Prosenttia vai prosenttiyksikköä??

Luvut sinänsä ovat oikein, ja tuleehan tuossa prosenttiyksikön käsitekin jotenkin esille. Tässä yksinkertaisempi ja siten helpommin hahmotettava esimerkki: jos lainan korko on nyt 10 % ja korotuksen jälkeen 12 %, niin korko nousee 2 prosenttiyksikkö. (Tällaisissa tilanteissa ei yleensä mainita, paljonko korko nousee prosentteina, mutta jos se halutaan sanoa, niin oikein on: korko nousee 20 %, koska suhteellinen muutos 2/10 on prosentteina tuo. Tällaista ei juuri _kannata_ sanoa, koska moni kuitenkin luulee, että tarkoitetaan prosenttiyksiköitä eli että korko nousisi 10 %:sta 30 %:iin.)

Muu olikin sitten huuhaata, alkaen Gallup-tavaramerkin virheellisestä käytöstä. Prosenttiluvut on kaikki kirjoitettu väärin (%-merkin edelle kuuluu väli, eikä prosenttiyksikkö-sanan tilalla pidä käyttää "%-yksikköä").

Lisäksi lukujen sisältö on huuhaata, koska normaaleissa mielipidekyselyissä virhemarginaali on niin suuri, että kahden prosenttiyksikön noususta _vastauksissa_ ei voi päätellä edes sitä, että kannatus _populaatiossa_ (kansassa) olisi kasvanut (saati että se olisi kasvanut juuri kaksi prosenttiyksikköä). Ja puuttuihan tuosta pisteitäkin ynnä versaali. Aika huono esimerkki _kielipalstalla_.

Asiallisestikin esimerkki ontuu, koska puolueiden kannatuksia ei yleensä mitata kuukausittain.

Lisätietoja %-merkistä, prosenttiyksiköstä yms.:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.14.html#pros

Yucca kirjoitti:

Luvut sinänsä ovat oikein, ja tuleehan tuossa prosenttiyksikön käsitekin jotenkin esille. Tässä yksinkertaisempi ja siten helpommin hahmotettava esimerkki: jos lainan korko on nyt 10 % ja korotuksen jälkeen 12 %, niin korko nousee 2 prosenttiyksikkö. (Tällaisissa tilanteissa ei yleensä mainita, paljonko korko nousee prosentteina, mutta jos se halutaan sanoa, niin oikein on: korko nousee 20 %, koska suhteellinen muutos 2/10 on prosentteina tuo. Tällaista ei juuri _kannata_ sanoa, koska moni kuitenkin luulee, että tarkoitetaan prosenttiyksiköitä eli että korko nousisi 10 %:sta 30 %:iin.)

Muu olikin sitten huuhaata, alkaen Gallup-tavaramerkin virheellisestä käytöstä. Prosenttiluvut on kaikki kirjoitettu väärin (%-merkin edelle kuuluu väli, eikä prosenttiyksikkö-sanan tilalla pidä käyttää "%-yksikköä").

Lisäksi lukujen sisältö on huuhaata, koska normaaleissa mielipidekyselyissä virhemarginaali on niin suuri, että kahden prosenttiyksikön noususta _vastauksissa_ ei voi päätellä edes sitä, että kannatus _populaatiossa_ (kansassa) olisi kasvanut (saati että se olisi kasvanut juuri kaksi prosenttiyksikköä). Ja puuttuihan tuosta pisteitäkin ynnä versaali. Aika huono esimerkki _kielipalstalla_.

Asiallisestikin esimerkki ontuu, koska puolueiden kannatuksia ei yleensä mitata kuukausittain.

Lisätietoja %-merkistä, prosenttiyksiköstä yms.:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.14.html#pros

Lue lisää

Tuossa nyt ensiksi "ä". Lisää viestiisi sopivaan paikkaan.

Esimerkki oli täysin oikein! Mitä ihmeen oletuksia teet "moni kuitenkin luulee" -perusteella? Minä luulen, ettei monikaan ymmärrä 20 % koronnousulla koron kipuamista 20 prosenttiyksiköllä! Kuten toteat, ei tällaista yleensä käytetä, eikä edellinen vastaaja ole mitään sellaista väittänytkään! Keksit aaveita.

