Maatalouden sosialisointi

oikeinkin hyvin. Siihen on iskenyt kauna korhosen vaiva.

Tarkoitus on vain asiaton vittuilu. Olisiko joku loukannut rumasti punajuristia.

Punikeillahan on tunnetusti herkkä hipiä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kambodža#Pol_Potin_kausi

Otsikossa hymiö kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kambodža#Pol_Potin_kausi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kim_Il-Sung

Pääkaupunkiseutu tuottaa tosiasiassa n. 30% Suomen bkt:stä. Tämän päivän systeemeissä rahaa tulee muustakin kuin mainitsemistasi, kovalla ryskeellä ja rytinällä tehtävistä töistä.

En ole huomannut, että esim. kepu olisi kovin ponneekkaasti vaatinut minkään valtionviraston yms. lopettamista. Joitakin se haluaa sirtää periferiaan, mikä kylläkin lisää niiden kustannuksia. Tosin kirjoituksesi perusteella et välttämättä olekaan kepulainen. Kirjoituksestasi kurkistelee oikeastaan vanha kunnon SMP.

selvillä asioista kirjoitti:

Pääkaupunkiseutu tuottaa tosiasiassa n. 30% Suomen bkt:stä. Tämän päivän systeemeissä rahaa tulee muustakin kuin mainitsemistasi, kovalla ryskeellä ja rytinällä tehtävistä töistä.

En ole huomannut, että esim. kepu olisi kovin ponneekkaasti vaatinut minkään valtionviraston yms. lopettamista. Joitakin se haluaa sirtää periferiaan, mikä kylläkin lisää niiden kustannuksia. Tosin kirjoituksesi perusteella et välttämättä olekaan kepulainen. Kirjoituksestasi kurkistelee oikeastaan vanha kunnon SMP.

Lue lisää

Ilman massiivista veronmaksajien tukea pääkaupunkiseutu tuottaisi 3% Suomen bkt:sta.

mtk-oiva

En ole koskaan kiistänyt sitä, etteivätkö maataloustuet olisi maailmanlaajuinen vitsaus. Ne ovat jäänne protektionismista sen karmeimmassa muodossaan.

Avauksessani luonnehdin vain sitä, mikä näiden tukien sisältö on ikään kuin kirjanpidollisesti tarkasteltuna. Nehän ovat tappioiden sosialisointia. Et sinäkään pyri tätä kiistämään. Eikö asioista saisi puhua niiden oikeilla nimillä.

Merkittävä seuraus tappioiden sosialisoimisesta on se, että maatalous on ollut ylimitoitettua. Koska yrittäjätulon saaminen siitä on ollut turvattua ilamn konkurssin riskiä, houkutus tällaisen yrittämisen jatkamiseen on ollut suurta. Minusta se on ymmärrettävää. Millä tahansa yrittämisen sektorilla jouduttaisiin ylimitoituksen tilaan, jos tappiot sosialisoitaisiin. Raja tulee vastaan vain siinä, ettei toiminnasta kerry kaikille riittävää elintasoa, vaikka yrittäminen onkin suhteellisen riskitöntä.

Sinä kiinnität aina huomiota vain tukitoimintaa aikoinaan puoltaviin seikkoihin. Ummistat silmäsi sen haittavaikutuksilta aivan kuin niitä ei olisikaan.

Ydivoimakeskustelussakin voitaisiin sillä tavalla sanoa, että sen perusta on vain siinä, että ihmiset tarvitsevat energiaa. Maailmassa on sovittu, että tällä tavoin voi tuottaa energiaa. Sen jälkeen olisi tarpeetonta keskustella ydinvoiman haitoista ja uhista. Se olisi samanlaista silmien ummistamista mitä sinä ja monet muut kepulaiset harrastavat maatalouden osalta. Ei saisi käsitellä sen tosiasiallista luonnetta ja seurannaisvaikutuksia.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole koskaan kiistänyt sitä, etteivätkö maataloustuet olisi maailmanlaajuinen vitsaus. Ne ovat jäänne protektionismista sen karmeimmassa muodossaan.

Avauksessani luonnehdin vain sitä, mikä näiden tukien sisältö on ikään kuin kirjanpidollisesti tarkasteltuna. Nehän ovat tappioiden sosialisointia. Et sinäkään pyri tätä kiistämään. Eikö asioista saisi puhua niiden oikeilla nimillä.

Merkittävä seuraus tappioiden sosialisoimisesta on se, että maatalous on ollut ylimitoitettua. Koska yrittäjätulon saaminen siitä on ollut turvattua ilamn konkurssin riskiä, houkutus tällaisen yrittämisen jatkamiseen on ollut suurta. Minusta se on ymmärrettävää. Millä tahansa yrittämisen sektorilla jouduttaisiin ylimitoituksen tilaan, jos tappiot sosialisoitaisiin. Raja tulee vastaan vain siinä, ettei toiminnasta kerry kaikille riittävää elintasoa, vaikka yrittäminen onkin suhteellisen riskitöntä.

Sinä kiinnität aina huomiota vain tukitoimintaa aikoinaan puoltaviin seikkoihin. Ummistat silmäsi sen haittavaikutuksilta aivan kuin niitä ei olisikaan.

Ydivoimakeskustelussakin voitaisiin sillä tavalla sanoa, että sen perusta on vain siinä, että ihmiset tarvitsevat energiaa. Maailmassa on sovittu, että tällä tavoin voi tuottaa energiaa. Sen jälkeen olisi tarpeetonta keskustella ydinvoiman haitoista ja uhista. Se olisi samanlaista silmien ummistamista mitä sinä ja monet muut kepulaiset harrastavat maatalouden osalta. Ei saisi käsitellä sen tosiasiallista luonnetta ja seurannaisvaikutuksia.

Lue lisää

tarpeeksi. Jossakin on nälänhätä kun ruokaa ei tuoteta tarpeeksi.
Eihän suomessa ole ylituotantoa nykyään ja jos on niin sen vienti ei liene ongelma.

Sinä taidat muistella -60 luvun voivuoria ja niitä demarihallitusten aikoja.

tuoteta.. kirjoitti:

tarpeeksi. Jossakin on nälänhätä kun ruokaa ei tuoteta tarpeeksi.
Eihän suomessa ole ylituotantoa nykyään ja jos on niin sen vienti ei liene ongelma.

Sinä taidat muistella -60 luvun voivuoria ja niitä demarihallitusten aikoja.

Lue lisää

Ruokaa tuotetaan meillä aivan tarpeeksi ja liikaakin. Miksi meidän pitäisi tuottaa veronmaksajien tuella maataloustuotteita vientiin?

Suomalaisen ruuan tuotannolla ja nälänhädällä ei ole mitään tekemistä keskenään. Nälkää näkevillä ei ole mitään mahdollisuuksia ostaa suomalaista ruokaa suomalaisen ruuan hintatasolla. Tässä suhteessa kirjoituksesi on fiktiota pahimmillaan. Jos nälkäongelma halutaan ratkaista, pitää tukea paikallista maataloutta nälkää näkevissä maissa. Nykyisin paikallinen tuotanto on pyritty ajamaan alas kehittyneiden maiden vientituilla eli dumppauksella (polkumyynnillä).

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole koskaan kiistänyt sitä, etteivätkö maataloustuet olisi maailmanlaajuinen vitsaus. Ne ovat jäänne protektionismista sen karmeimmassa muodossaan.

Avauksessani luonnehdin vain sitä, mikä näiden tukien sisältö on ikään kuin kirjanpidollisesti tarkasteltuna. Nehän ovat tappioiden sosialisointia. Et sinäkään pyri tätä kiistämään. Eikö asioista saisi puhua niiden oikeilla nimillä.

Merkittävä seuraus tappioiden sosialisoimisesta on se, että maatalous on ollut ylimitoitettua. Koska yrittäjätulon saaminen siitä on ollut turvattua ilamn konkurssin riskiä, houkutus tällaisen yrittämisen jatkamiseen on ollut suurta. Minusta se on ymmärrettävää. Millä tahansa yrittämisen sektorilla jouduttaisiin ylimitoituksen tilaan, jos tappiot sosialisoitaisiin. Raja tulee vastaan vain siinä, ettei toiminnasta kerry kaikille riittävää elintasoa, vaikka yrittäminen onkin suhteellisen riskitöntä.

Sinä kiinnität aina huomiota vain tukitoimintaa aikoinaan puoltaviin seikkoihin. Ummistat silmäsi sen haittavaikutuksilta aivan kuin niitä ei olisikaan.

Ydivoimakeskustelussakin voitaisiin sillä tavalla sanoa, että sen perusta on vain siinä, että ihmiset tarvitsevat energiaa. Maailmassa on sovittu, että tällä tavoin voi tuottaa energiaa. Sen jälkeen olisi tarpeetonta keskustella ydinvoiman haitoista ja uhista. Se olisi samanlaista silmien ummistamista mitä sinä ja monet muut kepulaiset harrastavat maatalouden osalta. Ei saisi käsitellä sen tosiasiallista luonnetta ja seurannaisvaikutuksia.

Lue lisää

... tässä yhteydessä tarkoittaa. Jos viljelijöiden tukiaiset, jotka näyttelevät lähes puolta yrityksen tulosta, otettaisiin pois, ei olisi kysymys tappioiden sosialisoimisesta, vaan kertakaikkiaan viljely pitäisi heti lopettaa.

Tuissa on ollut protektionismia monesta syystä: Valtiot ovat halunneet tietyn omavaraisuuden, ovat halunneet edistää työllisyyttä, maakuntien elinkeinoelämän edistäminen, jopa maisemanhoito ovat olleet myös tavoitteena. Mutta tärkein syy oli ruuan hinnan alentamiinen kaupan hyllyllä, mikä onkin pienituloisille tärkeä.

Nuo syyt johtivat aikoinaan maailmanlaajuiseen ylituotantoon, joka taas alensi tuottajihintoja ja tukiaisten tarve siitä vain kasvoi.

Nyt vain ollaan tultu aivan uuteen tilanteen, jossa mailmassa on ilmennyt elintarvikkeiden pulaa johtuen väestön kasvusta ja Kauko-Idän suurten kansojen vaurastumisesta, jolloin pystyvät ostamaan enemmän ja parempaa ruokaa. Hinnatkin ovat lähteneet nousuun. Mitenkähän maailmalle olisi käynyt, jos olisi ehditty peltoalaa ja muutakin tuotantokapasiteettia vähentää voimakkaasti ylituotannon aikana?

Nyt olisi otollinen aika topettaa tukiaiset maailmanlaajuisesti. Alkaa olla pulaa ja hinnat nosevat. Sen jälkeen jokainen saisi maksaa oikeana hinnan ruuastaan. Pienituloisten asemaa pitäisi parantaa sosiaalitukia lisäämälla ja köyhien maiden asemaa kohentamalla kehitysapua. Siinä häviäisi sekin aspekti, että rikkaiden maiden tukiaisten avulla tapahtuva vienti näivettää köyhien maiden maanviljelyä. Tämä ei lisäisi yhteikuntien menoja, sillä säästyneet tukiaiset vain ohjattaisiin sosiaalitukeen ja kehityapuun.

Tämä ei vaikeuttaisi rikkaiden maiden maataloutta, sillä eivät ne kehitysmaat pystyisi tuottamaan mitenkään merkittävää osaa kehittyneiden maiden ruuasta, hyvä kun saisivat omalle väestölleen ruokaa.

Tukien poistuttua tuottajahinnat nousisvat ainakin tukiaisten verran. Tämä takaisi myös Suomessakin entisen suuruisen viljelyn. Vaikka olemme pohjoinen karu maa, ovat viljelijämme valistuneita ja hyvin koulutettuja, tuotanto rationaalista ja koneellistettua ja tilakoko on kasvanut ja edelleen kasvaa kannattavan tuotannon mahdollistamiseksi.

Nämä tukiaisten supistamisneuvottelut ovat kariutuneet WTO:ssa kerta toisensa jälkeen milloin amerikkalaisten haluttomuuteen luopua maissin viljelyn tuesta ja nyt viimeksi USA: ja Kauko-Idän maiden kiistoihin. Onneksemme EU:ta ei ole tarvinnut leimata neuvottelujen kariuttamisesta.

Neuvoisin MPP:tä suhtautumaan rakentavasti tukiaisista eroonpääsyyn ja jättämään kansankiihottamisen tukiaisilla känille, ernestoille, ironcurtaineille ja kepuloisille.

En oikein jaksa ymmärtää, mitä sekopäistä kirjoituksessani on. Siinähän vain analysoidaan maataloustukien luonnetta kertomalla, että se on tappioiden sosialisointia. Maataloustulosta noin puolet on yhteiskunnan osuutta. Ilman tätä osuutta sitä pidettäisiin tappiolisena - ihan MTK:n ja Kepun oman kertoman perusteella. Eikö silloin ole kyse nimenomaan tappioiden sosialisoimisesta. Miksi pitäisi yrittää väittää, ettei selkeästi sosialistinen toimintatapa ole sosialistinen? Puhutaan vain asioista niiden oikeilla nimillä. Ei siitä kannata vetää hernettä nenään.

Hienoa että otat esille myös keskustelun siitä, ovatko elintarvikkeet tuotettu eettisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Kun miettii sitä, kuinka paljon keinolannoitteita pannaan peltoihimme ja kuinka paljon fossiilisilla polttoa-aineilla tuotettua energiaa kuluu maataloudessa, nämä kysymykset ovat aiheellisia. Karjaa rahdataan edestakaisin pitkin Suomenmaata pelkästään senkin vuoksi, että jossain toisella alueella siitä saadaan suuremmat tukirahat. Tuotantoeläinten kohtelusta saatujen näytteiden valossa eettinen pohdinta on myös tarpeellista. Esille on noussut myös maatalouden vesistöjä kuormittava vaikutus. Näissä on paljon ekologisia kysymyksiä. Valitettavasti MTK ja Kepu pyrkivät kaihtamaan tällaisten asioiden esille nostamista. Siksi ne ovat mieluiten vaiti myös Tanskan kinkkutuotannosta ja Norjan lohenkasvatuksesta. Mutta hyvä, että sinulla ei ole tällaisia pidäkkeitä.

