MRSA vai mrsa?

Iso pieni

'AIDS' on nykyään myös 'aids'.

Voisiko 'MRSA' jo olla 'mrsa'?

Kun lyhenteet tulevat tutuiksi, ne voidaan kirjoittaa myös pienin kirjaimin. (Lähde: Iisa-Oittinen-Piehl: Kielenhuollon käsikirja, 2006, sivu 28.)

Vai tietääkö kansa jo, mikä on MRSA?

15

363

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oudoksuja

      En pidä lainkaan suosituksista, joiden mukaan tutuksi tulleet alkukirjaimista muodostetut lyhenteet pitäisi kirjoittaa pienaakkosin.

      Minulle TV on TV ja PC on PC. En suurin surmin halua kirjoittaa tv:stä enkä pc:stä.

      Toiset saavat kirjoittaa kuten huvittaa.

      • Iso pieni

        Miksi yleisnimen lyhenteen pitäisi olla isoilla kirjaimilla? Sehän vähän kuin syö sitä tehoa, jota lyhentämisellä haetaan eli pienempää tilaa.

        Mielestäni on hyvä että meillä on edes tv ja atk ja muutama muu. Kaikki VERSAALIT sanat haittaavat luettavuutta. Jos kirjassa on 2000 kertaa sana 'MRSA', siitä tulee turhan raskasta plarattavaa.

      • Oudoksuja
        Iso pieni kirjoitti:

        Miksi yleisnimen lyhenteen pitäisi olla isoilla kirjaimilla? Sehän vähän kuin syö sitä tehoa, jota lyhentämisellä haetaan eli pienempää tilaa.

        Mielestäni on hyvä että meillä on edes tv ja atk ja muutama muu. Kaikki VERSAALIT sanat haittaavat luettavuutta. Jos kirjassa on 2000 kertaa sana 'MRSA', siitä tulee turhan raskasta plarattavaa.

        Minun vanhat silmäni hahmottavat muutaman kirjaimen mittaisen lyhenteen paremmin, kun se on kirjoitettu versaaleilla; lyhenne erottuu selvemmin muuta tekstistä ja teksti on (IMHO) kaikkineen luettavampaa.

        Pidempiä tekstejä en tietenkään halua lukea saati kirjoittaa versaaleilla; HUUTAMINEN jääköön muille.

      • Iso pieni
        Oudoksuja kirjoitti:

        Minun vanhat silmäni hahmottavat muutaman kirjaimen mittaisen lyhenteen paremmin, kun se on kirjoitettu versaaleilla; lyhenne erottuu selvemmin muuta tekstistä ja teksti on (IMHO) kaikkineen luettavampaa.

        Pidempiä tekstejä en tietenkään halua lukea saati kirjoittaa versaaleilla; HUUTAMINEN jääköön muille.

        Entä kun MRSA on 2000 kertaa kirjassa, jopa 30 kertaa samalla aukeamalla? Eikö se tee lukemisesta epämiellyttävää ja luotaantyöntävää vanhoillekin silmille?

      • Oudoksuja
        Iso pieni kirjoitti:

        Entä kun MRSA on 2000 kertaa kirjassa, jopa 30 kertaa samalla aukeamalla? Eikö se tee lukemisesta epämiellyttävää ja luotaantyöntävää vanhoillekin silmille?

        Jokseenkin yhtä epämiellyttävää ja luotaantyöntävää, toistuupa sitten lyhenne MRSA tai mrsa.

        Edellisen hahmotan joka tapauksessa paremmin.

      • Iso pieni
        Oudoksuja kirjoitti:

        Jokseenkin yhtä epämiellyttävää ja luotaantyöntävää, toistuupa sitten lyhenne MRSA tai mrsa.

        Edellisen hahmotan joka tapauksessa paremmin.

        Minusta ylikorostuva versaali-MRSA näyttää kömpelöltä muutenkin vaikeaselkoisessa tekstissä. Taidanpa vielä tehdä rohkean ratkaisun ja nostan mrsa:n aidsin rinnalle!

