinen sähkäri kuin löytää, varmasti paljon lukenut, sosiologi.kadottanut johtoajatuksen?
- Kurre_Orava
epikuros kirjoitti:
kadottanut johtoajatuksen?
Minkä ...tun ajatuksen?
Jos yhtäänkään ajattelisin, niin varmaankaan tuhlaisi aikaani täällä törisemiseen. Varsinkaan nykyään. - jorojukka-kukka
Kurre_Orava kirjoitti:
Niinpä sorrun ja vieläpä tarkoituksella.
Palsta on nykyään sellainen, ettei täällä viitsi edes yrittää mitään 'oikeaa' keskustelua.
Provoja ja vittuilua täynnä puolin ja toisin. Nykyään räiskin, enkä oletakkaan, että joku minun jorinoihin sen kummempaa huomiota kiinnittäisi.
Noh, tosiasia kuitenkin on, että tänä päivänä on vaikeampi löytää ammattitaitoinen sähkäri kuin löytää, varmasti paljon lukenut, sosiologi.No kukas nyt Kurren on noin suututtanut täällä?
"Nykyään räiskin..." - jorojukka-kukka
Kurre_Orava kirjoitti:
Minkä ...tun ajatuksen?
Jos yhtäänkään ajattelisin, niin varmaankaan tuhlaisi aikaani täällä törisemiseen. Varsinkaan nykyään.Minusta palsta on tullut paremmaksi.
Kurre_Orava kirjoitti:
Minkä ...tun ajatuksen?
Jos yhtäänkään ajattelisin, niin varmaankaan tuhlaisi aikaani täällä törisemiseen. Varsinkaan nykyään.kun sähkäriä kaipailit
Kurre_Orava kirjoitti:
Niinpä sorrun ja vieläpä tarkoituksella.
Palsta on nykyään sellainen, ettei täällä viitsi edes yrittää mitään 'oikeaa' keskustelua.
Provoja ja vittuilua täynnä puolin ja toisin. Nykyään räiskin, enkä oletakkaan, että joku minun jorinoihin sen kummempaa huomiota kiinnittäisi.
Noh, tosiasia kuitenkin on, että tänä päivänä on vaikeampi löytää ammattitaitoinen sähkäri kuin löytää, varmasti paljon lukenut, sosiologi.Kuinka usein olet tarvinnut sosiologin palveluja? Minun kalenterini on jo nyt liiankin täynnä. Firmoja, jotka tarvitsevat tutkijan palveluja on aika lailla runsaasti.
Tarvistsin korjaajan astianpesukoneeseeni, korjaajan sain nopeasti. Korjauksen vasta parin viikon päästä. Minun tekemilläni projekteilla on nyt puolen vuoden odotusaika. Maksalaatikon lämmittäminen on niin runsaasti aikaa vaativaa hommaa. Ylimielisyyden virittämisestä puhumattamakaan.
Ole kiltti ja yritä keskustella asiallisestikin välillä. Olen tottunut luottamaan laatuusi.- Kurre_Orava
epikuros kirjoitti:
kun sähkäriä kaipailit
Anteeksi maalaisuuteni. :)
- Kurre_Orava
Tittelityy kirjoitti:
Kuinka usein olet tarvinnut sosiologin palveluja? Minun kalenterini on jo nyt liiankin täynnä. Firmoja, jotka tarvitsevat tutkijan palveluja on aika lailla runsaasti.
Tarvistsin korjaajan astianpesukoneeseeni, korjaajan sain nopeasti. Korjauksen vasta parin viikon päästä. Minun tekemilläni projekteilla on nyt puolen vuoden odotusaika. Maksalaatikon lämmittäminen on niin runsaasti aikaa vaativaa hommaa. Ylimielisyyden virittämisestä puhumattamakaan.
Ole kiltti ja yritä keskustella asiallisestikin välillä. Olen tottunut luottamaan laatuusi.Sehän on kiva, että sinulla menee hyvin.
Asiallinen keskustelu vaatisi asiallisia keskustelukumppaneita. Keskusteluissa, niin kuin kaikessa muussakin, pätee sääntö, että sitä saa mitä tilaa.
Asenteelliseen ja provosoivaan kysymykseen saa aseenteellisen ja provosoivan vastauksen. Sitten on sellaisiakin tapauksia joiden kanssa ei edes kannata yrittää keskustella.
Joskus kemiat ei vaan kohtaa, niin ei kohtaa, sille mitään voi.
Semmoista tämä vain on. Kurre_Orava kirjoitti:
Sehän on kiva, että sinulla menee hyvin.
Asiallinen keskustelu vaatisi asiallisia keskustelukumppaneita. Keskusteluissa, niin kuin kaikessa muussakin, pätee sääntö, että sitä saa mitä tilaa.
Asenteelliseen ja provosoivaan kysymykseen saa aseenteellisen ja provosoivan vastauksen. Sitten on sellaisiakin tapauksia joiden kanssa ei edes kannata yrittää keskustella.
Joskus kemiat ei vaan kohtaa, niin ei kohtaa, sille mitään voi.
Semmoista tämä vain on.Asiallisuuden vaade vaatii myös asiallisuutta, tilaustoiminta on tälläistä nykyäänkin. Kuitenkin, huolimattomat heitot, sinne sun tänne, voivat joskus kolahtaa varsin yllättävälle taholle. Tai ehkä tarkoititkin sosiologi heiton minulle? Jos näin on, niin otan toki opikseni?
- Kurre_Orava
Tittelityy kirjoitti:
Asiallisuuden vaade vaatii myös asiallisuutta, tilaustoiminta on tälläistä nykyäänkin. Kuitenkin, huolimattomat heitot, sinne sun tänne, voivat joskus kolahtaa varsin yllättävälle taholle. Tai ehkä tarkoititkin sosiologi heiton minulle? Jos näin on, niin otan toki opikseni?
Itse asiassa en edes muistanut sinun olevan sosiologi. Tuli nyt vain ekana mieleen yliopistotason humanistisia opintoja vaativista hommista.
*K. Orava - Kommentoi kaapelin päättämisen välissä. ;)* - Kurre_Orava
epikuros kirjoitti:
kun sähkäriä kaipailit
Niin, olenkin tämän päivää puurtanut johtotehtävissä.
Kovin monesta ei ole kuin vastukseksi sähköalalle...
ihminen on itseoppinut, muut ovat opetettuja.
Kyllä nuori ihmenen voi vallan hyvin harrastaa liikuntaa vapaa-aikoinaan kuten monet sen tekevätkin.
Samoin on kuvaamataidon, tanssin ja musiikin.