Täytyy tutkia, kuinka paljon valtio tukee kulttuuria ja urheilua. Minusta liikunnan tukeminen ei ole laisinkaan huono juttu, jos sillä onnistutaan lisäämään liikuntaa. Se maksaa itse itsensä takaisin terveysmenojen pienentymisenä. Huippu-urheilun tukemisesta voikin sitten olla perustellusti montaa mieltä samoin kuin elitistisen kulttuurin tukemisesta.

Maatalouden tukemista ja sirkushuveja ei ole syytä asettaa tässä vastakkain. Molempien osalta pitää erikseen kysyä tukemisen mielekkyyttä. Ei sillä perustella, että tuetaan hölmöläisten peiton jatkamista pidä tukea veden kantamista kaivoon. Joka kyläpahasen kulttuurituista pitää kysyä Kepulta, sillä se hallitsee suvereenisti näitä kyläpahasia.

Jatkoksi edelliseen totean, että esimerkiksi julkisen sektorin lääkärien ja juristien tehtävät ovat jopa enemmän kuin maanviljelys sosialisoituja. Eikö silloin lääkäreille ja tuomareillekin pitäisi pitäisi maksaa vain toimeentulotukea. Vai, onko niin, että terveydenhoito ja lainkäyttö ovat julkisen vallan erityisessä suojeluksessa, mutta syöminen ei.

Obs1 kirjoitti:

Jatkoksi edelliseen totean, että esimerkiksi julkisen sektorin lääkärien ja juristien tehtävät ovat jopa enemmän kuin maanviljelys sosialisoituja. Eikö silloin lääkäreille ja tuomareillekin pitäisi pitäisi maksaa vain toimeentulotukea. Vai, onko niin, että terveydenhoito ja lainkäyttö ovat julkisen vallan erityisessä suojeluksessa, mutta syöminen ei.

Lue lisää

Terveyden- ja sairaanhoito ovat tehtäviä, jotka yhteiskunta on sosialisoinut osaksi itselleen. Yhteiskunnalisen pakkovallan käytön osalta sosialisointi on mennyt vielä pitemmälle. Se on valtion monopoli, jota on pidetty niin loukkaamattomana, että eräs yksityinen poliisimieskin (komisario Heikki Seppä) on esittänyt, että yksityiseen pysäköinninvalvontaan (virkavallan anastus) pitäisi suhtautua kuten muuhunkin rikolliseen toimintaan. Oikeudenhoito on poliisitoimen ohella tätä julkista pakkovaltaa.

Em. sektoreilla yksityisyrittäminen ei ole sallittua. Sairaanhoidon puolella tähän tosin on suhtauduttu väljemmin, mutta pakkovallan osalta juurikaan poikkeuksia ei ole sallittu. Nyt siis tuomioistuimet ovat tältä osin todenneet, että yksityinen pysäköinninvalvonta ei ole lainmukaista toimintaa maksujen velvoittavuuden suhteen. Poliisin puolella on siis halua mennä vielä pitemmälle ja katsoa toiminta kokonaan rikolliseksi.

Yksityisyrittäminen ei siis ole pääsääntöisesti sallittua em. tehtävissä. Näin ollen kaikki näiden asioiden parissa puuhastelevat yksityishenkilöt ovat virkamiehiä eli työntekijöitä, joille maksetaan palkkaa tehtävistään lakien ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Samalla tavalla maatalousyrittäjänkin palveluksessa voi olla työntekijöitä tai aliurakoitsijoita, joille ei makseta mitään maataloustukea, vaan yrittäjä maksaa työntekijöille palkkaa ja aliurakoitsijalle sovittua korvausta. Jos tällainen korvaus on tappiollinen, se jää kokonaan tekijän kontolle eikä sitä sosialisoida.

Minusta voitaisiin kyllä harkita maatalouden sosialisoimista samaan tapaa kuin sairaanhoito ja yhteiskunnallisen pakkovallan käyttö on sosialisoitu. Tällöin maataloudessa olisi virkamiehiä, pehtooreita ja maatalousvirkamiehiä, joille maksettaisiin normaalia palkkaa eikä mitään toimeentulotukea. Yhteiskunta mitoittaisi silloin maatalouden ruokahuollon tarpeisiin eikä työllisyyden mukaan.

Palkan suhteen olen täysin varma siitä, että valtio maksaisi pehtooreille ja muille maatalousvirkamiehille paljonkin suurempaa palkkaa kuin se 2 euroa, minkä MTK on ilmoittanut maatalouden parissa toimivien nykyiseksi keskituntiansioksi. Tällainen järjestely tarkoittaisi siis maatalouspuolella tuntuvaa ansiotason nousua.

Kysymyksesi siitä, pitäisikö syömisen olla julkisen vallan erityisessä suojelussa, on siis ihan aiheellinen. Nythän ruokaa tuottavat maataloustuottajat ovat julkisen vallan erityisessä suojeluksessa, mutta itse ruokahuolto eli se syöminen ei ole. Tässä kohdin tarvittaisiin näkökulman vaihtamista eli lienemme asiasta samaa mieltä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Terveyden- ja sairaanhoito ovat tehtäviä, jotka yhteiskunta on sosialisoinut osaksi itselleen. Yhteiskunnalisen pakkovallan käytön osalta sosialisointi on mennyt vielä pitemmälle. Se on valtion monopoli, jota on pidetty niin loukkaamattomana, että eräs yksityinen poliisimieskin (komisario Heikki Seppä) on esittänyt, että yksityiseen pysäköinninvalvontaan (virkavallan anastus) pitäisi suhtautua kuten muuhunkin rikolliseen toimintaan. Oikeudenhoito on poliisitoimen ohella tätä julkista pakkovaltaa.

Em. sektoreilla yksityisyrittäminen ei ole sallittua. Sairaanhoidon puolella tähän tosin on suhtauduttu väljemmin, mutta pakkovallan osalta juurikaan poikkeuksia ei ole sallittu. Nyt siis tuomioistuimet ovat tältä osin todenneet, että yksityinen pysäköinninvalvonta ei ole lainmukaista toimintaa maksujen velvoittavuuden suhteen. Poliisin puolella on siis halua mennä vielä pitemmälle ja katsoa toiminta kokonaan rikolliseksi.

Yksityisyrittäminen ei siis ole pääsääntöisesti sallittua em. tehtävissä. Näin ollen kaikki näiden asioiden parissa puuhastelevat yksityishenkilöt ovat virkamiehiä eli työntekijöitä, joille maksetaan palkkaa tehtävistään lakien ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Samalla tavalla maatalousyrittäjänkin palveluksessa voi olla työntekijöitä tai aliurakoitsijoita, joille ei makseta mitään maataloustukea, vaan yrittäjä maksaa työntekijöille palkkaa ja aliurakoitsijalle sovittua korvausta. Jos tällainen korvaus on tappiollinen, se jää kokonaan tekijän kontolle eikä sitä sosialisoida.

Minusta voitaisiin kyllä harkita maatalouden sosialisoimista samaan tapaa kuin sairaanhoito ja yhteiskunnallisen pakkovallan käyttö on sosialisoitu. Tällöin maataloudessa olisi virkamiehiä, pehtooreita ja maatalousvirkamiehiä, joille maksettaisiin normaalia palkkaa eikä mitään toimeentulotukea. Yhteiskunta mitoittaisi silloin maatalouden ruokahuollon tarpeisiin eikä työllisyyden mukaan.

Palkan suhteen olen täysin varma siitä, että valtio maksaisi pehtooreille ja muille maatalousvirkamiehille paljonkin suurempaa palkkaa kuin se 2 euroa, minkä MTK on ilmoittanut maatalouden parissa toimivien nykyiseksi keskituntiansioksi. Tällainen järjestely tarkoittaisi siis maatalouspuolella tuntuvaa ansiotason nousua.

Kysymyksesi siitä, pitäisikö syömisen olla julkisen vallan erityisessä suojelussa, on siis ihan aiheellinen. Nythän ruokaa tuottavat maataloustuottajat ovat julkisen vallan erityisessä suojeluksessa, mutta itse ruokahuolto eli se syöminen ei ole. Tässä kohdin tarvittaisiin näkökulman vaihtamista eli lienemme asiasta samaa mieltä.

Lue lisää

Taxi-miehenä olet oppinut vastaamaan rahasta takaisin mutta osaatko sanoa niistä kustannuksista, joita maatalouden sosialisoiminen toisi tullessaan?

mutt- kirjoitti:

Taxi-miehenä olet oppinut vastaamaan rahasta takaisin mutta osaatko sanoa niistä kustannuksista, joita maatalouden sosialisoiminen toisi tullessaan?

Maatalousyrittämisen tuottamien tappioiden sosialisoiminen maksaa noin 2 miljardia euroa vuodessa. Kun päälle lasketaan vielä kaikenlaiset piilotuet kuten lomittaminen, päästään noin 3 miljardin euron summaan. Eli kyllä tämä sosialisoiminen on maksanut veronmaksajille ja kuluttajille paljon. Sosialisoimisen kustannukset on luettavissa budjettiasiakirjoista. Tosin ne on hajautettu siellä niin moneen eri kohtaan, ettei kokonaisuudesta ota itse pirukaan selvää. Niin on kai ollut tarkoituskin.

Joku taisi tuossa ylempänä viitata kirjoituksessaan, missä todetaan, että 70 000 tukea saavalle maatalousyrittäjällemme voitaisiin maksaa 3600 euron kuukausipalkkaa maataloustuen summalla. Minusta tällainen ei ole kovin vähäinen palkka.

Mielipidepankki kirjoitti:

Terveyden- ja sairaanhoito ovat tehtäviä, jotka yhteiskunta on sosialisoinut osaksi itselleen. Yhteiskunnalisen pakkovallan käytön osalta sosialisointi on mennyt vielä pitemmälle. Se on valtion monopoli, jota on pidetty niin loukkaamattomana, että eräs yksityinen poliisimieskin (komisario Heikki Seppä) on esittänyt, että yksityiseen pysäköinninvalvontaan (virkavallan anastus) pitäisi suhtautua kuten muuhunkin rikolliseen toimintaan. Oikeudenhoito on poliisitoimen ohella tätä julkista pakkovaltaa.

Em. sektoreilla yksityisyrittäminen ei ole sallittua. Sairaanhoidon puolella tähän tosin on suhtauduttu väljemmin, mutta pakkovallan osalta juurikaan poikkeuksia ei ole sallittu. Nyt siis tuomioistuimet ovat tältä osin todenneet, että yksityinen pysäköinninvalvonta ei ole lainmukaista toimintaa maksujen velvoittavuuden suhteen. Poliisin puolella on siis halua mennä vielä pitemmälle ja katsoa toiminta kokonaan rikolliseksi.

Yksityisyrittäminen ei siis ole pääsääntöisesti sallittua em. tehtävissä. Näin ollen kaikki näiden asioiden parissa puuhastelevat yksityishenkilöt ovat virkamiehiä eli työntekijöitä, joille maksetaan palkkaa tehtävistään lakien ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Samalla tavalla maatalousyrittäjänkin palveluksessa voi olla työntekijöitä tai aliurakoitsijoita, joille ei makseta mitään maataloustukea, vaan yrittäjä maksaa työntekijöille palkkaa ja aliurakoitsijalle sovittua korvausta. Jos tällainen korvaus on tappiollinen, se jää kokonaan tekijän kontolle eikä sitä sosialisoida.

Minusta voitaisiin kyllä harkita maatalouden sosialisoimista samaan tapaa kuin sairaanhoito ja yhteiskunnallisen pakkovallan käyttö on sosialisoitu. Tällöin maataloudessa olisi virkamiehiä, pehtooreita ja maatalousvirkamiehiä, joille maksettaisiin normaalia palkkaa eikä mitään toimeentulotukea. Yhteiskunta mitoittaisi silloin maatalouden ruokahuollon tarpeisiin eikä työllisyyden mukaan.

Palkan suhteen olen täysin varma siitä, että valtio maksaisi pehtooreille ja muille maatalousvirkamiehille paljonkin suurempaa palkkaa kuin se 2 euroa, minkä MTK on ilmoittanut maatalouden parissa toimivien nykyiseksi keskituntiansioksi. Tällainen järjestely tarkoittaisi siis maatalouspuolella tuntuvaa ansiotason nousua.

Kysymyksesi siitä, pitäisikö syömisen olla julkisen vallan erityisessä suojelussa, on siis ihan aiheellinen. Nythän ruokaa tuottavat maataloustuottajat ovat julkisen vallan erityisessä suojeluksessa, mutta itse ruokahuolto eli se syöminen ei ole. Tässä kohdin tarvittaisiin näkökulman vaihtamista eli lienemme asiasta samaa mieltä.

Lue lisää

nuo maatalouden tukipäätöksetkin ovat samassa mielessä pakkovaltaa. En nyt lähde siihen keskusteluun, kenen syystä tai ansiosta, mutta eipä ole juurikaan mahdollista sitä nykyisin ilman tätä yhteiskunnan tukea harjoittaa.

Mitä taas lääkäreihin tulee, siellä näyttäää tehokkuus ja palvelujen laatu julkisella puolella olevan niin huonoja, että lähes tueton yksityinen terveydenhoito voi hyvin ja vasemmiston kauhuksi jopa tuottaa voittoa.

Tuomiovallasta olen samaa mieltä, vaikka ei se aina näytä sosialisoitunakaan tuottavan kovin hyviä tuloksia. Sensijaan Venäjän vallalta peräisin olevasta tuomarien erottamattomuudesta en ole samaa mieltä. Minun tutavapiireissäni eivät julkisen vallan tuomareiksi ole ajautuneet pätevimmät ja tehokkaimmat. Asianajossa voisi sosialisointia jopa lisätä. Pysäköinnin valvonnassa en ymmärrä, miksei sitä voisi harjoittaa myös tai jopa kokona yksityisesti. Sinulla tuo juristien näkemys lainsäädännön pyhyydestä on luonnollinen. Minusta laki ei ole ennen mua syntynyt eikä jälkeheni jää. Se on joukko yhteisiä päätöksiä ja sitä voidaan ja tarpeen mukaan pitääkin muuttaa.

Jos sitten palataan maanviljelykseen, ei asia ole mielestäni noin yksioikoinen kuin sanot. Itse olen niin hyvätuloinen, että oman etuni mukaan tukien lopettaminen ilman muuta kannattaisi. Mutta niin kannattaisi minun kannaltani lopettaa julkisen liikenteen tukeminen, vaikka sitä innokkasti käytän ja myös se, että koko terveydenhoito yksityistettäisiin ja suuriin menoihin valmistuttaisiin vakuutusmaksuilla. Ruuan alv:n voisi yhdenmukaistaa koko EU:ssa, jolloin se Suomessa laskisi riippumatta siitä, mitä se lyhyellä tähtäyksellä aiheuttaisi.