    • Yucca

      Gemenan (”pienten kirjainten”) käyttö lyhenteissä valtaa alaa. Aika usein huomaan, että toimittaja on muuttanut tekstini lyhenteitä, esimerkiksi CSS > css. Minkäs sille mahtaa, paitsi perustamalla oman kustantamon. :-)

      Kuitenkin esimerkiksi hiljattain ilmestynyt ”Uuden kielioppaan” uusi, tarkistettu painos sanoo, että sellaiset lyhenteet kuin ”tv”, ”atk” ja ”lvi" voidaan ”yleisyytensä vuoksi hyväksyä vastaavien isokirjainlyhenteiden rinnalle, mutta tyyppiä ei pidä kartuttaa”. Asiatekstissä siis ”MRSA” on varmempi valinta kuin ”mrsa”. Sen sijaan ”aids” voidaan tulkita lyhennesanaksi (luetaan yksitavuisena sanana, ei kirjaimittain ”aa ii dee äs”) ja siksi kirjoittaa tavallisen sanan tavoin.

      Gemenan käyttö johtaa hankaluuksiin sikälikin, että näin jotkin erisnimen luonteiset lyhenteet saavat yleisnimen kaltaisen asun, koska ensimmäinenkin kirjain on gemenalla. Tällöin ne eroavat niihin rinnastettavista erisnimistä. Jos esimerkiksi lyhenne ”HTML” muutetaan kirjoitusasuun ”html”, niin miksi kuitenkin niin monen tietokonekielen (ei-lyhenneperäinen) nimi kirjoitetaan erisnimien normaaliin tapaan: ”Java”, ”C”, ”Perl” jne. (eikä ”java”, ”c”, ”perl”)?

      • Iso pieni

        Onko sinulla tietoa siitä kielenhuollon logiikasta, miksi pienikirjaiminen sana lyhennettäessä muuttuu versaaliksi? Jos lyhentämisessä on kyse mahduttamisesta ja sovittamisesta tekstiin, niin miksi asiaa vesitetään laittamalla lyhennetyt kirjaimet töksähtäen versaalilla? Viittaa jotenkin saksaan ja englantiin tämä versaalirakkaus.

      • voinut
        Iso pieni kirjoitti:

        Onko sinulla tietoa siitä kielenhuollon logiikasta, miksi pienikirjaiminen sana lyhennettäessä muuttuu versaaliksi? Jos lyhentämisessä on kyse mahduttamisesta ja sovittamisesta tekstiin, niin miksi asiaa vesitetään laittamalla lyhennetyt kirjaimet töksähtäen versaalilla? Viittaa jotenkin saksaan ja englantiin tämä versaalirakkaus.

        sitten mitenkään esittää esimerkkejä, että olisi käynyt ymmärrettäväksi mitä tarkoitat?

      • Iso pieni
        voinut kirjoitti:

        sitten mitenkään esittää esimerkkejä, että olisi käynyt ymmärrettäväksi mitä tarkoitat?

        televisio=TV (käy myös pienellä, kielenhuoltajien mukaan)

        automaattinen tietojenkäsittely=ATK (sama kuin ed.)

        arvonlisävero=ALV

        metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus=MRSA (huom: iso S)

        maailmanmestaruus=MM

        bruttokansantuote=BKT

      • vinkki vaan
        Iso pieni kirjoitti:

        televisio=TV (käy myös pienellä, kielenhuoltajien mukaan)

        automaattinen tietojenkäsittely=ATK (sama kuin ed.)

        arvonlisävero=ALV

        metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus=MRSA (huom: iso S)

        maailmanmestaruus=MM

        bruttokansantuote=BKT

        Jos oikein esimerkkejä haluat antaa, niin käytä ihmeessä yhtäsuuruusmerkin = molemmin puolin sanavälejä (välilyöntejä), niin kuin muutkin esimerkilliset kirjoittajat!

        ei siis

        bruttokansantuote=BKT

        vaan

        bruttokansantuote = BKT

      • kaksoispisteen
        vinkki vaan kirjoitti:

        Jos oikein esimerkkejä haluat antaa, niin käytä ihmeessä yhtäsuuruusmerkin = molemmin puolin sanavälejä (välilyöntejä), niin kuin muutkin esimerkilliset kirjoittajat!

        ei siis

        bruttokansantuote=BKT

        vaan

        bruttokansantuote = BKT

        kahtapuolla käytetään tyhjiä lyöntejä? ja esimerkillistä esimerkkiä peliin, ktos!