Gallupista (pienellä) on tullut (valitettasti) yleissana, mikä hämärtää alkuperäisen otantatavan oikean idean. "Kiintiöpoiminta" on paras tuntemani suomennos oikealle Gallupille. Sitä paitsi George Gallupkin oli plagioija: kyseisen otantatavan ja etenkin sen soveltamismahdollisuudet kehitti Emil Hurja.

Nimen tavaramerkkiloukkaukset voi jättää omaan arvoonsa: milloikahan niistä on korvauksia vaadittu? Voisit lähettää äkäisen viestin myös pääministerille, joka puhuu gallupeista tuon tuosta!

Hieman terminologiasta. Populaatio on tilastotieteessä toiselta nimeltään perusjoukko, ei "kansa". Virhemarginaali on hieman ongelmallinen käsite. Hyvä sinänsä, että tiedotusvälineet ylipäätään ovat ottaneet sen käyttöön kuvatessaan otantatutkimusten tulosten epävarmuutta. Ilmoitettu virhemarginaali ei kuitenkaan kerro sitä, että vielä jää valitusta ns. merkitsevyystasosta (tavallisesti 1 tai 5 %) riippuva todennäköisyys, että saatu tunnusluku - esim puelueen kannatusprosentti - jää virhemarginaalin ulkopuolelle.

Nykyisillä otantamenetelmillä tätä tapahtuu äärimmäisen harvoin, mutta tapahtuu kuitenkin. Viimeinen muistamani sattuma on edellisiä kunnalisvaaleja edeltävä erään toimiston tutkimus, jossa suurpuoleen kannatus oli humpsahtanut hetkessä lähes kolme prosenttiyksikköä. Eiväthän sitä tutkijat itsekään uskoneet, mutta tilaajan vaatimuksesta oli pakko päästää julkisuuteen. Tutkimus sinänsä oli aivan oikein tehty, mutta sellaista se sattuma on: joskus sattuu.

Jos suomalaisia edustavan satunnaisotoksen koko on esim. 2500, niin kahden prosenttiyksikön ero puolueiden kannatuksessa on mittaushetkellä todellista yli 99 prosentin todennäköisyydellä!

Viimeinen virkkeesi on pelkkää pahaa sisua. Kun et itsekään tiedä tarkemmin kuin "yleensä", niin olisi parasta pitää tuollaiset mölyt mahassa. Minä tiedän, että niitä tehdään paljon, vaalien alla jopa kymmeniä kuukausittain. Olen tehnyt niitä itsekin kymmeniä. Mihinkähän olisit agressioitasi purkanut, jos kirjoittaja ei olisi puhunut kuukausista, vaan ajankohdista n ja n 1?

Alkuperäinen kysymys koski prosentin ja prosenttiyksikön eroa. Olisit vastannut siihen! Nuijimasi (surkeaa!)vastaus oli esimerkkinä hyvin selkeä, sinun kommentissasi paljon huuhaata!

Tilastomimmi kirjoitti:

Tuossa nyt ensiksi "ä". Lisää viestiisi sopivaan paikkaan.

Esimerkki oli täysin oikein! Mitä ihmeen oletuksia teet "moni kuitenkin luulee" -perusteella? Minä luulen, ettei monikaan ymmärrä 20 % koronnousulla koron kipuamista 20 prosenttiyksiköllä! Kuten toteat, ei tällaista yleensä käytetä, eikä edellinen vastaaja ole mitään sellaista väittänytkään! Keksit aaveita.

Gallupista (pienellä) on tullut (valitettasti) yleissana, mikä hämärtää alkuperäisen otantatavan oikean idean. "Kiintiöpoiminta" on paras tuntemani suomennos oikealle Gallupille. Sitä paitsi George Gallupkin oli plagioija: kyseisen otantatavan ja etenkin sen soveltamismahdollisuudet kehitti Emil Hurja.

Nimen tavaramerkkiloukkaukset voi jättää omaan arvoonsa: milloikahan niistä on korvauksia vaadittu? Voisit lähettää äkäisen viestin myös pääministerille, joka puhuu gallupeista tuon tuosta!