Yritän kuitenkin tarkastella asioita vähän laajemmin. Minusta erinomainen asia oli EU:hun liittyminen. Silloin MTK:n valta väheni dramaattisesti ja siitä ei ole muut kuin hyvää sanottavaa (kunpa velä SAK:n valtaakin saataisiin yhä enemmän alenemaan). Samalla myös ruuan hinnat voimakkaasti laskivat. En oikein ymmärrä niitä, jotka sanovat, ettei tästä ollut hyötyä vähän tai ei ollenkaan veroja maksaville.

Varmasti hinnat Suomessa ovat vieläkin liian kalliita, mutta olen Jaban kanssa samaa mieltä, että se johtuu kilpailun puutteesta. Ikeaahan yritettiin vuosikymmenet pitää pois Suomesta, mutta, kun se vihdoin tuli, se muutti koko huonekalukaupan. Merkittävä on ollut myös Gigantin tulo. Minulla on melko lähellä parikin Lidliä, mutta ongelmana on, että vaikka se on halvempi, tuotevalikoima ei ole kattava. Täytyy aina käydä kahdessa kaupassa. Voi olla, että Suomeen ei kannata tulla täysillä valikoimilla.

Palataan nyt vihdoin maatalouden tukiin. Mielestäni merkittävämpi osa on kansalliset tuet. Lienee itsestään selvää, että Suomessa on huonommat edellytykset tuottaa ruokaa kuin esimerkiksi jo Skoonessa. Pitäisikö sitten tuottaa? Minä en oikein tiedä. On tieysti aivan järjetöntä tuottaa maitoa Utsjoella, sitäkin tehdään. Mutta tarvitaanko huoltovarmuutta? Tähän asti olen todennut, että eihän sitä kriisitilanteissa ole ennenkään pystytty hoitamaan, vaan sen ovat hoitaneet joten kuten aina Venäjä tai Saksa. Nyt olen ruvennut epäröimään. Ehkä se ei muuttuvassa maailmassa ole sellainen vakuutusmaksu, jota ei kannattaisi maksaa. Pikkuisen olen myös kallistunut siihen, että kotimaisen maatalouden mukana menetettäisiin melko suuri osa koko elintarvikeklusteria, joka ainakin lyhyellä tähtäyksellä olisi erittäin vahingollista. Se on johdonmukaista sille, että en hyväksyisi koko raaka-puun kasvun myymistä ulkomaille poltettavaksi, vaikka se metsänomistajille olisi edullisinta.

Muuten kannatan tukien poistoja, mutta taas sillä edellytyksellä, ettei se liikaa haittaisi EU:n maataloutta.

Tuo sinun kolhoosiehdotuksesi, jos sen nyt tosissasi teit, ei oikein ansaitsisi kommentteja, luulisi, että siitä on jo riittävästi kansainvälistä kokemusta. Jostain ihmeellisestä syystä sinä kannatat toisaalta pienviljelyä, jos muistan olikin. Janne Kivivuori toesi jo aikoinaan, että kaipa se torppariuudistus on ehtävä, vaikka hänen mielestään kartanoit ei kannattaisi jakaa, vaan suurentaa. Ja niinhän koko ajan tapahtuu.

Obs1 kirjoitti:

nuo maatalouden tukipäätöksetkin ovat samassa mielessä pakkovaltaa. En nyt lähde siihen keskusteluun, kenen syystä tai ansiosta, mutta eipä ole juurikaan mahdollista sitä nykyisin ilman tätä yhteiskunnan tukea harjoittaa.

Mitä taas lääkäreihin tulee, siellä näyttäää tehokkuus ja palvelujen laatu julkisella puolella olevan niin huonoja, että lähes tueton yksityinen terveydenhoito voi hyvin ja vasemmiston kauhuksi jopa tuottaa voittoa.

Tuomiovallasta olen samaa mieltä, vaikka ei se aina näytä sosialisoitunakaan tuottavan kovin hyviä tuloksia. Sensijaan Venäjän vallalta peräisin olevasta tuomarien erottamattomuudesta en ole samaa mieltä. Minun tutavapiireissäni eivät julkisen vallan tuomareiksi ole ajautuneet pätevimmät ja tehokkaimmat. Asianajossa voisi sosialisointia jopa lisätä. Pysäköinnin valvonnassa en ymmärrä, miksei sitä voisi harjoittaa myös tai jopa kokona yksityisesti. Sinulla tuo juristien näkemys lainsäädännön pyhyydestä on luonnollinen. Minusta laki ei ole ennen mua syntynyt eikä jälkeheni jää. Se on joukko yhteisiä päätöksiä ja sitä voidaan ja tarpeen mukaan pitääkin muuttaa.

Jos sitten palataan maanviljelykseen, ei asia ole mielestäni noin yksioikoinen kuin sanot. Itse olen niin hyvätuloinen, että oman etuni mukaan tukien lopettaminen ilman muuta kannattaisi. Mutta niin kannattaisi minun kannaltani lopettaa julkisen liikenteen tukeminen, vaikka sitä innokkasti käytän ja myös se, että koko terveydenhoito yksityistettäisiin ja suuriin menoihin valmistuttaisiin vakuutusmaksuilla. Ruuan alv:n voisi yhdenmukaistaa koko EU:ssa, jolloin se Suomessa laskisi riippumatta siitä, mitä se lyhyellä tähtäyksellä aiheuttaisi.

Yritän kuitenkin tarkastella asioita vähän laajemmin. Minusta erinomainen asia oli EU:hun liittyminen. Silloin MTK:n valta väheni dramaattisesti ja siitä ei ole muut kuin hyvää sanottavaa (kunpa velä SAK:n valtaakin saataisiin yhä enemmän alenemaan). Samalla myös ruuan hinnat voimakkaasti laskivat. En oikein ymmärrä niitä, jotka sanovat, ettei tästä ollut hyötyä vähän tai ei ollenkaan veroja maksaville.

Varmasti hinnat Suomessa ovat vieläkin liian kalliita, mutta olen Jaban kanssa samaa mieltä, että se johtuu kilpailun puutteesta. Ikeaahan yritettiin vuosikymmenet pitää pois Suomesta, mutta, kun se vihdoin tuli, se muutti koko huonekalukaupan. Merkittävä on ollut myös Gigantin tulo. Minulla on melko lähellä parikin Lidliä, mutta ongelmana on, että vaikka se on halvempi, tuotevalikoima ei ole kattava. Täytyy aina käydä kahdessa kaupassa. Voi olla, että Suomeen ei kannata tulla täysillä valikoimilla.

Palataan nyt vihdoin maatalouden tukiin. Mielestäni merkittävämpi osa on kansalliset tuet. Lienee itsestään selvää, että Suomessa on huonommat edellytykset tuottaa ruokaa kuin esimerkiksi jo Skoonessa. Pitäisikö sitten tuottaa? Minä en oikein tiedä. On tieysti aivan järjetöntä tuottaa maitoa Utsjoella, sitäkin tehdään. Mutta tarvitaanko huoltovarmuutta? Tähän asti olen todennut, että eihän sitä kriisitilanteissa ole ennenkään pystytty hoitamaan, vaan sen ovat hoitaneet joten kuten aina Venäjä tai Saksa. Nyt olen ruvennut epäröimään. Ehkä se ei muuttuvassa maailmassa ole sellainen vakuutusmaksu, jota ei kannattaisi maksaa. Pikkuisen olen myös kallistunut siihen, että kotimaisen maatalouden mukana menetettäisiin melko suuri osa koko elintarvikeklusteria, joka ainakin lyhyellä tähtäyksellä olisi erittäin vahingollista. Se on johdonmukaista sille, että en hyväksyisi koko raaka-puun kasvun myymistä ulkomaille poltettavaksi, vaikka se metsänomistajille olisi edullisinta.

Muuten kannatan tukien poistoja, mutta taas sillä edellytyksellä, ettei se liikaa haittaisi EU:n maataloutta.

Tuo sinun kolhoosiehdotuksesi, jos sen nyt tosissasi teit, ei oikein ansaitsisi kommentteja, luulisi, että siitä on jo riittävästi kansainvälistä kokemusta. Jostain ihmeellisestä syystä sinä kannatat toisaalta pienviljelyä, jos muistan olikin. Janne Kivivuori toesi jo aikoinaan, että kaipa se torppariuudistus on ehtävä, vaikka hänen mielestään kartanoit ei kannattaisi jakaa, vaan suurentaa. Ja niinhän koko ajan tapahtuu.

Lue lisää

Kirjoituksesi polveilee niin monissa asioissa, etten nyt jaksa puuttua kaikkeen mitä siinä on.

Maataloustuista toistan vain sen, että asiaa pitäisi tarkastella ruokahuollon näkökulmasta, ei joidenkin ihmisten tulotason pohjalta kuten nyt tehdään. Luulin, että olimme tästä yksimielisiä, kun sanoit syömisen olevan tärkeää. Niin se minustakin, joten asioihin pitäisi valita syömisen eli kuluttajan näkökulma.

Tuomiovallan osalta voin todeta joitain asioita kommentiksi. Tuomarien erottamattomuus ei perustu Venäjän vallan aikaiseen käytäntöön vaan vallan kolmijako-oppiin. Tuomiovallan riippumattomuus on haluttu taata tuomarien erottamattomuudella.

Minä tunnen paljonkin lakimiehiä. En silti kykene sanomaan, etteikö tuomioistuimissa olisi pätevimmät lakimiehet vai ei. En ymmärrä mihin pätevyysarvioisi edes perustuu. Tuskin olet tehnyt mitään tieteellistä arviointia esim. tutkintotodistusten arvosanojen ja työelämän sijoittumisen välillä. Jos tuttavapiiriisi kuuluu jokunen tuomiosituintuomari, sen perusteella ei vetäisi pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Pysäköinnin valvonta voidaan toki yksityistää. En minä ole sitä vastustanut edellä. Otin esille vain nykytilanteen, missä tällainen valvonta ei ole lainmukaista. Jos valvontaa halutaan yksityistää, silloin pitää muuttaa lakeja. Sitä ennen kyse voi tosiaan olla virkavallan anastuksesta kuten kertomani poliisimies epäilee.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kirjoituksesi polveilee niin monissa asioissa, etten nyt jaksa puuttua kaikkeen mitä siinä on.

Maataloustuista toistan vain sen, että asiaa pitäisi tarkastella ruokahuollon näkökulmasta, ei joidenkin ihmisten tulotason pohjalta kuten nyt tehdään. Luulin, että olimme tästä yksimielisiä, kun sanoit syömisen olevan tärkeää. Niin se minustakin, joten asioihin pitäisi valita syömisen eli kuluttajan näkökulma.

Tuomiovallan osalta voin todeta joitain asioita kommentiksi. Tuomarien erottamattomuus ei perustu Venäjän vallan aikaiseen käytäntöön vaan vallan kolmijako-oppiin. Tuomiovallan riippumattomuus on haluttu taata tuomarien erottamattomuudella.

Minä tunnen paljonkin lakimiehiä. En silti kykene sanomaan, etteikö tuomioistuimissa olisi pätevimmät lakimiehet vai ei. En ymmärrä mihin pätevyysarvioisi edes perustuu. Tuskin olet tehnyt mitään tieteellistä arviointia esim. tutkintotodistusten arvosanojen ja työelämän sijoittumisen välillä. Jos tuttavapiiriisi kuuluu jokunen tuomiosituintuomari, sen perusteella ei vetäisi pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Pysäköinnin valvonta voidaan toki yksityistää. En minä ole sitä vastustanut edellä. Otin esille vain nykytilanteen, missä tällainen valvonta ei ole lainmukaista. Jos valvontaa halutaan yksityistää, silloin pitää muuttaa lakeja. Sitä ennen kyse voi tosiaan olla virkavallan anastuksesta kuten kertomani poliisimies epäilee.

Lue lisää

että tuo monipolvisuus teki kirjoituksen vähän sekavaksi. Ei pitäisi yrittää liian monta asiaaa yhdellä kertaa.

Tuo minun näkemykseni juristeista perustuu todella vain minun tuntemiini muutamiin henkilöihin. Ehkä tunnen poikkeuksellisia asianajajia. Eräs on luokkatovereni, nykyään laamanni (saako sen arvon muuten helposti yksityspuolella), joka on antanut minulle aina pyytäessäni ilmaisia neuvoja. Enempi olen kuitenkin tarvinnut juristia maankäyttöön liittyvissä asioissa tuolla syvällä Kepulandiassa ja siellä asianajani on julkikepulainen, mutta jonka järki, vaikka ei poliittinen mielipide, juoksee samansuuntaisesti kuin minun. Julkiselle puolelle menneitä on opiskeluajalta tuttuja, yksi pääsi juuri eläkkeelle ylijohtajana, ihan mukava kaveri, mutta ei aivan edellisten veroinen. Hännänhuippu on eräs opiskeluajan tuttu, jonka tapasin ajat sitten ravontolaympäristössä, jossa hän kehui olevansa merkittävä juristi, istuva käräjätuomari. Mutta, iloksesi voin kertoa, että tehottominpia, sekavinpia ja rönsyilevinpiä tapaamistani ovat amerikkalaiset asianajajat, joita tapasin Y2K-asian parissa, mutta heille kai päämäärä olikin laskutus. Mitä tekemistä muuten todistuksilla on tänän asian kanssa.

No, minulle on kerrottu, että tuomarien erottamattomuus perustuu Venäjän vallan aikaiseen käytäntöön, jolloin se oli tarpeen. En ymmärrä, ettei epäpätevyys ja tehottomuus voisi olla syynä erottmiseen.

Tietysti ruokaa pitää ajatella ruokahuollon kannalta ja siinä olen samaa mieltä, että yllättävän vähän maatiloja menee konkurssiin. Mutta kolhooseja en kannata enkä sitä, etteikö omistajuus ole tärkeä ja hyvä asia, mutta tietysti, jos omistajuuuttakin jaetaan poliittisin perustein, voi käydä huonosti, kuten Zimbabwessa on todettu.

Obs1 kirjoitti:

että tuo monipolvisuus teki kirjoituksen vähän sekavaksi. Ei pitäisi yrittää liian monta asiaaa yhdellä kertaa.

Tuo minun näkemykseni juristeista perustuu todella vain minun tuntemiini muutamiin henkilöihin. Ehkä tunnen poikkeuksellisia asianajajia. Eräs on luokkatovereni, nykyään laamanni (saako sen arvon muuten helposti yksityspuolella), joka on antanut minulle aina pyytäessäni ilmaisia neuvoja. Enempi olen kuitenkin tarvinnut juristia maankäyttöön liittyvissä asioissa tuolla syvällä Kepulandiassa ja siellä asianajani on julkikepulainen, mutta jonka järki, vaikka ei poliittinen mielipide, juoksee samansuuntaisesti kuin minun. Julkiselle puolelle menneitä on opiskeluajalta tuttuja, yksi pääsi juuri eläkkeelle ylijohtajana, ihan mukava kaveri, mutta ei aivan edellisten veroinen. Hännänhuippu on eräs opiskeluajan tuttu, jonka tapasin ajat sitten ravontolaympäristössä, jossa hän kehui olevansa merkittävä juristi, istuva käräjätuomari. Mutta, iloksesi voin kertoa, että tehottominpia, sekavinpia ja rönsyilevinpiä tapaamistani ovat amerikkalaiset asianajajat, joita tapasin Y2K-asian parissa, mutta heille kai päämäärä olikin laskutus. Mitä tekemistä muuten todistuksilla on tänän asian kanssa.

No, minulle on kerrottu, että tuomarien erottamattomuus perustuu Venäjän vallan aikaiseen käytäntöön, jolloin se oli tarpeen. En ymmärrä, ettei epäpätevyys ja tehottomuus voisi olla syynä erottmiseen.

Tietysti ruokaa pitää ajatella ruokahuollon kannalta ja siinä olen samaa mieltä, että yllättävän vähän maatiloja menee konkurssiin. Mutta kolhooseja en kannata enkä sitä, etteikö omistajuus ole tärkeä ja hyvä asia, mutta tietysti, jos omistajuuuttakin jaetaan poliittisin perustein, voi käydä huonosti, kuten Zimbabwessa on todettu.

Lue lisää

Eipä tuo erottelusi yksityisen ja julkisen puolen lakimiehistä juuri vakuuta. Pätevimpien puolelle nostat tuntemasi laamannin, jos käsitin oikein. Voin kertoa sinulle, että laamanni on käräjäoikeusviraston päällikkö. Hänen palkkansa maksaa valtio.

Asianajissa on varmaan päteviä ja vähemmän päteviä. Tuomioistuimilla on kuitenkin oikeus valvoa heidän toimintansa laatua tuomioistuomissa.

Maankäyttöasiat ovat varsin spesifi oikeudenkäyttöalue, jonka perusteella ei kannata tehdä paljon päätelmiä. Niissähän viranomaistoimijoita ovat pääosin kuntien maanmittausinsinöörit, eivät juristit.

Minä taas voi kertoa sinulle, että tuomarien erottamattomuus perustuu vallan kolmijako-oppiin. Mahdollinen epäpätevyys tulee kyllä testatuksi päätöksissä. Tuomareilla ei ole varaa tehdä lainvastaisia päätöksiä. Kyllä niihin puututaan laillisuusvalvojien toimesta ja seurauksena voi olla virkasyyte. Tehottomuuden osalta en osaa sanoa, kun tuomaroinnissa on pääasiana oikeuden toteutuminen eikä se, että saataisiin tehtyä huono ratkaisu nopeasti.

Tietysti oikeudellinen toiminta voi joskus näyttää ulospäin tehottomalta, kun juttujen käsittely kestää kauan. Länsimaissa oikeusturvalle on asettettu kuitenkin niin suuret vaatimukset, että asioiden perinpohjaisesta käsittelystä aiheutuva tehottomuus ja kustannukset on katsottu oikeutetuiksi. Sosialistisissa järjestelmissä oikeusturvalle ei pantu paljon painoa eikä tehottomuutta esiintynyt. Usein tuomiot voitiin panna muitta mutkitta täytäntöön. Jos kuolemaantuomittu havaittiin myöhemmin syyttömäksi, se järjestelmä ei nähnyt sitä minään ongelmana.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eipä tuo erottelusi yksityisen ja julkisen puolen lakimiehistä juuri vakuuta. Pätevimpien puolelle nostat tuntemasi laamannin, jos käsitin oikein. Voin kertoa sinulle, että laamanni on käräjäoikeusviraston päällikkö. Hänen palkkansa maksaa valtio.

Asianajissa on varmaan päteviä ja vähemmän päteviä. Tuomioistuimilla on kuitenkin oikeus valvoa heidän toimintansa laatua tuomioistuomissa.

Maankäyttöasiat ovat varsin spesifi oikeudenkäyttöalue, jonka perusteella ei kannata tehdä paljon päätelmiä. Niissähän viranomaistoimijoita ovat pääosin kuntien maanmittausinsinöörit, eivät juristit.

Minä taas voi kertoa sinulle, että tuomarien erottamattomuus perustuu vallan kolmijako-oppiin. Mahdollinen epäpätevyys tulee kyllä testatuksi päätöksissä. Tuomareilla ei ole varaa tehdä lainvastaisia päätöksiä. Kyllä niihin puututaan laillisuusvalvojien toimesta ja seurauksena voi olla virkasyyte. Tehottomuuden osalta en osaa sanoa, kun tuomaroinnissa on pääasiana oikeuden toteutuminen eikä se, että saataisiin tehtyä huono ratkaisu nopeasti.

Tietysti oikeudellinen toiminta voi joskus näyttää ulospäin tehottomalta, kun juttujen käsittely kestää kauan. Länsimaissa oikeusturvalle on asettettu kuitenkin niin suuret vaatimukset, että asioiden perinpohjaisesta käsittelystä aiheutuva tehottomuus ja kustannukset on katsottu oikeutetuiksi. Sosialistisissa järjestelmissä oikeusturvalle ei pantu paljon painoa eikä tehottomuutta esiintynyt. Usein tuomiot voitiin panna muitta mutkitta täytäntöön. Jos kuolemaantuomittu havaittiin myöhemmin syyttömäksi, se järjestelmä ei nähnyt sitä minään ongelmana.

Lue lisää

Taas alkoi punikkijuristin seliseliseli.

Juristit ovat yksi tämän yhteiskunnan syöpä. Tämä talouskriisikin perustuu juristien etsimien lakien ja määräysten porsaanreikien hyväksikäyttöön, juristille kun moraali ja etiikka ovat täysin toisarvoisia jos lain kirjain voidaan näennäisesti täyttää.

Sinään olet todistanut näissä keskusteluissa omat eettiset arvosi surkeiksi (brassiliha, tanskalainen kinkku, jne)

Yhteiskunnan palkkaamat juristit ovat niitä joilla taidot ei riitä yksityisellä puolella, niinpä heidän tehtäväkseen jää vain niiden asian ajaminen joilla ei oikeuteen ole varaa palkata yksityistä huippujuristia. Vai oletko nähnyt oikeuskäsittelyä jossa julkinen virkamies olisi ollut muiden kuin kaiken köyhimpien puolustajana,

Mielipidepankki kirjoitti:

Eipä tuo erottelusi yksityisen ja julkisen puolen lakimiehistä juuri vakuuta. Pätevimpien puolelle nostat tuntemasi laamannin, jos käsitin oikein. Voin kertoa sinulle, että laamanni on käräjäoikeusviraston päällikkö. Hänen palkkansa maksaa valtio.

Asianajissa on varmaan päteviä ja vähemmän päteviä. Tuomioistuimilla on kuitenkin oikeus valvoa heidän toimintansa laatua tuomioistuomissa.

Maankäyttöasiat ovat varsin spesifi oikeudenkäyttöalue, jonka perusteella ei kannata tehdä paljon päätelmiä. Niissähän viranomaistoimijoita ovat pääosin kuntien maanmittausinsinöörit, eivät juristit.

Minä taas voi kertoa sinulle, että tuomarien erottamattomuus perustuu vallan kolmijako-oppiin. Mahdollinen epäpätevyys tulee kyllä testatuksi päätöksissä. Tuomareilla ei ole varaa tehdä lainvastaisia päätöksiä. Kyllä niihin puututaan laillisuusvalvojien toimesta ja seurauksena voi olla virkasyyte. Tehottomuuden osalta en osaa sanoa, kun tuomaroinnissa on pääasiana oikeuden toteutuminen eikä se, että saataisiin tehtyä huono ratkaisu nopeasti.

Tietysti oikeudellinen toiminta voi joskus näyttää ulospäin tehottomalta, kun juttujen käsittely kestää kauan. Länsimaissa oikeusturvalle on asettettu kuitenkin niin suuret vaatimukset, että asioiden perinpohjaisesta käsittelystä aiheutuva tehottomuus ja kustannukset on katsottu oikeutetuiksi. Sosialistisissa järjestelmissä oikeusturvalle ei pantu paljon painoa eikä tehottomuutta esiintynyt. Usein tuomiot voitiin panna muitta mutkitta täytäntöön. Jos kuolemaantuomittu havaittiin myöhemmin syyttömäksi, se järjestelmä ei nähnyt sitä minään ongelmana.

Lue lisää

Etkö todella tiedä, että laamanni on myös arvomimi, jonka Tasavallan Presidentti voi myöntää anomuksesta ansioituneelle lakimiehellle.

Olen kerran ollut maaoikeudessa. Siellä kyllä sekä tuomari että asianajajat olivat juristeja, ei maanmittausinsinöörejä.

Tiedän kyllä tuon, jota juristit käyttävät tehottomuuden perusteena. Miksiköhän kansalaiset eivät kuitenkaan oikein luota tuohon oikeudenmukaisuuteen.

Obs1 kirjoitti:

Etkö todella tiedä, että laamanni on myös arvomimi, jonka Tasavallan Presidentti voi myöntää anomuksesta ansioituneelle lakimiehellle.

Olen kerran ollut maaoikeudessa. Siellä kyllä sekä tuomari että asianajajat olivat juristeja, ei maanmittausinsinöörejä.

Tiedän kyllä tuon, jota juristit käyttävät tehottomuuden perusteena. Miksiköhän kansalaiset eivät kuitenkaan oikein luota tuohon oikeudenmukaisuuteen.

Lue lisää

Yksityisen puolen laamannin aevonimen hinta on 16400 euroa ja se on maksu valtiolle, jonka maksaa kai normaalisti työnantaja. Mitään palkkaa valtio ei siitä maksa.

Oppia ikä kaikki vai mitä?

Obs1 kirjoitti:

Etkö todella tiedä, että laamanni on myös arvomimi, jonka Tasavallan Presidentti voi myöntää anomuksesta ansioituneelle lakimiehellle.

Olen kerran ollut maaoikeudessa. Siellä kyllä sekä tuomari että asianajajat olivat juristeja, ei maanmittausinsinöörejä.

Tiedän kyllä tuon, jota juristit käyttävät tehottomuuden perusteena. Miksiköhän kansalaiset eivät kuitenkaan oikein luota tuohon oikeudenmukaisuuteen.

Lue lisää

Luin ehkä tekstisi liian sanatarkasti, kun sanoit, että hän on nykyään laamanni, mikä viittaa nykyiseen tehtävään eikä mihinkään arvonimeen. Sulla on kyllä suluissa viittaus tuohon arvonimeen, jota en aluksi huomannut. Eli olet tässä kohdin oikeassa. Laamanni on kuitenkin myös virkanimike eli käräjäoikeusvirastojen päällikkövirka. Laamannin arvonimiä on kai myönnetty joillekin asianajajille, mutta epäilen, ettei juuri muille tuomiistuinten ulkopuolisille. Asianajajille voi myös olla tuomioistuinkokemusta sen pakollisen (asianajajille) auskultoinnin lisäksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Luin ehkä tekstisi liian sanatarkasti, kun sanoit, että hän on nykyään laamanni, mikä viittaa nykyiseen tehtävään eikä mihinkään arvonimeen. Sulla on kyllä suluissa viittaus tuohon arvonimeen, jota en aluksi huomannut. Eli olet tässä kohdin oikeassa. Laamanni on kuitenkin myös virkanimike eli käräjäoikeusvirastojen päällikkövirka. Laamannin arvonimiä on kai myönnetty joillekin asianajajille, mutta epäilen, ettei juuri muille tuomiistuinten ulkopuolisille. Asianajajille voi myös olla tuomioistuinkokemusta sen pakollisen (asianajajille) auskultoinnin lisäksi.

Lue lisää

siitä enempää kuin se, että kaverini ja luokkatoverini taitaa olla arvostettu lakimies muidenkin kuin minun mielestäni. Kaipa kaikilla varatuomareilla on tuo auskultointi, mutta kaverillani ei ole muuta käräjäkokemusta kuin taisi hän olla kesänimismiehenä joskus anno dazumal kotiseudullaan. Mutta jääköön tämä, kohta joudun jo paljastamaan nimen, jota en halua tehdä. Tiesin kyllä tuon laamannin virkamiesaseman. Sellainenhan jostain Turun puolesta esiintyi jopa jossain televisio-ohjelmassa.

Eikö sulla ole muuta syötävää kuin polkupyörä? En kehottaisi kokeilemaan sen syömistä. Mutta kun sulla on pyörä, polkaisi jonkun seurakunnan tai sosiaaliviraston ovelle. Siellä saattaa olla ruokajakelu menossa, niin saat sitä pureskeltavaa. Tällaisen sosiaalisen toiminnan minäkin hyväksyn hädänalaisten auttamiseksi. Sinä saatat kyllä tarvita jotain muutakin yhteiskunnan tukemaa apua, mutta sen käsitteleminen tällä palstalla ei ole ehkä sopivaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eikö sulla ole muuta syötävää kuin polkupyörä? En kehottaisi kokeilemaan sen syömistä. Mutta kun sulla on pyörä, polkaisi jonkun seurakunnan tai sosiaaliviraston ovelle. Siellä saattaa olla ruokajakelu menossa, niin saat sitä pureskeltavaa. Tällaisen sosiaalisen toiminnan minäkin hyväksyn hädänalaisten auttamiseksi. Sinä saatat kyllä tarvita jotain muutakin yhteiskunnan tukemaa apua, mutta sen käsitteleminen tällä palstalla ei ole ehkä sopivaa.