      • Ymmärtääkseni
        kaksoispisteen kirjoitti:

        kahtapuolla käytetään tyhjiä lyöntejä? ja esimerkillistä esimerkkiä peliin, ktos!

        1) Karttojen mittakaavoissa

        1 : 20 000

        (kuvittele, että tuhaterottimena on typografinen ohuke eikä sanaväli!)

        2) Sanojen taivutusta osoitettaessa

        kirjoittaa : kirjoitan : kirjoittavat

      • Yucca
        Ymmärtääkseni kirjoitti:

        1) Karttojen mittakaavoissa

        1 : 20 000

        (kuvittele, että tuhaterottimena on typografinen ohuke eikä sanaväli!)

        2) Sanojen taivutusta osoitettaessa

        kirjoittaa : kirjoitan : kirjoittavat

        Mittakaavoissa ei normien mukaan käytetä välilyöntejä kaksoispisteen ympärillä, vaan kirjoitetaan

        1:20 000

        Yritin viime vuonna saada normin muutetuksi, koska se johtaa vähän outoihin esitysasuihin varsinkin, jos luvussa on tavallinen välilyönti (eikä ohuketta). Ei kuitenkaan tällä kertaa onnistunut.

        Missähän kielenhuolto-oppaassa on toisenlainen kanta?

      • Yucca
        Iso pieni kirjoitti:

        Onko sinulla tietoa siitä kielenhuollon logiikasta, miksi pienikirjaiminen sana lyhennettäessä muuttuu versaaliksi? Jos lyhentämisessä on kyse mahduttamisesta ja sovittamisesta tekstiin, niin miksi asiaa vesitetään laittamalla lyhennetyt kirjaimet töksähtäen versaalilla? Viittaa jotenkin saksaan ja englantiin tämä versaalirakkaus.

        Versaalin käyttö lyhenteissä on varmaankin paljolti vierasta vaikutusta, mutta sitä on perusteltu sillä, että lyhenne selvemmin erottuu lyhenteeksi eikä sanaksi. Versaali on myös tavallaan vihje siitä, että lyhenne luetaan poikkeavasti, joko kirjainten nimet lausumalla tai korvaamalla se lyhentämättömällä ilmauksella.

        Esimerkiksi aikoinaan oli käytössä lyhenne ”KOP”, joka luettiin ”koo oo pee” tai ”Kansallis-Osake-Pankki”. Se siis erottui selvästi (ääntä kuvailevasta) sanasta ”kop”.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saana airola ja. muusikko spekulaatiota

      Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki
      Yhteiskunta
      13
      1374

    2. Mitäs peitsarissa on tapahtunut eilen illalla

      Mikkelissä iso poliisioperaatio https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39ef020c-2d81-4d72-b720-651f458ba3e2
      Mikkeli
      51
      1309

    3. Miten kuvaisit tunteitasi

      tällä hetkellä?
      Ikävä
      105
      1095

    4. Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen

      Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?
      Ikävä
      119
      1035

    5. Mikä estää?

      tapaamisen, suhteen aloittamisen?
      Ikävä
      62
      666

    6. Miksi ETTE suostu selvittämään . . . . . ...

      Asioita jotka jääneet selvittämättä toisen osapuolen kanssa? Kertoisitteko miksi ette suostu? Vaikka teidän mielestä
      Ikävä
      154
      627

    7. Eilinen

      Herättikö eilinen jotain ajatuksia?
      Ikävä
      52
      562

    8. Wille Rydman on kansalaisten mielestä huonoiten onnistunut ministeri

      Onneksi olkoo Wille kärkipaikasta! Oletkin sen eteen tehnyt hartiavoimin töitä. "Ministeri Wille Rydman (ps) on kansala
      Maailman menoa
      368
      538

    9. Tajuan kyllä

      että molemmilla on omat elämänsä ja kuvionsa ja rakkaansa. En odota mitään enkä ole tunkemassa mihinkään. Kai silti saa
      Ikävä
      52
      505

    10. Valehtelu

      Oletko valehdellut kaivatullesi?
      Ikävä
      71
      483
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt