Kaksi kertaa on Venäjän hallitsijan ja eurooppalaisen diktaattorin välinen sopimus ratkaissut Suomen kohtalon: 1807 ja 1939. Molemmilla kerroilla Suomen kysymys oli vain pieni osa-alue, pikkujuttu suuressa pelissä. Molemmilla kerroilla Venäjä hankki aikaa varustautuakseen suureen isänmaalliseen sotaan.
Napoleonin tuhon tie alkoi hänen lähtiessään vetäytymään Moskovasta 1812; Hitlerin kohtalo oli jo sinetöity, kun hänen joukkonsa eivät päässeet Moskovaan 1941. Keväällä 1814 venäläiset marssivat Pariisiin yhdessä muiden liittoutuneiden kanssa; keväällä 1945 Berliiniin, ja sillä kertaa yksin. Wienin kongressi 1814-1815 turvasi Euroopan rauhan pitkäksi aikaa; sama saavutettiin Jaltassa ja Potsdamissa 1945. Müncheniin 1938 ei venäläisiä päästetty mukaan, ja siksi tuo konferenssi ei varmistanut rauhaa vaan johti ensin Molotov-Ribbentrop-paktiin ja sen jälkeen sotaan.
Kaksi kertaa on Venäjä ja Venäjän kansa vapauttanut Euroopan sitä terrorisoineesta hullusta diktaattorista. Missä on Euroopan kiitos? On oikein, että stalinismi tuomitaan, niin kuin se Venäjälläkin on tuomittu; on väärin, että venäläisiä yritetään väittää syypäiksi toiseen maailmansotaan, jossa juuri Venäjän kansan äärettömät ponnistukset ja uhrit kukistivat natsismin, koko Euroopan vihollisen.
Kun Saksa - tai Preussi, tai Itävalta - ja Venäjä ovat olleet ystäviä, on Euroopassa vallinnut rauha; kun ne ovat olleet vihollisia, on tapahtunut kauheita. Sen ymmärsivät Metternich ja Bismarck paremmin kuin kukaan nyky-Euroopassa. Älkää nyt turhaan mainitko, mitä Hitler teki Molotov-Ribbentrop-sopimuksen suojissa; kyllähän Napoleonkin teki kaikenlaista, kun Tilsitin sopimus oli varmistanut Venäjän suunnan. Kumpikin sopimus oli kuitenkin sillä historian hetkellä Venäjälle välttämätön. Mielenkiintoista kyllä Tilsitin rauhan ansiosta Suomi on olemassa; traagista kyllä Molotov-Ribbentrop-paktin vuoksi se oli vähällä lakata olemasta. Mutta Venäjän ansiosta on koko Eurooppa pysynyt vapaana suuruudenhulluista ja verisistä napoleoneista ja hitlereistä.
Toisaalta pienet valtiot ovat joka tapauksessa olemassa vain suurten armosta. Ainoina oikeina suvereeneina suurvallat luovat ja hävittävät pikkuvaltioita mielensä mukaan. Pienillä mailla ei ole muuta elämisen toivoa kuin luottaa suurvaltojen armeliasuuteen ja hyvään tahtoon. Tämä on kova paasikiviläinen totuus, totinen totuus. Se tulee aina muistaa, niin Suomen, Viron kuin Puolankin. Ja voi sitä, joka liiaksi turvaa väärään suurvaltaan, maantieteen ja realiteetit unohtaen!
Euroopan ja maailman rauhan säilyminen on perustunut suurvaltojen järkevästi laskettuun voimatasapainoon Talleyrandin, Metternichin ja Bismarckin hengessä. Tuota tasapainoa ovat horjuttaneet tuhoisin seurauksin diktaattorien ja imperialistien ylivaltahaaveet, mutta myös pikkuvaltioiden ja kansallisuuksien anarkia - ja nykyisin Amerikan ajama utopistinen globalistinen haave uudesta maailmanjärjestyksestä. Venäjän historiallinen tehtävä on olla Euroopan, koko Euraasian vartija. Se ei tarkoita ekspansiivista imperialismia, johon Venäjäkin silloin tällöin on hairahtunut, vaan tasapainon puolustamista.
Euroopan toisen maailmansodan jälkeinen tasapaino ja rauhantila, joka oli mahdollistanut maanosamme ennennäkemättömän taloudellisen kehityksen, saavutti huippunsa 1975, kun se vahvistettiin Etykissä. Tasapainon horjuminen ei varsinaisesti alkanut vielä vuosien 1989-1991 tapahtumista - ei sosialismin romahduksesta Itä-Euroopassa, ei Saksan yhdistymisestä, ei kenties Neuvostoliiton hajoamisestakaan. Varsovan liiton purkautuessa olisi tietysti pitänyt purkaa myös Nato. On erittäin valitettavaa myöhemmän kehityksen kannalta, ettei näin tapahtunut. Mutta jos Nato ei olisi laajentunut Saksasta itään, kuten USA tuolloin vakuutti, kaikki olisi ollut vielä hyvin, tasapaino jotenkuten säilynyt. Toisin on käynyt. Venäjän reunavaltioista on tullut sille vihamielisiä, sotilaallisesti sitä vastaan liittoutuneita maita, jotka sortavat venäläisiä vähemmistöjään.