Lue lisää

Melko suuri maanviljelijä,tuen sinunkin syömistäsi melkoisesti.
Olen kyllä tullut siihen tulokseen,nyt kun suomeenkin on tulossa taantuma,vähintään.
Valtion tulisi tässä rytäkässä lopettaa maanviljelys suomesta.Viljelijät voisivat vaikka sahata kakkosnelosia justeerilla valtion tuella samoin kun kaupunkien uusavuttomat,ja nauttia kaikenlaisissta korvauksissta,mm kortsut sossusta

muuten , kirjoitti:

Melko suuri maanviljelijä,tuen sinunkin syömistäsi melkoisesti.
Olen kyllä tullut siihen tulokseen,nyt kun suomeenkin on tulossa taantuma,vähintään.
Valtion tulisi tässä rytäkässä lopettaa maanviljelys suomesta.Viljelijät voisivat vaikka sahata kakkosnelosia justeerilla valtion tuella samoin kun kaupunkien uusavuttomat,ja nauttia kaikenlaisissta korvauksissta,mm kortsut sossusta

Lue lisää

Tietojesi perusteella et takuulla ole mikään maanviljelijä. Et edes pieni.

Minun syömistäni et tue millään lailla, mutta minä kyllä tuen maanviljelijöitä maksamalla veroja, joista maataloustuet kustannetaan.

Valtio ei voi lopettaa Suomesta maanviljelyä, koska valtio ei harjoita maanviljelyä. Sen lopettaminen vaatisi perustuslain muuttamista ja se tuskin on mahdollista. Maataloustuet voitaisiin kyllä lopettaa koko Euroopasta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tietojesi perusteella et takuulla ole mikään maanviljelijä. Et edes pieni.

Minun syömistäni et tue millään lailla, mutta minä kyllä tuen maanviljelijöitä maksamalla veroja, joista maataloustuet kustannetaan.

Valtio ei voi lopettaa Suomesta maanviljelyä, koska valtio ei harjoita maanviljelyä. Sen lopettaminen vaatisi perustuslain muuttamista ja se tuskin on mahdollista. Maataloustuet voitaisiin kyllä lopettaa koko Euroopasta.

Lue lisää

kautta ruokaasi, vaan suoraan kaupan kassalla.
Vähäosaisten eväät sinä maksaisit sitten verotuksen kautta niin sinun eläkkeesi leikkautuisi niinkuin Lipposen aikana.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tietojesi perusteella et takuulla ole mikään maanviljelijä. Et edes pieni.

Minun syömistäni et tue millään lailla, mutta minä kyllä tuen maanviljelijöitä maksamalla veroja, joista maataloustuet kustannetaan.

Valtio ei voi lopettaa Suomesta maanviljelyä, koska valtio ei harjoita maanviljelyä. Sen lopettaminen vaatisi perustuslain muuttamista ja se tuskin on mahdollista. Maataloustuet voitaisiin kyllä lopettaa koko Euroopasta.

Lue lisää

sinä maksat?

Nostat veronmaksajien maksamaa tuhansien eurojen eläkettä, josta yhteiskunta siirtää kunnalle pienen siivun vastikkeeksi notkumisestasi terkkarissa tuon tuosta.

Eläkeukkojen ei paljon kannattaisi huudella veronmaksustaan.

helvetin veroja kirjoitti:

sinä maksat?

Nostat veronmaksajien maksamaa tuhansien eurojen eläkettä, josta yhteiskunta siirtää kunnalle pienen siivun vastikkeeksi notkumisestasi terkkarissa tuon tuosta.

Eläkeukkojen ei paljon kannattaisi huudella veronmaksustaan.

Lue lisää

Olen tehnyt hyvin pitkän työuran, jonka aikana olen maksanut paljonkin veroja. Edelleen maksan eläke- ja muista tuloistani veroja. En minä niistä halua valittaa. Ne ovat olleet ihan oikeudenmukaisia. Siihen haluan kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan mihin vero-osuuttani käytetään.

En saa sellaista eläkettä, jonka veronmaksajat kustantaisivat. Eläkkeeni on nimittäin sen verran suuri, etten saa lainkaan kansaneläkettä. Eläkkeeni perustuu siis kokonaan eläkevakuutusjärjestelmästä maksettavaan. Silti minusta myös niillä, jotka saavat pelkästään kansaneläkettä on oikeus sanoa mielipiteensä esim. maataloustuista.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen tehnyt hyvin pitkän työuran, jonka aikana olen maksanut paljonkin veroja. Edelleen maksan eläke- ja muista tuloistani veroja. En minä niistä halua valittaa. Ne ovat olleet ihan oikeudenmukaisia. Siihen haluan kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan mihin vero-osuuttani käytetään.

En saa sellaista eläkettä, jonka veronmaksajat kustantaisivat. Eläkkeeni on nimittäin sen verran suuri, etten saa lainkaan kansaneläkettä. Eläkkeeni perustuu siis kokonaan eläkevakuutusjärjestelmästä maksettavaan. Silti minusta myös niillä, jotka saavat pelkästään kansaneläkettä on oikeus sanoa mielipiteensä esim. maataloustuista.

Lue lisää

eroa on kansaneläkkeellä ja työeläkkeellä?

Oikea vastaus on ei mitään eroa. Samat töissä olevat veronmaksajat maksavat molemmat.

Se että rahat on sijoitettu johonkin eläkevakuutusyhtiöön ei vaikuta asiaan mitenkään.

Itse maksamasi latit on syöty muutamassa vuodessa ja sen jälkeen olet suoralla sosiaalituella. Muuta on turha väittää.

hetkinen, mitä kirjoitti:

eroa on kansaneläkkeellä ja työeläkkeellä?

Oikea vastaus on ei mitään eroa. Samat töissä olevat veronmaksajat maksavat molemmat.

Se että rahat on sijoitettu johonkin eläkevakuutusyhtiöön ei vaikuta asiaan mitenkään.

Itse maksamasi latit on syöty muutamassa vuodessa ja sen jälkeen olet suoralla sosiaalituella. Muuta on turha väittää.

Lue lisää

Asia on juuri kerrotunlainen mutta lisätään siihen vielä eräs oleellien seikka, eli maataloudenharjoittaja maksaa stm:n päätöksen mukaisesti itse 20,5% myel-eläkemaksuja työtulostaan.
Nämä varsinaiset "veronmaksajina"esiintyvät eläkeläiset eivät ole koskaan maksaneet omia eläkkeitään vaan ovat olleet pelkkiä siivellä eläjiä.

hetkinen, mitä kirjoitti:

eroa on kansaneläkkeellä ja työeläkkeellä?

Oikea vastaus on ei mitään eroa. Samat töissä olevat veronmaksajat maksavat molemmat.

Se että rahat on sijoitettu johonkin eläkevakuutusyhtiöön ei vaikuta asiaan mitenkään.

Itse maksamasi latit on syöty muutamassa vuodessa ja sen jälkeen olet suoralla sosiaalituella. Muuta on turha väittää.

Lue lisää

Eläkkeet rahoitetaan eläkevakuutusjärjestelmän kautta. Töeläkkeissä rahoittajina on pääosin työnantajat ja työntekijät. Valtio on mukana tässä aika pienellä osuudella (ehkä noin 5 %). Yleisimmin eläkejärjestelmä perustuu rahoitusmalliin eli eri tahoilta saadut rahat rahastoidaan tulevia eläkevastuita varten.

Veronmaksajilla on siis varsin vähän tekemistä eläkkeiden maksamisen kannassa. Esim. pääomaveroja ja arvonlisäveroja maksavat eivät osallistu suuressa määrin eläkkeiden rahoittamiseen. Eläkejärjestelmämme perusta on siinä, että se on luonteeltaan vanhuusaikaan myöhennettyä palkanmaksua. Eläkkeethän määräytyvätkin ansiotason ja työssäolovuosien mukaan.

Kansaneläkkeen maksatus perustuu työantajamaksuihin ja työeläkkeitä selvästi suurempaan valtionosuuteen. Kansaneläke ei ole lainkaan riippuvainen työntekemisestä. Sen suuruus ei liity millään lailla aiempaan palkkatasoon taikka työvuosien määrään.

On täyttä puppua väittää, että eläkeläiset olisivat suoralla sosiaalituella. Valtion varoja ei käytetä eläkkeisiin juuri nimeksikään. Ylivoimainen pääosa on tätä rahastoitua palkanosaa, josta nimellisesti osan on maksanut työnantaja ja osan työntekijä. Jos eläkkeet perustuisivat vapaaehtoisuuteen, meillä olisi vastaavasti eläkemaksuja suurempi ansiotaso. Yhdysvalloissahan sairasvakuutus- ja eläkejärjestelmät ovat yksityistetty ja monet työnanatjat maksavat palkanosana tai erillisinä tällaisia korvauksia työntekijöille.

Sinulla näyttää olevan täysin harhainen käsitys systeemistämme. Ehkä olet elänyt jossain sosialistisessa maassa, missä on ollut kuvaamasi systeemi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eläkkeet rahoitetaan eläkevakuutusjärjestelmän kautta. Töeläkkeissä rahoittajina on pääosin työnantajat ja työntekijät. Valtio on mukana tässä aika pienellä osuudella (ehkä noin 5 %). Yleisimmin eläkejärjestelmä perustuu rahoitusmalliin eli eri tahoilta saadut rahat rahastoidaan tulevia eläkevastuita varten.

Veronmaksajilla on siis varsin vähän tekemistä eläkkeiden maksamisen kannassa. Esim. pääomaveroja ja arvonlisäveroja maksavat eivät osallistu suuressa määrin eläkkeiden rahoittamiseen. Eläkejärjestelmämme perusta on siinä, että se on luonteeltaan vanhuusaikaan myöhennettyä palkanmaksua. Eläkkeethän määräytyvätkin ansiotason ja työssäolovuosien mukaan.

Kansaneläkkeen maksatus perustuu työantajamaksuihin ja työeläkkeitä selvästi suurempaan valtionosuuteen. Kansaneläke ei ole lainkaan riippuvainen työntekemisestä. Sen suuruus ei liity millään lailla aiempaan palkkatasoon taikka työvuosien määrään.

On täyttä puppua väittää, että eläkeläiset olisivat suoralla sosiaalituella. Valtion varoja ei käytetä eläkkeisiin juuri nimeksikään. Ylivoimainen pääosa on tätä rahastoitua palkanosaa, josta nimellisesti osan on maksanut työnantaja ja osan työntekijä. Jos eläkkeet perustuisivat vapaaehtoisuuteen, meillä olisi vastaavasti eläkemaksuja suurempi ansiotaso. Yhdysvalloissahan sairasvakuutus- ja eläkejärjestelmät ovat yksityistetty ja monet työnanatjat maksavat palkanosana tai erillisinä tällaisia korvauksia työntekijöille.

Sinulla näyttää olevan täysin harhainen käsitys systeemistämme. Ehkä olet elänyt jossain sosialistisessa maassa, missä on ollut kuvaamasi systeemi.

Lue lisää

palkanmaksua???

No enpä ole typerämpää väitettä kuullut pitkään aikaan.

Se että palkastani raapaistaan päältä minulta mitään kysymättä jos jollakin nimikkeellä erilaisia maksuja, ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että veronmaksajat maksavat sinunkin eläkkeesi.

Tämän sosiaalituen kutsuminen "vanhuusaikaan myöhennetyksi palkanmaksuksi" on täyttä potaskaa.

Jos sinun eläkkeenmaksusi loppuisi sinä päivänä kun olet nostanut kaikki maksamasi lantit korkoineen, voitaisiin puhua muusta kuin sosiaalituesta.

Minulla taas ei ole mitään takeita siitä, saanko itse euroakaan maksamastani sinun eläkkeestäsi takaisin.

Jos eläkekkesi ei ole sosiaalitukea ja maataloustuki taas on, niin mistä tämä pieni ero?

Retoriikkasi ontuu pahan kerran.

myöhennettyä kirjoitti:

palkanmaksua???

No enpä ole typerämpää väitettä kuullut pitkään aikaan.

Se että palkastani raapaistaan päältä minulta mitään kysymättä jos jollakin nimikkeellä erilaisia maksuja, ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että veronmaksajat maksavat sinunkin eläkkeesi.

Tämän sosiaalituen kutsuminen "vanhuusaikaan myöhennetyksi palkanmaksuksi" on täyttä potaskaa.

Jos sinun eläkkeenmaksusi loppuisi sinä päivänä kun olet nostanut kaikki maksamasi lantit korkoineen, voitaisiin puhua muusta kuin sosiaalituesta.

Minulla taas ei ole mitään takeita siitä, saanko itse euroakaan maksamastani sinun eläkkeestäsi takaisin.

Jos eläkekkesi ei ole sosiaalitukea ja maataloustuki taas on, niin mistä tämä pieni ero?

Retoriikkasi ontuu pahan kerran.

Lue lisää

Eläkettä voidaan ihan hyvällä syyllä nimittää vanhuusaikaan myöhennetyksi palkanmaksuksi. Tähän on kaksi erinomaisen selkeää perustetta, jotka olen jo tuonut edellä esille. Mutta toistetaan, koska kertaus on opintojen äiti.

Ensinnäkin työeläkkeen suuruus määräytyy työhistorian aikaisten työansioiden perusteella. Toiseksi eläkkeen määrään vaikuttaa työssäoloaika. Jos eläkkeen määrä ei olisi tällä tavoin sidottu sitä edeltävään työhistoriaan, siitä voitaisiin puhuakin puhtaana sosiaaliturvana. Sen sosiaaliturvaominaisuus on kuitenkin vain siinä, että järjestelmä on lakisääteinen eli pakollinen. Kansaneläkkeissä on kaikkineen tämä sosiaaliturvaominaisuus, koska niiden perusteena eivät ole työansiot ja työssäoloaika.

Toinen elementti ansaintaperiaatteen lisäksi, jota tässä on myös syytä korostaa, on työeläkejärjestelmän vakuutusluonne. Vanhuus nähdään siinä vakuutustapahtumana. Jotkut eivät saavuta tuota vanhuusaikaa, muttei kaikkien talokaan pala, vaikka sitä varten on pakolliset palovakuutukset. Eläkkeiden laskennassa on mukana mm. ns. eliaikakerroin, joka liittyy tähän vakuutusmatematiikkaan. Eläkkeiden suuruuteen vaikuttaa siis kunakin aikana tilastojen perusteella vallalla olevan osotetun elinajan pituus. Vakuutuksen luonteeseen kuuluu siis se, että vakuutustapahtuman eli eläkeiän saavuttaneet pääsevät nauttimaan eläkkeistä. Ei heillekään kuitenkaan makseta niiden eläkkeitä, jotka ehtivät kuolla ennen vakuutustapahtumaa.

Voidaan siis tehdä luonnehdintaan pieni mutta tärkeä tarkennus. Työeläkkeet ovat vanhuusikään myöhennettyä palkanmaksua, joka on järjestetty vakuutuksen muotoon. Olennaista on huomata, että varat näihin eläkkeisiin kerätään jo silloin, kun eläkkeelle päässyt oli töissä. Ne rahastoidaan siinä vaiheessa ja sijoitetaan tuottavasti mutta varmasti tulevia eläketapahtumia varten. Yhteiskunnalla ei olisi varaa maksaa tällaisia eläkkeitä ilman työhistorian aikaisia rahastointeja.

Eläkkeeni ei ole sosiaalitukea, mutta en ole väittänyt, että maataloustukikaan olisi sitä. Vertasin tosin maataloustukea avauksessani kansalaispalkkaan, mutta siinä mielessä siinä on kyllä on varsin erikoisia piirteitä, joita yritin tuoda esiin. Sen sijaan pääväitteeni oli se, että maataloustuet ovat yksityisen liiketoiminnan tappioiden sosialisoimista. Maataloustuki ei ole mikään sosiaalitukia, vaan sosialistinen tuki. Näissä on sanojen samankaltaisuudesta huolimatta erittäin merkittävä ero.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eläkettä voidaan ihan hyvällä syyllä nimittää vanhuusaikaan myöhennetyksi palkanmaksuksi. Tähän on kaksi erinomaisen selkeää perustetta, jotka olen jo tuonut edellä esille. Mutta toistetaan, koska kertaus on opintojen äiti.

Ensinnäkin työeläkkeen suuruus määräytyy työhistorian aikaisten työansioiden perusteella. Toiseksi eläkkeen määrään vaikuttaa työssäoloaika. Jos eläkkeen määrä ei olisi tällä tavoin sidottu sitä edeltävään työhistoriaan, siitä voitaisiin puhuakin puhtaana sosiaaliturvana. Sen sosiaaliturvaominaisuus on kuitenkin vain siinä, että järjestelmä on lakisääteinen eli pakollinen. Kansaneläkkeissä on kaikkineen tämä sosiaaliturvaominaisuus, koska niiden perusteena eivät ole työansiot ja työssäoloaika.

Toinen elementti ansaintaperiaatteen lisäksi, jota tässä on myös syytä korostaa, on työeläkejärjestelmän vakuutusluonne. Vanhuus nähdään siinä vakuutustapahtumana. Jotkut eivät saavuta tuota vanhuusaikaa, muttei kaikkien talokaan pala, vaikka sitä varten on pakolliset palovakuutukset. Eläkkeiden laskennassa on mukana mm. ns. eliaikakerroin, joka liittyy tähän vakuutusmatematiikkaan. Eläkkeiden suuruuteen vaikuttaa siis kunakin aikana tilastojen perusteella vallalla olevan osotetun elinajan pituus. Vakuutuksen luonteeseen kuuluu siis se, että vakuutustapahtuman eli eläkeiän saavuttaneet pääsevät nauttimaan eläkkeistä. Ei heillekään kuitenkaan makseta niiden eläkkeitä, jotka ehtivät kuolla ennen vakuutustapahtumaa.

Voidaan siis tehdä luonnehdintaan pieni mutta tärkeä tarkennus. Työeläkkeet ovat vanhuusikään myöhennettyä palkanmaksua, joka on järjestetty vakuutuksen muotoon. Olennaista on huomata, että varat näihin eläkkeisiin kerätään jo silloin, kun eläkkeelle päässyt oli töissä. Ne rahastoidaan siinä vaiheessa ja sijoitetaan tuottavasti mutta varmasti tulevia eläketapahtumia varten. Yhteiskunnalla ei olisi varaa maksaa tällaisia eläkkeitä ilman työhistorian aikaisia rahastointeja.

Eläkkeeni ei ole sosiaalitukea, mutta en ole väittänyt, että maataloustukikaan olisi sitä. Vertasin tosin maataloustukea avauksessani kansalaispalkkaan, mutta siinä mielessä siinä on kyllä on varsin erikoisia piirteitä, joita yritin tuoda esiin. Sen sijaan pääväitteeni oli se, että maataloustuet ovat yksityisen liiketoiminnan tappioiden sosialisoimista. Maataloustuki ei ole mikään sosiaalitukia, vaan sosialistinen tuki. Näissä on sanojen samankaltaisuudesta huolimatta erittäin merkittävä ero.

Lue lisää

eläkkeistä, mutta muistanko nyt aivan väärin, että olisit joskus vastustanut ansiosidonnaisia eläkkeitä ja kannattanut tasaeläkkeitä. Keruutapaahan ei se muuttaisi, mutta mielestäni se ei olisi silloin myöhennettyä palkkaa ja sitä kai voisi pitää sosiaalietuutena.

Obs1 kirjoitti:

eläkkeistä, mutta muistanko nyt aivan väärin, että olisit joskus vastustanut ansiosidonnaisia eläkkeitä ja kannattanut tasaeläkkeitä. Keruutapaahan ei se muuttaisi, mutta mielestäni se ei olisi silloin myöhennettyä palkkaa ja sitä kai voisi pitää sosiaalietuutena.

Lue lisää

Näin kirjoitit mm. 12.2.2008

"Eläkejärjestelmä kaipaisi täysremonttia ja siinä pitäisi ottaa lähtökohdaksi sama eläke kaikille."

Obs1 kirjoitti:

Näin kirjoitit mm. 12.2.2008

"Eläkejärjestelmä kaipaisi täysremonttia ja siinä pitäisi ottaa lähtökohdaksi sama eläke kaikille."

...väittää ettei ole koskaan esittänyt kotimaisen lihan korvaamista brasilialaisella, tai kinkkua tanskalaisella, tai kalaa norjalaisella.

Samalla tavalla tämäkin asia.

Tosin nyt alkaa seliseliseli vaihe, kuten aina

Obs1 kirjoitti:

eläkkeistä, mutta muistanko nyt aivan väärin, että olisit joskus vastustanut ansiosidonnaisia eläkkeitä ja kannattanut tasaeläkkeitä. Keruutapaahan ei se muuttaisi, mutta mielestäni se ei olisi silloin myöhennettyä palkkaa ja sitä kai voisi pitää sosiaalietuutena.

Lue lisää

Minusta ihmisiä pitäisi kohdella työelämän ulkopuolella taloudellisesti tasavertaisina. Kannatan siis mieluummin sosiaalitukieläkejärjestelmää kuin nykyistä ansaintaeläkettä. Minun mallissani voisi olla enemmän niitä kannustavia tekijöitä, joita Kokoomus ajaa, kun palkkoja voitaisiin silloin maksaa vähän enemmän, kun ei tarvitsisi varautua ylisuuriin eläkkeisiin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eläkettä voidaan ihan hyvällä syyllä nimittää vanhuusaikaan myöhennetyksi palkanmaksuksi. Tähän on kaksi erinomaisen selkeää perustetta, jotka olen jo tuonut edellä esille. Mutta toistetaan, koska kertaus on opintojen äiti.

Ensinnäkin työeläkkeen suuruus määräytyy työhistorian aikaisten työansioiden perusteella. Toiseksi eläkkeen määrään vaikuttaa työssäoloaika. Jos eläkkeen määrä ei olisi tällä tavoin sidottu sitä edeltävään työhistoriaan, siitä voitaisiin puhuakin puhtaana sosiaaliturvana. Sen sosiaaliturvaominaisuus on kuitenkin vain siinä, että järjestelmä on lakisääteinen eli pakollinen. Kansaneläkkeissä on kaikkineen tämä sosiaaliturvaominaisuus, koska niiden perusteena eivät ole työansiot ja työssäoloaika.

Toinen elementti ansaintaperiaatteen lisäksi, jota tässä on myös syytä korostaa, on työeläkejärjestelmän vakuutusluonne. Vanhuus nähdään siinä vakuutustapahtumana. Jotkut eivät saavuta tuota vanhuusaikaa, muttei kaikkien talokaan pala, vaikka sitä varten on pakolliset palovakuutukset. Eläkkeiden laskennassa on mukana mm. ns. eliaikakerroin, joka liittyy tähän vakuutusmatematiikkaan. Eläkkeiden suuruuteen vaikuttaa siis kunakin aikana tilastojen perusteella vallalla olevan osotetun elinajan pituus. Vakuutuksen luonteeseen kuuluu siis se, että vakuutustapahtuman eli eläkeiän saavuttaneet pääsevät nauttimaan eläkkeistä. Ei heillekään kuitenkaan makseta niiden eläkkeitä, jotka ehtivät kuolla ennen vakuutustapahtumaa.

Voidaan siis tehdä luonnehdintaan pieni mutta tärkeä tarkennus. Työeläkkeet ovat vanhuusikään myöhennettyä palkanmaksua, joka on järjestetty vakuutuksen muotoon. Olennaista on huomata, että varat näihin eläkkeisiin kerätään jo silloin, kun eläkkeelle päässyt oli töissä. Ne rahastoidaan siinä vaiheessa ja sijoitetaan tuottavasti mutta varmasti tulevia eläketapahtumia varten. Yhteiskunnalla ei olisi varaa maksaa tällaisia eläkkeitä ilman työhistorian aikaisia rahastointeja.

Eläkkeeni ei ole sosiaalitukea, mutta en ole väittänyt, että maataloustukikaan olisi sitä. Vertasin tosin maataloustukea avauksessani kansalaispalkkaan, mutta siinä mielessä siinä on kyllä on varsin erikoisia piirteitä, joita yritin tuoda esiin. Sen sijaan pääväitteeni oli se, että maataloustuet ovat yksityisen liiketoiminnan tappioiden sosialisoimista. Maataloustuki ei ole mikään sosiaalitukia, vaan sosialistinen tuki. Näissä on sanojen samankaltaisuudesta huolimatta erittäin merkittävä ero.

Lue lisää

Mielestäni maataloustukien rinnastamisessa yritystukiin pitäisi ottaa huomioon muutama asia, joka ei koske muuta yritystoimintaa kuin maataloutta.

1) Kaikkien on syötävä. Elintarvikkeita on siis pakko tuottaa. Tämä nähdään niin tärkeänä, että keskustellaan vakavasti myös elintarvikeomavaraisuudesta osana koko kansan turvallisuuspolitiikkaa ja huoltovarmuutta.

2) Maatalousyrittäjä on "turpeeseen sidottu", eli yritystoimintaa ei voi siirtää paikasta toiseen yhtä helposti kuin sellaista yritystoimintaa, joka voi pakata koneensa rekkaan ja vaihtaa maisemaa. Viljely- ja laidunmaata kun ei näet saa mihinkään siirretyksi.

3) Maatalousyrittäjä on säiden armoilla, ts. yrittäjä voi hyvin vähän vaikuttaa toimintaympäristöönsä, kun lämpötila, sateet, kuivuus ym. sääolosuhteet määräävät millainen sadosta tulee ja saadaanko se edes pois pellolta.

4) Maatalousyrittäjä joutuu maksamaan tuotantovälineistään markkinahinnan, mutta ei itse voi markkinoida tuotantoaan vapailla markkinoilla parast mahdollista hintaa tavoitellen. Tämä aiheuttaa paljon riskejä siinä, että energian, lannoitteiden, polttoaineiden, yms. hinnat voivat nousta, mutta yrittäjän tuotannon ostava taho sanelee mihin hintaan tuotanto on myytävä.

5) Maatalousyrittäjä ei saa tuotannostaan volyymihyötyä niin kuin muut yrittäjät. Jos sato on hyvä, hint laskee ja yrittäjätulo on sama kuin jos sato olisi ollut huono ja markkinahinta tästä syystä ylhäällä.

Yllä kuvattu tilanne antaa minusta oikeuden kohdella maatalousyrittäjää muista yrittäjistä erottuvalla tvalla ainakin keskustelun tasolla, koska maatalousyrittäjän toimintaympäristö ei ole likikään samanlainen kuin muilla yrittäjillä.

Tällä halusin sanoa vain yhden asian: suora vertailu maataloustukien ja yritystukien välillä ei ota huomioon yritystoiminnan olellisia eroja.

Mielipidepankki kirjoitti:

Minusta ihmisiä pitäisi kohdella työelämän ulkopuolella taloudellisesti tasavertaisina. Kannatan siis mieluummin sosiaalitukieläkejärjestelmää kuin nykyistä ansaintaeläkettä. Minun mallissani voisi olla enemmän niitä kannustavia tekijöitä, joita Kokoomus ajaa, kun palkkoja voitaisiin silloin maksaa vähän enemmän, kun ei tarvitsisi varautua ylisuuriin eläkkeisiin.

Lue lisää

tietäisi pienempiä eläkemaksuja erityisesti suurituloisilta ja suurituloisista. Tai olisiko ratkaisu mahdollisesti se, että pieni- ja keskituloisten palkkoja nostettaisiin ja suurempituloisten eläkemaksut muuttuisivat veroiksi ja veroluonteisiksi maksuiksi ei progressioio nousisi jyrkästi.

Minä vaan kirjoitti:

Mielestäni maataloustukien rinnastamisessa yritystukiin pitäisi ottaa huomioon muutama asia, joka ei koske muuta yritystoimintaa kuin maataloutta.

1) Kaikkien on syötävä. Elintarvikkeita on siis pakko tuottaa. Tämä nähdään niin tärkeänä, että keskustellaan vakavasti myös elintarvikeomavaraisuudesta osana koko kansan turvallisuuspolitiikkaa ja huoltovarmuutta.

2) Maatalousyrittäjä on "turpeeseen sidottu", eli yritystoimintaa ei voi siirtää paikasta toiseen yhtä helposti kuin sellaista yritystoimintaa, joka voi pakata koneensa rekkaan ja vaihtaa maisemaa. Viljely- ja laidunmaata kun ei näet saa mihinkään siirretyksi.

3) Maatalousyrittäjä on säiden armoilla, ts. yrittäjä voi hyvin vähän vaikuttaa toimintaympäristöönsä, kun lämpötila, sateet, kuivuus ym. sääolosuhteet määräävät millainen sadosta tulee ja saadaanko se edes pois pellolta.

