Talvisodan ihme

Olet täysin oikeassa. Suomen kansa alkoi kuitenkin uudistusten myötä vähitellen eheytyä ja erityisesti tällainen positiivinen kehitys sattui talvisodan edelle maltillisen oikeiston ja maltillisen vasemmiston yhteistyöllä. Jos meillä olisi jatkettu eriarvoistamista, osa suomalaisista olisi voinutkin ottaa bolshevikkiarmeijan vastaan vapauttajana.

Itse talvisodan armeijassa tämä yhtenäisyys ei vielä vaikuttanut täysimääräisesti. Talvisotaan ei päästetty niitä, joita epäiltiin kommunisteiksi. Sen sijaan jatkosodassa kansa kohtasi jo täysin yhtenäisenä vihollisensa.

NL:n puolella taisteli myös muutama vajaadivisioona, joka oli kokoonpantu suomalaista ja karjalaisista. Nämä joukot eivät kuitenkaan juurikaan osallistuneet taitseluihin vaan olivat reservinä ja paraatiyksikköinä. Näille oli varattu osa olla paraatijoukkojen kärjessä sitten, kun Helsinki olisi parissa viikossa vallattu. Nämä olivat sitä Kuusisen armeijaa, jonka johdossa Akseli Anttila.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olet täysin oikeassa. Suomen kansa alkoi kuitenkin uudistusten myötä vähitellen eheytyä ja erityisesti tällainen positiivinen kehitys sattui talvisodan edelle maltillisen oikeiston ja maltillisen vasemmiston yhteistyöllä. Jos meillä olisi jatkettu eriarvoistamista, osa suomalaisista olisi voinutkin ottaa bolshevikkiarmeijan vastaan vapauttajana.

Itse talvisodan armeijassa tämä yhtenäisyys ei vielä vaikuttanut täysimääräisesti. Talvisotaan ei päästetty niitä, joita epäiltiin kommunisteiksi. Sen sijaan jatkosodassa kansa kohtasi jo täysin yhtenäisenä vihollisensa.

NL:n puolella taisteli myös muutama vajaadivisioona, joka oli kokoonpantu suomalaista ja karjalaisista. Nämä joukot eivät kuitenkaan juurikaan osallistuneet taitseluihin vaan olivat reservinä ja paraatiyksikköinä. Näille oli varattu osa olla paraatijoukkojen kärjessä sitten, kun Helsinki olisi parissa viikossa vallattu. Nämä olivat sitä Kuusisen armeijaa, jonka johdossa Akseli Anttila.

Lue lisää

Jos olisimme itsenäisyytemme alkuajan varustauteneet paremmin?

Jos nyt vaikka olisi ollut vähän parempi ilma ja panssaritorjunta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olet täysin oikeassa. Suomen kansa alkoi kuitenkin uudistusten myötä vähitellen eheytyä ja erityisesti tällainen positiivinen kehitys sattui talvisodan edelle maltillisen oikeiston ja maltillisen vasemmiston yhteistyöllä. Jos meillä olisi jatkettu eriarvoistamista, osa suomalaisista olisi voinutkin ottaa bolshevikkiarmeijan vastaan vapauttajana.

Itse talvisodan armeijassa tämä yhtenäisyys ei vielä vaikuttanut täysimääräisesti. Talvisotaan ei päästetty niitä, joita epäiltiin kommunisteiksi. Sen sijaan jatkosodassa kansa kohtasi jo täysin yhtenäisenä vihollisensa.

NL:n puolella taisteli myös muutama vajaadivisioona, joka oli kokoonpantu suomalaista ja karjalaisista. Nämä joukot eivät kuitenkaan juurikaan osallistuneet taitseluihin vaan olivat reservinä ja paraatiyksikköinä. Näille oli varattu osa olla paraatijoukkojen kärjessä sitten, kun Helsinki olisi parissa viikossa vallattu. Nämä olivat sitä Kuusisen armeijaa, jonka johdossa Akseli Anttila.