Venäjä katsoo nyt USA:n uuteen presidenttiin, ja toivoo, ettei länsi enää tekopyhästi saarnaa, mitä Venäjän olisi tehtävä, vaan kuuntelee, mitä Venäjä itse ehdottaa tasa-arvoisena neuvottelukumppanina. Vain siten voidaan aloittaa vuodesta 1991 jatkuneen negatiivisen sotilas-poliittisen kehityksen synnyttämien ongelmien purkaminen. Eurooppa tarvitsee Venäjän energiaa ja luonnonvaroja. Venäjä tarvitsee ystävällismielisiä rajanaapureita. On aika neuvotella konkreettisista poliittisista kysymyksistä. Mistä löytyy lännestä Medvedevin ja Putinin veroisia rauhantekijöitä?
Venäjä Euroopan vartijana
12
253
Vastaukset
- suoraan Kremlistä?
Sitten vielä väitetään, että Venäjän arkistot ovat suljettuja! Tämä tarina on suoraan Stalinin propagandistien kynistä. Joku intomieli antifasisti on vain tuunannut pikkuisen.
Olisiko syytä katsoa asioita hieman todenmukaisemmin? Venäjän ikiaikainen strategia on ja on oleva laajeneminen muiden kansojen maita ryöstämällä. Pikkaisen historiaa ja karttoja vilkaisemalla sen näkee. Mitä tulee hulluihin diktaattoreihin, Venäjällä on taatusti maailmanennätys erinumeroisten Iivanoiden, Pietareiden, Aleksantereiden, Nikolaiden, Leninien ja Stalinien määrässä.
Pienten kansojen turva ei ole Kansainliitossa tai Yhdistyneissä Kansakunnissa, jotka olivat ja ovat toimintakyvyttömiä tyrannien puhelavoja. ETYK oli Neuvostoliiton yritys sementoida II maailmansodan lopputulos ikuisiksi ajoiksi; äänitorvenä käytettiin juoksupoika Kekkosta. Mutta Etyk kääntyi alkajaansa vastaan, kun demokraattiset länsimaat vaativat mukaan "neljännen korin", ihmisoikeudet, mukaantulonsa ehdoksi. Bolshevikkien hallitsemiin maihin alettiin perustaa "Helsinki-ryhmiä" jotka lopulta olivat mukana kaatamassa koko neuvostosysteemiä.
Pienten kansojen ainoa turva on oma, vahva itsetunto ja puolustustahto, sekä liittyminen demokraattisten maiden yhteisöihin; ts. EU:iin ja Natoon. Natolla on valmius puhua sitä ainoaa kieltä, jota Venäjän tsaarit ymmärtävät.- Siinä se taas
tuli juuri niin kuin asia on. Avaaja kirjoittaa pelkkää neuvostopropagandaa ymmärtämättä, että se ei ole koskaan mnneyt läpi edes NL:ssa.
- Koroljov
Uskooko Sologdin, että 2000-luvusta tulee uusi amerikkalainen vuosisata, että "demokratia" amerikkalaisessa muodossaan on yleispätevä arvo, että "ihmisoikeudet" ovat jotain muutakin kuin perustelu amerikkalaisten johtamille sotilaallisille interventioille? Länsimaiden aurinko laskee; maailman painopiste on siirtymässä Euraasiaan. Valtamerellinen maailmanvalta natisee liitoksistaan; SYDÄNMAAN uusi järjestys tekee tuloaan.
Venäjän ja Kiinan ystävyys ja yhteistyö on lännelle Molotov-Ribbentrop-sopimukseen verrattavissa oleva geopoliittinen katastrofi. Richard Nixon kääntyy haudassaan; hänen kolmikantadiplomatiastaan ei ole mitään jäljellä. Amerikan rahasuonet vuotavat kuiviin Irakin ja Afganistanin hiekassa; jopa Latinalainen Amerikka, USA:n takapiha, alkaa irtautua sen otteesta. Saksan kaltaisissa Euroopan maissa aletaan miettiä, kummanko puoleen tiukan paikan tullen käännytään, Yhdysvaltojen vai Venäjän. Energiavarat ja raaka-aineet ovat 2000-luvun kovaa valuuttaa dollariin pohjautuvan rahoitus- ja luottojärjestelmän ollessa jo tuhonsa kynnyksellä. Kun uuteen dollarittomaan järjestykseen siirrytään, se tapahtuu Venäjän ja Kiinan johdolla, Euraasian ehdoilla.
Sologdin tahtoo nähdä Suomen lännen etuvartiona, yhtenä Washingtonin sillanpääasemana Venäjää vastassa. Minä näen Suomen Venäjä-Kiina-akselin, Euraasian uuden supervallan läntisenä naapurina, pienenä maana valtavien mahdollisuuksien äärellä. Idän suunta on aina ollut Suomen talouden kasvun, yhteiskunnan vaurastumisen ja sosiaalisen kehityksen n polttoaine ja moottori: näin 1809-1917 ja 1944-1991. Nokia-pohjainen Suomi ei seiso vankalla perustalla. Tulevaisuus on joka tapauksessa idässä. Suomi voi toimia viisaammin kuin onneton Viro, jonka tilanne huononee sitä enemmän mitä ankaramman kriisin kanssa sen washingtonilaiset tukijat joutuvat painiskelemaan. Suomi voi aloittaa ITÄPOLITIIKAN, näyttää suuntaa muulle Euroopalle, olla ensimmäisenä jonossa, kun maailman saalista jaetaan uusiksi.
Vladimir Putin on tämän ajan suurin valtiomies ja Venäjän suurin valtiomies Stolypinin jälkeen. Putin laski perustan; Medvedev jatkaa työtä. Putinin aikana Venäjä lakkasi lopullisesti kuuntelemasta Wall Streetin seireenien lauluja, George Sorosin ja kumppaneiden kauhuksi, ja lähti viitoittamaan tämän vuosisadan johtavaa taloudellista ja sosiaalista mallia, UUSMERKANTILISMIA. Venäjän taloudellinen nationalismi, euraasialainen geopolitiikka ja rautainen reaalipoliittinen visio rakentavat sitä oikeaa uutta maailmanjärjestystä, jonka ääriviivoja mailleenmenevää aikakautta yhä elävä Sologdin, lännen johtajien tavoin, on kykenemätön näkemään. Tästä kaaoksesta syntyvät rakenteet eivät ole lännen määriteltävissä eikä määritettävissä.
Oswald Spenglerin sanoin: rahan ja demokratian aika on ohitse. Uudet caesarilaiset ihmiset, joiden prototyyppi on Putin, edustavat veren voittoa rahasta, johtajuuden voittoa markkinavoimista, puhtaan vallantahdon voittoa taloudellisesta ahneudesta. Venäjä näyttää tietä. Aika on ajanut amerikkalaisten arvojen ohitse, joiden lännessä yhä kuvitellaan olevan universaaleja arvoja. Ei tule uutta atlanttista vuosisataa. Tulee euraasialainen vuosisata, ja se on Suomelle valtava mahdollisuus, jos suomalaiset pelaavat korttinsa oikein, sijoittavat ajoissa voittavaan puoleen. - Koroljov
Siinä se taas kirjoitti:
tuli juuri niin kuin asia on. Avaaja kirjoittaa pelkkää neuvostopropagandaa ymmärtämättä, että se ei ole koskaan mnneyt läpi edes NL:ssa.
Näen jo sieluni silmin sen päivän, jolloin valkoiset kristityt kansat Vladivostokista Lissaboniin, Reykjavikista Tbilisiin katsovat Washingtonin ja New Yorkin asemesta Moskovaan ja Pietariin - näettekö tekin? Suomi on länsimaiden äärimmäisellä laidalla, Euroopan reunalla, mutta ei kaukanakaan Euraasian sydänmaan ytimestä, missä tulevaisuus rakennetaan, uudet arvot luodaan.
Venäjä on Euroopan vartija, koska se on lähempänä Euroopan alkujuuria kuin Amerikka, joka on vain läntisen Euroopan kulttuurin myöhäisvaiheen sivutuote, muukalainen meille ja itselleenkin. Venäjällä, sen kulttuurilla ja hengellä, on vielä tulevaisuus, Amerikka voi ainoastaan kierrättää länsimaisuuden merkityksestään tyhjentyneitä merkkejä loputtomiin kulttuuriteollisuudessa, jonka keinotekoisuus on koko ajan yhä silmiinpistävämpää. Venäjän ja Amerikan ero on sama kuin se, mitä saksalainen kulttuurifilosofia nimittää kulttuurin ja sivilisaation eroksi: edellinen on tulemisen tilassa, luovaa ja elävää, jälkimmäinen jo tullutta, lopullista ja kuollutta. Vain Venäjä voi uudistaa Euroopan, antaa Euroopalle sen kolmannen elämän pakanallisen elämän ja kristillisen elämän jälkeen. Sykli on kriittisessä vaiheessaan. Heiluri kääntyy paluuseen. Venäjällä on messiaaninen tehtävä, minkä jo Dostojevski hyvin käsitti - käsittääkö Sologdin, länsimielinen neokonservatiivi?
Venäjän suuri aika, joka vetää vertoja antiikin Kreikalle ja renessanssin Italialle, on vasta tulossa, tulemisen tilassa. Venäjä kantaa itsessään Kreikan ja Rooman, idän ja lännen yhteistä perintöä, mutta myös tuon perinnön tulevaisuutta. Putinin massiivinen tahtoihmisen hahmo seisoo siltana kahden aikakauden, kahden maailman välissä: eurooppalaisille hän on caesar, rautainen tosiasioiden ihminen, myöhäinen, lopullinen muoto, jossa veri tulee tahdoksi jälleen; venäläisille hänen valtansa on ollut lupaus heidän kansansa, jopa koko maailman uudestisyntymisestä, nyt kun sekä kommunismin että kapitalismin illuusiot ovat sortuneet ja homo economicus kuollut kuin Frankensteinin hirviö. Se mitä länsimaissa kutsutaan länsimaisuudeksi, länsimaisiksi arvoiksi, on todellisuudessa vain länsimaisuuden myöhäisvaiheen hengetön rappiomuoto. Rahan, demokratian, yksilönvapauden, individualismin, egoismin aatteeton helvetti hajoaa omaan mahdottomuuteensa, sivilisoituneen ihmisen hedelmättömyyteen.
Euraasialaisen vuosisadan arvot ovat autoritaarisia, nationalistisia, kongfutselaisia, ortodoksisia, pakanallisia, mutta eivät missään mielessä liberaaleja, individualistisia tai ateistisia arvoja. Kaukaa näkyy lisäksi valonhäivä aivan toisesta maailmasta: Venäjällä on hallussaan Kohtalon keihäs; sillä on myös Pyhä Graal. Mutta ne saavat muodon jota länsimainen ihminen, viimeinen länsimainen ihminen, ei kykene ennakoimaan. Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava. Ne länsimaiden viimeiset ihmiset, joilla on kyky nähdä, vaikenevat ja odottavat idän auringonnousua. Venäjä on mystinen, lopullinen, alkulähde. Koroljov kirjoitti:
Uskooko Sologdin, että 2000-luvusta tulee uusi amerikkalainen vuosisata, että "demokratia" amerikkalaisessa muodossaan on yleispätevä arvo, että "ihmisoikeudet" ovat jotain muutakin kuin perustelu amerikkalaisten johtamille sotilaallisille interventioille? Länsimaiden aurinko laskee; maailman painopiste on siirtymässä Euraasiaan. Valtamerellinen maailmanvalta natisee liitoksistaan; SYDÄNMAAN uusi järjestys tekee tuloaan.
Venäjän ja Kiinan ystävyys ja yhteistyö on lännelle Molotov-Ribbentrop-sopimukseen verrattavissa oleva geopoliittinen katastrofi. Richard Nixon kääntyy haudassaan; hänen kolmikantadiplomatiastaan ei ole mitään jäljellä. Amerikan rahasuonet vuotavat kuiviin Irakin ja Afganistanin hiekassa; jopa Latinalainen Amerikka, USA:n takapiha, alkaa irtautua sen otteesta. Saksan kaltaisissa Euroopan maissa aletaan miettiä, kummanko puoleen tiukan paikan tullen käännytään, Yhdysvaltojen vai Venäjän. Energiavarat ja raaka-aineet ovat 2000-luvun kovaa valuuttaa dollariin pohjautuvan rahoitus- ja luottojärjestelmän ollessa jo tuhonsa kynnyksellä. Kun uuteen dollarittomaan järjestykseen siirrytään, se tapahtuu Venäjän ja Kiinan johdolla, Euraasian ehdoilla.
Sologdin tahtoo nähdä Suomen lännen etuvartiona, yhtenä Washingtonin sillanpääasemana Venäjää vastassa. Minä näen Suomen Venäjä-Kiina-akselin, Euraasian uuden supervallan läntisenä naapurina, pienenä maana valtavien mahdollisuuksien äärellä. Idän suunta on aina ollut Suomen talouden kasvun, yhteiskunnan vaurastumisen ja sosiaalisen kehityksen n polttoaine ja moottori: näin 1809-1917 ja 1944-1991. Nokia-pohjainen Suomi ei seiso vankalla perustalla. Tulevaisuus on joka tapauksessa idässä. Suomi voi toimia viisaammin kuin onneton Viro, jonka tilanne huononee sitä enemmän mitä ankaramman kriisin kanssa sen washingtonilaiset tukijat joutuvat painiskelemaan. Suomi voi aloittaa ITÄPOLITIIKAN, näyttää suuntaa muulle Euroopalle, olla ensimmäisenä jonossa, kun maailman saalista jaetaan uusiksi.
Vladimir Putin on tämän ajan suurin valtiomies ja Venäjän suurin valtiomies Stolypinin jälkeen. Putin laski perustan; Medvedev jatkaa työtä. Putinin aikana Venäjä lakkasi lopullisesti kuuntelemasta Wall Streetin seireenien lauluja, George Sorosin ja kumppaneiden kauhuksi, ja lähti viitoittamaan tämän vuosisadan johtavaa taloudellista ja sosiaalista mallia, UUSMERKANTILISMIA. Venäjän taloudellinen nationalismi, euraasialainen geopolitiikka ja rautainen reaalipoliittinen visio rakentavat sitä oikeaa uutta maailmanjärjestystä, jonka ääriviivoja mailleenmenevää aikakautta yhä elävä Sologdin, lännen johtajien tavoin, on kykenemätön näkemään. Tästä kaaoksesta syntyvät rakenteet eivät ole lännen määriteltävissä eikä määritettävissä.
Oswald Spenglerin sanoin: rahan ja demokratian aika on ohitse. Uudet caesarilaiset ihmiset, joiden prototyyppi on Putin, edustavat veren voittoa rahasta, johtajuuden voittoa markkinavoimista, puhtaan vallantahdon voittoa taloudellisesta ahneudesta. Venäjä näyttää tietä. Aika on ajanut amerikkalaisten arvojen ohitse, joiden lännessä yhä kuvitellaan olevan universaaleja arvoja. Ei tule uutta atlanttista vuosisataa. Tulee euraasialainen vuosisata, ja se on Suomelle valtava mahdollisuus, jos suomalaiset pelaavat korttinsa oikein, sijoittavat ajoissa voittavaan puoleen.Suora lainaus:"Idän suunta on aina ollut Suomen talouden kasvun, yhteiskunnan vaurastumisen ja sosiaalisen kehityksen n polttoaine ja moottori: näin 1809-1917 ja 1944-1991".
Otetaan esimerkin vuoksi vain pari vähemmän tunnettua seikkaa: se vaurastuminen ja se talouskasvu. Suomen ja Neuvostoliiton kauppa oli alkeellista vaihtokauppaa: tavara vaihdettiin tavaraan. Sitä sanottiin bilateraaliseksi kaupaksi. Muodon vuoksi sitä arvotettiin laskennallisella valuutalla, "clearing-ruplalla". Sen arvona pidettiin noin kuutta markkaa.
Käytännössä kauppa kävi niin, että Neuvostoliitosta tuotiin Suomeen öljyä jonka Suomi maksoi teollisuustuotteilla. Kun öljyn hinta kaksin-kolmin-nelin- ja viisinkertaistui maailmanmarkkinoilla, Suomen öljylasku kasvoi ja tavaraa piti täältä viedä vastaavasti enemmän. Sen "vaurastumisen" ja "talouskasvun", josta nikki Koroljov ylistävästi kirjoittaa maksoi suomalainen kuluttaja, autoilija, öljylämmittäjä, maanviljelijä, koneyrittäjä, teollisuuslaitos eikä kukaan muu.
Kun Neuvostoliitto romahti, se jäi Suomelle kaikesta huolimatta velkaa monta monta miljardia.- Bybi
Koroljov kirjoitti:
Näen jo sieluni silmin sen päivän, jolloin valkoiset kristityt kansat Vladivostokista Lissaboniin, Reykjavikista Tbilisiin katsovat Washingtonin ja New Yorkin asemesta Moskovaan ja Pietariin - näettekö tekin? Suomi on länsimaiden äärimmäisellä laidalla, Euroopan reunalla, mutta ei kaukanakaan Euraasian sydänmaan ytimestä, missä tulevaisuus rakennetaan, uudet arvot luodaan.
Venäjä on Euroopan vartija, koska se on lähempänä Euroopan alkujuuria kuin Amerikka, joka on vain läntisen Euroopan kulttuurin myöhäisvaiheen sivutuote, muukalainen meille ja itselleenkin. Venäjällä, sen kulttuurilla ja hengellä, on vielä tulevaisuus, Amerikka voi ainoastaan kierrättää länsimaisuuden merkityksestään tyhjentyneitä merkkejä loputtomiin kulttuuriteollisuudessa, jonka keinotekoisuus on koko ajan yhä silmiinpistävämpää. Venäjän ja Amerikan ero on sama kuin se, mitä saksalainen kulttuurifilosofia nimittää kulttuurin ja sivilisaation eroksi: edellinen on tulemisen tilassa, luovaa ja elävää, jälkimmäinen jo tullutta, lopullista ja kuollutta. Vain Venäjä voi uudistaa Euroopan, antaa Euroopalle sen kolmannen elämän pakanallisen elämän ja kristillisen elämän jälkeen. Sykli on kriittisessä vaiheessaan. Heiluri kääntyy paluuseen. Venäjällä on messiaaninen tehtävä, minkä jo Dostojevski hyvin käsitti - käsittääkö Sologdin, länsimielinen neokonservatiivi?
Venäjän suuri aika, joka vetää vertoja antiikin Kreikalle ja renessanssin Italialle, on vasta tulossa, tulemisen tilassa. Venäjä kantaa itsessään Kreikan ja Rooman, idän ja lännen yhteistä perintöä, mutta myös tuon perinnön tulevaisuutta. Putinin massiivinen tahtoihmisen hahmo seisoo siltana kahden aikakauden, kahden maailman välissä: eurooppalaisille hän on caesar, rautainen tosiasioiden ihminen, myöhäinen, lopullinen muoto, jossa veri tulee tahdoksi jälleen; venäläisille hänen valtansa on ollut lupaus heidän kansansa, jopa koko maailman uudestisyntymisestä, nyt kun sekä kommunismin että kapitalismin illuusiot ovat sortuneet ja homo economicus kuollut kuin Frankensteinin hirviö. Se mitä länsimaissa kutsutaan länsimaisuudeksi, länsimaisiksi arvoiksi, on todellisuudessa vain länsimaisuuden myöhäisvaiheen hengetön rappiomuoto. Rahan, demokratian, yksilönvapauden, individualismin, egoismin aatteeton helvetti hajoaa omaan mahdottomuuteensa, sivilisoituneen ihmisen hedelmättömyyteen.
Euraasialaisen vuosisadan arvot ovat autoritaarisia, nationalistisia, kongfutselaisia, ortodoksisia, pakanallisia, mutta eivät missään mielessä liberaaleja, individualistisia tai ateistisia arvoja. Kaukaa näkyy lisäksi valonhäivä aivan toisesta maailmasta: Venäjällä on hallussaan Kohtalon keihäs; sillä on myös Pyhä Graal. Mutta ne saavat muodon jota länsimainen ihminen, viimeinen länsimainen ihminen, ei kykene ennakoimaan. Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava. Ne länsimaiden viimeiset ihmiset, joilla on kyky nähdä, vaikenevat ja odottavat idän auringonnousua. Venäjä on mystinen, lopullinen, alkulähde.Viestissä on vastenmielistä uskonnollista hurmosta, venäläistä nationalismia ja suuruudenhullua keisaripalvontaa, erittäin arveluttavaa henkilökultin pönkittämistä.
Sanavalmis ihminen on nyt pahasti eksyksissä. Ateistiset arvot ja pyhät Graalit sotkeutuvat liian liukkaasti, valhe luistaa kuin ruokaöljy paljastaen keskinkertaisen älyn ajattelun takaa.
Länsimaiden loistavin kulttuuriaika voi toki hyvinkin olla kaarensa lopussa. Mitä Venäjä, tuo valistusaikana jo pietarilaisilta osiltaan Eurooppaan kytkeytynyt maa sitten on, Aasiaako?
Tasankokansalla on tasankokansan traumat. Voi sitä Venäjää, jolla on tuollaisia ystäviä. - voi kirjoittaa
Koroljov kirjoitti:
Uskooko Sologdin, että 2000-luvusta tulee uusi amerikkalainen vuosisata, että "demokratia" amerikkalaisessa muodossaan on yleispätevä arvo, että "ihmisoikeudet" ovat jotain muutakin kuin perustelu amerikkalaisten johtamille sotilaallisille interventioille? Länsimaiden aurinko laskee; maailman painopiste on siirtymässä Euraasiaan. Valtamerellinen maailmanvalta natisee liitoksistaan; SYDÄNMAAN uusi järjestys tekee tuloaan.
Venäjän ja Kiinan ystävyys ja yhteistyö on lännelle Molotov-Ribbentrop-sopimukseen verrattavissa oleva geopoliittinen katastrofi. Richard Nixon kääntyy haudassaan; hänen kolmikantadiplomatiastaan ei ole mitään jäljellä. Amerikan rahasuonet vuotavat kuiviin Irakin ja Afganistanin hiekassa; jopa Latinalainen Amerikka, USA:n takapiha, alkaa irtautua sen otteesta. Saksan kaltaisissa Euroopan maissa aletaan miettiä, kummanko puoleen tiukan paikan tullen käännytään, Yhdysvaltojen vai Venäjän. Energiavarat ja raaka-aineet ovat 2000-luvun kovaa valuuttaa dollariin pohjautuvan rahoitus- ja luottojärjestelmän ollessa jo tuhonsa kynnyksellä. Kun uuteen dollarittomaan järjestykseen siirrytään, se tapahtuu Venäjän ja Kiinan johdolla, Euraasian ehdoilla.
Sologdin tahtoo nähdä Suomen lännen etuvartiona, yhtenä Washingtonin sillanpääasemana Venäjää vastassa. Minä näen Suomen Venäjä-Kiina-akselin, Euraasian uuden supervallan läntisenä naapurina, pienenä maana valtavien mahdollisuuksien äärellä. Idän suunta on aina ollut Suomen talouden kasvun, yhteiskunnan vaurastumisen ja sosiaalisen kehityksen n polttoaine ja moottori: näin 1809-1917 ja 1944-1991. Nokia-pohjainen Suomi ei seiso vankalla perustalla. Tulevaisuus on joka tapauksessa idässä. Suomi voi toimia viisaammin kuin onneton Viro, jonka tilanne huononee sitä enemmän mitä ankaramman kriisin kanssa sen washingtonilaiset tukijat joutuvat painiskelemaan. Suomi voi aloittaa ITÄPOLITIIKAN, näyttää suuntaa muulle Euroopalle, olla ensimmäisenä jonossa, kun maailman saalista jaetaan uusiksi.
Vladimir Putin on tämän ajan suurin valtiomies ja Venäjän suurin valtiomies Stolypinin jälkeen. Putin laski perustan; Medvedev jatkaa työtä. Putinin aikana Venäjä lakkasi lopullisesti kuuntelemasta Wall Streetin seireenien lauluja, George Sorosin ja kumppaneiden kauhuksi, ja lähti viitoittamaan tämän vuosisadan johtavaa taloudellista ja sosiaalista mallia, UUSMERKANTILISMIA. Venäjän taloudellinen nationalismi, euraasialainen geopolitiikka ja rautainen reaalipoliittinen visio rakentavat sitä oikeaa uutta maailmanjärjestystä, jonka ääriviivoja mailleenmenevää aikakautta yhä elävä Sologdin, lännen johtajien tavoin, on kykenemätön näkemään. Tästä kaaoksesta syntyvät rakenteet eivät ole lännen määriteltävissä eikä määritettävissä.
