Kepu ja naiset

Suomessa on tapahtunut suuria poliittisia muutoksia 25 vuoden aikana, vaikka aina vaalista toiseen seurattaessa saisikin sellaisen vaikutelman, ettei mikään paljon muutu. Tämä muuttumattomuuden mielikuva selittää myös osaltaan politiikan vieroksuntaa ja kansalaispassiivisuutta.

Meillä on politiikan muutosten takana yhteiskunnan voimakas muuttuminen. Taloudellinen kasvu, teollistuminen ja kaupungistuminen on näistä syviä valtaviroja. Seurauksena on ollut myös naisten tasa-arvoisuuden lisääntyminen. Naiset ovat ottaneet voimakkaasti osaa työelämään, mikä on suuri muutos verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Naisista voidaan hakea osaselitystä poliittisille muutoksillemme.

Naisten vaikutus näkyin ehkä ensimäisenä 80-luvulla Vihreän liikkeen nousuna. Nuoret kaupunkilaisnaiset olivat vahvasti mukana ja se aktivoi selvästi lisää nuoria naissukupolvia.

Naisten tasa-arvo oli myös vahva tietoinen poliittinen teema 80-luvulla ja myöhemmin. Vähitellen se lisäsi naisten merkittävyyttä politiikassa, kun naispoliitikkojen määrä ja näkyvyys lisääntyivät.

Naiset toivat politiikkaan myös selkeästi ennalta vaikeasti arvattavan tekijän. Politiikassa asioiden sijaan alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota henkilöihin. Naisten lehdistä tuli tätä kautta poliittinen vaikutuskanava ja selittää osin Elisabeth Rehnin, Riitta Uosukaisen, Anneli Jäätteenmäen ja Tanja Karpelan suosion.

Naiset ratkaisivat myös sen, että Tarja Halosesta tuli presidentti. Heille Halosta vastaan käyty törkykampanja oli käsittämätöntä jo senkin johdosta, että tämä uusi sukupolvi oli aika tietämätön 60-luvun poliittisesta liikehdinnästä. Silloin naisista oli poliittisesti aktiivista vain sivistynyt etujoukko, 80-luvulla kiinnostus kasvoi keskíluokkaiseksi.

Karkeasti voi ehkä arvella, että joskus ennen naiset äänestivät kuten heidän aviopuolisonsa. Naisten osallistuminen työelämään ja poliittisen vaikutusvallan kasvu itsenäisti naiset äänestämään kuten itse haluavat.

Nyt on tultu tilanteeseen, missä nämä pääosin keskiluokkaiset naiset ovat vaa´ankielen asemassa. Heihin kannattaa yrittää vaikuttaa ja tällaisen laskelman Kokoomuskin oli viime vaalien alla tehnyt ja se myös toi voiton. Naisäänestäjät ovat varsin liikkuvia äänestäjiä. Heistä hyötyvät eniten Vihreät ja Kokoomus sekä sellaiset puolueet, jotka onnistuvat saamaan naistenlehtipoliitikkoja kuten Kepu on onnistunut, mutta esim. SDP ei. Suvi-Anne Siimeksen lähtö Vasemmistoliitosta oli jo senkin vuoksi puolueelle suuri tappio.

Voi olla tämä on jonkinlainen välivaihe. Jatkossa voi siis odottaa, että naiset syentävät poliittista tietämystään ja äänestävät enemmän asioiden kuin henkilöiden puolesta.

Naisten merkitys voi myös jatkossa vähentyä sen vuoksi, että eläkeläisten merkitys kasvaa. Tulevaisuudessa menestyvä puolue heittää sen vuoksi jatkossa vieheitään myös eläkeläisten nieltäväksi.

4

232

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Demagogi

      En minä kyllä ole koskaan nähnyt maaseudulla työelämään osallistumatonta laiskaa emäntää. En nuorta en vanhaa.

      Kaupunkien joutonaisten ja yltiöfeministien keskuudessa voi tietenkin olla parempaa tietoa tästäkin asiasta.

    • Niinpä niin

      Alkuvaiheessa, kun yleisistä ja yhtenäistä äänioikeutta pyrittiin aikaansaamaan. Vastustajina olivat porvarisnaiset, he vastustivat nimenomaan naisten äänioikeutta. Perusteluna oli se, että naisten äänestäisivät miestensä poliittisen kannan mukaisesti ja näin vasemmistoon äänestäjiä tulisi suhteellisesti enemmän. Aika pitkään tämä asenne säilyi, porvarillisesti suuntautuneet naiset eivät kovin aktiivisesti politiikkaan osallistuneet. Jokaisella puolueella on kuitenkin ollut naisjärjestö osana toimintaa, hieman halventavasti heistä on puhuttu "kahvinkeittäjinä".

      Merkittävä muutos politiikassa tapahtui 1988, jolloin Nytkis perustettiin, tämä poliittisten naisjärjestöjen liitto pystyi kokoamaan naiset kautta puoluerajojen yhteistoimintaan. Syntyi "vihaisten nuorten naisten" käsite. Enää ei suostuttukaan olemaan vain rivipoliitikkoja. Käytännössä tämä tilanne johti merkilliseen poliittiseen tilanteeseen, päättävillä paikoilla olevat naiset olivat merkittävästi nuorempia, kuin vastaavat miehet. Nyt tilanne on hieman tasottunut. Nuoret naiset eivät hyväksyneet perinteistä naisen roolia, johon kuului se "apupoikana" oleminen. Suomessa on aina ollut politiikassa yksittäisiä vahvoja naisia, tämä trendi alkoi jo Miina Sillanpään toiminnasta. Naiset ovat kuitenkin olleet varsin yksittäisiä, siksi heidän merkitys on ollut aika vähäinen.

      Naiset eivät tuoneet henkilökulttia politiikkaan, se on luonnollista henkilövaali järjestelmässä. Pitkien listojen jäädessä historiaan, henkilöiden persoonallisuus korostui.

      Naisten on kohtalaisen vaikea saada julkisuutta edustamilleen asioille, muiden tiedotusvälineiden kautta kuin naistenlehtien. Tämä johtuu siitä, että politiikka nähdään edelleen miesten toimintana. Naistenlehdet suovat varsin hyvän kanavan ja tätä tilaisuutta käyttävät hyväkseen myös miespoliitikot. Vaalien alla antoi auliisti haastatteluja mm. Vanhanen, Niinistö jne...

      Naiset ratkaisivat Tarja Halosen presidenttiyden, se on aivan totta. Oikeastaan Halonen pyrki jo pitkään olleen tarpeen saada Suomeen nainen päämieheksi. Gallupit povasivat jo ennen Halosta, varsin monta naista vaalien voittajaksi, muistaakseni Kuuskoski oli ensimmäinen varteenotettava ehdokas.

      Naisten merkitys politiikassa tulee kasvamaan, tämä on jokaisen puolueen otettava huomioon. Puolueiden olisi myös otettava vakavasti, myös ehdokasasettelussaan, naisäänestäjien tarpeet. Nykyisin pyritään saamaan yksittäisiä nuorehkoja naisia ehdolle ja tämän ajatellaan täyttävän naisäänestäjien tarpeet. Sosiaalidemokraatit olivat varsin näkyvästi ainoastaan yhden naisehdokkaan takana, lobbaus synnytti sitten tilanteen, jossa moni pitkän linjan naispoliitikko putosi -näin Uudellamaalla. Katkeruus purkautui väistämättä vaalien jälkeen, jopa varsin rumana pyykinpesuna.

      Kuinka olet tullut siihen tulokseen, että naisten merkitys vähenee, eläkeläisten suhteellisen määrän kasvaessa? Eläkeläisistä naisia on valtaosa, näin myös äänestävistä naisten osuus kasvaa? Tulevat eläkkeellä olevat naiset tuskin ovat niin konservatiivisia, kuin nykyisin äänestävät. Tämä aiheuttanee varsin merkittävän poliittisen muutoksen jatkossa, vaalistrategiat on mietittävä uudestaan.

      • Tällaiseen kirjoitukseen vastaan mielelläni jo senkin vuoksi, että tämä on eräs ehdottomasti asiallisimmista ja parhaimmista kirjoituksista, joilla ylipäätään on koskaan kommentoitu jotain avaustani. Eli kiitos ensin siitä.

        Olin varmaan väärässä tuossa eläkeläisasiassa, joten huomatuksesi on oikea. Tarkoitukseni oli sanoa, että eläkeläisten suhteellinen merkitys kasvaa ja työikäisten naisten vähenee eli tämän ratkaisevassa roolissa olevan ryhmän vaiktus vähenee. Eläkeläisissä on tietysti mukana jopa enemmistö naisia, koska naisten elinikä on pitempi kuin miehillä. Voi olla melkoinen arvoitus, miten tämä naisryhmä tulee vaaleissa käyttäytymään. En osaa tätä itse vielä tarkemmin ennakoida.


    • naisasiasta

      Kun katsotaan miten puolueemme ovat suhtautuneet naisasiaan ei naisten osuutta tai naiskannattajien osuutta niissä selitä naistemlehtijulkisuus.

      Vasemmistonaisten naisten lähtökohta on feminismi joka ilmenee miesvihana. Feminismi on kaukana tasa-arvosta, se on vain yksi vasemmistolle niin tyypillinen kollektiiviajattelun muoto, jossa ihmiset tyypitellään johonkin luokkaan, tässä tapauksessa sukupuolen mukaan. Yksilöiden välisen tasa-arvon toteutumista kollektiiviajattelu pelkästään estää.

      Muissa puolueissa, keskustassa ja oikeistossa vihreät mukaan lukien suhtautuminen naisiin ja naisten suhtautuminen asemaansa on ollut tasavertaisempi, naisesta ei ole luotu tarkoitushalkuista kuvaa tasapäistetystä heikommasta astiasta jonka pitää taistella yhdessä muiden sorrettujen kanssa.

      Moni nainen varmaan äänesti Jäätteenmäkeä aikanaan, ei niinkään hänen itsensä ansioiden vuoksi vaan vastareaktiona Lipposen sovinistiselle asenteelle. Halosen ensimmäinen kausi presidenttinä taas varmistui samaten Ahon vanhakantaista perhekuvaa korostaneen kampanjan vastareaktiona. Naisten johtopaikoille nousua on edesauttanut juuri Lipposen, Heinäluoman tai Ahon typpiset vanhoillisiin asenteisiin jämähtäneet miehet enemmän kuin naistenlehtijulkisuus.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      192
      1368
    2. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      138
      903
    3. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      85
      862
    4. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      52
      761
    5. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      758
    6. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      253
      637
    7. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      320
      614
    8. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      7
      595
    9. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      55
      589
    10. Rakastan sinua

      Päivä päivältä enemmän 🥰 Miehelle.
      Ikävä
      53
      584
    Aihe