Uutis- ja asiaohjelmissa on jo monen vuoden ajan ollut tapana sanoa seuraavasti: Myanmar eli entinen Burma tai Mumbai eli entinen Bombay ja vastaavia.
Ja tätä on todellakin tapahtunut usean vuoden ajan.
Kuinka kauan tuollaista käytäntöä on tarpeen jatkaa? Lisäksi mitä vikaa on Burmassa tai Bombayssä?
Ja tätä on todellakin tapahtunut usean vuoden ajan.
Kuinka kauan tuollaista käytäntöä on tarpeen jatkaa? Lisäksi mitä vikaa on Burmassa tai Bombayssä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Teikäläiset omaksuvat tuollaiset jutut kertalinttuulla.
Meillä liki-ikäinehmoilla ne vanhat nimet ovat niin syöpyneet takaraivooseen, että meitä on ihan hyvä totuttaa uusiin useanman ajastajan ajan.
Ei muuten liene vuottakaan siitä, kun ostin uivasta väkijuomien vähittäismyyntipisteestä litran lekan kalpean tentunväristä tavaraa, jonka etiketissä komeili nimi Bombay Sapphire Dry Gin. Ei ollut siinä kolonialismin kukkasessa vielä Mumbaista tietoakaan! Putosihan tuo, Schweppesin Tonicin kera.
Jotenkin muisteleiksen, että Burma olisi joskus ollut Birma?
sellaisesta kuin "Peking eli Beijing"?
Miespolvi sitten ei ollut ongelmaa: kaupunki oli meille yksiselitteisesti Peking. Sitten tuota kirjoitusasua muutettiin maailmalla, ja osa meikäläisistä lähti leikkiin mukaan. On kuitenkin peräti vaikea nähdä kummankaan muodon vakiintuneen Meikälandiassa.
Osanneeko kukaan sanoa, mikä on suositeltavin muoto nykyään? Vai onko molemmat muodot mainittava aina rinnakkain, hamaan tulevaisuuteen saakka?
Tohtiihan siitä puhua, ja kyllä tavallisin käytäntö ja kielitoimiston suosituskin on edelleen ”Peking”, joka on katsottava suomen kieleen vakiintuneeksi sovinnaisnimeksi. Ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html#peking
Valitettavasti poliittisen korrektisuuden vaatimukset saavat aikaan, että epävarmuus ja sekaannus säilyvät ja lisääntyvät.
En kyllä ymmärrä, miksi pidetään poliittisesti korrektina kutsua Burmaa sen sotilasdiktatuurin maalle antamalla nimellä.
Kirjoitusasu ”Beijing” on mandariinikiinaa erään siirtokirjoitusjärjestelmän mukaan latinalaisin kirjaimin kirjoitettuna, ei siis suomea. Tässä tapauksessa nimi itsessään on neutraali ja Kiinassa laajasti käytetty. Aivan kuten ”Suomi” on Suomessa laajasti käytetty maannimi, mutta emme silti vaadi muiden kielten puhujia käyttämään maastamme tätä nimeä.
Hiljattain kuulin erään kiinalaissyntyisen henkilön lausuvan Beijing-nimen, englanniksi keskusteltaessa, mutta en osaisi toistaa sitä kovinkaan tarkasti. Sävelkulkua on suomalaisen vaikea tunnistaa ja toistaa, ja väärän sävelkulun käyttöhän voi muuttaa kiinalaisen sanan aivan toiseksi. Myös j:llä merkitty äänne (suunnilleen [ts]) on huomattavan hankala. Jos normiksi otettaisiin kirjoitusasu ”Beijing”, olisi myös päätettävä, miten se oikein lausuttaisiin.
Tyhmälle kuullostaa nuo Bombay ja Burma!
Menempä tästä juomaan viintä kun, on tänäaamuna paljon keskustelu alkoholi politiikasta tuolla juoma -palstalla.
Elikkäs viisi.