Kepu ja naiset

Suomessa on tapahtunut suuria poliittisia muutoksia 25 vuoden aikana, vaikka aina vaalista toiseen seurattaessa saisikin sellaisen vaikutelman, ettei mikään paljon muutu. Tämä muuttumattomuuden mielikuva selittää myös osaltaan politiikan vieroksuntaa ja kansalaispassiivisuutta.

Meillä on politiikan muutosten takana yhteiskunnan voimakas muuttuminen. Taloudellinen kasvu, teollistuminen ja kaupungistuminen on näistä syviä valtaviroja. Seurauksena on ollut myös naisten tasa-arvoisuuden lisääntyminen. Naiset ovat ottaneet voimakkaasti osaa työelämään, mikä on suuri muutos verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Naisista voidaan hakea osaselitystä poliittisille muutoksillemme.

Naisten vaikutus näkyin ehkä ensimäisenä 80-luvulla Vihreän liikkeen nousuna. Nuoret kaupunkilaisnaiset olivat vahvasti mukana ja se aktivoi selvästi lisää nuoria naissukupolvia.

Naisten tasa-arvo oli myös vahva tietoinen poliittinen teema 80-luvulla ja myöhemmin. Vähitellen se lisäsi naisten merkittävyyttä politiikassa, kun naispoliitikkojen määrä ja näkyvyys lisääntyivät.

Naiset toivat politiikkaan myös selkeästi ennalta vaikeasti arvattavan tekijän. Politiikassa asioiden sijaan alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota henkilöihin. Naisten lehdistä tuli tätä kautta poliittinen vaikutuskanava ja selittää osin Elisabeth Rehnin, Riitta Uosukaisen, Anneli Jäätteenmäen ja Tanja Karpelan suosion.

Naiset ratkaisivat myös sen, että Tarja Halosesta tuli presidentti. Heille Halosta vastaan käyty törkykampanja oli käsittämätöntä jo senkin johdosta, että tämä uusi sukupolvi oli aika tietämätön 60-luvun poliittisesta liikehdinnästä. Silloin naisista oli poliittisesti aktiivista vain sivistynyt etujoukko, 80-luvulla kiinnostus kasvoi keskíluokkaiseksi.

Karkeasti voi ehkä arvella, että joskus ennen naiset äänestivät kuten heidän aviopuolisonsa. Naisten osallistuminen työelämään ja poliittisen vaikutusvallan kasvu itsenäisti naiset äänestämään kuten itse haluavat.

Nyt on tultu tilanteeseen, missä nämä pääosin keskiluokkaiset naiset ovat vaa´ankielen asemassa. Heihin kannattaa yrittää vaikuttaa ja tällaisen laskelman Kokoomuskin oli viime vaalien alla tehnyt ja se myös toi voiton. Naisäänestäjät ovat varsin liikkuvia äänestäjiä. Heistä hyötyvät eniten Vihreät ja Kokoomus sekä sellaiset puolueet, jotka onnistuvat saamaan naistenlehtipoliitikkoja kuten Kepu on onnistunut, mutta esim. SDP ei. Suvi-Anne Siimeksen lähtö Vasemmistoliitosta oli jo senkin vuoksi puolueelle suuri tappio.

Voi olla tämä on jonkinlainen välivaihe. Jatkossa voi siis odottaa, että naiset syentävät poliittista tietämystään ja äänestävät enemmän asioiden kuin henkilöiden puolesta.

Naisten merkitys voi myös jatkossa vähentyä sen vuoksi, että eläkeläisten merkitys kasvaa. Tulevaisuudessa menestyvä puolue heittää sen vuoksi jatkossa vieheitään myös eläkeläisten nieltäväksi.

4

234

    Vastaukset 4

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Demagogi

      En minä kyllä ole koskaan nähnyt maaseudulla työelämään osallistumatonta laiskaa emäntää. En nuorta en vanhaa.

      Kaupunkien joutonaisten ja yltiöfeministien keskuudessa voi tietenkin olla parempaa tietoa tästäkin asiasta.