Lue lisää

"Itse talvisodan armeijassa tämä yhtenäisyys ei vielä vaikuttanut täysimääräisesti. Talvisotaan ei päästetty niitä, joita epäiltiin kommunisteiksi. Sen sijaan jatkosodassa kansa kohtasi jo täysin yhtenäisenä vihollisensa."

Ymmärtääkseni talvisotaan ei päästetty 30-luvulla kouluttamatta jätettyjä asevelvollisia. Silloin oli taloudellisista syistä jätetty kouluttamatta osa asevelvollisista ja näiden valinnassa on sitten saatettu käyttää myös poliittisia syitä. Asevelvollisuusikäinen mies on kuitenkaan harvoin sillä tavalla poliittisesti ansioitunut, että häntä voitaisiin suorastaan pitää riskinä poliittisessa mielessä. Suuri osa miehistä jätettiin kouluttamatta myös terveydellisistä syistä ja talvisodassa taisteli kyllä myös kommunisteja. Jatkosotaanhan sitten pyrittiin kouluttamaan näitä 30-luvulla kouluttamatta jääneitä miehiä, jotta saataisiin maksimoitua armeijan elävä voima, eli riviin otettiin, kuten Väinö Linna toteaa, "kaikki kenen suussa vain voi sulaa". Nämä miehet heitettiin sitten myös rintamalle, mutta samanlaisesta yhtenäisyydestä kuin talvisodassa ei voitu enää puhua.

realisti kirjoitti:

"Itse talvisodan armeijassa tämä yhtenäisyys ei vielä vaikuttanut täysimääräisesti. Talvisotaan ei päästetty niitä, joita epäiltiin kommunisteiksi. Sen sijaan jatkosodassa kansa kohtasi jo täysin yhtenäisenä vihollisensa."

Ymmärtääkseni talvisotaan ei päästetty 30-luvulla kouluttamatta jätettyjä asevelvollisia. Silloin oli taloudellisista syistä jätetty kouluttamatta osa asevelvollisista ja näiden valinnassa on sitten saatettu käyttää myös poliittisia syitä. Asevelvollisuusikäinen mies on kuitenkaan harvoin sillä tavalla poliittisesti ansioitunut, että häntä voitaisiin suorastaan pitää riskinä poliittisessa mielessä. Suuri osa miehistä jätettiin kouluttamatta myös terveydellisistä syistä ja talvisodassa taisteli kyllä myös kommunisteja. Jatkosotaanhan sitten pyrittiin kouluttamaan näitä 30-luvulla kouluttamatta jääneitä miehiä, jotta saataisiin maksimoitua armeijan elävä voima, eli riviin otettiin, kuten Väinö Linna toteaa, "kaikki kenen suussa vain voi sulaa". Nämä miehet heitettiin sitten myös rintamalle, mutta samanlaisesta yhtenäisyydestä kuin talvisodassa ei voitu enää puhua.

Lue lisää

"Asevelvollisuusikäinen mies on kuitenkaan harvoin sillä tavalla poliittisesti ansioitunut"

eli 17-52 vuotias vuoden 1922 asevelvollisuuslain mukaan. Taitaisi sulkea aika monta miestä poliittisesta ansioitumisesta.

pärjätty... kirjoitti:

Jos olisimme itsenäisyytemme alkuajan varustauteneet paremmin?

Jos nyt vaikka olisi ollut vähän parempi ilma ja panssaritorjunta.

koulutukseen ja terveydenhuoltoon ei kansa olisi ollut yhtenäinen talvisodan alkaessa. Suomessa oli syvä lama 1930-luvun alussa eikä rahaa ollut 1930-luvun lopussakaan paljoa, aseisiinko kaikki olisi pitänyt laittaa?

Viilari kirjoitti:

"Asevelvollisuusikäinen mies on kuitenkaan harvoin sillä tavalla poliittisesti ansioitunut"

eli 17-52 vuotias vuoden 1922 asevelvollisuuslain mukaan. Taitaisi sulkea aika monta miestä poliittisesta ansioitumisesta.

