Saaristotuesta

Ioni¤

Ajattelin hieman saattaa keskustelua hieman sivupoluille tuomalla esille perustietoa puheena olevasta saaristokuntien tuesta, jota erityisesti mainittiin Heikki Talan toimesta. Heikki Talahan väitti, että ruotsinkieliselle saaristolle maksetaan erityistukea, jota ei maksettaisi suomenkielisille alueille. Väite oli viestissä 4.10.2009 klo 00.18. Tarkoittaako Heikki Tala, ettei suomenkielisille saaristoalueille maksettaisi lainkaan saaristotukea.
Kysehän on valtion osuusjärjestelmään sisältyvästä olosuhdelisästä, joka on elänyt yleisen valtionosuuden ja myös opetus-ja kulttuuritoimen valtionosuudessa. Ajatuksena lisätuelle on se, että saaristoisuuden aiheuttama muun muassa liikenneolosuhteiden rikkonaisuus aiheuttaa kunnille, joissa on saaristoalueita lisääntyneistä kustannuksia palvelujen tuottamisessa. Yleinen peruspalvelujen rahoitus (yleinen valtionosuus) kuuluu osana vuoden 2010 alusta ns. yhden putken valtionosuuteen. Yleisen valtionosuuden perusteet eivät tästä uudistuksesta huolimatta muutu; erityinen kaksikielisyyslisä sekä tuet saaristokunnille ja syrjäseudun kuitenkin säilyvät lisättynä saaristokuntien ja harvaanasuttujen kuntien noin 30 milj00nan euron lisätuella. Lienee parasta käydä lävitse tuota 2010 jako lukutasolta. Valtionosuusjärjestelmä ei ole monelle kovin tuttu ja tuottaa hankaluuksia kunta-alalla olevillekin. Tästä en enempää ryhdy pakisemaan.
Sitä ennen periaatteellinen huomautus. Saaristolisä tai saaristoasutuksen lisätuki ei ole kytkeytynyt kielisuhteisiin. Tätä tukea saavat sekä suomenkieliset, kaksikieliset kunnat tai ruotsinkieliset kunnat yhtäläisin perusteisin, siis maantieteellisin perustein alueen saaristoisuuden perusteella. Saaristoisuuden määrittelyyn on erityiset kriteerinsä.
Mutta lukuihin. Ns. saaristolisää arvioidaan maksettavaksi noin 9 miljoonaa euroa ja saaristoasetuksen lisätukea 4,6 miljoonaa, Harvaanasuttujen alueiden lisää tulee noin 32 miljoonaa euroa, näille alueille lisätukea 22 miljoonaa sekä saamelaisalueen kunnille saamelaisuuden lisää noin 3,2 miljoonaa. Kävin lävitse kuntaliiton Excel-taulukon kursorisesti ja totesin, että saaristokuntien 9 miljoonan saaristolisästä menisi ruotsinkielisille ja kaksikielisille kunnille 6,6 miljoonaa euroa (73 %) ja 4,6 miljoonan euron lisäosasta noin 3,4 milj. (73 %) näille kunnille, loppuosuuden noin 27 %:n kuuluessa suomenkielisen kuntien osuuteen. No tämä lienee täysin ymmärrettävissä saaristokuntien sijainnin vuoksi. Tässä mainittakoon, ettei saaristokunnille tule osuutta harvaa asutuksen lisäosasta 22 miljoonasta tai perusosasta 32 miljoonasta.
Lopuksi kysyn Heikki Talalta, pidättekö tukea saaristokunnille oikeutettuna? Jos katsotte, onko saaristokunnan kielijakaumalla oltava merkitystä tuen määräämiselle tai sen suuruudelle.

50

336

    Vastaukset 50

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ioni¤

      Monasti on tuotu esille se, että etuudet ja tuet on jaettava väestöryhmien suuruuden suhteessa. Mitä suhtaudutte siihen, että neljälle kunnalle, joiden asukasluku on 18975 asukasta (Enontekiö, Inari, Sodankylä, Utsjoki) myönnetään yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa erityisenä saamelaisalueen lisätukena. Siis 169 euroa/jokainen kunnan asukas. Mutta tuosta 18975 asukkaasta onkin valtaosa suomalaisia. Lapin lääninhallituksen tietojen mukaan näissä saamelaisalueen kunnissa asuu 3700 saamelaista. Tuki per henkilö saamelaisille k.o kunnissa on sis 864 euroa. Tiesittekö, että ns. citysaamelaisia on enemmän muualla kuin saamalaisalueilla, arviolta noin 4300 henkilöä.

      No niin saamelaisalueiden saamelaisväestö edustaa koko maan väestöstä noin promillen luokkaa maamme väestöstä. Jos kunnille maksettaisiin vastaavin perustein lisätuki jokaista suomenruotsalaista kohden se olisi summa pirunmoinen summa. Laskekaa ilkeyttänne.

      Tällä he hetkeäkään halua väittää, etteikö tuo saamlelaisalueen lisätuki olisi perusteeton. Päinvastoin, minusta tuki on perusteltu huomoiden kuntien heikon verotulopohjan. Tulkoonpahan kommenttini vain osoittamaa sitä, että kaikkea ei voi väestöosuuksin laskea. Meidän aluepolitiikkamme ei ole halpaa, mutta se on nähty yhteiskuntapoliittisesti tarpeelliseksi. Edullisinta olisi sitten varmaan majoittaa koko kansa Kehä III:n sisäpuolelle. Kyllä sinne 5 miljoonan asukkaan metropoli mahtuu. Jääkön muu maa metsittymään.

      • Joni.

        Surupopulaatiomme eivät asu missään syrjäseuduilla, vaan kaikkein parhaimmilla alueilla.

        On aivan eri asia tukea syrjäseutuja, kun rintamaita.

        Kulttuurinen tukeminen jääköön sikarikkaiden surusäätiöiden huoleksi, ei köyhien suomalaisten verorahoilla.


      • Vallitseva ajatusmalli näyttäisi näissä kielipoliittisissa lausunnoissa olevan, että jokaiselle jotain vain osuutensa verran. Tässä muutamia asioita, joita joku voisi myös hieman pohtia:

        - suomenruotsalaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin suomenkieliset. Pitäisikö se kompensoida heille jotenkin vaikkapa pienempinä sairausvakuutusmaksuina tai vastaavasti hieman korkeampina sairauspäivärahoina, jotta kustannukset ja väestöosuus täsmäisi?

        - suomenruotsalaisten työttömyysprosentti on myös suomenkielisiä tovereitaan alhaisempi. Tulisiko ruotsinkielisille työttömille maksaa hieman korkeampaa päivärahaa, jotta valtion maksamat työttömyyskustannukset täsmäisivät paremmin eri väestöosuuksien kanssa?

        - suomenruotsalaiset maksavat keskimäärin enemmän veroja (eli tienaavat hieman enemmän) kuin suomenkieliset. Tulisiko heille mahdollisesti määrätä hieman pienempi veroprosentti kuin suomenkielisille, jotta valtion keräämät maksut olisivat paremmin väestöosuuksien mukaiset?


      • suomenkielinen
        frey kirjoitti:

        Vallitseva ajatusmalli näyttäisi näissä kielipoliittisissa lausunnoissa olevan, että jokaiselle jotain vain osuutensa verran. Tässä muutamia asioita, joita joku voisi myös hieman pohtia:

        - suomenruotsalaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin suomenkieliset. Pitäisikö se kompensoida heille jotenkin vaikkapa pienempinä sairausvakuutusmaksuina tai vastaavasti hieman korkeampina sairauspäivärahoina, jotta kustannukset ja väestöosuus täsmäisi?