Hieman terminologiasta. Populaatio on tilastotieteessä toiselta nimeltään perusjoukko, ei "kansa". Virhemarginaali on hieman ongelmallinen käsite. Hyvä sinänsä, että tiedotusvälineet ylipäätään ovat ottaneet sen käyttöön kuvatessaan otantatutkimusten tulosten epävarmuutta. Ilmoitettu virhemarginaali ei kuitenkaan kerro sitä, että vielä jää valitusta ns. merkitsevyystasosta (tavallisesti 1 tai 5 %) riippuva todennäköisyys, että saatu tunnusluku - esim puelueen kannatusprosentti - jää virhemarginaalin ulkopuolelle.

Nykyisillä otantamenetelmillä tätä tapahtuu äärimmäisen harvoin, mutta tapahtuu kuitenkin. Viimeinen muistamani sattuma on edellisiä kunnalisvaaleja edeltävä erään toimiston tutkimus, jossa suurpuoleen kannatus oli humpsahtanut hetkessä lähes kolme prosenttiyksikköä. Eiväthän sitä tutkijat itsekään uskoneet, mutta tilaajan vaatimuksesta oli pakko päästää julkisuuteen. Tutkimus sinänsä oli aivan oikein tehty, mutta sellaista se sattuma on: joskus sattuu.

Jos suomalaisia edustavan satunnaisotoksen koko on esim. 2500, niin kahden prosenttiyksikön ero puolueiden kannatuksessa on mittaushetkellä todellista yli 99 prosentin todennäköisyydellä!

Viimeinen virkkeesi on pelkkää pahaa sisua. Kun et itsekään tiedä tarkemmin kuin "yleensä", niin olisi parasta pitää tuollaiset mölyt mahassa. Minä tiedän, että niitä tehdään paljon, vaalien alla jopa kymmeniä kuukausittain. Olen tehnyt niitä itsekin kymmeniä. Mihinkähän olisit agressioitasi purkanut, jos kirjoittaja ei olisi puhunut kuukausista, vaan ajankohdista n ja n 1?

Alkuperäinen kysymys koski prosentin ja prosenttiyksikön eroa. Olisit vastannut siihen! Nuijimasi (surkeaa!)vastaus oli esimerkkinä hyvin selkeä, sinun kommentissasi paljon huuhaata!

Lue lisää

Yuccan kritisoima vastaaja oli kyllä muuten oikeassa, mutta prosenttilaskussa pitäisi aina tietää perusluku! Siinä mielessä vastaus oli vajavainen, mutta ei Yuccan kritiikin valossa.

Oletetaan Lilliputanian valtio, jossa järjestetään rehelliset vaalit, joissa on 1000 äänestäjää. Lilliput-puolue (L) saa vaaleissa 80 % äänistä, eli 800, Muuput-puolue (M) 20 % eli 200. Olkoon seuraavissa va(a)leissa L:n kannatus 90 % ja M:n 10 %. Paljonko L:n kannatus kasvoi?

Prosenttiyksiköissä tietysti kymmenen, mutta prosenteista voidaan olla eri mieltä. Jos laskemme prosentit kaikkien äänestäjien määrästä, kannatuksen nousu on 10 %. L:n aikaisempien kannattajien lukumäärästä laskettuna kasvu on 12.5 %. Kumpikaan luku ei sinänsä ole väärä.

Emmehän me tästa mitään muuta opi kuin sen, että kun joku tarjoaa prosentteja, ja varsinkin kasvuprosentteja, on syytä tivata peruslukua.

Prosenteista ei myöskään saa laskea keskiarvoja painottamatta osuuksien perusluvuilla, ja vähiten tehdä ns. lapintiet eli ynnätä tai kertoa niitä vakiolla - tai peräti keskenään. Huijarille prosenttien esittäminen on ehtymätön aarreaitta.

Matemmaatiseseti keskimääräinen prosentuaalinen muutoskaan tavallisella (aritmeettisella) keskiarvolla laskettuna ei ole paras tapa, vaan pitäisi käyttää geometrista keskiarvoa. Jokseenkin tasaisessa muutoksessa erot eivät ole kummoisia, mutta jos kehityksessä on dramaattisia heilahteluja tai huimia systemaatiisia muutoksia, antaa tavallinen keskiarvo vääristyneen kuvan.

Tilastomimmi kirjoitti:

Tuossa nyt ensiksi "ä". Lisää viestiisi sopivaan paikkaan.

Esimerkki oli täysin oikein! Mitä ihmeen oletuksia teet "moni kuitenkin luulee" -perusteella? Minä luulen, ettei monikaan ymmärrä 20 % koronnousulla koron kipuamista 20 prosenttiyksiköllä! Kuten toteat, ei tällaista yleensä käytetä, eikä edellinen vastaaja ole mitään sellaista väittänytkään! Keksit aaveita.

Gallupista (pienellä) on tullut (valitettasti) yleissana, mikä hämärtää alkuperäisen otantatavan oikean idean. "Kiintiöpoiminta" on paras tuntemani suomennos oikealle Gallupille. Sitä paitsi George Gallupkin oli plagioija: kyseisen otantatavan ja etenkin sen soveltamismahdollisuudet kehitti Emil Hurja.

Nimen tavaramerkkiloukkaukset voi jättää omaan arvoonsa: milloikahan niistä on korvauksia vaadittu? Voisit lähettää äkäisen viestin myös pääministerille, joka puhuu gallupeista tuon tuosta!

Hieman terminologiasta. Populaatio on tilastotieteessä toiselta nimeltään perusjoukko, ei "kansa". Virhemarginaali on hieman ongelmallinen käsite. Hyvä sinänsä, että tiedotusvälineet ylipäätään ovat ottaneet sen käyttöön kuvatessaan otantatutkimusten tulosten epävarmuutta. Ilmoitettu virhemarginaali ei kuitenkaan kerro sitä, että vielä jää valitusta ns. merkitsevyystasosta (tavallisesti 1 tai 5 %) riippuva todennäköisyys, että saatu tunnusluku - esim puelueen kannatusprosentti - jää virhemarginaalin ulkopuolelle.

Nykyisillä otantamenetelmillä tätä tapahtuu äärimmäisen harvoin, mutta tapahtuu kuitenkin. Viimeinen muistamani sattuma on edellisiä kunnalisvaaleja edeltävä erään toimiston tutkimus, jossa suurpuoleen kannatus oli humpsahtanut hetkessä lähes kolme prosenttiyksikköä. Eiväthän sitä tutkijat itsekään uskoneet, mutta tilaajan vaatimuksesta oli pakko päästää julkisuuteen. Tutkimus sinänsä oli aivan oikein tehty, mutta sellaista se sattuma on: joskus sattuu.

Jos suomalaisia edustavan satunnaisotoksen koko on esim. 2500, niin kahden prosenttiyksikön ero puolueiden kannatuksessa on mittaushetkellä todellista yli 99 prosentin todennäköisyydellä!

Viimeinen virkkeesi on pelkkää pahaa sisua. Kun et itsekään tiedä tarkemmin kuin "yleensä", niin olisi parasta pitää tuollaiset mölyt mahassa. Minä tiedän, että niitä tehdään paljon, vaalien alla jopa kymmeniä kuukausittain. Olen tehnyt niitä itsekin kymmeniä. Mihinkähän olisit agressioitasi purkanut, jos kirjoittaja ei olisi puhunut kuukausista, vaan ajankohdista n ja n 1?

Alkuperäinen kysymys koski prosentin ja prosenttiyksikön eroa. Olisit vastannut siihen! Nuijimasi (surkeaa!)vastaus oli esimerkkinä hyvin selkeä, sinun kommentissasi paljon huuhaata!

Lue lisää

Kerrotko vielä, milloin mielipidetiedustelu muuttuu tutkimukseksi?
Siinäkö vaiheessa, kun joku keksii tuoda peliin jotain prosenteilta vivahtavaa? Tai sitten, kun joku tilastonikkarinplanttu kyhää aineistosta harjoitustyön?

valhe, emävalhe... kirjoitti:

Kerrotko vielä, milloin mielipidetiedustelu muuttuu tutkimukseksi?
Siinäkö vaiheessa, kun joku keksii tuoda peliin jotain prosenteilta vivahtavaa? Tai sitten, kun joku tilastonikkarinplanttu kyhää aineistosta harjoitustyön?

Lue lisää

.... kun tiedonhankinta ja -käsittely täyttävät tilastotieteellisen tutkimuksen matemaattiset kriteerit. Tulosten esittäminen on myös oma taiteenlajinsa. Suosittelen kirjaa Huff: "Miten tilastoilla valehdellaan".
Muuten, viralliset tilastotkin usein kootaan kysely- ja haastattelutietojen pohjalta.

Tilastomimmi kirjoitti:

Tuossa nyt ensiksi "ä". Lisää viestiisi sopivaan paikkaan.

Esimerkki oli täysin oikein! Mitä ihmeen oletuksia teet "moni kuitenkin luulee" -perusteella? Minä luulen, ettei monikaan ymmärrä 20 % koronnousulla koron kipuamista 20 prosenttiyksiköllä! Kuten toteat, ei tällaista yleensä käytetä, eikä edellinen vastaaja ole mitään sellaista väittänytkään! Keksit aaveita.

Gallupista (pienellä) on tullut (valitettasti) yleissana, mikä hämärtää alkuperäisen otantatavan oikean idean. "Kiintiöpoiminta" on paras tuntemani suomennos oikealle Gallupille. Sitä paitsi George Gallupkin oli plagioija: kyseisen otantatavan ja etenkin sen soveltamismahdollisuudet kehitti Emil Hurja.

Nimen tavaramerkkiloukkaukset voi jättää omaan arvoonsa: milloikahan niistä on korvauksia vaadittu? Voisit lähettää äkäisen viestin myös pääministerille, joka puhuu gallupeista tuon tuosta!

Hieman terminologiasta. Populaatio on tilastotieteessä toiselta nimeltään perusjoukko, ei "kansa". Virhemarginaali on hieman ongelmallinen käsite. Hyvä sinänsä, että tiedotusvälineet ylipäätään ovat ottaneet sen käyttöön kuvatessaan otantatutkimusten tulosten epävarmuutta. Ilmoitettu virhemarginaali ei kuitenkaan kerro sitä, että vielä jää valitusta ns. merkitsevyystasosta (tavallisesti 1 tai 5 %) riippuva todennäköisyys, että saatu tunnusluku - esim puelueen kannatusprosentti - jää virhemarginaalin ulkopuolelle.

Nykyisillä otantamenetelmillä tätä tapahtuu äärimmäisen harvoin, mutta tapahtuu kuitenkin. Viimeinen muistamani sattuma on edellisiä kunnalisvaaleja edeltävä erään toimiston tutkimus, jossa suurpuoleen kannatus oli humpsahtanut hetkessä lähes kolme prosenttiyksikköä. Eiväthän sitä tutkijat itsekään uskoneet, mutta tilaajan vaatimuksesta oli pakko päästää julkisuuteen. Tutkimus sinänsä oli aivan oikein tehty, mutta sellaista se sattuma on: joskus sattuu.

Jos suomalaisia edustavan satunnaisotoksen koko on esim. 2500, niin kahden prosenttiyksikön ero puolueiden kannatuksessa on mittaushetkellä todellista yli 99 prosentin todennäköisyydellä!

Viimeinen virkkeesi on pelkkää pahaa sisua. Kun et itsekään tiedä tarkemmin kuin "yleensä", niin olisi parasta pitää tuollaiset mölyt mahassa. Minä tiedän, että niitä tehdään paljon, vaalien alla jopa kymmeniä kuukausittain. Olen tehnyt niitä itsekin kymmeniä. Mihinkähän olisit agressioitasi purkanut, jos kirjoittaja ei olisi puhunut kuukausista, vaan ajankohdista n ja n 1?

Alkuperäinen kysymys koski prosentin ja prosenttiyksikön eroa. Olisit vastannut siihen! Nuijimasi (surkeaa!)vastaus oli esimerkkinä hyvin selkeä, sinun kommentissasi paljon huuhaata!

Lue lisää

Vedäpä nyt henkeä ja lue kritisoimani esimerkki uudestaan. Se oli kaikilla tavoilla huono esimerkki. Siksi sitä pitää kritisoida muultakin kannalta kuin siltä, ettei se selventänyt kunnolla sitä, mitä yritettiin selventää.

Oliko sinulla jokin oma vastaus alkuperäiseen kysymykseen (johon minä muuten vastasit, vaikka et ilmeisesti tätä ymmärtänytkään)? Vai kirjoititko vain lämpimiksesi ja moittiaksesi (vastoin tosiasioita) minua siitä, etten vastannut?

Ehkä sinun ei kannatakaan vastata kielipalstalla prosenttiaiheiseen kysymyksiin, kun et osaa kirjoittaa prosenteista kunnollisella suomen kielellä. Luulisi sellaisen kuuluvan tilastoalalla toimivan perusosaamiseen, mutta mistäpä minä tietäisin, missä sinä oikeasti toimit.

Tässä muuan esimerkki: kirjoitit ”20 % koronnousulla”. Suomen kielen sääntöjen mukaan se luetaan ”kaksikymmentä prosenttia koronnousulla”. Koska et tätä varmaankaan tarkoittanut, sinun olisi pitänyt kirjoittaa toisin.

Yucca kirjoitti:

Vedäpä nyt henkeä ja lue kritisoimani esimerkki uudestaan. Se oli kaikilla tavoilla huono esimerkki. Siksi sitä pitää kritisoida muultakin kannalta kuin siltä, ettei se selventänyt kunnolla sitä, mitä yritettiin selventää.

Oliko sinulla jokin oma vastaus alkuperäiseen kysymykseen (johon minä muuten vastasit, vaikka et ilmeisesti tätä ymmärtänytkään)? Vai kirjoititko vain lämpimiksesi ja moittiaksesi (vastoin tosiasioita) minua siitä, etten vastannut?

Ehkä sinun ei kannatakaan vastata kielipalstalla prosenttiaiheiseen kysymyksiin, kun et osaa kirjoittaa prosenteista kunnollisella suomen kielellä. Luulisi sellaisen kuuluvan tilastoalalla toimivan perusosaamiseen, mutta mistäpä minä tietäisin, missä sinä oikeasti toimit.

Tässä muuan esimerkki: kirjoitit ”20 % koronnousulla”. Suomen kielen sääntöjen mukaan se luetaan ”kaksikymmentä prosenttia koronnousulla”. Koska et tätä varmaankaan tarkoittanut, sinun olisi pitänyt kirjoittaa toisin.

Lue lisää

Alkuperinen esimerkki oli aivan hyvä esimerkki, sitä eivät kielioppivirheet miksikään muuta. Jos väännetään esimerkki, niin silloin ei ole mitään väliä sillä, ovatko jotkin luvut lähellä tai kaukana käytännössä esiintyvistä arvoista. Taitaa olla parasta, että pysyttelet erossa matikasta ja selität pelkästään noita pilkun paikkoja, se tuntuu sinulta sujuvan erittäin luontevasti.

nikkaroitsija kirjoitti:

Alkuperinen esimerkki oli aivan hyvä esimerkki, sitä eivät kielioppivirheet miksikään muuta. Jos väännetään esimerkki, niin silloin ei ole mitään väliä sillä, ovatko jotkin luvut lähellä tai kaukana käytännössä esiintyvistä arvoista. Taitaa olla parasta, että pysyttelet erossa matikasta ja selität pelkästään noita pilkun paikkoja, se tuntuu sinulta sujuvan erittäin luontevasti.

Lue lisää

Katsos kun "Yuccalle" ovat merkittäviä vain ne virheet, jotka muut tekevät, eivät ne, joita hän itse tekee - joskaan hän ei edes voi myöntää tekevänsä virheitä. Kuten nyt. Vain hiljaisuus toimii hänellä tahtomattaan myönnön merkkinä.

Selostaja kirjoitti:

Katsos kun "Yuccalle" ovat merkittäviä vain ne virheet, jotka muut tekevät, eivät ne, joita hän itse tekee - joskaan hän ei edes voi myöntää tekevänsä virheitä. Kuten nyt. Vain hiljaisuus toimii hänellä tahtomattaan myönnön merkkinä.

Lue lisää

Sääli, että tietävällä miehellä on ala-arvoinen luonne. Normaalilla luonteella "Tilastomimmiä" olisi pitänyt kiittää termien kielellisestä oikaisusta ja täsmennyksestä.

Nyt hän sai silmilleen hyökkäyksen aika tavallisesta lyhenteiden käytöstä, kaupan päälle vielä epäsuoran suosituksen pysyä pois kielipalstoilta, ja lisäksi epäilyksen viittaamstaan esittämästään tilastotieteilijän koulutuksesta.

En pidä tuollaista sivistyneen henkilön käytöksenä.