    • Niinpä niin

      Alkuvaiheessa, kun yleisistä ja yhtenäistä äänioikeutta pyrittiin aikaansaamaan. Vastustajina olivat porvarisnaiset, he vastustivat nimenomaan naisten äänioikeutta. Perusteluna oli se, että naisten äänestäisivät miestensä poliittisen kannan mukaisesti ja näin vasemmistoon äänestäjiä tulisi suhteellisesti enemmän. Aika pitkään tämä asenne säilyi, porvarillisesti suuntautuneet naiset eivät kovin aktiivisesti politiikkaan osallistuneet. Jokaisella puolueella on kuitenkin ollut naisjärjestö osana toimintaa, hieman halventavasti heistä on puhuttu "kahvinkeittäjinä".

      Merkittävä muutos politiikassa tapahtui 1988, jolloin Nytkis perustettiin, tämä poliittisten naisjärjestöjen liitto pystyi kokoamaan naiset kautta puoluerajojen yhteistoimintaan. Syntyi "vihaisten nuorten naisten" käsite. Enää ei suostuttukaan olemaan vain rivipoliitikkoja. Käytännössä tämä tilanne johti merkilliseen poliittiseen tilanteeseen, päättävillä paikoilla olevat naiset olivat merkittävästi nuorempia, kuin vastaavat miehet. Nyt tilanne on hieman tasottunut. Nuoret naiset eivät hyväksyneet perinteistä naisen roolia, johon kuului se "apupoikana" oleminen. Suomessa on aina ollut politiikassa yksittäisiä vahvoja naisia, tämä trendi alkoi jo Miina Sillanpään toiminnasta. Naiset ovat kuitenkin olleet varsin yksittäisiä, siksi heidän merkitys on ollut aika vähäinen.

      Naiset eivät tuoneet henkilökulttia politiikkaan, se on luonnollista henkilövaali järjestelmässä. Pitkien listojen jäädessä historiaan, henkilöiden persoonallisuus korostui.

      Naisten on kohtalaisen vaikea saada julkisuutta edustamilleen asioille, muiden tiedotusvälineiden kautta kuin naistenlehtien. Tämä johtuu siitä, että politiikka nähdään edelleen miesten toimintana. Naistenlehdet suovat varsin hyvän kanavan ja tätä tilaisuutta käyttävät hyväkseen myös miespoliitikot. Vaalien alla antoi auliisti haastatteluja mm. Vanhanen, Niinistö jne...

      Naiset ratkaisivat Tarja Halosen presidenttiyden, se on aivan totta. Oikeastaan Halonen pyrki jo pitkään olleen tarpeen saada Suomeen nainen päämieheksi. Gallupit povasivat jo ennen Halosta, varsin monta naista vaalien voittajaksi, muistaakseni Kuuskoski oli ensimmäinen varteenotettava ehdokas.

      Naisten merkitys politiikassa tulee kasvamaan, tämä on jokaisen puolueen otettava huomioon. Puolueiden olisi myös otettava vakavasti, myös ehdokasasettelussaan, naisäänestäjien tarpeet. Nykyisin pyritään saamaan yksittäisiä nuorehkoja naisia ehdolle ja tämän ajatellaan täyttävän naisäänestäjien tarpeet. Sosiaalidemokraatit olivat varsin näkyvästi ainoastaan yhden naisehdokkaan takana, lobbaus synnytti sitten tilanteen, jossa moni pitkän linjan naispoliitikko putosi -näin Uudellamaalla. Katkeruus purkautui väistämättä vaalien jälkeen, jopa varsin rumana pyykinpesuna.

      Kuinka olet tullut siihen tulokseen, että naisten merkitys vähenee, eläkeläisten suhteellisen määrän kasvaessa? Eläkeläisistä naisia on valtaosa, näin myös äänestävistä naisten osuus kasvaa? Tulevat eläkkeellä olevat naiset tuskin ovat niin konservatiivisia, kuin nykyisin äänestävät. Tämä aiheuttanee varsin merkittävän poliittisen muutoksen jatkossa, vaalistrategiat on mietittävä uudestaan.

      • Tällaiseen kirjoitukseen vastaan mielelläni jo senkin vuoksi, että tämä on eräs ehdottomasti asiallisimmista ja parhaimmista kirjoituksista, joilla ylipäätään on koskaan kommentoitu jotain avaustani. Eli kiitos ensin siitä.