        - suomenruotsalaisten työttömyysprosentti on myös suomenkielisiä tovereitaan alhaisempi. Tulisiko ruotsinkielisille työttömille maksaa hieman korkeampaa päivärahaa, jotta valtion maksamat työttömyyskustannukset täsmäisivät paremmin eri väestöosuuksien kanssa?

        - suomenruotsalaiset maksavat keskimäärin enemmän veroja (eli tienaavat hieman enemmän) kuin suomenkieliset. Tulisiko heille mahdollisesti määrätä hieman pienempi veroprosentti kuin suomenkielisille, jotta valtion keräämät maksut olisivat paremmin väestöosuuksien mukaiset?

        frey.


      • miten tuo Ahvenanmaa makaa. Minulla on kahdenkin valtiovarainministerin (Kalliomäki ja Niinistö) teettämä selvitys Ahvenanmaan valtavasti ylimitoitetusta valtionavusta. Pelkästään tax-free oikeuksiensa perusteella Suomen tasavallan varakkain "maakunta" (itse asiassa yhden keskikokoisen kunnan suuruinen), joka on jaettu 16 kuntaan.
        Suomen valtio toteaa alistuneesti, että tämä on pattitilanne, jossa Ahvenanmaa kuppaa loputtomasti suomalaisten veronmaksajien rahaa.


      • frey kirjoitti:

        Vallitseva ajatusmalli näyttäisi näissä kielipoliittisissa lausunnoissa olevan, että jokaiselle jotain vain osuutensa verran. Tässä muutamia asioita, joita joku voisi myös hieman pohtia:

        - suomenruotsalaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin suomenkieliset. Pitäisikö se kompensoida heille jotenkin vaikkapa pienempinä sairausvakuutusmaksuina tai vastaavasti hieman korkeampina sairauspäivärahoina, jotta kustannukset ja väestöosuus täsmäisi?

        - suomenruotsalaisten työttömyysprosentti on myös suomenkielisiä tovereitaan alhaisempi. Tulisiko ruotsinkielisille työttömille maksaa hieman korkeampaa päivärahaa, jotta valtion maksamat työttömyyskustannukset täsmäisivät paremmin eri väestöosuuksien kanssa?

        - suomenruotsalaiset maksavat keskimäärin enemmän veroja (eli tienaavat hieman enemmän) kuin suomenkieliset. Tulisiko heille mahdollisesti määrätä hieman pienempi veroprosentti kuin suomenkielisille, jotta valtion keräämät maksut olisivat paremmin väestöosuuksien mukaiset?

        ja elävät pitempään kuin suomalaiset, niin he aiheuttavat hyvin suuret eläkekustannukset. Paljon suuremmat kuin suomalaiset, jotka kuolevat nuorempina.

        Kun luovutaan tarpeettomasta ja keinotekoisesta virallisesta kaksikielisyydestä, niin myös tuo työllistymisasia tasapainottuu. Nythän Suomi on täynnä yhteiskunnan maksamia suojatyöpaikkoja ruotsinkielisille (kts. esim YLE).

        Jos katsotaan veroprosentteja, niin suomenruotsalaiset ovat huikeasti yliedustettuina vähiten veroa maksavien joukossa (maksavat vain pääomatuloista veroa 29 %). Tarve on siis nostaa ruotsinkielisten veroprosentteja.


      • vaatija
        heikki_tala kirjoitti:

        miten tuo Ahvenanmaa makaa. Minulla on kahdenkin valtiovarainministerin (Kalliomäki ja Niinistö) teettämä selvitys Ahvenanmaan valtavasti ylimitoitetusta valtionavusta. Pelkästään tax-free oikeuksiensa perusteella Suomen tasavallan varakkain "maakunta" (itse asiassa yhden keskikokoisen kunnan suuruinen), joka on jaettu 16 kuntaan.
        Suomen valtio toteaa alistuneesti, että tämä on pattitilanne, jossa Ahvenanmaa kuppaa loputtomasti suomalaisten veronmaksajien rahaa.

        eikä pelkkää höpötystä. Jollei niitä väittämiäsi tutkimuksia ala näkymään, sinulla ei ole niitä.


      • Tapio.Rautalapio
        heikki_tala kirjoitti:

        ja elävät pitempään kuin suomalaiset, niin he aiheuttavat hyvin suuret eläkekustannukset. Paljon suuremmat kuin suomalaiset, jotka kuolevat nuorempina.

        Kun luovutaan tarpeettomasta ja keinotekoisesta virallisesta kaksikielisyydestä, niin myös tuo työllistymisasia tasapainottuu. Nythän Suomi on täynnä yhteiskunnan maksamia suojatyöpaikkoja ruotsinkielisille (kts. esim YLE).

        Jos katsotaan veroprosentteja, niin suomenruotsalaiset ovat huikeasti yliedustettuina vähiten veroa maksavien joukossa (maksavat vain pääomatuloista veroa 29 %). Tarve on siis nostaa ruotsinkielisten veroprosentteja.

        " Jos suomenruotsalaiset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomalaiset, niin he aiheuttavat hyvin suuret eläkekustannukset. "

        Eläkekustannukset olisivat pienempiä elleivät jotkut ketkuilisi itseään terveinä ja työkykyisinä eläkkeelle jo viisikymppisinä. Tulee yhteiskunnalle kalliiksi, jos ensin opiskelee 25-vuotiaaksi, piipahtaa pari vuosikymmentä työelämässä ja sitten nostaa 30-40 vuotta eläkettä.


      • vaatija
        heikki_tala kirjoitti:

        ja elävät pitempään kuin suomalaiset, niin he aiheuttavat hyvin suuret eläkekustannukset. Paljon suuremmat kuin suomalaiset, jotka kuolevat nuorempina.

        Kun luovutaan tarpeettomasta ja keinotekoisesta virallisesta kaksikielisyydestä, niin myös tuo työllistymisasia tasapainottuu. Nythän Suomi on täynnä yhteiskunnan maksamia suojatyöpaikkoja ruotsinkielisille (kts. esim YLE).

        Jos katsotaan veroprosentteja, niin suomenruotsalaiset ovat huikeasti yliedustettuina vähiten veroa maksavien joukossa (maksavat vain pääomatuloista veroa 29 %). Tarve on siis nostaa ruotsinkielisten veroprosentteja.

        Jalka haisee vieläkin faktalle, ja toinen myös!

        "niin he aiheuttavat hyvin suuret eläkekustannukset. Paljon suuremmat kuin suomalaiset, jotka kuolevat nuorempina."

        Mononkuva perseessä eläkkeelle viisikymppisenä lensi Tala! Kehtaa loinen vielä moittia toisten (ansaittuja) eläkkeitä. Hyvänen aika mikä pelle!
        Pitäisikö Heikki Tala krematoida jos hän vielä elää, kun säälillinen loisimisaika eläkkeellä ylittyy? Rima vapisee jo.


      • Talan faktat nähty
        vaatija kirjoitti:

        eikä pelkkää höpötystä. Jollei niitä väittämiäsi tutkimuksia ala näkymään, sinulla ei ole niitä.

        Tutkimuksia ei ole, eikä tule. Kunhan tekareitaan louskuttaa ajankuluksi.


      • Aquavitix
        Talan faktat nähty kirjoitti:

        Tutkimuksia ei ole, eikä tule. Kunhan tekareitaan louskuttaa ajankuluksi.

        että hänen kirjoituksensab ovat pelkkää hölynpölyä, koska Ahvenenmaan asema perustuu kansainväliseen sopimukseen, jonka mukaan se on osa Suomea, ei Ruotsia.