... ku heinänteko, kun pittää mielessä, mistä perusluvusta rossat laskee! Tuo sotku nyt on lehmän perseestä. Laskepa sinä tämä.

Valtionlorvijan lopullinen vuosipalkka koostuu peruspalkasta a ja viidestä p % suuruisesta ikälisästä. Kolme ensimmäistä ikälisää lasketaan peruspalkasta ja kaksi viimeisintä siihen saakka saavutetusta palkasta. Kuinka suuri on loppupalkka?

Taisto Talikko kirjoitti:

... ku heinänteko, kun pittää mielessä, mistä perusluvusta rossat laskee! Tuo sotku nyt on lehmän perseestä. Laskepa sinä tämä.

Valtionlorvijan lopullinen vuosipalkka koostuu peruspalkasta a ja viidestä p % suuruisesta ikälisästä. Kolme ensimmäistä ikälisää lasketaan peruspalkasta ja kaksi viimeisintä siihen saakka saavutetusta palkasta. Kuinka suuri on loppupalkka?

Lue lisää

> Kuinka suuri on loppupalkka?

on tietenkin liian suuri saavutettuihin tuloksiin nähden. Jotkun valtionlorvijat pitäisi pikemminkin määrätä maksamaan vahingonkorvauksia aiheuttamiensa haittojen vuoksi.

loppupalkka kirjoitti:

> Kuinka suuri on loppupalkka?

on tietenkin liian suuri saavutettuihin tuloksiin nähden. Jotkun valtionlorvijat pitäisi pikemminkin määrätä maksamaan vahingonkorvauksia aiheuttamiensa haittojen vuoksi.

Lue lisää

Yritettään vähä täsmällisemmin, kyllä EU opettaa muajussinnii, ei tuu tukia muuton.

Ilimotettaan rosentit tesimaalina, niiku jos p = 5 %, nii se on 0,05. Olokoon se palakka X. ^ tarkottaa potenssia.

Kolome ensmäestä ikälissöö männöö heleposti: X = a 3pa.

Neljännen lisän jäläkeen X = (a 3pa) p(a 3pa). Pienellä piehtaroinnilla siitä tulloo X = a(1 4p 3p^2).

Viijes männöö X = tuo eellinen kerrottuna p kertoo itellään. Tiijä häntä, mänikö nyt ponupäessään ihan kohalleen, mutta tämmöstä sain:
X = a(3p^3 7p^2 5p 1).

Meinoo sitä, että jos ikälisä on vaekka 5 rosenttia, nii loppupalakka on 1,267875 kertoo peruspalakka. Jos a = 4000 €, niin X = 5071,50 €. Inhvlaatiolisistä semmosistahan ei mainittu. Ja palakka nous koko uran aekana 26,7875 rosenttia.

Laskekee joku uuvelleen, jos tuo viijes ikälisä mänj perseelleen. Yuccakin suap laskee ja sannoo, ei häerihe.

Muajussi kirjoitti:

Yritettään vähä täsmällisemmin, kyllä EU opettaa muajussinnii, ei tuu tukia muuton.

Ilimotettaan rosentit tesimaalina, niiku jos p = 5 %, nii se on 0,05. Olokoon se palakka X. ^ tarkottaa potenssia.

Kolome ensmäestä ikälissöö männöö heleposti: X = a 3pa.

Neljännen lisän jäläkeen X = (a 3pa) p(a 3pa). Pienellä piehtaroinnilla siitä tulloo X = a(1 4p 3p^2).

Viijes männöö X = tuo eellinen kerrottuna p kertoo itellään. Tiijä häntä, mänikö nyt ponupäessään ihan kohalleen, mutta tämmöstä sain:
X = a(3p^3 7p^2 5p 1).

Meinoo sitä, että jos ikälisä on vaekka 5 rosenttia, nii loppupalakka on 1,267875 kertoo peruspalakka. Jos a = 4000 €, niin X = 5071,50 €. Inhvlaatiolisistä semmosistahan ei mainittu. Ja palakka nous koko uran aekana 26,7875 rosenttia.

Laskekee joku uuvelleen, jos tuo viijes ikälisä mänj perseelleen. Yuccakin suap laskee ja sannoo, ei häerihe.

Lue lisää

Aivan oikein laskettu, myös viides ikälisä.