        Olin varmaan väärässä tuossa eläkeläisasiassa, joten huomatuksesi on oikea. Tarkoitukseni oli sanoa, että eläkeläisten suhteellinen merkitys kasvaa ja työikäisten naisten vähenee eli tämän ratkaisevassa roolissa olevan ryhmän vaiktus vähenee. Eläkeläisissä on tietysti mukana jopa enemmistö naisia, koska naisten elinikä on pitempi kuin miehillä. Voi olla melkoinen arvoitus, miten tämä naisryhmä tulee vaaleissa käyttäytymään. En osaa tätä itse vielä tarkemmin ennakoida.


    • naisasiasta

      Kun katsotaan miten puolueemme ovat suhtautuneet naisasiaan ei naisten osuutta tai naiskannattajien osuutta niissä selitä naistemlehtijulkisuus.

      Vasemmistonaisten naisten lähtökohta on feminismi joka ilmenee miesvihana. Feminismi on kaukana tasa-arvosta, se on vain yksi vasemmistolle niin tyypillinen kollektiiviajattelun muoto, jossa ihmiset tyypitellään johonkin luokkaan, tässä tapauksessa sukupuolen mukaan. Yksilöiden välisen tasa-arvon toteutumista kollektiiviajattelu pelkästään estää.

      Muissa puolueissa, keskustassa ja oikeistossa vihreät mukaan lukien suhtautuminen naisiin ja naisten suhtautuminen asemaansa on ollut tasavertaisempi, naisesta ei ole luotu tarkoitushalkuista kuvaa tasapäistetystä heikommasta astiasta jonka pitää taistella yhdessä muiden sorrettujen kanssa.

      Moni nainen varmaan äänesti Jäätteenmäkeä aikanaan, ei niinkään hänen itsensä ansioiden vuoksi vaan vastareaktiona Lipposen sovinistiselle asenteelle. Halosen ensimmäinen kausi presidenttinä taas varmistui samaten Ahon vanhakantaista perhekuvaa korostaneen kampanjan vastareaktiona. Naisten johtopaikoille nousua on edesauttanut juuri Lipposen, Heinäluoman tai Ahon typpiset vanhoillisiin asenteisiin jämähtäneet miehet enemmän kuin naistenlehtijulkisuus.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomalaisten pinna paloi - Ärsytys iskee uudesta TTK-juontajasta "Eihän tälle voi kun nauraa"

      Oliko Veronica Verho hyvä valinta TTK-juontajaksi? Uuden TTK-juontajan henkilöllisyyttä on arvailtu siitä asti, kun Va
      Suomalaiset julkkikset
      60
      1691
    2. Nainen, onko sinussa sitä aitoa feminiinisyyttä jäljellä

      Vai onko se jäänyt meikkien, korujen, hameiden ym. alle peittoon? Onko naisellisuutesi aitoa vai opetettua? Jos teet nai
      Ikävä
      366
      1179
    3. Kirjoita jotain

      Kivaa, hellää ja piristävää
      Ikävä
      138
      963
    4. Missäs se Miss Suomussalmi luuraa?

      Jokin aika sitten eräs myyjätär tituleerasi itsensä Miss Suomussalmeksi. Asiakas oli kuulemma Tokmannin kassalla todennu
      Suomussalmi
      15
      811
    5. Voisit nainen joskus vastata minulle

      Ja antaa jotain itsestäsi. Pientä tunnistetta ja juttua itsestäsi ja meistä. Kannustan.
      Ikävä
      63
      632
    6. Varmaan aika moni

      Haluaisi sinut enemmän kuin mielellään
      Ikävä
      41
      608
    7. Päälle hautaus?

      Hautauksissa puhutaan päällehautauksista jos vaikka mies on kuollut ensin ja vaimo 20 vuotta myöhemmin! Todellisuudessa
      Lieksa
      90
      568
    8. Mitäpä luulet että tykkääkö

      kukaan kaivatustasi ?
      Ikävä
      55
      567
    9. On tuota ikäeroa meillä kyllä aivan liian paljon

      Etsi samanikäistä kuin olet, niin minäkin.
      Ikävä
      45
      508
    10. Mies Naiselle pyydän...

      älä satuta minua.
      Ikävä
      47
      495
    Aihe