On kansalaisopistoja ym. kursseja.
Mutta sitä en oiken sulata kun "taiteilija" luo kummallisia performansseja ja installaatioita ja kas hän huudahtaa: suurta taidetta tarvitsen apurahaa.
Kun musiikki, tanssi ja paikallinen kulttuuri yhdistyy sopivasti löytyy myös kaupallinen keitos kuten Riverdance sen hyvin osoittaa.
Vanha hokema opetusmaailmassa on: se tekee joka osaa, joka ei osaa hän opettaa, joka ei osaa opettaa hän johtaa ja kun ei osaan johtaa hän laatii koulutus/opetussuunnitelmia.
Opetushallinnon ylimmistä paikoista aika suuri osuus on naisilla, siis mitkä ovat opetuksen kontekstit?
Pyydän, älä kysy montako % OPM:n hallinosta on naisia, en tiedä, ystävällisesti.- Olaus
Opetushallituksen organisaatio löytyy oheisesta linkistä. Sieltä voi jokainen tarkistaa esim. sen viranhaltijoiden sukupuolijakauman:
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,436,1571 - jorojukka-kukka
Onko jotakin hyötyä siitä, että lukuaineiden väliin sijoitetaan sellaisia aineita, joissa oppilaat voivat luoda itsensä näköistä "tuotetta", oppivat tuntemaan itseään ja tuntojaan, oppivat oman ruumiinsa kielen?
"Mutta sitä en oiken sulata kun "taiteilija" luo kummallisia performansseja ja installaatioita ja kas hän huudahtaa: suurta taidetta tarvitsen apurahaa.
Kun musiikki, tanssi ja paikallinen kulttuuri yhdistyy sopivasti löytyy myös kaupallinen keitos kuten Riverdance sen hyvin osoittaa."
Ai että vain taloudellisesti kannattavaa kulttuuria pitäisi tehdä? Tarjonta olisi todella suppeaa ja sanoisinko myös tylsää.
Ja apurahoja vain heille jotka tekevät ymmärrettävää, suurelle yleisölle tarkoitettua taidetta. Pöh!
Uskoisin myös oppilaiden viihtyvän paremmin koulussa kun myös niitä "mukavia" tunteja aina välillä on.jorojukka-kukka kirjoitti:
Onko jotakin hyötyä siitä, että lukuaineiden väliin sijoitetaan sellaisia aineita, joissa oppilaat voivat luoda itsensä näköistä "tuotetta", oppivat tuntemaan itseään ja tuntojaan, oppivat oman ruumiinsa kielen?
koulusta puuttu "tärkein" aine, nimitän sitä "elämän opiksi" koska sehän taitaa olle meille ihmisille se vaikein pointti.
Tuntemukset taiteet ovat kuuluneet ihmismieleen jo historian alkuajoista lähtien kuten luolamaalaukset ja kivipatsaat-ilman opetusta-miksi?onna kirjoitti:
"Mutta sitä en oiken sulata kun "taiteilija" luo kummallisia performansseja ja installaatioita ja kas hän huudahtaa: suurta taidetta tarvitsen apurahaa.
Kun musiikki, tanssi ja paikallinen kulttuuri yhdistyy sopivasti löytyy myös kaupallinen keitos kuten Riverdance sen hyvin osoittaa."
Ai että vain taloudellisesti kannattavaa kulttuuria pitäisi tehdä? Tarjonta olisi todella suppeaa ja sanoisinko myös tylsää.
Ja apurahoja vain heille jotka tekevät ymmärrettävää, suurelle yleisölle tarkoitettua taidetta. Pöh!
Uskoisin myös oppilaiden viihtyvän paremmin koulussa kun myös niitä "mukavia" tunteja aina välillä on.nykyisiä pop-musiikkivideoita jossa kolmessa minuutissa koko maailma.
Ei opettaja pysty tähän, vetämään täälläisen show:n ja sitten taas uusi.
Kouluun tullaan oppimaan ja tuossa mukavuudessa on vähän niin tai näin juttua.
Kyllä esim. matematiikka voidaan opettaa käytännön läheisesti ja mukavasti vaikka menemällä ulos geometrian tunnilla ja konkterisoida pinta-aloja ym.
Miksi tuo hyvä kaupallisuus on taiteessa kirosana?epikuros kirjoitti:
nykyisiä pop-musiikkivideoita jossa kolmessa minuutissa koko maailma.
Ei opettaja pysty tähän, vetämään täälläisen show:n ja sitten taas uusi.
Kouluun tullaan oppimaan ja tuossa mukavuudessa on vähän niin tai näin juttua.
Kyllä esim. matematiikka voidaan opettaa käytännön läheisesti ja mukavasti vaikka menemällä ulos geometrian tunnilla ja konkterisoida pinta-aloja ym.
Miksi tuo hyvä kaupallisuus on taiteessa kirosana?Miksi opettajan pitäisi kyetä vetämään tuollainen show?
Joo tullaan kouluun oppimaan miksi siellä ei voisi myös taideaineita oppia, ei niistä ainakaan haittaa ole...
Ei kai se kaupallisuus sinänsä ole taiteessa kirosana.. Mutta ei jokaisen esityksen, performanssin sun muun tarvitse voittoa tuottaa.onna kirjoitti:
Miksi opettajan pitäisi kyetä vetämään tuollainen show?
Joo tullaan kouluun oppimaan miksi siellä ei voisi myös taideaineita oppia, ei niistä ainakaan haittaa ole...
Ei kai se kaupallisuus sinänsä ole taiteessa kirosana.. Mutta ei jokaisen esityksen, performanssin sun muun tarvitse voittoa tuottaa.mutta kun tuo tuntimäärä on koulussa rajallinen joskin tuntikehysjärjestelmä antaa jonkin verran joustoa.
miksi sitten taide ei voi toimia talkoohengessä kuten aikoinaan nuoriso rakensi urheilukenttiä, kirjallisuuspiirejä ja näyttämötaidetta.
Nyt pitää kaikki saada yhteiskunnan puolesta valmiina.
Voitto on voittoa ja sitä voidaan käyttää tulevaisuudessa esitysten kehittämiseen, ei se tarkoita sitä, että kaikki pannaan heti sileäksi.- jorojukka-kukka
onna kirjoitti:
"Mutta sitä en oiken sulata kun "taiteilija" luo kummallisia performansseja ja installaatioita ja kas hän huudahtaa: suurta taidetta tarvitsen apurahaa.
Kun musiikki, tanssi ja paikallinen kulttuuri yhdistyy sopivasti löytyy myös kaupallinen keitos kuten Riverdance sen hyvin osoittaa."