Oswald Spenglerin sanoin: rahan ja demokratian aika on ohitse. Uudet caesarilaiset ihmiset, joiden prototyyppi on Putin, edustavat veren voittoa rahasta, johtajuuden voittoa markkinavoimista, puhtaan vallantahdon voittoa taloudellisesta ahneudesta. Venäjä näyttää tietä. Aika on ajanut amerikkalaisten arvojen ohitse, joiden lännessä yhä kuvitellaan olevan universaaleja arvoja. Ei tule uutta atlanttista vuosisataa. Tulee euraasialainen vuosisata, ja se on Suomelle valtava mahdollisuus, jos suomalaiset pelaavat korttinsa oikein, sijoittavat ajoissa voittavaan puoleen.monesta kulmasta. Tämä on yksi esimerkki. Saahan Venäjää ylistää, ei siinä mitään. Jonkinlainen arvostelukyky olisi silti syytä säilyttää. Tämä Koroljov on yhtä pihalla kuin muutkin NL/Venäjää kritiikittä ylistävät. Venäjälle tällaisesta hölynpölystä koituu vain vahinkoa, vaikka eivät nämä surkimukset tajua sitäkään.
- Toveri Viljanen
Bybi kirjoitti:
Viestissä on vastenmielistä uskonnollista hurmosta, venäläistä nationalismia ja suuruudenhullua keisaripalvontaa, erittäin arveluttavaa henkilökultin pönkittämistä.
Sanavalmis ihminen on nyt pahasti eksyksissä. Ateistiset arvot ja pyhät Graalit sotkeutuvat liian liukkaasti, valhe luistaa kuin ruokaöljy paljastaen keskinkertaisen älyn ajattelun takaa.
Länsimaiden loistavin kulttuuriaika voi toki hyvinkin olla kaarensa lopussa. Mitä Venäjä, tuo valistusaikana jo pietarilaisilta osiltaan Eurooppaan kytkeytynyt maa sitten on, Aasiaako?
Tasankokansalla on tasankokansan traumat. Voi sitä Venäjää, jolla on tuollaisia ystäviä."Länsimaiden loistavin kulttuuriaika voi toki hyvinkin olla kaarensa lopussa."
Länsimaista en tiedä, se on porvarillinen myytti, jolla on oikeutettu kolonialismi ja imperialismi, ja muutenkin materiaalinen alarakenne määrää aina henkisen ylärakenteen, eli se siitä "kulttuurista" ja "sivilisaatiosta". Mutta tosiasia on ainakin se, että globaalin kapitalismin kuolinkellot lyövät jo, lyövät kaikkialla maailmassa. - Toveri Viljanen
voi kirjoittaa kirjoitti:
monesta kulmasta. Tämä on yksi esimerkki. Saahan Venäjää ylistää, ei siinä mitään. Jonkinlainen arvostelukyky olisi silti syytä säilyttää. Tämä Koroljov on yhtä pihalla kuin muutkin NL/Venäjää kritiikittä ylistävät. Venäjälle tällaisesta hölynpölystä koituu vain vahinkoa, vaikka eivät nämä surkimukset tajua sitäkään.
Jeltsinin aikana oli täysi kapitalistinen rosvotalous ja kaaos vallalla, siitäkös länsimaiden pankkiirit ja sijoittajat olivat innoissaan. Nyt on Putin siirtynyt valtionkapitalismiin, josta ei ole enää pitkä askel sosialismiin. Luulen että viimeistään siinä vaiheessa kun USA:n rahoitussysteemi lopullisesti kaatuu, alkaa maailmassa kasvaa yhä voimakkaammaksi halu siirtyä sosialismiin ja aitoon demokratiaan.
- tehtaalta
Koroljov kirjoitti:
Näen jo sieluni silmin sen päivän, jolloin valkoiset kristityt kansat Vladivostokista Lissaboniin, Reykjavikista Tbilisiin katsovat Washingtonin ja New Yorkin asemesta Moskovaan ja Pietariin - näettekö tekin? Suomi on länsimaiden äärimmäisellä laidalla, Euroopan reunalla, mutta ei kaukanakaan Euraasian sydänmaan ytimestä, missä tulevaisuus rakennetaan, uudet arvot luodaan.