4) Maatalousyrittäjä joutuu maksamaan tuotantovälineistään markkinahinnan, mutta ei itse voi markkinoida tuotantoaan vapailla markkinoilla parast mahdollista hintaa tavoitellen. Tämä aiheuttaa paljon riskejä siinä, että energian, lannoitteiden, polttoaineiden, yms. hinnat voivat nousta, mutta yrittäjän tuotannon ostava taho sanelee mihin hintaan tuotanto on myytävä.

5) Maatalousyrittäjä ei saa tuotannostaan volyymihyötyä niin kuin muut yrittäjät. Jos sato on hyvä, hint laskee ja yrittäjätulo on sama kuin jos sato olisi ollut huono ja markkinahinta tästä syystä ylhäällä.

Yllä kuvattu tilanne antaa minusta oikeuden kohdella maatalousyrittäjää muista yrittäjistä erottuvalla tvalla ainakin keskustelun tasolla, koska maatalousyrittäjän toimintaympäristö ei ole likikään samanlainen kuin muilla yrittäjillä.

Tällä halusin sanoa vain yhden asian: suora vertailu maataloustukien ja yritystukien välillä ei ota huomioon yritystoiminnan olellisia eroja.

Lue lisää

Hyvä kirjoitus, juuri noin asia on.

Lisää vielä yhden pointin.

Maatalous on alkutuotantoa, jossa lisäarvo syntyy luonnon aikaansaamasta kasvusta, ja jalostuksesta joka astuu kuvaan ketjun myöhemmässä vaiheessa. Näin se tuo puhdasta lisäarvoa talouteemme, ihan samoin kuin vaikkapa metsän kasvu, joka sitten mahdollistaa sellun ja paperin tuottamisen maassamme.

Alkutuotanto ja sitä jalostava teollisuus ovat "reaalitaloutta" ja muodostavat tuotantopyramidin pohjan, jolle koko talousjärjestelmä rakentuu.

Yksinkertaistaen, jotta Mielipidepankkikin ymmärtää: alkutuotanto -> jalostus -> Lisäarvo -> kulutus.

Kuluttajilla on varaa kuluttaa myös palveluita, jos alkutuotanto ja jalostus tuovat tarpeeksi lisäarvoa. Yksi paperityöläinen tuo työnsä arvolla; palkallaan, veroillaan ja kulutuksellaan, leivän 7 muulle ihmiselle. Parturi-Kampaaja sen sijaan vain itsensä lisäksi vain yhdelle. On siis sitä parempi mitä suurempi suhde kansantaloudessa on alkutuotantoa ja seb jalostusta

Mitä enemmän kansantalous perustuu kulutukselle, sitä herkempi se on suhdanteille, sillä jos alkutuotanto ja jalostus tuovat vähemmän lisäarvoa, kuin mitä ihmisten kulutuksen arvo on, niin tämä kulutus on tehty velkarahalla. Tässähän on syy USA:n talouden romahdukseen.

No, rehellisyyden nimissä on sanottava ettei maatalouden arvonlisäys niin merkittävä ole että sillä olisi hirvittävää painoarvoa tuossa edellä kuvatussa tarkastelussa, mutta osoittaa kuitenkin ettei se aivan turhaa puuhastelua ole.

Obs1 kirjoitti:

tietäisi pienempiä eläkemaksuja erityisesti suurituloisilta ja suurituloisista. Tai olisiko ratkaisu mahdollisesti se, että pieni- ja keskituloisten palkkoja nostettaisiin ja suurempituloisten eläkemaksut muuttuisivat veroiksi ja veroluonteisiksi maksuiksi ei progressioio nousisi jyrkästi.

Lue lisää

En ole miettinyt asian veroseuraamuksia. Varmaan se mahdollistaisi ainakin lievän progression kohenemisen, mikä luultavasti johtuisi siitä, että suuripalkkaiset saisivat neuvoteltua itselleen paremmat ehdot eläkkeen varalta (kultaisia kädenpuristuksia).

Minä vaan kirjoitti:

Mielestäni maataloustukien rinnastamisessa yritystukiin pitäisi ottaa huomioon muutama asia, joka ei koske muuta yritystoimintaa kuin maataloutta.

1) Kaikkien on syötävä. Elintarvikkeita on siis pakko tuottaa. Tämä nähdään niin tärkeänä, että keskustellaan vakavasti myös elintarvikeomavaraisuudesta osana koko kansan turvallisuuspolitiikkaa ja huoltovarmuutta.

2) Maatalousyrittäjä on "turpeeseen sidottu", eli yritystoimintaa ei voi siirtää paikasta toiseen yhtä helposti kuin sellaista yritystoimintaa, joka voi pakata koneensa rekkaan ja vaihtaa maisemaa. Viljely- ja laidunmaata kun ei näet saa mihinkään siirretyksi.

3) Maatalousyrittäjä on säiden armoilla, ts. yrittäjä voi hyvin vähän vaikuttaa toimintaympäristöönsä, kun lämpötila, sateet, kuivuus ym. sääolosuhteet määräävät millainen sadosta tulee ja saadaanko se edes pois pellolta.

4) Maatalousyrittäjä joutuu maksamaan tuotantovälineistään markkinahinnan, mutta ei itse voi markkinoida tuotantoaan vapailla markkinoilla parast mahdollista hintaa tavoitellen. Tämä aiheuttaa paljon riskejä siinä, että energian, lannoitteiden, polttoaineiden, yms. hinnat voivat nousta, mutta yrittäjän tuotannon ostava taho sanelee mihin hintaan tuotanto on myytävä.

5) Maatalousyrittäjä ei saa tuotannostaan volyymihyötyä niin kuin muut yrittäjät. Jos sato on hyvä, hint laskee ja yrittäjätulo on sama kuin jos sato olisi ollut huono ja markkinahinta tästä syystä ylhäällä.

Yllä kuvattu tilanne antaa minusta oikeuden kohdella maatalousyrittäjää muista yrittäjistä erottuvalla tvalla ainakin keskustelun tasolla, koska maatalousyrittäjän toimintaympäristö ei ole likikään samanlainen kuin muilla yrittäjillä.

Tällä halusin sanoa vain yhden asian: suora vertailu maataloustukien ja yritystukien välillä ei ota huomioon yritystoiminnan olellisia eroja.

Lue lisää

Kannattaisi mielipidepunikinkin kommetoida, kun maataloustuista kerrankin kirjoitetaan asiallisesti eikä aina rienata.

En nyt ihan ymmärrä kysymystäsi. Miksi pitäisi maksaa yhtä suurta palkkaa kuin teollisuuden työntekijälle?

Jos maatalous olisi yhteiskunnan järjestämää, silloin palkkatason pitäisi kaiketi määräytyä julkisen sektorin palkkatason mukaiseksi. Ammattikoulutuksen saaneille ruokatyöntekijöille maksetaan noin 1500 - 2000 euron bruttopalkkaa kuukaudessa. Tässä se haarukka kai olisi. Sehän olisi kuitenkin moninkertainen siihen verrattuna, että MTK kertoo maatalousyrittäjien keskituntiansioksi 2 euroa.

Eräässä toisessa yhteydessä on laskettu, että maatasloustukia saavat 70 000 yrittäjää voitaisiin palkata maataloustukien suuruisella rahamäärällä 3 600 euron kuukausipalkalla töihin. Tämä vastaa julkisella sektorilla jo akateemisen koulutuksen saaneiden palkkoja, monilla aloilla selvästi tätä vielä suurempaa palkkaa. Esim. akateemisesti koulutettujen kirjastonhoitajien palkat lienevät tätä selvästi pienemmät.

Tämä kertoo siitä, missä suuruusluokissa maataloustuissa liikutaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

En nyt ihan ymmärrä kysymystäsi. Miksi pitäisi maksaa yhtä suurta palkkaa kuin teollisuuden työntekijälle?

Jos maatalous olisi yhteiskunnan järjestämää, silloin palkkatason pitäisi kaiketi määräytyä julkisen sektorin palkkatason mukaiseksi. Ammattikoulutuksen saaneille ruokatyöntekijöille maksetaan noin 1500 - 2000 euron bruttopalkkaa kuukaudessa. Tässä se haarukka kai olisi. Sehän olisi kuitenkin moninkertainen siihen verrattuna, että MTK kertoo maatalousyrittäjien keskituntiansioksi 2 euroa.

Eräässä toisessa yhteydessä on laskettu, että maatasloustukia saavat 70 000 yrittäjää voitaisiin palkata maataloustukien suuruisella rahamäärällä 3 600 euron kuukausipalkalla töihin. Tämä vastaa julkisella sektorilla jo akateemisen koulutuksen saaneiden palkkoja, monilla aloilla selvästi tätä vielä suurempaa palkkaa. Esim. akateemisesti koulutettujen kirjastonhoitajien palkat lienevät tätä selvästi pienemmät.

Tämä kertoo siitä, missä suuruusluokissa maataloustuissa liikutaan.

Lue lisää

helvetissä sinä yhdistät sen maataloustukijaisen siihen mitä maanviljelijä saa palkkaa?

Niinhän se on moninkertainen julkisen sektorin palkka maanviljelijän palkaan verrattuna.

Täytyy Lipposen tyylillä kysyä sinulta vielä: MISTÄ RAHAT OTETAAN ! (karjuntaa ja öykkäröintiä) :)

Miten.. kirjoitti:

helvetissä sinä yhdistät sen maataloustukijaisen siihen mitä maanviljelijä saa palkkaa?

Niinhän se on moninkertainen julkisen sektorin palkka maanviljelijän palkaan verrattuna.

Täytyy Lipposen tyylillä kysyä sinulta vielä: MISTÄ RAHAT OTETAAN ! (karjuntaa ja öykkäröintiä) :)

Lue lisää

En nyt valitettavasti tajunnut lainkaan mitä yritit sanoa.

Maanviljelijän palkka on oikeastaan se, mitä hän suostuu itselleen maksamaan palkkana. Muu osa on yrittäjätuloa. Maataloustuella kyettäisiin kustantamaan maanviljelijöillekin erittäin hyvä palkka, jos rahat käytettäisiin vain palkkaan eli maanviljelijä olisi työntekijän asemassa. Se kertoo siitä, miten valtavia summia meillä käytetään tähän maataloustukeen.

Mielipidepankki kirjoitti:

En nyt valitettavasti tajunnut lainkaan mitä yritit sanoa.

Maanviljelijän palkka on oikeastaan se, mitä hän suostuu itselleen maksamaan palkkana. Muu osa on yrittäjätuloa. Maataloustuella kyettäisiin kustantamaan maanviljelijöillekin erittäin hyvä palkka, jos rahat käytettäisiin vain palkkaan eli maanviljelijä olisi työntekijän asemassa. Se kertoo siitä, miten valtavia summia meillä käytetään tähän maataloustukeen.

Lue lisää

"Maataloustuella kyettäisiin kustantamaan maanviljelijöillekin erittäin hyvä palkka, jos rahat käytettäisiin vain palkkaan eli maanviljelijä olisi työntekijän asemassa."

Mistä sitten kustanneittaisiin ne 3,9 mrd tuotantokustannusten peitoksi, että päästäisiin samaan tuotantomäärään?

Mielipidepankki kirjoitti:

En nyt valitettavasti tajunnut lainkaan mitä yritit sanoa.

Maanviljelijän palkka on oikeastaan se, mitä hän suostuu itselleen maksamaan palkkana. Muu osa on yrittäjätuloa. Maataloustuella kyettäisiin kustantamaan maanviljelijöillekin erittäin hyvä palkka, jos rahat käytettäisiin vain palkkaan eli maanviljelijä olisi työntekijän asemassa. Se kertoo siitä, miten valtavia summia meillä käytetään tähän maataloustukeen.

Lue lisää

Muistappa tollo, ettei se raha joka maanviljelijälle maksetaan jää hänelle palkkana, vaan siitä pitää maksaa kaikki tuotantokustannukset, investoinnit, koneet, juoksevat kustannukset, eläinlääkäripalkkiot jne.

Varmasti lähes jokainen maanviljelijä ottaisi mieluummin 3600 kuussa istumisesta kuin kovan työn takaa sen mitä nyt saa, mutta millä sinä maksaisit sitten vaikkapa ne Valtran ja noin 700:n maatalouskoneteollisuudesta elävän pienen kotimarkkinayrityksen työntekijöiden palkat? Ihmisiä nuo 700 yritystä työllistävät sen verran paljon, ettei heidän työttömyytensä ihan pikkujuttu olisi.

Sinun ääretön yksisilmäisyys ja suoranainen tyhmyys paistaa näistä jutuistasi niin ettei aina tiedä oletko juovuksissa vai hullu, vaiko molempia, mutta järjen käyttö olisi juristillekin joskus hyvästä

ja muusta kirjoitti:

Muistappa tollo, ettei se raha joka maanviljelijälle maksetaan jää hänelle palkkana, vaan siitä pitää maksaa kaikki tuotantokustannukset, investoinnit, koneet, juoksevat kustannukset, eläinlääkäripalkkiot jne.

Varmasti lähes jokainen maanviljelijä ottaisi mieluummin 3600 kuussa istumisesta kuin kovan työn takaa sen mitä nyt saa, mutta millä sinä maksaisit sitten vaikkapa ne Valtran ja noin 700:n maatalouskoneteollisuudesta elävän pienen kotimarkkinayrityksen työntekijöiden palkat? Ihmisiä nuo 700 yritystä työllistävät sen verran paljon, ettei heidän työttömyytensä ihan pikkujuttu olisi.

Sinun ääretön yksisilmäisyys ja suoranainen tyhmyys paistaa näistä jutuistasi niin ettei aina tiedä oletko juovuksissa vai hullu, vaiko molempia, mutta järjen käyttö olisi juristillekin joskus hyvästä

Lue lisää

En minä ole sellaista väittänytkään, etteikö maataloudessa olisi kustannuksia. Toin vain esille sen, millaisia palkkoja 70 000 ihmisille voitaisiin tuen määrällä maksaa. Se kertoo sen, miten suurista rahoista on kyse. Se on luultavasti vain vähän pienempi kuin mitä valtio käyttää virkamiestensä palkkoihin.

Pääväitteeni onkin ollut se, että valtio sosialisoi maatalousyrittämisen tappiot. Sinä nyt vaan omalta osaltasi todistelet, että näinhän se juuri on.