Ai että vain taloudellisesti kannattavaa kulttuuria pitäisi tehdä? Tarjonta olisi todella suppeaa ja sanoisinko myös tylsää.
Ja apurahoja vain heille jotka tekevät ymmärrettävää, suurelle yleisölle tarkoitettua taidetta. Pöh!
Uskoisin myös oppilaiden viihtyvän paremmin koulussa kun myös niitä "mukavia" tunteja aina välillä on."Uskoisin myös oppilaiden viihtyvän paremmin koulussa kun myös niitä mukavia tunteja aina välillä on."
Näin minäkin ajattelen. Mutta palstamme miehet, jälleen kerran, kannattavat (Pepeä lukuunottamatta) kovaa, ankaraa, puurtamista tunnista toiseen lukuaineiden parissa, nokka valkoisena kiinni kirjassa. Tekisi mieleni sanoa monellekin veikkoselle täällä, että hellitä ihmeessä tuota kaulaantaa, etten tukehdu! - jorojukka-kukka
onna kirjoitti:
Miksi opettajan pitäisi kyetä vetämään tuollainen show?
Joo tullaan kouluun oppimaan miksi siellä ei voisi myös taideaineita oppia, ei niistä ainakaan haittaa ole...
Ei kai se kaupallisuus sinänsä ole taiteessa kirosana.. Mutta ei jokaisen esityksen, performanssin sun muun tarvitse voittoa tuottaa.Mutta miten paljon voi antaakaan ihmisille yksi performanssi.
jorojukka-kukka kirjoitti:
Mutta miten paljon voi antaakaan ihmisille yksi performanssi.
Jumalan teatterin kakan heitto Oulussa, oh yes, muistan sen vieläkin vaikka en ollut paikalla.
Mutta minä en tajunnut siitä mitään, vaikka se kuulostaakin tajuttavaksi tarkoitetulta.- jorojukka-kukka
epikuros kirjoitti:
Jumalan teatterin kakan heitto Oulussa, oh yes, muistan sen vieläkin vaikka en ollut paikalla.
Mutta minä en tajunnut siitä mitään, vaikka se kuulostaakin tajuttavaksi tarkoitetulta.No olipas sinulla esimerkki. :(
- Kurre_Orava
onna kirjoitti:
Miksi opettajan pitäisi kyetä vetämään tuollainen show?
Joo tullaan kouluun oppimaan miksi siellä ei voisi myös taideaineita oppia, ei niistä ainakaan haittaa ole...
Ei kai se kaupallisuus sinänsä ole taiteessa kirosana.. Mutta ei jokaisen esityksen, performanssin sun muun tarvitse voittoa tuottaa."
Mutta ei jokaisen esityksen, performanssin sun muun tarvitse voittoa tuottaa.
"
Ei tietenkään mutta pitäisikö kuitenkin miettiä kumpi on tärkeämpää, se performanssi vai hoitaja lisää paikalliseen vanhainkotiin?
Tehkää toki performanssejanne mutta omalla kustannuksella, kiitos. Kurre_Orava kirjoitti:
"
Mutta ei jokaisen esityksen, performanssin sun muun tarvitse voittoa tuottaa.
"
Ei tietenkään mutta pitäisikö kuitenkin miettiä kumpi on tärkeämpää, se performanssi vai hoitaja lisää paikalliseen vanhainkotiin?
Tehkää toki performanssejanne mutta omalla kustannuksella, kiitos.en tiennytkään niiden apurahojen olevan pois terveydenhuollosta...
Yksi pointti oli siinä ettei niitä kaiken maailman performansseja sun muita pysty tekemään aina vain omalla kustannuksella. Ja minä en ainakaan suostu siihen, että kaiken maailman teatterit kuolee kun eivät saa apurahoja.. elikä ainakin mun maksavat verot saa käyttää vapaasti kylttyyrin tukemiseen kuten myös vanhuksien tukemiseen.
- Sanelma
Suomessa jo nykyisin puuttuu yleissivistys jopa akateemisilta, joten junttien armeija kasvaa ja juntistuu.
Näin tasa-arvoisuuden merkeissä - juntti voi olla sekä mies että nainen...- Olaus
Hyvin suuri osa nuorista ei edes tiedä, mitä lomakkeeseen kuuluu kirjoittaa, jos siinä lukee "kotikunta". Koulussa kyllä käydään läpi hyvinkin laajat kurssit vuosien mittaan, mutta usein aivan peruasiat ovat monelta hukassa. Moni nuori kaupan kassalla istuva tyttö olisi varmasti pulassa, ellei kassakone suoraan kertoisi, kuinka paljon rahasta pitää antaa takaisin.
- Antsux
Sinäpä sen sanoit! Yleissivistys puuttuu. Se tekee keskustelun mielenkiinnottomaksi, tunnelman tylsäksi ja sosiaaliset tilanteet jotenkin toivottoman elottomiksi. On vain erityisryhmien erityisporukoita erityisaiheidensa ympärillä, mutta ei kunnon vuorovaikutusta erilaisten ihmisten välillä. Kulttuuri tekee hitaahkon mutta varmahkon pystyynkuolemisen.
HARMILLISTA, MUTTA TOTTA.
- yksinkertainen
Peruskoulun opetussuunnitelmat taitavat olla aika kaukaa kotoisin. Ihan on paikallaan, että niitä nykypäiväistetään.
Muistan hyvin käsityötunnit sekä kuvis että musiikin tunnit. Ainakaan meidän koulussa ei niillä ollut mitään tekemistä luovuuden kanssa vaan kaikki mitä tehtiin määrättiin kovin tarkasti. Poikien käsitöissä jonkun linnunpöntön tai saunakauhan väsääminen ei suurta luovuutta vaadi. Lisäksi ns. luovien aineiden pakollisuus suosii luovia muiden kustannuksella ihan yleisarvosanassakin.
Opetusta tulisi suunnata enemmän yleissivistävään suuntaan. Lisäksi ei ole pahasta jos sitä yritysoppia ja talousoppia aloitetaan ajoissa opiskelemaan. Yrittämisen tietotaidon lisääntyessä on jotakuinkin selvää, että yrittäjyys lisääntyy kun väärät luulot ja mutut lentävät romukoppaan.