Venäjä on Euroopan vartija, koska se on lähempänä Euroopan alkujuuria kuin Amerikka, joka on vain läntisen Euroopan kulttuurin myöhäisvaiheen sivutuote, muukalainen meille ja itselleenkin. Venäjällä, sen kulttuurilla ja hengellä, on vielä tulevaisuus, Amerikka voi ainoastaan kierrättää länsimaisuuden merkityksestään tyhjentyneitä merkkejä loputtomiin kulttuuriteollisuudessa, jonka keinotekoisuus on koko ajan yhä silmiinpistävämpää. Venäjän ja Amerikan ero on sama kuin se, mitä saksalainen kulttuurifilosofia nimittää kulttuurin ja sivilisaation eroksi: edellinen on tulemisen tilassa, luovaa ja elävää, jälkimmäinen jo tullutta, lopullista ja kuollutta. Vain Venäjä voi uudistaa Euroopan, antaa Euroopalle sen kolmannen elämän pakanallisen elämän ja kristillisen elämän jälkeen. Sykli on kriittisessä vaiheessaan. Heiluri kääntyy paluuseen. Venäjällä on messiaaninen tehtävä, minkä jo Dostojevski hyvin käsitti - käsittääkö Sologdin, länsimielinen neokonservatiivi?
Venäjän suuri aika, joka vetää vertoja antiikin Kreikalle ja renessanssin Italialle, on vasta tulossa, tulemisen tilassa. Venäjä kantaa itsessään Kreikan ja Rooman, idän ja lännen yhteistä perintöä, mutta myös tuon perinnön tulevaisuutta. Putinin massiivinen tahtoihmisen hahmo seisoo siltana kahden aikakauden, kahden maailman välissä: eurooppalaisille hän on caesar, rautainen tosiasioiden ihminen, myöhäinen, lopullinen muoto, jossa veri tulee tahdoksi jälleen; venäläisille hänen valtansa on ollut lupaus heidän kansansa, jopa koko maailman uudestisyntymisestä, nyt kun sekä kommunismin että kapitalismin illuusiot ovat sortuneet ja homo economicus kuollut kuin Frankensteinin hirviö. Se mitä länsimaissa kutsutaan länsimaisuudeksi, länsimaisiksi arvoiksi, on todellisuudessa vain länsimaisuuden myöhäisvaiheen hengetön rappiomuoto. Rahan, demokratian, yksilönvapauden, individualismin, egoismin aatteeton helvetti hajoaa omaan mahdottomuuteensa, sivilisoituneen ihmisen hedelmättömyyteen.
Euraasialaisen vuosisadan arvot ovat autoritaarisia, nationalistisia, kongfutselaisia, ortodoksisia, pakanallisia, mutta eivät missään mielessä liberaaleja, individualistisia tai ateistisia arvoja. Kaukaa näkyy lisäksi valonhäivä aivan toisesta maailmasta: Venäjällä on hallussaan Kohtalon keihäs; sillä on myös Pyhä Graal. Mutta ne saavat muodon jota länsimainen ihminen, viimeinen länsimainen ihminen, ei kykene ennakoimaan. Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava. Ne länsimaiden viimeiset ihmiset, joilla on kyky nähdä, vaikenevat ja odottavat idän auringonnousua. Venäjä on mystinen, lopullinen, alkulähde.http://en.wikipedia.org/wiki/Eurasianists
http://en.wikipedia.org/wiki/Alexander_Dugin
- ,,,,,,,,
"Kaksi kertaa on Venäjä ja Venäjän kansa vapauttanut Euroopan sitä terrorisoineesta hullusta diktaattorista. Missä on Euroopan kiitos? On oikein, että stalinismi tuomitaan, niin kuin se Venäjälläkin on tuomittu; on väärin, että venäläisiä yritetään väittää syypäiksi toiseen maailmansotaan, jossa juuri Venäjän kansan äärettömät ponnistukset ja uhrit kukistivat natsismin, koko Euroopan vihollisen."
Vai vielä kiittämään! N:liitto oli yksi SUURIMMISTA toisen maailmansodan alkuunpanijoista:
--Merkittävä tekijä talvisodan taustalla oli ensimmäisen maailmansota ja sen lopputulos. Sodan seurauksena Saksa ja Neuvostoliiton ytimeksi sittemmin kehittynyt Venäjä menettivät suurvalta-asemansa vuosikymmeneksi. Varhain 1930-luvulla ne alkoivat toipua ensimmäisestä maailmansodasta ja pyrkivät palauttamaan entisen asemansa. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama sisäinen epävakaus ja sodan antama malli edistivät Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin kaltaisten sotilaallis-diktatoristen johtajien valtaan nousua näissä valtioissa. Sekä natsi-Saksan että Neuvostoliiton sotilaallinen varustautuminen ja suurvaltapoliittinen aktiivisuus lisääntyivät huomattavasti. Molemmat valtiot tavoittelivat menettämiensä alueiden takaisin valtaamista ja valtapiiriensä edelleen laajentamista.--
http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota#Talvisodan_tausta
Molotov-Ribbentrop-sopimus natsien kanssa oli törkeä imperialistinen sopmus Eurropan etupiireista sulle-mulle-periaatteella. Suomen kimppuun hyökätiin ja sitä ryöstettiin sen laillisia alueita, joita Venäjä pitää vieläkin hallussaan.
Sodan jälkeenkin NL jatkoi Baltian miehitysta ja Itä-Euroopan haltuunottoa.
Mistä HELVETISTÄ pitäisi venäläisiä kiittää???
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2032175
- 1341198
- 1131073
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa23827- 58806
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä34771ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann42638Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m175584Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46577- 10560