Lue lisää

Onnistunut pilkunnussinta. Voit sitten kirjoittaa tutkielman myös siitä, miten vuoden -32 asevelvollisuuslaissa (219/1932) asevelvollisuusikää nostettiin 60 vuoteen ja miten kyseisen lain 3.1 §:ssä määrättiin, että palvelukseen vakinaisessa väessä astuu 21 vuotta täyttävien ikäluokka. Täsmennettäköön siis, että ilmauksellani tarkoitin tuota viimeksi mainittua ikää. Voit tehdä omat johtopäätöksesi ihmisten poliittisesta ansioituneisuudesta tuossa iässä 30-luvulla.

realisti kirjoitti:

Onnistunut pilkunnussinta. Voit sitten kirjoittaa tutkielman myös siitä, miten vuoden -32 asevelvollisuuslaissa (219/1932) asevelvollisuusikää nostettiin 60 vuoteen ja miten kyseisen lain 3.1 §:ssä määrättiin, että palvelukseen vakinaisessa väessä astuu 21 vuotta täyttävien ikäluokka. Täsmennettäköön siis, että ilmauksellani tarkoitin tuota viimeksi mainittua ikää. Voit tehdä omat johtopäätöksesi ihmisten poliittisesta ansioituneisuudesta tuossa iässä 30-luvulla.

Lue lisää

Jos tarkoittaa jotain, niin kirjoitetaan sitten siitä ja faktat kohdalleen eikä vinguta mitään täsmennyksiä siitä, mitä on muka ilmauksellaan tarkoittanut.

eikä sosiaaliturvaan kirjoitti:

koulutukseen ja terveydenhuoltoon ei kansa olisi ollut yhtenäinen talvisodan alkaessa. Suomessa oli syvä lama 1930-luvun alussa eikä rahaa ollut 1930-luvun lopussakaan paljoa, aseisiinko kaikki olisi pitänyt laittaa?

Lue lisää

Olisiko stalin edes hyökännyt tänne jos Suomi olisi ollut hyvin aseistettu?

Sisällissodan kuvauksissa mainitaan usein punaisten joukoissa miesten rinnalla taistelleet naiset, ja erityisesti hirvistellään näiden naisten miesmäistä käytöstä, rivoa kielenkäyttöä, yms. Missään ei kuitenkaan esimerkiksi tätä kielenkäyttöä ole sen seikkaperäisemmin dokumentoitu. Valkoisten teloittajien repliikkejä on jäänyt ylöskirjatuiksi, ja kun kyseessä oli heimoasteen konflikti projektiivisine sielunmekanismeineen, mahdollisesti näistä lapsen tasolle taantuneiden valkoisten rivouksista voisi päätellä että vastaavanlaisia on ainakin oltu kuulevinaan punaisten naisten suista.

Kuinkahan nykyisessä kieliympäristössämme erottuisivat nämä punaisten naisten rivoudet? -- Tämän kysymyksen opetus on, että kun historiaa pyritään kirjoittamaan aikalaistasolla, ei pidä unohtaa että oli olemassa asioita, joita on myöhemmin enää mahdotonta tavoittaa. Tai niin, ettei kaikkia jälkikäteen noteeratuiksi tulevia asioita aikalaistasolla edes ollut olemassa.

Aikalaistasolla asiat tulevat tiedostetuiksi toisin kuin miten ne myöhemmin saavat merkityksiä, ja monet ns. "realiteetit" eivät suinkaan ole mitään senkaltaisia välttämättömyyksiä, että niiden merkitykset säilyisivät samoina yli aikojen.

Suomalaiset eivät odottaneet talvisodan puhkeavan. Ensimmäisillä pommituksilla oli sokkivaikutus. Syntynyt reaktio perustui tällaiseen vahvaan yhteiskokemukseen, se rakentui ns. mutuaalituntemusten varaan. Nämä ovat ihan yleisinhimillisiä reaktioita, niihin ei pidä liittää mitään mikä kertoisi jotain omista kansallisista erityispiirteistämme tai vallitsevasta yhteiskunnallisesta tilanteesta, tms. Kaikkialla vastaavanlaisessa tilanteessa ihmiset reagoisivat samoin. "Kaveria ei jätetä" on ihan normaali lajityypillinen reaktio, joka tapahtuu uhkatilanteissa riippumatta siitä missä päin maailmaa eletään tai edes siitä miten iso ryhmä tai yhteisö on kyseessä. Reaktio palautuu siihen että ihminen on laumaeläin, ja kyseessä on laumoille ominainen selviytymismekanismi.