Liikunnalle, musiikille ja piirtämiselle jää aivan riittävästi aikaa vapaa-ajalle. Itse olen urheiluni urheillut aina vapaa-ajalla. Jos lasten urheilua ja luovia harrastuksia halutaan lisätä tulisi vanhempien heittää he....ttiin kaiken maailman nintendot ja pleikkarit sieltä kotoa ja häätää jälkikasvu rakentamaan vaikka majoja. Sukset jalkaan ja metsään. Uikkarit jalkaan ja mereen. Tossut varpaita peittämään ja palloa pelaamaan. Pleikkarin hinnalla saa kitaran, jonkinlaiset kosketinsoittimet, läjän nokkahuiluja, tamburiineja, triangeleja jne. Pleikkari pelitkin maksavat maltaita. Nämä pleikkari itsessään kustantavat parissa vuodessa vaikka pianon tai rummut.
Ei se ole koulun syy jos vanhempia ei kiinnosta jälkikasvun harrastukset.
Jos jossain kaivattaisiin luovuutta opetusmaailmassa niin äidinkielen kautta. Enemmän oivaltavaa kirjoittamista sun muuta sellaista. Muutenkin kaikessa aineopetuksessa pitäisi korostaa hoksaamista ja oivaltamista kuin vain ulkoa pänttäämistä. Lisäksi opittua tietoa pitäisi opettaa käyttämään muutenkin kuin vain kokeissa. - mariamagda
Minulle on vahvasti jäänyt mieleen, että tyttöjä sorsitaan koulussa.
Ei ole palstalta osunut silmiini näitä seikkoja millä tavalla tyttöjä koulussa sorsitaan, vai onko tuo asia muka muuttunut vuosien saatossa?
Silti tytöt pärjäävät.
Matikka oli oma mieliaineeni, kuten fysiikkakin, joten en osaa tuohon sanoa mitään. Muistan ihmetelleeni kouluaikana kun kuulin, että kemia olisi `tyttöjen aine`. Minusta fysiikka oli paljon selkeämpää kuin kemia. - Fem<
siihen suuntaan, että kouluista lopetetaan kaikki aineet. Pikkuhiljaa. Aine kerrallaan. Sitten meillä on leegio moukkia, jotka eivät osaa edes lukea. Mutta hei, tarviiko sitä taitoa jos presidentiksi pyrkii?
- yksinkertainen
tämä koko koulukeskustelu on samanlaista jauhamista kuin poikien armeijamuistelut. Kova kilpailu siitä, että kenellä oli vaikeinta ja raskainta.
Totuus kuitenkin on se, että suht samat jutut kaikilla. Sama aika ja periaatteessa sama paikka ja piste. - rusalka
Amerikkalaisessa koulussa päivän lukujärjestys, piti sisällään valinnaiset ja liikunnan. Siispä joka päivä oli liikuntaa parhaassa tapauksessa pari tunia kunnon rääkkiä. Valinnaisena sitten saikin ottaa monenlaista taideainetta valokuvauksesta savenvalantaan. Pakolliset aineet vaihtelivat periodeittain ja välitunti oli ns. luokanvaihto eli n.5 minuuttia. Siis hyvässä tapauksessa 7 opetustuntia yhden päivän aikana, tehokasta!
Todennäköisesti vaikea soveltaa alle 1500 oppilaan kokoisiin yksiköihin.
Ministeri puhui siitä, että taiteen tulisi läpäistä kaikki aineet. Silloin mielestäni koulussa pitää olla taideaineitten opettaja, joka avustaa taidetehtävän integroimisen aineentunnille. Aineenopettajat, luokanopettajat tarvitsevat 'neuvonantajaa'. Harva on perehtynyt oman aineensa ulkopuolella myös taideaineitten käyttöön opetuksessa.
Mahdollisuuksia on paljon!- Olaus
Ei ole varmaan kaikissa USA:n koulussa samanlaista tai sitten rääkki ei ole tehonnut, koska amerikkalaiset ovat maailman lihavinta kansaa. Taitaa lukutaidottomuuskin olla aika yleistä siellä.
- rusalka
Olaus kirjoitti:
Ei ole varmaan kaikissa USA:n koulussa samanlaista tai sitten rääkki ei ole tehonnut, koska amerikkalaiset ovat maailman lihavinta kansaa. Taitaa lukutaidottomuuskin olla aika yleistä siellä.
Lähinnä oli tärkeempi asia se taideope asiantuntija-avuksi.
Itse olen ollut kuvaamataidosta kiinnostunut tekstiilityön ope ja siinä vaan huomasin, että jopa matematiikkaan aivan luontevasti saa ujutettua 'taidepainotteisia' tehtäviä aivan luontevasti, JOS sille varataan aika ja aineenopettaja kiinnostunut. Myös kaikkiin muihinkin aineisiin. Eikä ne tehtävät ole mitään 'ryhmätyö'projekteja vaan ihan oikeita juttuja.
Kuvaamataidonopettajien koulutusta tähän suuntaan kehitettävä ja muille opettajille selväksi, että toinen ope saattaa tuoda uutta näkökulmaa ja 'opetusapua' aineeseen.
- j.pukkila
..luku- ja kirjoitustaito on nähdäkseni edellytys sille, että pystyy edes jotakin oppimaan nykymaailmassa, joka vielä perustuu paljolti kirjoitettuun sanaan ja erityisesti sen ymmärtämiseen..
..jos siis ei opi lukemaan ja kirjoittamaan, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää kuvien katselu, ja turvautuminen radioon ja televisioon, jotka tuovat kirjoitetun sanan äänenä ja kuvana julki..
..siksipä en ihmettele sarjakuvien suosiota varttuneemmassakaan ikäryhmässä, ennustan että kuvalehdillä on tulevaisuudessa entistäänkin suurempi rooli, kun uuslukutaidottomuus kasvaa..
..liikunnan vähentäminen näkyy oitis painossa, mitä vähemmän liikkuu, sitä massiivisemmaksi ihminen tulee, etenkin jos syö pullaa ja juo limonaadia, onneksi nykyään saa jo vähäkalorisia virvoitusjuomia, joten jokunen yksilö on vielä yhtenä kappaleena ilman että on haljennut..
..enpä noista muista olisi niinkään huolissani.. - P.e.p.e.
"Mikä vaikutus tällä muutoksella mahtaa olla poikien heikkoon koulumenestykseen? Onko nämä nyt ensiaskeleita siihen suuntaan, että peruskoulua muokataan pojille sopivaksi?"
Jos näin on, niin muutos on epäedullisempi nimenomaan pojille. Äidinkielen suhteen en osaa sanoa miten puntit menevät. Kuitenkin mitä enemmän mennään teoreettiseen suuntaan, sitä enemmän kuilu tyttöjen ja poikien välillä kasvaa tyttöjen hyväksi. En tätä kuitenkaan jaksa sen kummemmin ihmetellä. Mihinkä se suunta nyt yhtäkkiä muuttuisi.- perustat
nämä vuorenvarmat väittämäsi? Anna nyt välillä joihinkin jotain kättä pidempää tietoa kun ei ole meikeläisenkään haaviin tällaisia näkymiä osunut.
- P.e.p.e.
perustat kirjoitti:
nämä vuorenvarmat väittämäsi? Anna nyt välillä joihinkin jotain kättä pidempää tietoa kun ei ole meikeläisenkään haaviin tällaisia näkymiä osunut.
Mitä enemmän "pänttääminen" lisääntyy, sitä enemmän se suosii tyttöjä. Liikunta ja musa motivoi myös poikia.
Päätömällä pänttäämisellä tarkoitan sitä, että se korreloi ainoastaan todistuksen arvosanojen kanssa ja tätä kautta vaikuttaa jatko-opiskelupaikan valintaan. Tämä sama päätön linja on levinnyt jo jatko-opiskeluunkin. Yritykset ovat tyytymättömiä valmistuneiden henkilöiden työelämävalmiuksiin. Jatko-opiskelun ainoa tarkoitus on valmistaa opiskelija työelämän palvelukseen. Myös peruskoulutuksen pitäisi enemmälti valmentaa nimenomaan tähän. - jorojukka-kukka
Vai eikö sekään enää pidä mielestäsi paikkaansa? Nimittäin juuri esim. matematiikka kuulemma peruskoulussa lisääntyy. Ainakin tv-uutisen mukaan.
- Antsux
jorojukka-kukka kirjoitti:
Vai eikö sekään enää pidä mielestäsi paikkaansa? Nimittäin juuri esim. matematiikka kuulemma peruskoulussa lisääntyy. Ainakin tv-uutisen mukaan.
Pimeällä 70-luvulla "matematiikka" oli joukko-oppia alkioineen ja muine höpinöineen. Peruskoulusta tuli sitten ulos ikäluokkia, jotka eivät ymmärtäneet edes metrimittaa lukea. Oli varmaan rankkaa lähteä kylmään maailmaan!
- Tyyppi
P.e.p.e. kirjoitti:
Mitä enemmän "pänttääminen" lisääntyy, sitä enemmän se suosii tyttöjä. Liikunta ja musa motivoi myös poikia.
Päätömällä pänttäämisellä tarkoitan sitä, että se korreloi ainoastaan todistuksen arvosanojen kanssa ja tätä kautta vaikuttaa jatko-opiskelupaikan valintaan. Tämä sama päätön linja on levinnyt jo jatko-opiskeluunkin. Yritykset ovat tyytymättömiä valmistuneiden henkilöiden työelämävalmiuksiin. Jatko-opiskelun ainoa tarkoitus on valmistaa opiskelija työelämän palvelukseen. Myös peruskoulutuksen pitäisi enemmälti valmentaa nimenomaan tähän.Joillekin ne hyvät numerot tulee ihan ilman pänttäämisiäkin.
Ihmettelen tätä teidän miesten tapaa aina yrittää osoittaa naisten lahjakkuuden ja osaamisen johtuvan 'pänttäämisestä'?? Poikien hyvät numerot tietysti johtuvat vain ja ainoastaan lahjakkuudesta ja älystä...
Ja kyllä niitä on paljon tyttöjä, jotka eivät pänttää vaan selvittävät koulun ihan keskinkertaisesti. - Kurre_Orava
Antsux kirjoitti:
Pimeällä 70-luvulla "matematiikka" oli joukko-oppia alkioineen ja muine höpinöineen. Peruskoulusta tuli sitten ulos ikäluokkia, jotka eivät ymmärtäneet edes metrimittaa lukea. Oli varmaan rankkaa lähteä kylmään maailmaan!
Joukko-oppia :D
Se se oli tosiaan tarpeelista...
Olihan se melkoinen kulttuurishokki kohdata insinöörimatematiikka joukko-oppien jälkeen. - asenteita
jorojukka-kukka kirjoitti:
Vai eikö sekään enää pidä mielestäsi paikkaansa? Nimittäin juuri esim. matematiikka kuulemma peruskoulussa lisääntyy. Ainakin tv-uutisen mukaan.
"Tytöillä on poikia heikompi itseluottamus ja alhaisemmat arviot kyvyistään matematiikassa, vaikka heidän suorituksensa ovat keskimäärin yhtä hyvät kuin pojilla.
Kuva tytöstä ja pojasta matematiikan oppijana suosii poikia
Opettajien enemmistö vastasi, ettei luontaisessa matemaattisessa kyvykkyydessä tyttöjen ja poikien välillä ole eroa. Joka neljäs opettaja uskoi poikien joukossa olevan enemmän luontaisesti kyvykkäitä.
Opettajien uskomuksien mukaan sukupuolten välillä on eroa. Tytöt ovat valmiimpia tekemään työtä, mutta muut matematiikan oppimisen kannalta myönteiset ominaisuudet esiintyivät pojilla useammin kuin tytöillä. Poika - useammin kuin tyttö - menestyy matematiikassa älynsä ja päättelykykynsä varassa, osaa outoja tehtäviä, pitää matematiikkaa omalle sukupuolelleen sopivana alana, on kilpailuhenkinen ja hänellä on parempi itseluottamus.
Pojat ovat rohkeita ja luottavat itseensä joskus liikaakin, mutta tytöiltä puuttuu itseluottamusta. Tyttöjen mainittiin olevan tunnollisia ja ahkeria rutiinien suorittajia ja poikien laiskoja tai oivaltavia älynkäyttäjiä." - mez-o
asenteita kirjoitti:
"Tytöillä on poikia heikompi itseluottamus ja alhaisemmat arviot kyvyistään matematiikassa, vaikka heidän suorituksensa ovat keskimäärin yhtä hyvät kuin pojilla.
Kuva tytöstä ja pojasta matematiikan oppijana suosii poikia
Opettajien enemmistö vastasi, ettei luontaisessa matemaattisessa kyvykkyydessä tyttöjen ja poikien välillä ole eroa. Joka neljäs opettaja uskoi poikien joukossa olevan enemmän luontaisesti kyvykkäitä.
Opettajien uskomuksien mukaan sukupuolten välillä on eroa. Tytöt ovat valmiimpia tekemään työtä, mutta muut matematiikan oppimisen kannalta myönteiset ominaisuudet esiintyivät pojilla useammin kuin tytöillä. Poika - useammin kuin tyttö - menestyy matematiikassa älynsä ja päättelykykynsä varassa, osaa outoja tehtäviä, pitää matematiikkaa omalle sukupuolelleen sopivana alana, on kilpailuhenkinen ja hänellä on parempi itseluottamus.
Pojat ovat rohkeita ja luottavat itseensä joskus liikaakin, mutta tytöiltä puuttuu itseluottamusta. Tyttöjen mainittiin olevan tunnollisia ja ahkeria rutiinien suorittajia ja poikien laiskoja tai oivaltavia älynkäyttäjiä.""J. Ecles on tutkinut yli 20 vuotta erityisesti tyttöjen vastentahtoisuutta matemaattisia ja luonnontieteellisiä aineita kohtaan. Hänen mukaansa tähän vaikuttavat sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät sekä vanhempien asenteet. Vielä ala-asteella tytöt ovat kiinnostuneita matematiikasta, mutta vähitellen heidän uskonsa omiin lahjoihin murenee paljolti vanhempien aliarvioivan suhtautumisen vuoksi - "pojat ovat luonnonlahjakkuuksia, tytöt menestyvät vain kovalla työllä." Myös opettajan suhtautumisella, opetusmenetelmillä ja luokan ilmapiirillä on suuri vaikutus tyttöjen menestymiseen matematiikassa. (Tiede 2000, 3/96. Kinnarinen, 49)"
- ex--lotta
Kirsi Lindroosin on kirjoituksessaan kuvannut asiaa seuraavasti:
"Monien kouluista tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu, että vaikka peruskoulu on periaatteessa tasa-arvoinen, niin koulun käytännöt eri oppilaille voivat olla erilaisia. Sukupuolittuneiden oppiaine- ja muiden valintojen lisäksi on havaittu esimerkiksi, että tytöiltä odotetaan parempaa käyttäytymistä ja parempia koetuloksia kuin pojilta. Tyttöjen ja poikien erilaista oppimis- ja koulumenestystä on selitetty ja perusteltu eri tavoin. Poikien menestystä on usein selitetty sisäisillä tekijöillä, kuten älykkyydellä tai lahjakkuudella, kun taas huonoa menestystä on selitetty ulkoisilla tekijöillä, kuten testien, materiaalien ja metodien rakenteella. Tyttöjen menestystä on selitetty päinvastoin ulkoisilla tekijöillä - kuten että koulu suosii tyttöjä - ja epäonnistumista älykkyyden laadulla. Poikien huonoa menestymistä on selitetty myös opettajien naisvaltaisuudella, oppiaineiden ”tyttömäisyydellä” tai oppikirjojen sisällöillä. Tyttöjä palkitaan kiltteydestä ja heidän menestymisensä nähdään ahkeroimisen tuloksena eikä lahjakkuutena."
http://www.edu.fi/page.asp?path=498,24009,24538,35413,35421,35422
Eli tiivistettynä voidaan sanoa, että pojille ei välttämättä aseteta niin suuria odotuksia kuin tytöille, mikä osaltaan vaikuttaa heikompaan koulumenestykseen. Tyttöjen edellytetään tekevän enemmän töitä koulun eteen, mikä myös näkyy sitten lopputuloksessa. - tiivistys
ex--lotta kirjoitti:
Kirsi Lindroosin on kirjoituksessaan kuvannut asiaa seuraavasti:
"Monien kouluista tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu, että vaikka peruskoulu on periaatteessa tasa-arvoinen, niin koulun käytännöt eri oppilaille voivat olla erilaisia. Sukupuolittuneiden oppiaine- ja muiden valintojen lisäksi on havaittu esimerkiksi, että tytöiltä odotetaan parempaa käyttäytymistä ja parempia koetuloksia kuin pojilta. Tyttöjen ja poikien erilaista oppimis- ja koulumenestystä on selitetty ja perusteltu eri tavoin. Poikien menestystä on usein selitetty sisäisillä tekijöillä, kuten älykkyydellä tai lahjakkuudella, kun taas huonoa menestystä on selitetty ulkoisilla tekijöillä, kuten testien, materiaalien ja metodien rakenteella. Tyttöjen menestystä on selitetty päinvastoin ulkoisilla tekijöillä - kuten että koulu suosii tyttöjä - ja epäonnistumista älykkyyden laadulla. Poikien huonoa menestymistä on selitetty myös opettajien naisvaltaisuudella, oppiaineiden ”tyttömäisyydellä” tai oppikirjojen sisällöillä. Tyttöjä palkitaan kiltteydestä ja heidän menestymisensä nähdään ahkeroimisen tuloksena eikä lahjakkuutena."
http://www.edu.fi/page.asp?path=498,24009,24538,35413,35421,35422
Eli tiivistettynä voidaan sanoa, että pojille ei välttämättä aseteta niin suuria odotuksia kuin tytöille, mikä osaltaan vaikuttaa heikompaan koulumenestykseen. Tyttöjen edellytetään tekevän enemmän töitä koulun eteen, mikä myös näkyy sitten lopputuloksessa.Tytöt eivät menesty koulusssa tyhmyytensä takia - pojat koululaitoksen takia.
Tytöt menestyvät koulussa koululaitoksen ansiosta - pojat älynsä ansiosta. - ex--lotta
tiivistys kirjoitti:
Tytöt eivät menesty koulusssa tyhmyytensä takia - pojat koululaitoksen takia.
Tytöt menestyvät koulussa koululaitoksen ansiosta - pojat älynsä ansiosta.Niin, ikävä kyllä tuollainen asenne tuntuu varsin monelta opettajalta (usein alitajuisesti) löytyvän. Tyttöjen hyvää koulumenestystä pidetään itsestäänselvyytenä ja ns. vähimmäisvaatimuksena ja hyvää koulumenestystä pidetään lähinnä ahkeruuden tuloksena, kun taas sen sijaan hyvin koulussa menestyvää poikaa pidetään ERITYISEN lahjakkaana ja älykkäänä.
Ikävä kyllä tuo opettajien(kin) asennemaailma ei rajoitu vain oppimiskäsitykseen, vaan se ulottuu oppilaisiin laajemminkin. Esimerkiksi tyttöoppilaat leimataan huomattavasti herkemmin häiriköiksi ja "ongelmatapauksiksi" kun samalla tavoin käyttäytyvää poikaa pidetään vain ihan normaalina poikana, koska "pojathan nyt ovat poikia".
- nero
"Onko nämä nyt ensiaskeleita siihen suuntaan, että peruskoulua muokataan pojille sopivaksi? "
Voithan aina uhkailla päättäjiä, jos liiaksi menee tuohon suuntaan. Sinullahan on jo paljon kokemusta.- jorojukka-kukka
Mitäpä tänään kuuluu?
- mr. robson
Jos ootte luovuudesta noin ylipäätään kiinnostuneita niin käykää ihmeessä katsomassa Pekka Himasen kotisivut.. siellä mm. tutkimus eduskunnalle miten innovaatioita ja luovuutta voitaisiin jatkossa kehittää.. saa herralle vissiin sähköpostiakin lähettää..
Yhteiskuntaamme pyritään virtaviivaistamaan kilpailukykyisemmäksi, mitä tämä fraasi sitten kenellekin merkitsee. Toisaalta on käsittämätöntä, että tässä uudistamisen huumassa unohtuvat inhimilliset tarpeet. Lapsen tarpeitahan palvelee parhaiten luova yhdessäolo ja omaan mahdollisuus edetä omaan tahtiinsa. Nykyaikainen koululaitos on unohtanut ihmisen tarpeiden kuulemisen, tässä kilpailuyhteiskuntaa varten kouluttamisessa. Myöhemmin yhteiskunta sitten korjaa jäljet, nuorten lisääntyvänä uupumuksena ja mielenterveyden häiriöinä. Lapsuuden lyhentäminen ja jo nuorena suoritettu muotittaminen on tapahtunut yhteiskunnan toivomuksien mukaisesti. Mietin, olenko aivan tälläistä yhteiskuntaa ollut rakentamassa ja haluanko tämän suuntauksen edelleen jatkuvan.
- Kurre_Orava
Vaan eipä taida olla enää paluuta taloussäädeltyyn kekkosslovakiaan,jossa kaupan kassallakin oli varaa omaan taloon.
Tällaisen valinnan Suomi teki silloin jurakaudella eli -80 luvulla.
Joku tuolla kysyi, että haluanko minä Suomesta pikku-Amerikan, eipä tuo ole minusta kiinni. Tuntuu Amerikkalaistuvan ihan muutenkin. Toisille tämä kehitys sopii toisille ei.
Selitäppä sinä minulle, mihin kaikki verorahat menee. Valtiollahan on mennyt kokolailla hyvin jo pitkän aikaa. Mutta silti tärkeimmät eli hoito ja koulutus tuntuu olevan rempallaan. - Olaus
Oliko vanhassa oppikoulussa tai kansakoulussa muka enemmän "luovaa yhdessäoloa" ja mahdollisuutta edetä omaan tahtiin? En lähtisi syyttämään koulua lasten uupumuksesta ja mielenterveyden häiriöistä. Koulu on hyvin monille ainoa paikka, jossa välitetään, kasvatetaan ja asetetaan jotain rajoja.
Lapsuus on toisaalta lyhentynyt ja toisaalta pidentynyt: monet eivät koskaan kasva aikuisiksi, vaikka pitäisi kyetä ottamaan vastuu esim. vanhemmuudesta. Television kautta välittyvä maailmankuva taas lyhentää lapsuutta, kun lasten sallitaan liian pieninä nähdä asioita, joita he eivät vielä täysin ymmärrä. Seksi, alkoholi, tupakka ym. tulevat kuvioihin entistä nuorempana. Koulu käy osaltaan epätoivoista kamppailua tätä kehitystä vastaan. - on.
Kurre_Orava kirjoitti:
Vaan eipä taida olla enää paluuta taloussäädeltyyn kekkosslovakiaan,jossa kaupan kassallakin oli varaa omaan taloon.
Tällaisen valinnan Suomi teki silloin jurakaudella eli -80 luvulla.
Joku tuolla kysyi, että haluanko minä Suomesta pikku-Amerikan, eipä tuo ole minusta kiinni. Tuntuu Amerikkalaistuvan ihan muutenkin. Toisille tämä kehitys sopii toisille ei.
Selitäppä sinä minulle, mihin kaikki verorahat menee. Valtiollahan on mennyt kokolailla hyvin jo pitkän aikaa. Mutta silti tärkeimmät eli hoito ja koulutus tuntuu olevan rempallaan.Kyllä kaupan kassallakin on varaa omakotitaloon. Katsoin etuovi.comista asuntojen hintoja, niin 130 neliön omakotitalon saa jopa 10 000 eurolla. Oli jossain Nivalassa. Kivan näköinen ja oma piha. Eri asia onko siellä kauppoja. Helsingissä yhden huoneen ja keittokomeron hinta alkaen n 70 000 euroa. Keskustasta pitääkin yksiöstä maksaa jo sellaiset 130.000. Sillä saa nätin omakotitalon isolla pihalla vähän kauempaa. Halvin omakotitalo Hesassa oli 229 000 euroa.
Asuntokatsaus päättyy tähän. - vielä.
on. kirjoitti:
Kyllä kaupan kassallakin on varaa omakotitaloon. Katsoin etuovi.comista asuntojen hintoja, niin 130 neliön omakotitalon saa jopa 10 000 eurolla. Oli jossain Nivalassa. Kivan näköinen ja oma piha. Eri asia onko siellä kauppoja. Helsingissä yhden huoneen ja keittokomeron hinta alkaen n 70 000 euroa. Keskustasta pitääkin yksiöstä maksaa jo sellaiset 130.000. Sillä saa nätin omakotitalon isolla pihalla vähän kauempaa. Halvin omakotitalo Hesassa oli 229 000 euroa.
Asuntokatsaus päättyy tähän.Kallein omakotitalon myyntihinta oli 2 950 000 euroa. Kulosaaressa kuusi huonetta.
Kurre_Orava kirjoitti:
Vaan eipä taida olla enää paluuta taloussäädeltyyn kekkosslovakiaan,jossa kaupan kassallakin oli varaa omaan taloon.
Tällaisen valinnan Suomi teki silloin jurakaudella eli -80 luvulla.
Joku tuolla kysyi, että haluanko minä Suomesta pikku-Amerikan, eipä tuo ole minusta kiinni. Tuntuu Amerikkalaistuvan ihan muutenkin. Toisille tämä kehitys sopii toisille ei.
Selitäppä sinä minulle, mihin kaikki verorahat menee. Valtiollahan on mennyt kokolailla hyvin jo pitkän aikaa. Mutta silti tärkeimmät eli hoito ja koulutus tuntuu olevan rempallaan.Eipä taida paluuta entisaikaiseen onnelaan olla, jos sekään niin onnellinen oli.
Valtion tulevan budjetin ennakoidaan olevan reilusti ylijäämäinen, näin onnelliseen tilaan on siis päästy. Lainanhoitokulut riipasevat merkittävän osan tuloista, maksamme pankkikriisin jälkilaskuja vieläkin.
Opetus- ja terveystoimi ovat kuntien rahoittamia ja hallinoimia nykyisin, kun valtion avustukset eivät ole korvamerkittyjä, kunnat saavat varsin vapaasti päättää mihin rahoja sijoitetaan. Terveydenhoitoa ja opetustoimea sitovat toki ohjesäännöt ja viime kädessä lainsäädäntö. Kunnilla on kuitenkin mahdollisuus päästää molemmat hallinnonalat hyvinkin retuperälle, läänihallitusten asiaan puuttumatta. Tampereen koukkunieni on eräs esimerkki tämän tyyppisestä "säästöstä".
Amerikkalistuva suomi on monen unelma, tämän unelman kääntöpuoli on sitten hyvinkin raadollinen. Yhteiskunnan huolenpidon ulottomattomuus iskee heikonpiosaisiin ensin, turvattomuuden tunteen lisääntyessä myös keskiluokka joutuu tinkimään tarpeistaan. Vakuutuslaitokset ovat varsinaisia voittajia ja sijoitusyhtiöt tietinkin.Olaus kirjoitti:
Oliko vanhassa oppikoulussa tai kansakoulussa muka enemmän "luovaa yhdessäoloa" ja mahdollisuutta edetä omaan tahtiin? En lähtisi syyttämään koulua lasten uupumuksesta ja mielenterveyden häiriöistä. Koulu on hyvin monille ainoa paikka, jossa välitetään, kasvatetaan ja asetetaan jotain rajoja.
Lapsuus on toisaalta lyhentynyt ja toisaalta pidentynyt: monet eivät koskaan kasva aikuisiksi, vaikka pitäisi kyetä ottamaan vastuu esim. vanhemmuudesta. Television kautta välittyvä maailmankuva taas lyhentää lapsuutta, kun lasten sallitaan liian pieninä nähdä asioita, joita he eivät vielä täysin ymmärrä. Seksi, alkoholi, tupakka ym. tulevat kuvioihin entistä nuorempana. Koulu käy osaltaan epätoivoista kamppailua tätä kehitystä vastaan.Jossain mielessä, kyllä, jo pelkästään luokkien pusyvyys loi turvallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Nykyäänhän valinnaisaineiden lisääntyessä yhä harvemmalle oma luokka merkitsee mitään. Luova yhdessä olo vaatii jonkinlaista tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta. Oppimissisällöt ovat muuttuneen, ennen kansakoulusta selvisi esim. lukemalla ainoastaan yhtä vierasta kieltä. Peruskoulu on lisännyt vaativuustasoa merkittävästi, jos vertailukohdaksi ottaa kansalaiskoulut.
Yhteiskunta on ympärillämme muutunut yhä rikkonaisemmaksi ja koulujen kehitys kulkee samaan suuntaan. Menestyksen vaatimukset asetetaan yhä nuorenpien harteille. Koulu ei käy kamppailua kilpailua vastaan, koulut kilpailuttavat oppilaita ja jakavat helposti luuseripisteitä. Riittävällä määrällä epäonnistumisia, murtuu vahvankin nuoren toiveet.- Olaus
Tittelityy kirjoitti:
Jossain mielessä, kyllä, jo pelkästään luokkien pusyvyys loi turvallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Nykyäänhän valinnaisaineiden lisääntyessä yhä harvemmalle oma luokka merkitsee mitään. Luova yhdessä olo vaatii jonkinlaista tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta. Oppimissisällöt ovat muuttuneen, ennen kansakoulusta selvisi esim. lukemalla ainoastaan yhtä vierasta kieltä. Peruskoulu on lisännyt vaativuustasoa merkittävästi, jos vertailukohdaksi ottaa kansalaiskoulut.
Yhteiskunta on ympärillämme muutunut yhä rikkonaisemmaksi ja koulujen kehitys kulkee samaan suuntaan. Menestyksen vaatimukset asetetaan yhä nuorenpien harteille. Koulu ei käy kamppailua kilpailua vastaan, koulut kilpailuttavat oppilaita ja jakavat helposti luuseripisteitä. Riittävällä määrällä epäonnistumisia, murtuu vahvankin nuoren toiveet.Niin, jos verrataan kansalaiskouluun, vaatimustaso on ehkä noussut, mutta oppikouluun verraten se samalla logiikalla on laskenut, koska jonkinlainen keskiverto näiden kahden yhdistetyn koulumuodon välille on pitänyt luoda.
Esim. kielten kokeissa on käytössä pistetaulukko, jossa noin 20%:lla pistemäärän maksimista saa arvosanan 5. Oppikoulussa piti osata 50% ennen kuin sai viitosen. Sama 50%:n taulukko oli käytössä tasokurssien aikaan laajojen kurssien arvostelussa. Tuo 20% takaa juuri sen, että "luuseritkin" pääsevät joten kuten läpi, vaikka eivät osaa juuri mitään. Olaus kirjoitti:
Niin, jos verrataan kansalaiskouluun, vaatimustaso on ehkä noussut, mutta oppikouluun verraten se samalla logiikalla on laskenut, koska jonkinlainen keskiverto näiden kahden yhdistetyn koulumuodon välille on pitänyt luoda.
Esim. kielten kokeissa on käytössä pistetaulukko, jossa noin 20%:lla pistemäärän maksimista saa arvosanan 5. Oppikoulussa piti osata 50% ennen kuin sai viitosen. Sama 50%:n taulukko oli käytössä tasokurssien aikaan laajojen kurssien arvostelussa. Tuo 20% takaa juuri sen, että "luuseritkin" pääsevät joten kuten läpi, vaikka eivät osaa juuri mitään.Välimuoto on siitä vihelijäinen, etteivät motivoituneet ja aktiiviset pääse etenemään omaa tahtiaan ja heikommat jäävät kuitenkin jälkeen. Luusereiden läpipääseminen ei ole sinänsä onnellinen juttu. Koulu, joka armosta päästää läpi on tuhoisa sekä oppimisen kannalta, että myös itsetunnon vuoksi.
Tasokurssien määrää täytyisi lisätä ja oppimisen täytyisi painottua yksillöllisempään suuntaan. Tiedän tämän toki maksavan, mutta näinnäiset tulevaisuuteen sijoittaminen ei ole hukkaan heitettyä rahaa.
Koulumme tuottaa toki hyviä oppimistuloksia, mutta tekeekö se sen lasten mielenterveyden ja onnellisuuden kustanuksella?
- ,adldad
Kovat ajat koittaa ei-matemaattisesti-lahjakkaille. He tulevat olemaan tulevaisuudessa b-luokan kansalaisia kun kaikki ovet yliopistoihin ym sulkeutuu laskuopittomuuden takia.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1901965
- 1131063
- 1141052
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa21775- 54741
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä32673ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann42618Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m175564Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..45528- 9492