      • prinsessa Ruusunen
        heikki_tala kirjoitti:

        ja elävät pitempään kuin suomalaiset, niin he aiheuttavat hyvin suuret eläkekustannukset. Paljon suuremmat kuin suomalaiset, jotka kuolevat nuorempina.

        Kun luovutaan tarpeettomasta ja keinotekoisesta virallisesta kaksikielisyydestä, niin myös tuo työllistymisasia tasapainottuu. Nythän Suomi on täynnä yhteiskunnan maksamia suojatyöpaikkoja ruotsinkielisille (kts. esim YLE).

        Jos katsotaan veroprosentteja, niin suomenruotsalaiset ovat huikeasti yliedustettuina vähiten veroa maksavien joukossa (maksavat vain pääomatuloista veroa 29 %). Tarve on siis nostaa ruotsinkielisten veroprosentteja.

        Mutta kuitenkin Ruotsi maksaa
        SUUREN osan suomalaisten eläkkeistä
        ja Suomi kerää vielä niistäkin SUURET
        verorahat. Älä Tala siis narise!


      • pakkoruotsinet

        mauton juttu, jos tarkoitus oli verrata saamenkieliiä ja ruotsinkielisiä. Onko saamenkielisillä omat miljardisäätiöt, kartanot, virkamiessaame suomenkielisillä koko Suomessa. pakkosaame koko Suomessa, teatterit , lastentarhat, yliopistot, oma YLE.. joku toinen voi jatkaa tätä luetteloa.

        Reilumpaa olisi, että ruotsinkielisistä palveluista otettaisiin rahaa saamenkielisten palveluihin.


      • vellihousut
        pakkoruotsinet kirjoitti:

        mauton juttu, jos tarkoitus oli verrata saamenkieliiä ja ruotsinkielisiä. Onko saamenkielisillä omat miljardisäätiöt, kartanot, virkamiessaame suomenkielisillä koko Suomessa. pakkosaame koko Suomessa, teatterit , lastentarhat, yliopistot, oma YLE.. joku toinen voi jatkaa tätä luetteloa.

        Reilumpaa olisi, että ruotsinkielisistä palveluista otettaisiin rahaa saamenkielisten palveluihin.

        loisivat sikana ja maksavat yhteiskunnalle tolkuttomia, mutta se on aivan OK, sillä he eivät ole ruotsinkielisiä? Ruotsinkielisten tulisi hoitaa itsensä, korotetun osan yhteisestä kakusta sekä lappalaiset että itäsuomalaiset. Olisihan se kätevää sysätä kaikki paska suomenruotsalaisten piikkiin, mutta se ei tule onnistumaan.
        Reilua olisi jos "pakkomiellenet" alkaisi hankkimaan itse ruokansa pöytään.


      • pakkoruotsinet
        frey kirjoitti:

        Vallitseva ajatusmalli näyttäisi näissä kielipoliittisissa lausunnoissa olevan, että jokaiselle jotain vain osuutensa verran. Tässä muutamia asioita, joita joku voisi myös hieman pohtia:

        - suomenruotsalaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin suomenkieliset. Pitäisikö se kompensoida heille jotenkin vaikkapa pienempinä sairausvakuutusmaksuina tai vastaavasti hieman korkeampina sairauspäivärahoina, jotta kustannukset ja väestöosuus täsmäisi?

        - suomenruotsalaisten työttömyysprosentti on myös suomenkielisiä tovereitaan alhaisempi. Tulisiko ruotsinkielisille työttömille maksaa hieman korkeampaa päivärahaa, jotta valtion maksamat työttömyyskustannukset täsmäisivät paremmin eri väestöosuuksien kanssa?

        - suomenruotsalaiset maksavat keskimäärin enemmän veroja (eli tienaavat hieman enemmän) kuin suomenkieliset. Tulisiko heille mahdollisesti määrätä hieman pienempi veroprosentti kuin suomenkielisille, jotta valtion keräämät maksut olisivat paremmin väestöosuuksien mukaiset?

        "suomenruotsalaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin suomenkieliset.
        Pitäisikö se kompensoida heille jotenkin vaikkapa pienempinä sairausvakuutusmaksuina tai vastaavasti hieman korkeampina sairauspäivärahoina, jotta kustannukset ja väestöosuus täsmäisi?"

        Tämä pitäisi kompensoida suomenkielisille, koska terveyden takana on suurempi varallisuus. Vai pItäisikö USA:ssa valkoihoisille korvata jotenkin se, että he ovat terveempiä kuin tummaihoiset?


        "suomenruotsalaisten työttömyysprosentti on myös suomenkielisiä tovereitaan alhaisempi. Tulisiko ruotsinkielisille työttömille maksaa hieman korkeampaa päivärahaa, jotta valtion maksamat työttömyyskustannukset täsmäisivät paremmin eri väestöosuuksien kanssa?"

        Johtuu mm. pakkoruotsista ja kiintiöistä. Asia pitäisi kompensoida suomenkielisille. Vai pItäisikö USA:ssa valkoihoisille korvata jotenkin se, että heitä on vähemmän työttömänä kuin tummaihoisia?


        "suomenruotsalaiset maksavat keskimäärin enemmän veroja (eli tienaavat hieman enemmän) kuin suomenkieliset. Tulisiko heille mahdollisesti määrätä hieman pienempi veroprosentti kuin suomenkielisille, jotta valtion keräämät maksut olisivat paremmin väestöosuuksien mukaiset?"

        Verotus on progressiivinen, eli jos verotetaan kieliryhmäkohtaisesti, ruotsinkielisillä tulee olla korkeampi verotus.

        Frey se vasta kunnon svekomaani onkin, kääntää kaikki asiat päälaelleen.


      • pakkoruotsinet
        Aquavitix kirjoitti:

        että hänen kirjoituksensab ovat pelkkää hölynpölyä, koska Ahvenenmaan asema perustuu kansainväliseen sopimukseen, jonka mukaan se on osa Suomea, ei Ruotsia.

        itsehallintolaki ja siihen pohjautuvat asetukset tuskin pohjautuvat kansainväliseen sopimukseen, vaan on Suomen eduskunnan keksintöä. Demineralisointi yms. pohjautuvat kansainväliseen sopimukseen, mutta tuskin se, miten verorahat kulkevat valtion budjetissa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä, joten älä Aquavitix puhu paskaa.


      • pakkoruotsinet
        vellihousut kirjoitti:

        loisivat sikana ja maksavat yhteiskunnalle tolkuttomia, mutta se on aivan OK, sillä he eivät ole ruotsinkielisiä? Ruotsinkielisten tulisi hoitaa itsensä, korotetun osan yhteisestä kakusta sekä lappalaiset että itäsuomalaiset. Olisihan se kätevää sysätä kaikki paska suomenruotsalaisten piikkiin, mutta se ei tule onnistumaan.
        Reilua olisi jos "pakkomiellenet" alkaisi hankkimaan itse ruokansa pöytään.

        tuollaista sanonut, joten älä nyt ala itkeä kuin pieni lapsi (lue: Rkp:läinen) ja heittäydy martyyriksi.


      • pakkoruotsinet

        "No niin saamelaisalueiden saamelaisväestö edustaa koko maan väestöstä noin promillen luokkaa maamme väestöstä. Jos kunnille maksettaisiin vastaavin perustein lisätuki jokaista suomenruotsalaista kohden se olisi summa pirunmoinen summa. Laskekaa ilkeyttänne."

        Niin mikä se peruste on ja mistä laista tämä löytyy? Ehkä on joku syy, miksi saamelaisille ja yleensä syrjäseuduille maksetaan ja ruotsinkielisille ei erikseen makseta koulutus- ym. ym. ym. kustannusten lisäksi. Seuraavaksi otat varmaan esille sen, kuinka väärin on se, kun poronhoitoa tuetaan, mutta ruotsinkielisillä ei ole poroja.


      • Juu,ei
        pakkoruotsinet kirjoitti:

        tuollaista sanonut, joten älä nyt ala itkeä kuin pieni lapsi (lue: Rkp:läinen) ja heittäydy martyyriksi.

        Mitä mielestäsi olet kirjoittanut tuohon sitaattiin?
        "Reilumpaa olisi, että ruotsinkielisistä palveluista otettaisiin rahaa saamenkielisten palveluihin."

        Minun mielestä siinä lukee että ruotsinkielisten tulee kustantaa omat sekä muiden palvelut (kuten tälläkin hetkellä tekevät). Tukien varassa elävälle tällainen on luonnollisesti vaikeaa mieltää, mutta jonkun on joutilaidenkin juhlat maksettava. Kaljahuuruissa pihviä popsiva Prysselin syöttöporsaanne ei käy kuin taskuisamme ja valittaa että niiden tulisi olla syvempiä. Eduskuntavaaleissa nähdään - silloin Itäsuomi, Pohjoissuomi ynnä muu loisaines saa huutia. Ei kukaan jaksa enää kuunnella ylipainoisten toistaitoisten pullikointia humalassa, vaan niiltäkin aletaan penäämään vastinetta.


      • pakkoruotsi

        on tunnetusti Suomen oikeistolaisin puolue, jonka neuvonantaja on Björn Wahlroos. Rikkaat ajavat omia etujaan so. Rkp ajaa omiensa etuja.

        Suru on yleensä hankkinut opiskelupaikkansa kiintiön avuin, työpaikkansa hyvä veli -verkoston avulla, kuuluu pieneen, alueelliseen vähemmistöön, mutta on silti niin tyhmä ja ylimielinen, että luulee, että hänellä on varaa hyppiä valtavestön silmille netissä.


      • jo itkenyt
        pakkoruotsinet kirjoitti:

        "No niin saamelaisalueiden saamelaisväestö edustaa koko maan väestöstä noin promillen luokkaa maamme väestöstä. Jos kunnille maksettaisiin vastaavin perustein lisätuki jokaista suomenruotsalaista kohden se olisi summa pirunmoinen summa. Laskekaa ilkeyttänne."

        Niin mikä se peruste on ja mistä laista tämä löytyy? Ehkä on joku syy, miksi saamelaisille ja yleensä syrjäseuduille maksetaan ja ruotsinkielisille ei erikseen makseta koulutus- ym. ym. ym. kustannusten lisäksi. Seuraavaksi otat varmaan esille sen, kuinka väärin on se, kun poronhoitoa tuetaan, mutta ruotsinkielisillä ei ole poroja.

        runsaasti sitä että saaristo ei ole suomenkielinen?
        "Seuraavaksi otat varmaan esille sen, kuinka väärin on se, kun poronhoitoa tuetaan, mutta ruotsinkielisillä ei ole poroja."
        Taidatte aivan oikeasti olla aivan saatanan latvakakkosia ;-) Talanpelle on urputtanut kohta 25 vuotta kaikista ruotsinkielisten etuoikeuksista juuri sillä perusteella että jonkin tuen piirissä oleva asia on ruotsinkielinen, tai ruotsinkielisellä alueella. Viimeksi tänään se teidän avohoitopotilaanne yrjösi jotain käsittämätöntä palstalle. Käykää ihmeessä nuolemassa saasta lärveihinne jotta osaatte spämmäilä palstoja umpeen jatkossakin.


      • pakkoruotsinet
        Juu,ei kirjoitti:

        Mitä mielestäsi olet kirjoittanut tuohon sitaattiin?
        "Reilumpaa olisi, että ruotsinkielisistä palveluista otettaisiin rahaa saamenkielisten palveluihin."

        Minun mielestä siinä lukee että ruotsinkielisten tulee kustantaa omat sekä muiden palvelut (kuten tälläkin hetkellä tekevät). Tukien varassa elävälle tällainen on luonnollisesti vaikeaa mieltää, mutta jonkun on joutilaidenkin juhlat maksettava. Kaljahuuruissa pihviä popsiva Prysselin syöttöporsaanne ei käy kuin taskuisamme ja valittaa että niiden tulisi olla syvempiä. Eduskuntavaaleissa nähdään - silloin Itäsuomi, Pohjoissuomi ynnä muu loisaines saa huutia. Ei kukaan jaksa enää kuunnella ylipainoisten toistaitoisten pullikointia humalassa, vaan niiltäkin aletaan penäämään vastinetta.

        "Reilumpaa olisi, että ruotsinkielisistä palveluista otettaisiin rahaa saamenkielisten palveluihin."

        Minun mielestä siinä lukee että ruotsinkielisten tulee kustantaa omat sekä muiden palvelut (kuten tälläkin hetkellä tekevät)."

        Jos näin on, kannattaisi opetella suomea. Vai onko liian vaikea kieli sinulle?

        PS. Ruotsinkieliset eivät kustanna omia palvelujaan. Ei 5 %:n verorahoilla saa ruotsinkielisiä palveluita. Esim. yhden tv-kanavan ylläpito vie monista Ylen kanavista 15 %, ei 5 %.


      • Aquavitix
        pakkoruotsinet kirjoitti:

        itsehallintolaki ja siihen pohjautuvat asetukset tuskin pohjautuvat kansainväliseen sopimukseen, vaan on Suomen eduskunnan keksintöä. Demineralisointi yms. pohjautuvat kansainväliseen sopimukseen, mutta tuskin se, miten verorahat kulkevat valtion budjetissa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä, joten älä Aquavitix puhu paskaa.

        "itsehallintolaki ja siihen pohjautuvat asetukset tuskin pohjautuvat kansainväliseen sopimukseen"


      • Pieru Puolangalla
        pakkoruotsi kirjoitti:

        on tunnetusti Suomen oikeistolaisin puolue, jonka neuvonantaja on Björn Wahlroos. Rikkaat ajavat omia etujaan so. Rkp ajaa omiensa etuja.

        Suru on yleensä hankkinut opiskelupaikkansa kiintiön avuin, työpaikkansa hyvä veli -verkoston avulla, kuuluu pieneen, alueelliseen vähemmistöön, mutta on silti niin tyhmä ja ylimielinen, että luulee, että hänellä on varaa hyppiä valtavestön silmille netissä.

        Kuka hyppii valtaväestön silmille netissä? Mielestäni 0,00% koeponnistetun kannatuksen omaava netti fenno yhteisö hyppii normaalien silmille joka kerta kun laskevat limaiset käpälänsä näppäimistölle. Nyt voisi olla hyvä hetki pidättäytyä hölmöilystä ja tarkistaa todellinen kannatus. Viime mittaus antoi tulokseksi 0,00%. Se on kyllä aika vähän se.


      • Tietäjäx
        pakkoruotsinet kirjoitti:

        "Reilumpaa olisi, että ruotsinkielisistä palveluista otettaisiin rahaa saamenkielisten palveluihin."

        Minun mielestä siinä lukee että ruotsinkielisten tulee kustantaa omat sekä muiden palvelut (kuten tälläkin hetkellä tekevät)."

        Jos näin on, kannattaisi opetella suomea. Vai onko liian vaikea kieli sinulle?

        PS. Ruotsinkieliset eivät kustanna omia palvelujaan. Ei 5 %:n verorahoilla saa ruotsinkielisiä palveluita. Esim. yhden tv-kanavan ylläpito vie monista Ylen kanavista 15 %, ei 5 %.

        "Jos näin on, kannattaisi opetella suomea. Vai onko liian vaikea kieli sinulle?"
        - Mikä suomenkielen ymmärryksessäni häiritsi teitä?

        "PS. Ruotsinkieliset eivät kustanna omia palvelujaan. Ei 5 %:n verorahoilla saa ruotsinkielisiä palveluita. Esim. yhden tv-kanavan ylläpito vie monista Ylen kanavista 15 %, ei 5 %."
        - Ethän sinä mikään turha hölmö olekaan. Mistä olet saanut päähäsi että ruotsinkieliset suomalaiset kustantaisivat vain 5% verokertymästä? Tosiasia on se, että jos ruotsinkielisten suomalaisten tulisi kustantaa vain omat tarpeensa, heidän veroprosenttinsa laskisi rajusti. Kannatan lämpimästi tällaista kehitystä. Voi olla aika vittumaiset oltavat Itä- ja Pohjoissuomessa sillä jaolla.


      • heikki_tala kirjoitti:

        ja elävät pitempään kuin suomalaiset, niin he aiheuttavat hyvin suuret eläkekustannukset. Paljon suuremmat kuin suomalaiset, jotka kuolevat nuorempina.

        Kun luovutaan tarpeettomasta ja keinotekoisesta virallisesta kaksikielisyydestä, niin myös tuo työllistymisasia tasapainottuu. Nythän Suomi on täynnä yhteiskunnan maksamia suojatyöpaikkoja ruotsinkielisille (kts. esim YLE).

        Jos katsotaan veroprosentteja, niin suomenruotsalaiset ovat huikeasti yliedustettuina vähiten veroa maksavien joukossa (maksavat vain pääomatuloista veroa 29 %). Tarve on siis nostaa ruotsinkielisten veroprosentteja.

        Heikki Tala: "Jos suomenruotsalaiset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomalaiset, niin he aiheuttavat hyvin suuret eläkekustannukset. Paljon suuremmat kuin suomalaiset, jotka kuolevat nuorempina."

        "Parhaillaan meneillään olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessakin tulisi muistaa, että kuntien tehtävä ei ole vain palveluiden tuottaminen – niin tärkeää kuin se onkin. Kuntien tehtävänä on luoda edellytyksiä myös yhteisöllisyydelle ja kansalaistoiminnalle. Siksi ei ole aivan samantekevää, minkälaisia kuntia meillä tulevaisuudessa on. Elävä ja toimiva kansalaisyhteiskunta tuottaa suoranaista säästöä sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Se näkyy myös konkreettisina euroina sosiaaliturvan ja terveydenhuollon rahoituksessa – kuten tutkija Markku T. Hyyppä (2002) on osoittanut. Otan häneltä konkreettistakin konkreettisemman esimerkin. Kun ruotsinkielisen rannikkoseudun suomenkielisistä miehistä ensimmäinen desiili eli ensimmäinen kymmenesosa siirtyy eläkkeelle ennen 36. ikävuottaan ja saman alueen ruotsinkielisistä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle ensimmäinen kymmenesosa vasta ennen 48. ikävuottaan, kyseessä on todella merkittävä ero.

        Hyypän mukaan ruotsinkielisten yhteisöllisyydestä ja luottamuksesta nouseva parempi terveys tuottaa miljardien eurojen säästöt vuosittain. Ehkä olisi parempi ilmaista se toisin: sosiaalisen pääoman vähäisyys rannikon suomenkielisen väestön parissa tuottaa miljardien eurojen lisäkulut niin sosiaali- kuin terveydenhuollossakin. "

        http://www4.diak.fi/wordpress2/wordpress/?p=14


      • Ioni¤
        heikki_tala kirjoitti:

        miten tuo Ahvenanmaa makaa. Minulla on kahdenkin valtiovarainministerin (Kalliomäki ja Niinistö) teettämä selvitys Ahvenanmaan valtavasti ylimitoitetusta valtionavusta. Pelkästään tax-free oikeuksiensa perusteella Suomen tasavallan varakkain "maakunta" (itse asiassa yhden keskikokoisen kunnan suuruinen), joka on jaettu 16 kuntaan.
        Suomen valtio toteaa alistuneesti, että tämä on pattitilanne, jossa Ahvenanmaa kuppaa loputtomasti suomalaisten veronmaksajien rahaa.

        Manner-Suomen ja Ahvenanmaan itsehallinnon taloudellisten suhteiden järjestelyssä Ahvenanmaa saa kiinteän osuuden eli 0,45 prosentin könttäsumman, valtion budjettituloista (ilman lainanottoa). Tästä käytetään Ahvenanmaalla nimitystä ”klumpsumman”. Prosentin määräämisen taustana oli järjestelmän rakentamisen aikainen väestötilanne, jossa Ahvenanmaan väestö oli koko maan väestöstä hieman alta 0,5 %. Nyttemmin on väestöosuus hieman noussut ja on ylittänyt tuon 0,5 %. Mikäli Ahvenanmaan väestöosuus entuudestaan lisääntyisi, se olisi maakunnan kannalta tämän ”klumpusumman” kannalta epäedullista.
        Tämän lisäksi maakunnalle maksetaan verohyvitystä, jos sieltä kertyvä valtion tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia koko maan tuloveroista. Tällöin verohyvitys on 0,5 prosentin rajan ylittävä tuloveromäärä.

        Tuolla kiinteäprosenttisella rahamäärällä Ahvenanmaa hoitaa itsehallintonsa kulut, siis maakuntahallinnon ja merkittävän osan valtionhallintoa. Kunnilla on itsenäinen verotusoikeutensa ja ne saavat maakuntahallituksen kautta ”landskapsandel” nimellä kutsutun osuuden, joka pääpiirteittään vastaa muualla maassa valtion budjettivaroista maksettavia kuntien valtionosuuksia.

        Ahvenanmaa ei luonnollisesti voi maantieteelleen mitään. Silti voidaan kysyä, onko sielläkin syytä tiivistää kuntarakennetta. Ylipäätään pienkunta on taloudellisesti haavoittuva. Se pystyy varautumaan normaalien toimintojensa läpivientiin, mutta se altis haavoittumaan. Alle 1000 asukkaan minikunnassa olisi yksi erikoissairaanhoidon tapaus, vaikkapa hengityshalvauspotilas, taloudellisesti hankala. Saaristoisuus ei välttämättä ole este tiivistää kuntarakennetta, mutta selvää on se, että se luo lisäkustannuksia esimerkiksi koulutoimeen ja terveydenhoitoon

        Vuodesta 1993 voimassa olleen järjestelmän aikana ovat tiettävästi verohyvitystä on maksettu joka vuosi eli Ahvenanmaan tuloverot ovat ylittäneet tuon puolen prosentin rajan. Verohyvitys maksetaan lopullisen verotuksen valmistumisen jälkeen.

        Systeemi on jännittävä ja sisältää monia kummallisia rakenteita. Itse katson kekskeiseksi ongelmaksi tässä tilanteessa sen, että systeemi ei sisällä malleja kiinteiden prosenttiosuuksien korjaamiseen.

        Muun muassa valtion sijoitusomaisuuden luovutusvoitto on sellaista tuloa, josta ”klumpsumman” määritellään. Silloin kun valtion tulot, lähinnä siis verokertymä, on suuri, on järjestelmä Ahvenanmaalle edullinen, mutta valtion verotulojen laskiessa – kuten olettavaa tällä hetkellä on – systeemi ei ole sille edullinen. Mikäli Manner-Suomen osalta taantuma olisi suurempi kuin Ahvenanmaalla, olisi sen oma verotusoikeus sille edullinen, koska tuo könttäraha valtion verotulojen laskiessa pienenisi. Tämä tietenkin olettamalla se, että Ahvenanmaan oma taloudellinen kehitys olisi Manner-Suomea parempi.

        Myös sattumalla voi olla osansa. Niinpä vuoden 2007 verohyvitys oli poikkeuksellisen suuri, lähemmäs 35 miljoonaa, mikä johtui tutun perunalastufirman Chips-konsernin myynnin aiheuttamasta pääomatulojen äkillisestä noususta kyseisenä vuonna.

        Sikäli kun olen verrannut hätäisesti selvityksiä siitä, onko Ahvenanmaan ja Manner-Suomen taloudellinen balanssi kunnossa, on ilmeisemminkin 2000-luvulla jouduttu tilanteeseen, jossa maakuntaan on virrannut enemmän valtion rahaa kuin sieltä kertyvä verotulo.

        Siis tilanne on se, että Ahvenanmaalta tuleva verotulo kiertää mutkan Helsingin kautta palaten takaisin Ahvenanmaalle tuossa könttäsummassa ja verohyvityksessä. Sinänsä tulo- ja varallisuusverotus noudattaa samoja perusteita kuin mantereellakin ainoana poikkeuksen tuloverotuksen ns. Ahvenanmaan vähennys, jonka johdosta verotus on laistakin johtuen hieman keveämpää kuin Manner-Suomessa.

        Itse en koe nykyistä mallia oikeaksi ja toimivaksi.

        Varsin mielenkiintoiselta tuntuu malli Ahvenanmaan itsenäisestä verotusoikeudesta, mikä tarkoittaisi sitä, että se hoitaisi omat kulunsa itse. Hyötynä siinä olisi Manner-Suomen kannalta tarpeettoman byrokratian välttäminen, tosin niin että verohallinnon kuluja arviolta noin 3 miljoonalla eurolla syntyisi Ahvenanmaan sisällä, Lisäksi se saisi aikaan selkeän menokurin sikäläisessä hallinnossa. Ahvenanmaan väestönosuuden mahdollisesti kasvaessa ja sikäläisen talouden kehittyessä paremmin kuin Manner-Suomen, ajatus ei ole ollenkaan huono sen enmpää maakunnan kuin Manner-Suomen kannaltakaan.

        Toinen malli on siirtyä monimutkaiseen tilitysjärjestelmään, jossa siirrot maakuntahallintoon perustuvat takapainoisesti aiemmin toteutuneisiin kustannuksiin.

        Kannattaa muuten tutustua tähän linkkiin. Ahvenanmaan verotusoikeudesta on tehty tutkimus, josta olen ajatuksiani osin ammentanut.

        http://www.asub.ax/files/Rapport2009.5.pdf


      • Ioni¤
        heikki_tala kirjoitti:

        ja elävät pitempään kuin suomalaiset, niin he aiheuttavat hyvin suuret eläkekustannukset. Paljon suuremmat kuin suomalaiset, jotka kuolevat nuorempina.

        Kun luovutaan tarpeettomasta ja keinotekoisesta virallisesta kaksikielisyydestä, niin myös tuo työllistymisasia tasapainottuu. Nythän Suomi on täynnä yhteiskunnan maksamia suojatyöpaikkoja ruotsinkielisille (kts. esim YLE).

        Jos katsotaan veroprosentteja, niin suomenruotsalaiset ovat huikeasti yliedustettuina vähiten veroa maksavien joukossa (maksavat vain pääomatuloista veroa 29 %). Tarve on siis nostaa ruotsinkielisten veroprosentteja.

        Heikki Tala totesi:" Jos katsotaan veroprosentteja, niin suomenruotsalaiset ovat huikeasti yliedustettuina vähiten veroa maksavien joukossa (maksavat vain pääomatuloista veroa 29 %). Tarve on siis nostaa ruotsinkielisten veroprosentteja." (viesti 4.10.2009 klo 20.02)

        Minua jäi kummeksuttamaan tuo kannanotto. Oletan (en tosin tiedä), että suomenruotsalaisten keskuudessa olisi enemmän tuota pääomaverotuksen alemman verokannan etua nauttivia kuin suomenkielisten keskuudessa. Ehkä onkin, en kyseenalaista sitä. Mutta seuraava lause karskahti pahasti; "Tarve on siis nostaa ruotsinkielisten veroprosentteja," Kysynkin, tarkoittaako Heikki Tala, että verokohtelun tulisi olla erilaista äidinkielestä johtuen ja että esimerkiksi pääomatulon verotus olisi kieliryhmittäin erilaiseen prosenttiin perustuva. Tuskin sentään. Kansalaisten kai sentään pitäisi olla tasavertaisia lain edessä.

        Muuten. Olemme tilanteessa, jossa emme keskustele verojen korotuksesta ja menojen leikkaamisesta toistensa vaihtoehtoina. Luulen, että molempiin toimiin joudutaan. Tässä tilanteessa joudutaan myös puuttumaan pääomatulon verotukseen ja sitä korottamaan. Veropoliittinen keskustelu on tuonut monesti esille näkemyksen siitä, että ansiotulon ja pääomatulon verotuksen tulisi olla lähempänä toisiaan.

        Mutta loppukevennyksenä vanha verotusslogani, joka on itse asiassa raadollinen totuus asiassa:
        "Köyhiltä ei saa mitään, rikkaita on pirun vähän, joten kerätään verot keksituloisilta"


      • ArJuPa
        prinsessa Ruusunen kirjoitti:

        Mutta kuitenkin Ruotsi maksaa
        SUUREN osan suomalaisten eläkkeistä
        ja Suomi kerää vielä niistäkin SUURET
        verorahat. Älä Tala siis narise!

        Ruotsi ei olisi koskaan pärjännyt, ellei suomalaiset olis 70-luvulla mennyt tekemään Volvoja.
        Suomalaiset teki töitä ja makso verot ja eläkemaksut ruotsiin ja loi Ruotsin talousmahdin. Monet ovat muuttaneet silti takaisin, kun ei tuo länsimainen ihmemaa tarjonnutkaan muuta, kuin työtä...


      • Ioni¤
        pakkoruotsinet kirjoitti:

        "No niin saamelaisalueiden saamelaisväestö edustaa koko maan väestöstä noin promillen luokkaa maamme väestöstä. Jos kunnille maksettaisiin vastaavin perustein lisätuki jokaista suomenruotsalaista kohden se olisi summa pirunmoinen summa. Laskekaa ilkeyttänne."

        Niin mikä se peruste on ja mistä laista tämä löytyy? Ehkä on joku syy, miksi saamelaisille ja yleensä syrjäseuduille maksetaan ja ruotsinkielisille ei erikseen makseta koulutus- ym. ym. ym. kustannusten lisäksi. Seuraavaksi otat varmaan esille sen, kuinka väärin on se, kun poronhoitoa tuetaan, mutta ruotsinkielisillä ei ole poroja.

        Niin tämä asia tulee esille sikäli ja mikäli eduskunta hyväksyy näinä päivinä annettavan uuden kuntien valtionosuuslain, jonka mukaan valtionosuuksissa siirrytään ns. yhden putken malliin. Uutuutena olisi nimenomaan tuon 30 miljoonan euron lisäpaketti saaristokunnille, saamelaisalueelle ja harvaan asutuille alueille. Olen käyttänyt hyväkseni kuntaliiton arvioita kuntakohtaisen yleisen valtionosuuden suuruudesta.

        Voitaisiin määritellä peruste hallituksen esityksen ilmaisua käyttäen , että vaihtelevilla yksikköhinnoilla ja laskennallisilla kustannuksilla kunnille kompensoidaan palveluiden järjestämiseen liittyvissä palvelutarve- ja olosuhdetekijöissä aiheutuvia kuntakohtaisia eroja. Tämä saamelaisalueenkin osalta, minkä tuen näen aluepoliiitisesti oiekana ja perusteltuna.

        Lisänä tietenkin on kuntien perin erilaisen tulopohjan vaihtelun kompensointi verotulojen tasauksella. Joka tapauksessa kunnille jää tasasuuruiset omavastuuosuudet.


      • fennofinland
        Tapio.Rautalapio kirjoitti:

        " Jos suomenruotsalaiset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomalaiset, niin he aiheuttavat hyvin suuret eläkekustannukset. "

        Eläkekustannukset olisivat pienempiä elleivät jotkut ketkuilisi itseään terveinä ja työkykyisinä eläkkeelle jo viisikymppisinä. Tulee yhteiskunnalle kalliiksi, jos ensin opiskelee 25-vuotiaaksi, piipahtaa pari vuosikymmentä työelämässä ja sitten nostaa 30-40 vuotta eläkettä.

        enmmän kuin toinen neljässäkymmenessä. Mitä Tapio on saanut työelämässä aikaan? He-heh. Ei aika ratkaise mitään muuta kuin vanhenemisen pääpiirtein.


      • fresco
        Aquavitix kirjoitti:

        että hänen kirjoituksensab ovat pelkkää hölynpölyä, koska Ahvenenmaan asema perustuu kansainväliseen sopimukseen, jonka mukaan se on osa Suomea, ei Ruotsia.

        Päästäisiin niistä kuppaajista.


      • Tapio.Rautalapio
        fennofinland kirjoitti:

        enmmän kuin toinen neljässäkymmenessä. Mitä Tapio on saanut työelämässä aikaan? He-heh. Ei aika ratkaise mitään muuta kuin vanhenemisen pääpiirtein.

        "Joku saa 20 vuodessa aikaan enmmän kuin toinen neljässäkymmenessä"

        Aivan. Ja joku saa lemput työelämästä jo parinkymmenen vuoden jälkeen. Heh-heh.

        Työnantajan kannalta kai ei ole erityisen mielekästä päästää paljon aikaansaavia ennenaikaiselle eläkkeelle. Ainakaan siinä tapauksessa, että he saavat aikaan paljon hyvää ja hyödyllistä.


      • rautaako?
        heikki_tala kirjoitti:

        ja elävät pitempään kuin suomalaiset, niin he aiheuttavat hyvin suuret eläkekustannukset. Paljon suuremmat kuin suomalaiset, jotka kuolevat nuorempina.

        Kun luovutaan tarpeettomasta ja keinotekoisesta virallisesta kaksikielisyydestä, niin myös tuo työllistymisasia tasapainottuu. Nythän Suomi on täynnä yhteiskunnan maksamia suojatyöpaikkoja ruotsinkielisille (kts. esim YLE).

        Jos katsotaan veroprosentteja, niin suomenruotsalaiset ovat huikeasti yliedustettuina vähiten veroa maksavien joukossa (maksavat vain pääomatuloista veroa 29 %). Tarve on siis nostaa ruotsinkielisten veroprosentteja.

        Talan laskupää on tunnetusti aika fenno. Mutta silmänkäntötempuissa hän on melkein keksitasoa.

        "Jos katsotaan veroprosentteja, niin suomenruotsalaiset ovat huikeasti yliedustettuina vähiten veroa maksavien joukossa (maksavat vain pääomatuloista veroa 29 %). Tarve on siis nostaa ruotsinkielisten veroprosentteja."

        Minun kuluni ja veroni ovat euroja eikä prosentteja. Nalle ja muut työllä ja aivoillaan rikastuneet kustantava kyllä aika monen Talan varhaiseläkekulut veroeuroillaan. Paljon enemmän kuin jos pääomatulojen verotus olisi ollut progressiivinen ja palkkaveron kokoinen.

        Onko siis niin että Talan mielestä pääomatulovero pitäisi nostaa palkkaveron tasolle? Persujen linja tässäkin on hyvin epämääräinen, mutta ehkä poliitikko Tala voisi kertoa painavan mielipiteen. Kunnallispoliitikkona hänen kai pitäisi miettiä kunnallisveroprosentin nostamista/progressiivisuutta.

        Hurrit eivät ole huikeasti yliedustettuja, se oli yliampuva mielipide jo Halkolan laulun aikoihin. Mutta kaipa se totta oli 1930-luvulla jonne Tala on telepaattisesti itsensä siirtänyt.


      • rautaako?
        heikki_tala kirjoitti:

        miten tuo Ahvenanmaa makaa. Minulla on kahdenkin valtiovarainministerin (Kalliomäki ja Niinistö) teettämä selvitys Ahvenanmaan valtavasti ylimitoitetusta valtionavusta. Pelkästään tax-free oikeuksiensa perusteella Suomen tasavallan varakkain "maakunta" (itse asiassa yhden keskikokoisen kunnan suuruinen), joka on jaettu 16 kuntaan.
        Suomen valtio toteaa alistuneesti, että tämä on pattitilanne, jossa Ahvenanmaa kuppaa loputtomasti suomalaisten veronmaksajien rahaa.

        Ryhdyppäs laivanvarustajaksi niin saat sinäkin telakkatukea. Ja onnistuessasi maksat takaisin varhaiseläkekulusi. Jos vastustat telakkatukea saat lähteä Etelä-Koreaan lobbamaan. Suomi on jo pitkään ollut sitä mieltä että telakkatuet pitäsi kieltää kansainvälisellä sopimuksella. Etelä-Korea on suurin vastustaja. Ei Ahvenanmaa.

        Ahvenanmaan taxfree-status tuottaa Suomelle koska verottomuus lisää käviämääriä. Laivoilla myydään paljon suomalaisvalmisteista, laivat työllistävät suomalaisia ja laivayhtiöt maskavat voitoistaan veroja. Milä tavalla muuten tax-freestatus sinun mallissasi tuottaa Ahvenanmaalle? Minä tiedän mekanismin, mutta tiedärkö sinä?

        Tiesitkö muuten että Ahvenanmaalla on osittainen itsehallinto joka ei liity ärkoopeehen tai hurreihin sen enempää kuin perussuomalaisiin ja soinioinonenvirtasiinkaan?


      • valta ennen kaikkea
        frey kirjoitti:

        Vallitseva ajatusmalli näyttäisi näissä kielipoliittisissa lausunnoissa olevan, että jokaiselle jotain vain osuutensa verran. Tässä muutamia asioita, joita joku voisi myös hieman pohtia:

        - suomenruotsalaiset ovat keskimäärin terveempiä kuin suomenkieliset. Pitäisikö se kompensoida heille jotenkin vaikkapa pienempinä sairausvakuutusmaksuina tai vastaavasti hieman korkeampina sairauspäivärahoina, jotta kustannukset ja väestöosuus täsmäisi?

        - suomenruotsalaisten työttömyysprosentti on myös suomenkielisiä tovereitaan alhaisempi. Tulisiko ruotsinkielisille työttömille maksaa hieman korkeampaa päivärahaa, jotta valtion maksamat työttömyyskustannukset täsmäisivät paremmin eri väestöosuuksien kanssa?

        - suomenruotsalaiset maksavat keskimäärin enemmän veroja (eli tienaavat hieman enemmän) kuin suomenkieliset. Tulisiko heille mahdollisesti määrätä hieman pienempi veroprosentti kuin suomenkielisille, jotta valtion keräämät maksut olisivat paremmin väestöosuuksien mukaiset?

        Frey, mistä johtuu suomenruotsalaisten
        parempi terveys,
        paremmat työllisyysluvat
        kyky maksaa enemmän veroa?

        Voisiko asian selittää sillä, että ryhmä lainsäädännön avulla on luonut itsestään ylemmän säädyn, joka
        pääsee helpommin opiskelemaan
        jolla on suhteessa väestömäärään enemmän opiskelupaikkoja
        joka mm kielilainsäädännön avulla takaa huippuvirat itselleen,
        joka myös työllistää itseään suomenkielisellä puolella YLEssä suomenkielisten kustannukselle ja voi julkisesti siten ohjata keskustelua, sensuroida ja toimia median poliittisenavaltakeskuksena.
        Nyt se haluaa taata sen aseman luomalla pakkoylen.
        Pakkoruotsi ja pakkoyle.
        jne

        Ruotsinkieliset haluavat olla ylin kasti. Kasti on taannut lakien avulla itselleen sellaisen aseman.


      • valta ennen kaikkea kirjoitti:

        Frey, mistä johtuu suomenruotsalaisten
        parempi terveys,
        paremmat työllisyysluvat
        kyky maksaa enemmän veroa?

        Voisiko asian selittää sillä, että ryhmä lainsäädännön avulla on luonut itsestään ylemmän säädyn, joka
        pääsee helpommin opiskelemaan
        jolla on suhteessa väestömäärään enemmän opiskelupaikkoja
        joka mm kielilainsäädännön avulla takaa huippuvirat itselleen,
        joka myös työllistää itseään suomenkielisellä puolella YLEssä suomenkielisten kustannukselle ja voi julkisesti siten ohjata keskustelua, sensuroida ja toimia median poliittisenavaltakeskuksena.
        Nyt se haluaa taata sen aseman luomalla pakkoylen.
        Pakkoruotsi ja pakkoyle.
        jne

        Ruotsinkieliset haluavat olla ylin kasti. Kasti on taannut lakien avulla itselleen sellaisen aseman.

        Asiaa on nimenomaan tutkittu ja suomenruotsalaisia verrattu saman alueen valtaväestöön.
        Mitään eroja ei löydy varallisuudessa eikä niissä muissakaan seikoissa joita epäilit. Asiaa tutkineet ovat päätyneet siihen että positiiviset erot ruotsinkielisen väestön eduksi johtuvat meidän paremmasta sosiaalisesta pääomasta.

        "Asenne elämään ratkaisee

        Markku T. Hyypän mukaan terveyttä edistävä yhteisöllisyys on väestön eikä yksilön ominaisuus. Ihmisen hyvinvointia selittää yhteisö ja sen elämäntavat, koko kulttuuri. Tämän huomaa hyvin tarkasteltaessa suomen- ja ruotsinkielisen väestömme terveys- ja kuolleisuuseroja: ne ovat hämmästyttävän suuret. Ruotsinkieliset elävät suomenkielisiä pidemmän ja terveemmän elämän. Tämä johtuu Hyypän mukaan nimenomaan ruotsinkielisestä yhteisöstä, jossa asukas- ja kyläyhdistykset ovat aktiivisia ja perheet juhlivat ja harrastavat yhdessä."

        http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Harrastukset-pidentävät-ikää/415/

        http://www4.diak.fi/wordpress2/wordpress/?p=14


      • valta ennen kaikkea kirjoitti:

        Frey, mistä johtuu suomenruotsalaisten
        parempi terveys,
        paremmat työllisyysluvat
        kyky maksaa enemmän veroa?

        Voisiko asian selittää sillä, että ryhmä lainsäädännön avulla on luonut itsestään ylemmän säädyn, joka
        pääsee helpommin opiskelemaan
        jolla on suhteessa väestömäärään enemmän opiskelupaikkoja
        joka mm kielilainsäädännön avulla takaa huippuvirat itselleen,
        joka myös työllistää itseään suomenkielisellä puolella YLEssä suomenkielisten kustannukselle ja voi julkisesti siten ohjata keskustelua, sensuroida ja toimia median poliittisenavaltakeskuksena.
        Nyt se haluaa taata sen aseman luomalla pakkoylen.
        Pakkoruotsi ja pakkoyle.
        jne

        Ruotsinkieliset haluavat olla ylin kasti. Kasti on taannut lakien avulla itselleen sellaisen aseman.

        "Ruotsinkieliset haluavat olla ylin kasti. Kasti on taannut lakien avulla itselleen sellaisen aseman. "

        Tuo on silkkaa bull shittia!! Valtaosa suomenruotsalaisista on aivan normaaleja taviksia, maanviljelijöitä, duunareita, virkamiehiä.. Se "bättre folk" on vain pieni klikki joka ei ole mitenkään edustava koko väestöryhmälle.
        Lähde Svenskfinlandin maaseudulle tutustumaan suomenruotsalaisiin, ei siellä mitään bättre folkia ole. Helsingistä toki löytyy ja antaa samalla vääristyneen kuvan meikäläisistä koska stadista ovat ruotsinkieliset duunarit kuolleet sukupuuttoon (suomenkielistyneet) ja kieli on säilynyt parhaiten yläluokan keskuudessa.


    • pakkoruotsinet

      Tätä tukea saavat sekä suomenkieliset, kaksikieliset kunnat tai ruotsinkieliset kunnat yhtäläisin perusteisin, siis maantieteellisin perustein alueen saaristoisuuden perusteella""


      vielä, miten Rkp-johtoiset saaristokunnat nuo tuet käyttävät!

      • Tapio.Rautalapio

        Sinänsä tietysti mielenkiintoinen tutkimusaihe.Haluaisitko kenties rajoittaa kunnallista itsehallintoa?


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä kaivatussasi ärsyttää

      Juuri nyt, tällä hetkellä?
      Ikävä
      124
      1476
    2. Kysely : Juuri kukaan ei halua nykyisen hallituksen jatkavan

      Ylen kysely: Juuri kukaan ei halua nykyisen hallituksen jatkavan – eivät edes halli­tus­puolueiden omat kannattajat Kes
      Hallitus
      98
      1168
    3. Salaisuudet paljastuu

      Viimeiset hetket meneillään ottaa yhteyttä. Kertoa totuus ja selvittää asioita. Viimeiset hetket meneillään jos joku
      Ikävä
      136
      1122
    4. Poliisi pamputti Variskankaalla

      Mistä lie alkanut ja miksi poliisit kutsuttu, mutta mielestäni hyvin toimittu. Jos haluaa rähistä eikä rauhoitu puheella
      Kajaani
      52
      1063
    5. Karita Tykkä mennyt kihloihin.

      Onnittelu kuuluu hänelle ja tulevalle aviopuolisolleen.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      100
      766
    6. vapaa

      sana :) 🚮
      Ikävä
      67
      743
    7. Nainen tosi ikävä sua

      Näkispä edes ohimennen
      Ikävä
      25
      736
    8. 34
      728
    9. S-ryhmän ihmisoikeuslinja ei kestä omaa hankintaketjuaan

      S-ryhmän Israel-boikotin suurin uskottavuusongelma löytyy yllättävän läheltä, SOK:n omien tuotemerkkien hankintaketjuist
      Maailman menoa
      26
      629
    10. Lautturin poliisipiiritys

      Mitä Lautturilla yöllä tapahtui
      Huittinen
      9
      625
    Aihe