'AIDS' on nykyään myös 'aids'.
Voisiko 'MRSA' jo olla 'mrsa'?
Kun lyhenteet tulevat tutuiksi, ne voidaan kirjoittaa myös pienin kirjaimin. (Lähde: Iisa-Oittinen-Piehl: Kielenhuollon käsikirja, 2006, sivu 28.)
Vai tietääkö kansa jo, mikä on MRSA?
Voisiko 'MRSA' jo olla 'mrsa'?
Kun lyhenteet tulevat tutuiksi, ne voidaan kirjoittaa myös pienin kirjaimin. (Lähde: Iisa-Oittinen-Piehl: Kielenhuollon käsikirja, 2006, sivu 28.)
Vai tietääkö kansa jo, mikä on MRSA?
Vastaukset 15
Vanhimmat
En pidä lainkaan suosituksista, joiden mukaan tutuksi tulleet alkukirjaimista muodostetut lyhenteet pitäisi kirjoittaa pienaakkosin.
Minulle TV on TV ja PC on PC. En suurin surmin halua kirjoittaa tv:stä enkä pc:stä.
Toiset saavat kirjoittaa kuten huvittaa.
Miksi yleisnimen lyhenteen pitäisi olla isoilla kirjaimilla? Sehän vähän kuin syö sitä tehoa, jota lyhentämisellä haetaan eli pienempää tilaa.
Mielestäni on hyvä että meillä on edes tv ja atk ja muutama muu. Kaikki VERSAALIT sanat haittaavat luettavuutta. Jos kirjassa on 2000 kertaa sana 'MRSA', siitä tulee turhan raskasta plarattavaa.
Minun vanhat silmäni hahmottavat muutaman kirjaimen mittaisen lyhenteen paremmin, kun se on kirjoitettu versaaleilla; lyhenne erottuu selvemmin muuta tekstistä ja teksti on (IMHO) kaikkineen luettavampaa.
Pidempiä tekstejä en tietenkään halua lukea saati kirjoittaa versaaleilla; HUUTAMINEN jääköön muille.
Entä kun MRSA on 2000 kertaa kirjassa, jopa 30 kertaa samalla aukeamalla? Eikö se tee lukemisesta epämiellyttävää ja luotaantyöntävää vanhoillekin silmille?
Jokseenkin yhtä epämiellyttävää ja luotaantyöntävää, toistuupa sitten lyhenne MRSA tai mrsa.
Edellisen hahmotan joka tapauksessa paremmin.
Minusta ylikorostuva versaali-MRSA näyttää kömpelöltä muutenkin vaikeaselkoisessa tekstissä. Taidanpa vielä tehdä rohkean ratkaisun ja nostan mrsa:n aidsin rinnalle!
Gemenan (”pienten kirjainten”) käyttö lyhenteissä valtaa alaa. Aika usein huomaan, että toimittaja on muuttanut tekstini lyhenteitä, esimerkiksi CSS > css. Minkäs sille mahtaa, paitsi perustamalla oman kustantamon. :-)
Kuitenkin esimerkiksi hiljattain ilmestynyt ”Uuden kielioppaan” uusi, tarkistettu painos sanoo, että sellaiset lyhenteet kuin ”tv”, ”atk” ja ”lvi" voidaan ”yleisyytensä vuoksi hyväksyä vastaavien isokirjainlyhenteiden rinnalle, mutta tyyppiä ei pidä kartuttaa”. Asiatekstissä siis ”MRSA” on varmempi valinta kuin ”mrsa”. Sen sijaan ”aids” voidaan tulkita lyhennesanaksi (luetaan yksitavuisena sanana, ei kirjaimittain ”aa ii dee äs”) ja siksi kirjoittaa tavallisen sanan tavoin.
Gemenan käyttö johtaa hankaluuksiin sikälikin, että näin jotkin erisnimen luonteiset lyhenteet saavat yleisnimen kaltaisen asun, koska ensimmäinenkin kirjain on gemenalla. Tällöin ne eroavat niihin rinnastettavista erisnimistä. Jos esimerkiksi lyhenne ”HTML” muutetaan kirjoitusasuun ”html”, niin miksi kuitenkin niin monen tietokonekielen (ei-lyhenneperäinen) nimi kirjoitetaan erisnimien normaaliin tapaan: ”Java”, ”C”, ”Perl” jne. (eikä ”java”, ”c”, ”perl”)?
Onko sinulla tietoa siitä kielenhuollon logiikasta, miksi pienikirjaiminen sana lyhennettäessä muuttuu versaaliksi? Jos lyhentämisessä on kyse mahduttamisesta ja sovittamisesta tekstiin, niin miksi asiaa vesitetään laittamalla lyhennetyt kirjaimet töksähtäen versaalilla? Viittaa jotenkin saksaan ja englantiin tämä versaalirakkaus.
sitten mitenkään esittää esimerkkejä, että olisi käynyt ymmärrettäväksi mitä tarkoitat?
televisio=TV (käy myös pienellä, kielenhuoltajien mukaan)
automaattinen tietojenkäsittely=ATK (sama kuin ed.)
arvonlisävero=ALV
metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus=MRSA (huom: iso S)
maailmanmestaruus=MM
bruttokansantuote=BKT
Jos oikein esimerkkejä haluat antaa, niin käytä ihmeessä yhtäsuuruusmerkin = molemmin puolin sanavälejä (välilyöntejä), niin kuin muutkin esimerkilliset kirjoittajat!
ei siis
bruttokansantuote=BKT
vaan
bruttokansantuote = BKT
kahtapuolla käytetään tyhjiä lyöntejä? ja esimerkillistä esimerkkiä peliin, ktos!
1) Karttojen mittakaavoissa
1 : 20 000
(kuvittele, että tuhaterottimena on typografinen ohuke eikä sanaväli!)
2) Sanojen taivutusta osoitettaessa
kirjoittaa : kirjoitan : kirjoittavat
Mittakaavoissa ei normien mukaan käytetä välilyöntejä kaksoispisteen ympärillä, vaan kirjoitetaan
1:20 000
Yritin viime vuonna saada normin muutetuksi, koska se johtaa vähän outoihin esitysasuihin varsinkin, jos luvussa on tavallinen välilyönti (eikä ohuketta). Ei kuitenkaan tällä kertaa onnistunut.
Missähän kielenhuolto-oppaassa on toisenlainen kanta?
Versaalin käyttö lyhenteissä on varmaankin paljolti vierasta vaikutusta, mutta sitä on perusteltu sillä, että lyhenne selvemmin erottuu lyhenteeksi eikä sanaksi. Versaali on myös tavallaan vihje siitä, että lyhenne luetaan poikkeavasti, joko kirjainten nimet lausumalla tai korvaamalla se lyhentämättömällä ilmauksella.
Esimerkiksi aikoinaan oli käytössä lyhenne ”KOP”, joka luettiin ”koo oo pee” tai ”Kansallis-Osake-Pankki”. Se siis erottui selvästi (ääntä kuvailevasta) sanasta ”kop”.