Voidaan ehkä sanoa, että talvisodan kansallinen yhtenäisyys oli vahva mutta illusorinen kokemus, kun taas jatkosotaan mentäessä selvää poliittista etäisyydenottoakin ilmeni. Rauhanoppisitiokin ilmensi tätä. Talvisodan kohtasi omassa kansallisessa kehityksessään kovin keskenkasvuinen ja hyvin ihanteellis-romanttisessa ja monin tavoin valitussa todellisuudessa elänyt kansa, joka koki vahvan mutuaalireaktion ja puolustautui hyvin yhteenliittyneenä, jatkosodassa sen sijaan oli jo laajempien kansankerrosten kohdalla enemmän tietoista ajattelua ja valintaa mukana.

Tätä mutuaalituntemusten kuviota ei pidä unohtaa kun sodista puhutaan.

halvemmaksi? kirjoitti:

Olisiko stalin edes hyökännyt tänne jos Suomi olisi ollut hyvin aseistettu?

Jälkiviisaus on helppoa, silloin toimittiin sen tiedon varassa mitä oli saatavilla.

Stalin olisi hyökännyt vaikka Suomella olisi ollut parempi armeija, puna-armeijan oli hänen mielestään voittamaton.

asevelvollisuuttaan suorittava kirjoitti:

Jos tarkoittaa jotain, niin kirjoitetaan sitten siitä ja faktat kohdalleen eikä vinguta mitään täsmennyksiä siitä, mitä on muka ilmauksellaan tarkoittanut.

Hyvä on. Jos sitten näytät missä kohtaa kyseistä asevelvollisuuslakia on sana asevelvollisuusikä, niin olen kyllä todella kiinnostunut näkemään! Joten faktat kuntoon vaan itsellesi!

realisti kirjoitti:

Hyvä on. Jos sitten näytät missä kohtaa kyseistä asevelvollisuuslakia on sana asevelvollisuusikä, niin olen kyllä todella kiinnostunut näkemään! Joten faktat kuntoon vaan itsellesi!

Lue lisää

Ai että oikein sana asevelvollisuusikä. Tietenkään sanaa ei löydy. Käsite pitää päätellä lakitekstistä.

Taidat olla hölmö vai vedätkö jotain roolia?

aseisiin! kirjoitti:

Jälkiviisaus on helppoa, silloin toimittiin sen tiedon varassa mitä oli saatavilla.

Stalin olisi hyökännyt vaikka Suomella olisi ollut parempi armeija, puna-armeijan oli hänen mielestään voittamaton.

Lue lisää

Niihin upotetut rahat olisi voinut laittaa ilma ja panssaritorjuntaan.

Taidat olla kirjoitti:

Ai että oikein sana asevelvollisuusikä. Tietenkään sanaa ei löydy. Käsite pitää päätellä lakitekstistä.

Taidat olla hölmö vai vedätkö jotain roolia?

Voitko siis kertoa mikä ikä on "sen vuoden alusta, jona hän täyttää seitsemäntoista vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentä vuotta"?

Jos kerran käsite pitää päätellä lakitekstistä, syntyy aina tilaa tulkinnalle. Sekin pitäisi ymmärtää, jos haluaa puhua täsmällisesti, kuten sinä ilmeisesti palavasti haluat. Jos olisit lakimies, ymmärtäisit ehkä jotakin täsmällisistä käsitteistä ja niiden juridisesta merkityksestä, mutta kun...

Oliko sinulla muuten jotain sanottavaa itse asiasta, vai haluatko vain häiritä keskustelua paskanjauhamisellasi?

pärjätty... kirjoitti:

Jos olisimme itsenäisyytemme alkuajan varustauteneet paremmin?

Jos nyt vaikka olisi ollut vähän parempi ilma ja panssaritorjunta.

Mitä lähemmäksi kolmkymmentäluvun loppua tultiin, niin sitä kalliimmiksi aseet tulivat. Nousua oli useampi kymmenen prosenttia vuodessa ja hintojen nousun tahti vain kiihtyi...

Näin ollen Suomen viimeisimmät aseet tulivat varsin kalliiksi...

realisti kirjoitti:

"Itse talvisodan armeijassa tämä yhtenäisyys ei vielä vaikuttanut täysimääräisesti. Talvisotaan ei päästetty niitä, joita epäiltiin kommunisteiksi. Sen sijaan jatkosodassa kansa kohtasi jo täysin yhtenäisenä vihollisensa."

Ymmärtääkseni talvisotaan ei päästetty 30-luvulla kouluttamatta jätettyjä asevelvollisia. Silloin oli taloudellisista syistä jätetty kouluttamatta osa asevelvollisista ja näiden valinnassa on sitten saatettu käyttää myös poliittisia syitä. Asevelvollisuusikäinen mies on kuitenkaan harvoin sillä tavalla poliittisesti ansioitunut, että häntä voitaisiin suorastaan pitää riskinä poliittisessa mielessä. Suuri osa miehistä jätettiin kouluttamatta myös terveydellisistä syistä ja talvisodassa taisteli kyllä myös kommunisteja. Jatkosotaanhan sitten pyrittiin kouluttamaan näitä 30-luvulla kouluttamatta jääneitä miehiä, jotta saataisiin maksimoitua armeijan elävä voima, eli riviin otettiin, kuten Väinö Linna toteaa, "kaikki kenen suussa vain voi sulaa". Nämä miehet heitettiin sitten myös rintamalle, mutta samanlaisesta yhtenäisyydestä kuin talvisodassa ei voitu enää puhua.

Lue lisää

se talvisodan myytti:

"Ymmärtääkseni talvisotaan ei päästetty 30-luvulla kouluttamatta jätettyjä asevelvollisia. Silloin oli taloudellisista syistä jätetty kouluttamatta osa asevelvollisista ja näiden valinnassa on sitten saatettu käyttää myös poliittisia syitä."

Osa porukasta jäi pois sodasta kun niitä ei uskallettu sinne päästää. Kirjoittelin aiheesta muutama viikko sitten ja sain hirveän määrän sontaa silmilleni.

"Talvisodan yhtenäisyys" syntyi vasta sodan jälkeen. Jatkosodan valloitushommiin kelpasi jo punikin pojatkin!

Mielipidepankki kirjoitti:

Olet täysin oikeassa. Suomen kansa alkoi kuitenkin uudistusten myötä vähitellen eheytyä ja erityisesti tällainen positiivinen kehitys sattui talvisodan edelle maltillisen oikeiston ja maltillisen vasemmiston yhteistyöllä. Jos meillä olisi jatkettu eriarvoistamista, osa suomalaisista olisi voinutkin ottaa bolshevikkiarmeijan vastaan vapauttajana.

Itse talvisodan armeijassa tämä yhtenäisyys ei vielä vaikuttanut täysimääräisesti. Talvisotaan ei päästetty niitä, joita epäiltiin kommunisteiksi. Sen sijaan jatkosodassa kansa kohtasi jo täysin yhtenäisenä vihollisensa.

NL:n puolella taisteli myös muutama vajaadivisioona, joka oli kokoonpantu suomalaista ja karjalaisista. Nämä joukot eivät kuitenkaan juurikaan osallistuneet taitseluihin vaan olivat reservinä ja paraatiyksikköinä. Näille oli varattu osa olla paraatijoukkojen kärjessä sitten, kun Helsinki olisi parissa viikossa vallattu. Nämä olivat sitä Kuusisen armeijaa, jonka johdossa Akseli Anttila.

Lue lisää

Luin threadia käänteisessä järjestyksessä kun tulin pitkästä aikaa paikan päälle. Kommentoin jo 'realistin' kommenttiin tätä aihetta, mutta haluan antaa sinulle 'mielipidepankki' erikseen tunnustuksen aiheen esille ottamisesta. Siis tämän:

"Itse talvisodan armeijassa tämä yhtenäisyys ei vielä vaikuttanut täysimääräisesti. Talvisotaan ei päästetty niitä, joita epäiltiin kommunisteiksi."

Kun itse kirjoittelin aiheesta joku aika takaperin otsikolla "talvisodan myytti" niin sain aikamoisen lapiollisen sontaa silmilleni. No ajat ja tavat muuttuvat tai varmaanki vaihtelevat...
Ilmeisesti olet siitä aikaisemminkin kirjoittanut?

halvemmaksi? kirjoitti:

Olisiko stalin edes hyökännyt tänne jos Suomi olisi ollut hyvin aseistettu?

Suomessahan ei uskottu sodan mahdollisuuteen.Kuukautta ennen sodan alkamista eduskunnassa ihan järkevät ihmiset pitivät puheita aseostoja vastaan.Viimeiset panssarivaunut tilattiin ilman tykkejä,olivat halvempia.Suomen sotilastiedustelu ja sodanjohto tiesivät hyökkäyksestä jo paljon aikaisemmin,sivileistä vain muutama luotettava hallituksessa ja eduskunnassa.Tärkeintä oli kuitenkin salata Stalinilta,kuinka hyvin Suomen armeija osasi varautua hyökkäystä vastaan.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

se talvisodan myytti:

"Ymmärtääkseni talvisotaan ei päästetty 30-luvulla kouluttamatta jätettyjä asevelvollisia. Silloin oli taloudellisista syistä jätetty kouluttamatta osa asevelvollisista ja näiden valinnassa on sitten saatettu käyttää myös poliittisia syitä."

Osa porukasta jäi pois sodasta kun niitä ei uskallettu sinne päästää. Kirjoittelin aiheesta muutama viikko sitten ja sain hirveän määrän sontaa silmilleni.

"Talvisodan yhtenäisyys" syntyi vasta sodan jälkeen. Jatkosodan valloitushommiin kelpasi jo punikin pojatkin!

Lue lisää

Osa porukasta tosiaan jäi pois, mutta taloudellisista syistä. Taloudellisten syiden vuoksi pois jätetyt osittain valikoitiin poliittisilla perusteilla, mutta myös terveydellisillä. Kyllä talvisodassakin oli kommunisteja ja punikkien poikia ja he taistelivat hyvin. Sotaan ei tietenkään uskallettu kouluttamattomia miehiä päästää, mutta nimenomaan kouluttamattomuuden, ei poliittisten mielipiteiden vuoksi.

Jos punikkien pojat olisi talvisodasta kokonaan pidetty ulkona, niin tokkopa siinä olisi enää mitään puolustettu jäljelle jäävillä äijillä.

realisti kirjoitti:

Osa porukasta tosiaan jäi pois, mutta taloudellisista syistä. Taloudellisten syiden vuoksi pois jätetyt osittain valikoitiin poliittisilla perusteilla, mutta myös terveydellisillä. Kyllä talvisodassakin oli kommunisteja ja punikkien poikia ja he taistelivat hyvin. Sotaan ei tietenkään uskallettu kouluttamattomia miehiä päästää, mutta nimenomaan kouluttamattomuuden, ei poliittisten mielipiteiden vuoksi.

Jos punikkien pojat olisi talvisodasta kokonaan pidetty ulkona, niin tokkopa siinä olisi enää mitään puolustettu jäljelle jäävillä äijillä.

Lue lisää

... tavallahan köyhäinhoidon asiakkaat jätettiin äänioikeuden ulkopuolelle. Ihan sen takia että olivat niin köyhiä, ei suinkaan sen takia että olisivat kuitenkin äänestäneet vasemmistoa. Ei kukaan koskaan sanonut ettei köyhimmillä ole äänioikeutta siksi että he olisivat kuitenkin poliittisesti tiettyä mieltä.

Kun puhutaan poliittisesta leimaamisesta ja sen perusteella tehdyistä päätöksistä, pitäisi pitää erillään ne kieli-ilmaisut, joilla asioita on käsitelty, ja se historiantarkastelun kieli, jolla jälkikäteen yritetään tosiasiallista tapahtumista kuvata.

Jos asioita ei niiden tapahtuma-aikana ole nimitetty niiden oikeilla nimillä, kiertoilmauksista ei tule historiallista totuutta sillä että tutkitaan lähteitä ja pitäydytään niissä ilmaisuissa joilla asiat aikanaan peiteltiin.

samalla... kirjoitti:

... tavallahan köyhäinhoidon asiakkaat jätettiin äänioikeuden ulkopuolelle. Ihan sen takia että olivat niin köyhiä, ei suinkaan sen takia että olisivat kuitenkin äänestäneet vasemmistoa. Ei kukaan koskaan sanonut ettei köyhimmillä ole äänioikeutta siksi että he olisivat kuitenkin poliittisesti tiettyä mieltä.

Kun puhutaan poliittisesta leimaamisesta ja sen perusteella tehdyistä päätöksistä, pitäisi pitää erillään ne kieli-ilmaisut, joilla asioita on käsitelty, ja se historiantarkastelun kieli, jolla jälkikäteen yritetään tosiasiallista tapahtumista kuvata.

Jos asioita ei niiden tapahtuma-aikana ole nimitetty niiden oikeilla nimillä, kiertoilmauksista ei tule historiallista totuutta sillä että tutkitaan lähteitä ja pitäydytään niissä ilmaisuissa joilla asiat aikanaan peiteltiin.

Lue lisää

Kaikkia punikin poikia ja kaikkia kommunisteja ei raakattu. Heitä soti talvisodassa ja muuten olisikin käynyt kalpaten. Eihän siitä ole niin kauan aikaakaan kun täälläkin mutistiin, että punapitäjien sotilaita olisi tapatettu tahallaan. Kummallinen väite jo sinällään, mutta etenkin, jos niistä punapitäjistä tulleista joukoista oli punikit karsittu pois...

Ja usko pois, 30-luvulla on terveydellisistä syistä raakattuja ollut huomattavasti enemmän kuin nykyään. Riippumatta siitä miksi nälkää nykyään sanotaan.

Ja kun sitten vielä luet viestini, niin huomaat, etten ole väittänyt ettei poliittisilla mielipiteillä olisi ollut vaikutusta. Syy siihen, että ylipäätään ei koulutettu, oli taloudellinen. Mutta kun oli taloudellinen syy olla kouluttamatta, niin valintoja tehtiin kenties myös poliittisilla perusteilla. Tämä myös tämän päivän kielellä sanottuna. En tiedä mitä kiertoilmaisuja tarkoitat. Sikäli kuin muistan, jätettiin väkeä kouluttamatta lamavuosina ja uskoisin, että oikeisto ei ole asiassa ollut aloitteellinen, vaan nimenomaan ne punaiset.

"Minä kun luulin että Viipuri ja Karjala jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, miten se voi olla mahdollista jos suomalaiset niin mahdottoman hyviä sotilaita olivat?"

Jos eivät olisi olleet niin hyviä, olisi Suomi Baltian tavoin miehitetty. Koitanyt niellä se pettymys

Muodostit virheellisen käsityksen kirjoituksestani. Tarkoitukseni ei ollut muodostaan suomalaisista mitään yli-ihanteellista kuvaa. Suomen menestystä selitti ehkä paremmin se, että venäläiset olivat niin huonoja kuin se, että suomalaiset olisivat olleet niin hyviä.

Suomi ei voittanut talvisotaa, koska vastus oli liian ylivoimainen. Suomen 3 miljoonaista kansaa vastassa oli 180 -miljoonainen kansa eli teoriassa 60-kertainen joukko.

Ydinsanoma kirjoituksessani oli se, että Suomi sitoi huomattavan osan venäläisiä joukkoja. Tämä seikka on historian kulussa käsittääkseni erittäin olennainen. Se selittää myös osaltaan sitä, miksi Suomi säilytti itsenäisyytensä ja jäi miehittämättä.