Työllistämisperusteesi on kaikkea järkeä vailla. Sillä tavoin voitaisiin perustella ihan mitä toimintaa vaan Suomessa. Pitäisikö meidän alkaa esim. valtion tuella rakentamaan jälleen kotimaista vaatetus- ja muuta rättiteollisuutta, jotta sadat tai tuhannet pienompelimot, ompelukonehuoltamot, prässiyritykset, lankarullien valmistajat ym. voisivat saada työtä ja toimeentuloa.

Et ole varmaan ihan huomannut, että kun toisaalta peräänkuulutetaan suuryrityksiltä kuten Stora-Ensolta yhteiskuntavastuuta, niin Kepu on osaltaan tyrmäämässä tämän ajatuksen, vaikka siinäkin työllisyys heikkeni. Vedottiin markkinatalouteen. Nyt sitten samat tahot eivät haluakaan vedota markkinatalouteen, kun puoliustelevat kannattamatonta maataloistoimintaa sen työllisyysvaikutuksilla. Eikö kannattaisi pyrkiä kuitenkin johdonmukaisuuteen, vaikka rehellisyys onkin Kepussa vieras käsite.

Mielipidepankki kirjoitti:

En minä ole sellaista väittänytkään, etteikö maataloudessa olisi kustannuksia. Toin vain esille sen, millaisia palkkoja 70 000 ihmisille voitaisiin tuen määrällä maksaa. Se kertoo sen, miten suurista rahoista on kyse. Se on luultavasti vain vähän pienempi kuin mitä valtio käyttää virkamiestensä palkkoihin.

Pääväitteeni onkin ollut se, että valtio sosialisoi maatalousyrittämisen tappiot. Sinä nyt vaan omalta osaltasi todistelet, että näinhän se juuri on.

Työllistämisperusteesi on kaikkea järkeä vailla. Sillä tavoin voitaisiin perustella ihan mitä toimintaa vaan Suomessa. Pitäisikö meidän alkaa esim. valtion tuella rakentamaan jälleen kotimaista vaatetus- ja muuta rättiteollisuutta, jotta sadat tai tuhannet pienompelimot, ompelukonehuoltamot, prässiyritykset, lankarullien valmistajat ym. voisivat saada työtä ja toimeentuloa.

Et ole varmaan ihan huomannut, että kun toisaalta peräänkuulutetaan suuryrityksiltä kuten Stora-Ensolta yhteiskuntavastuuta, niin Kepu on osaltaan tyrmäämässä tämän ajatuksen, vaikka siinäkin työllisyys heikkeni. Vedottiin markkinatalouteen. Nyt sitten samat tahot eivät haluakaan vedota markkinatalouteen, kun puoliustelevat kannattamatonta maataloistoimintaa sen työllisyysvaikutuksilla. Eikö kannattaisi pyrkiä kuitenkin johdonmukaisuuteen, vaikka rehellisyys onkin Kepussa vieras käsite.

Lue lisää

Niin, sinä kerrot että maataloustuella voitaisiin maksaa 70 000 viljelijälle 3600 euroa kuukaudessa.

Jos näin tehtäisiin meillä kaatuisi ne noin 700 pienyritystä jotka tuottavat maataloudessa tarvittavia koneita ja laitteita. Ja tuskimpa meillä kovin kauaan Valtroja tai Rosenlewin koneitakaan tehtäisiin ilman kotimarkkinoita, tai Valion tuotteita valmistettaiisi ilman kotimaista raaka-ainetta.

Kerro nyt miten näille kymmenille tuhansille kerrnnaistyöpaikoille järjestetään korvaavaa tekemistä jos maatalous maastamme lopetettaisiin.

Äläkä kiemurtele jotain muuta, kuten tapanasi on. Siis vasraa kysymykseen

Mielipidepankki kirjoitti:

En nyt ihan ymmärrä kysymystäsi. Miksi pitäisi maksaa yhtä suurta palkkaa kuin teollisuuden työntekijälle?

Jos maatalous olisi yhteiskunnan järjestämää, silloin palkkatason pitäisi kaiketi määräytyä julkisen sektorin palkkatason mukaiseksi. Ammattikoulutuksen saaneille ruokatyöntekijöille maksetaan noin 1500 - 2000 euron bruttopalkkaa kuukaudessa. Tässä se haarukka kai olisi. Sehän olisi kuitenkin moninkertainen siihen verrattuna, että MTK kertoo maatalousyrittäjien keskituntiansioksi 2 euroa.

Eräässä toisessa yhteydessä on laskettu, että maatasloustukia saavat 70 000 yrittäjää voitaisiin palkata maataloustukien suuruisella rahamäärällä 3 600 euron kuukausipalkalla töihin. Tämä vastaa julkisella sektorilla jo akateemisen koulutuksen saaneiden palkkoja, monilla aloilla selvästi tätä vielä suurempaa palkkaa. Esim. akateemisesti koulutettujen kirjastonhoitajien palkat lienevät tätä selvästi pienemmät.

Tämä kertoo siitä, missä suuruusluokissa maataloustuissa liikutaan.

Lue lisää

Kun vertaat maataloustukea palkkoihin, niin oletko ottanut huomioon maatalouden kustannukset, jotka tuista on myös maksettava: sähkö, vesi, lämmitys, rehut, lannoitteet, työvälineet...?

Kaipa kulujn jälkeen plkkaankin jotain jää, mutta tuskin sellaista summaa, jonka edellä sait yksinkertaisella jakolaskullasi.

Mielipidepankki kirjoitti:

En nyt valitettavasti tajunnut lainkaan mitä yritit sanoa.

Maanviljelijän palkka on oikeastaan se, mitä hän suostuu itselleen maksamaan palkkana. Muu osa on yrittäjätuloa. Maataloustuella kyettäisiin kustantamaan maanviljelijöillekin erittäin hyvä palkka, jos rahat käytettäisiin vain palkkaan eli maanviljelijä olisi työntekijän asemassa. Se kertoo siitä, miten valtavia summia meillä käytetään tähän maataloustukeen.

Lue lisää

maataloustyömiehelle vaikka se kippasi apulantakuorman suoraan tonava kaunoiseen!
Se pääsi helpolla, eikä ylituontannosta ollut tietoakaan.

sentään vääristellä. Kyllä tuontielintarvikkeistakin maksetaan arvonlisävero.

Obs1 kirjoitti:

sentään vääristellä. Kyllä tuontielintarvikkeistakin maksetaan arvonlisävero.

En puhunut verotuksesta vaan arvonlisäyksestä tuotantoketjussa. Sen määrä on tuo 4,9 miljardia, sen verran kansantaloutemme saa lisäarvoa maatalouteen liittyvästä toiminnasta kerrannaisvaikutuksineen. Metsätalouden osuus on 3,3 miljardia, siis vähöisempi kuin maatalouden.

Toki puunjalostus sitten tuo lisää arvoa metsäsektoriin.

vaan.... kirjoitti:

En puhunut verotuksesta vaan arvonlisäyksestä tuotantoketjussa. Sen määrä on tuo 4,9 miljardia, sen verran kansantaloutemme saa lisäarvoa maatalouteen liittyvästä toiminnasta kerrannaisvaikutuksineen. Metsätalouden osuus on 3,3 miljardia, siis vähöisempi kuin maatalouden.

Toki puunjalostus sitten tuo lisää arvoa metsäsektoriin.

Lue lisää

huolimattomasti.

Ei saa kysyä yksinkertaiselta MPP.ltä liian vaikeita, mies vetäytyy taas ja laittaa pään pensaaseen kuten nin monta kertaa ennenkin.

Kun MPP sai siipeensä kinkkukeskustelussa pahan kerran mies oli päiväkausia nuolemassa haavojaan, mutta on nyt uskaltautunut takaisin. Joten ei kysellä vaikeita, ei MPP.llä riitä osaamista tuollaisiin

pää pensaassa kirjoitti:

Ei saa kysyä yksinkertaiselta MPP.ltä liian vaikeita, mies vetäytyy taas ja laittaa pään pensaaseen kuten nin monta kertaa ennenkin.

Kun MPP sai siipeensä kinkkukeskustelussa pahan kerran mies oli päiväkausia nuolemassa haavojaan, mutta on nyt uskaltautunut takaisin. Joten ei kysellä vaikeita, ei MPP.llä riitä osaamista tuollaisiin

Lue lisää

se että, maanviljelijöiden palkkaa kun saisi vielä entisestään alennettua niin se koituisi muiden ammattiryhmien onneksi? :)

En minä ole vaatinut koskaan maatalouden lopettamista. En ole koivn kiivaasti vaatinut edes kaikkien maataloustukien lopettamista. Minusta sellaisen maataloustukipolitiikan voisi lopettaa, missä määräävänä tekijänä on maatalousyrittäjien tulotason ylläpitäminen taikka parantaminen. Se hohti ennen EU-aikaa täysin ylimiotoitettuun maatalouteen ja ylituotantoon. Sellaisen lisäarvo talouteen on negatiivinen.

Nytkin on huomattava, että yhteiskunnan panos maatalouteen on noin 3 miljardia euroa vuodessa. En tiedä, mitä kaikkea maatalouden kokonaisvaikutukseen on laskuissasi pantu, mutta ei maataloustukien vähentäminen ja maatalouden ylimitouksen supistaminen tarkoita tähän välttämättä mitään muutosta. Hyötysuhde voi tosin parantua.

Mielipidepankki kirjoitti:

En minä ole vaatinut koskaan maatalouden lopettamista. En ole koivn kiivaasti vaatinut edes kaikkien maataloustukien lopettamista. Minusta sellaisen maataloustukipolitiikan voisi lopettaa, missä määräävänä tekijänä on maatalousyrittäjien tulotason ylläpitäminen taikka parantaminen. Se hohti ennen EU-aikaa täysin ylimiotoitettuun maatalouteen ja ylituotantoon. Sellaisen lisäarvo talouteen on negatiivinen.

Nytkin on huomattava, että yhteiskunnan panos maatalouteen on noin 3 miljardia euroa vuodessa. En tiedä, mitä kaikkea maatalouden kokonaisvaikutukseen on laskuissasi pantu, mutta ei maataloustukien vähentäminen ja maatalouden ylimitouksen supistaminen tarkoita tähän välttämättä mitään muutosta. Hyötysuhde voi tosin parantua.

Lue lisää

Jaahas, taas alkoi se seliseliseliseli

Sinä esität avauksessasi jotain jakolaskuja joista vedät johtopäätökset maanviljelijöiden tuloista.

Sinä olet moneen kertaan esittänyt esimerkiksi tanskalaisten kinkkujen ostamista jotta kotimaisista tuista päästäisiin, ymmärtämättä miksi se tanskalainen kinkku on niin halpaa. Tai miksi se ihannoimasi brasialialainen tuotanto on niin tehokasta että lihaa kannattaa sieltä tänne pohjanperälle rahdata.

Jos ajattelisit, tai siis osaisit ajatella, ymmärtäisit. Mutta se on toivotonta. Sinulla on aina ollut suuria vaikeuksia ymmärtää edes talouden perusasioita, ja maatalous/ruokakysymykset ovat sinulle samanlaisia meielikuviesi hallitsemia kaunan aiheuttajia, ei muuta

Mielipidepankki kirjoitti:

En minä ole vaatinut koskaan maatalouden lopettamista. En ole koivn kiivaasti vaatinut edes kaikkien maataloustukien lopettamista. Minusta sellaisen maataloustukipolitiikan voisi lopettaa, missä määräävänä tekijänä on maatalousyrittäjien tulotason ylläpitäminen taikka parantaminen. Se hohti ennen EU-aikaa täysin ylimiotoitettuun maatalouteen ja ylituotantoon. Sellaisen lisäarvo talouteen on negatiivinen.

Nytkin on huomattava, että yhteiskunnan panos maatalouteen on noin 3 miljardia euroa vuodessa. En tiedä, mitä kaikkea maatalouden kokonaisvaikutukseen on laskuissasi pantu, mutta ei maataloustukien vähentäminen ja maatalouden ylimitouksen supistaminen tarkoita tähän välttämättä mitään muutosta. Hyötysuhde voi tosin parantua.

Lue lisää

Minusta tuntuu, että ennenaikaan maksetut maataloustuet ja maataloustuotteiden vientituet voisi rinnastaa yrityksille nykyisin maksettaviin työllistämistukiin.

Eikös noiden tukien ideana aikanaan ollut pitää yllä tiettyä elintarvikeomavaraisuutta ja myös sitä, että maalla asuvat olisi työllistetty maaseudulla, kun kaupungeissa ei ollut kaikille työtä.

Ylituotantoaha siitä tuli, voi-, muna- ja ties mitä viljavuoria, mitä sitten dumpattiin vientiin alle kotimaan kuluttajahintojen.

Olisko tuo paljon kamalampi asia kuin se, että vasemmisto nyt vaatii hallitukselta ja UPM:ltä sitä, että sellua ja paperia pitäisi tuottaa veronmaksajan rahalla varastoon, kun tuotteille ei ole kysyntää sillä hinnalla, millä niitä voisi kannattavasti myydä.

Yhtä älytöntä minusta on sekin, että SAK pauhaa pää punaisena siitä, ettei pätkätöitä saisi tehdä, vaan palvelualoillakin pitäisi noudattaa täyttä työaikaa ja henkilöstön miehitystä päivän jokaisena tuntina, vaikka asiakkaat eivät tuo rahaa yritykseen muutoin kuin ruuhka-aikoina.

on erikoinen suositus. Aikoinaan NL:n sosialistista mallia maassa arvostelleita ei kehotettu muuttamaan ulkomaille, vaan heidät pidettiin omassa maassa vieläkin tiukemmin. Vankilassa uudelleen koulutettavana tai maan alla ikuisessa levossa.

Mielipidepankki kirjoitti:

on erikoinen suositus. Aikoinaan NL:n sosialistista mallia maassa arvostelleita ei kehotettu muuttamaan ulkomaille, vaan heidät pidettiin omassa maassa vieläkin tiukemmin. Vankilassa uudelleen koulutettavana tai maan alla ikuisessa levossa.

Lue lisää

olet kuin puulla päähän lyöty. Olet normaali sossu, et muuta. Huuto on kova mutta totuuden edessä ollaan kuin kusi sukassa, tai vaihdetaan puheenaihetta.