Yksi näkökulma

Mutta olisivat voineet kiristää ruoka-avun tuntuvalla supistamisella. En usko että olisi ollut mitään vaaraa Neuvostoliiton aselevosta sakujen kanssa. Ruoka/materiaaliavulla saksalaiset suomeakin yritti painostaa. Siinäkin tapauksessa avustaja huomasi sahaavansa omaa oksaansa.

..Antoivat niin huonoja koneita, etteivät tuhot olleet niin valtavia :)

Himohessu kirjoitti:

..Antoivat niin huonoja koneita, etteivät tuhot olleet niin valtavia :)

Tai sitten nekujen lentäjät oli huonoja.

Stalinin suurhyökkäys kesällä 1944 oli turha. Oli kannattanut hyökätä Baltiaan. Sitten vasta Suomeen.

murskavottu kirjoitti:

Tai sitten nekujen lentäjät oli huonoja.

Stalinin suurhyökkäys kesällä 1944 oli turha. Oli kannattanut hyökätä Baltiaan. Sitten vasta Suomeen.

Lentäjät ja "lennonjohto" olivat huonoja, eikä unohtaa sovi puolustuksenkaan hyvyyttä

Ruokalusikatkin olivat amerikkalaisia, kertoi eräs sotavanki

Made in USA"

Bensiininvalmistuksen kehityksellä oli myös suuri merkitys sodan kulkuun.

http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1190&author=10&x=artikkeli

- Ilmasodan kannalta ehkä tärkein asia oli USA:ssa vuonna 1935 keksitty menetelmä iso-oktaanin valmistamiseksi (oktaaniluku 100, ROL ja MOL). Tämän vuoksi esim. pommikoneella lakikorkeus oli 3 km suurempi ja toimintasäde noin 2 500 km pitempi kuin ennen. Hävittäjiin saatiin sama teho noin 28 litran moottorista kuin saksalaiset saivat 40-litraisista.

Vertailun vuoksi sanottakoon Saksallakin olleen lentokonebensiiniä, jonka oktaaniluku oli korkea.

Suomeen lentokonebensiiniä laivattiin Saksasta Martti V. Terän kirjan, Tienhaarassa, mukaan peräti 31 614 291 kg ajalla 1941-1944, kun tavallista moottoribensiiniä laivattiin samalla aikavälillä 126 478 242 kg ja dieseliä 17 193 878 kg ja Polttoneste OY:lle lisäksi 2 976 878 kg

Terän tiedot kirjoitti:

Bensiininvalmistuksen kehityksellä oli myös suuri merkitys sodan kulkuun.

http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1190&author=10&x=artikkeli

- Ilmasodan kannalta ehkä tärkein asia oli USA:ssa vuonna 1935 keksitty menetelmä iso-oktaanin valmistamiseksi (oktaaniluku 100, ROL ja MOL). Tämän vuoksi esim. pommikoneella lakikorkeus oli 3 km suurempi ja toimintasäde noin 2 500 km pitempi kuin ennen. Hävittäjiin saatiin sama teho noin 28 litran moottorista kuin saksalaiset saivat 40-litraisista.

Vertailun vuoksi sanottakoon Saksallakin olleen lentokonebensiiniä, jonka oktaaniluku oli korkea.

Suomeen lentokonebensiiniä laivattiin Saksasta Martti V. Terän kirjan, Tienhaarassa, mukaan peräti 31 614 291 kg ajalla 1941-1944, kun tavallista moottoribensiiniä laivattiin samalla aikavälillä 126 478 242 kg ja dieseliä 17 193 878 kg ja Polttoneste OY:lle lisäksi 2 976 878 kg

Lue lisää

Bensiiniopas (Neste)

http://www.nesteoil.fi/binary.asp?GUID=C82BA035-3C6C-4A5D-8C20-C7BA5994718B

Saksan koneet käytti 87-oktaanista bensiiniä.


"Bensiini maailmansodan
ratkaisijana

Toinen maailmansota Espanjan kaltaisine
esinäytöksineen oli kaikessa järkyttävyydessään
myös suunnaton motorisoitujen
kulkuneuvojen koekenttä.
Sota osoitti selvästi, kuinka tärkeällä
sijalla koneet ja polttoaineet ovat niin
rauhan kuin kriisienkin aikana.
Äärioloissa tekniikka kehittyy ennennäkemättömin
harppauksin. Moottoripuolella
tämä merkitsi tehojen kasvua
ja polttoaineenkulutuksen suhteellista,
joskaan ei ehkä absoluuttista alenemista.
Öljynjalostuksen puolella pyrittiin taas
saamaan jokaisesta raakaöljytynnyristä
mahdollisimman suuri määrä käyttökelpoista
polttoainetta.
Toisen maailmansodan aikana otettiin
käyttöön muun muassa katalyyttinen
krakkaus, jonka avulla raskaita
öljyjakeita onnistuttiin pilkkomaan
bensiinimoottoreille erinomaisesti kelpaaviksi
yhdisteiksi. Kyseinen menetelmä
on edelleen käytössä jokaisella
nykyaikaisella jalostamolla.
Tietyiltä osin voidaan väittää, että
polttoainekysymykset olivat monissa
tapauksissa suorastaan vaa'ankielen asemassa
toisen maailmansodan lopputulosta
ajatellen. Esimerkiksi Saksan
hyökkäys itärintamalla kukistui osiltaan
huollon vaikeuteen, jonka osasyynä oli
monasti juuri polttoainepula.
Englannin kohtalon ratkaisseissa
ilmataisteluissa liittoutuneiden hävittäjillä
oli käytössään korkeaoktaanista
lyijyllistä polttoainetta jopa ylimäärin.
Saksan ilma-ase joutui tulemaan toimeen
pääosin 87-oktaanisella bensiinillä,
sillä kolmannen valtakunnan teollisuus
ei kyennyt tuottamaan tarpeeksi oktaanilukuja
korottavia lyijy-yhdisteitä."

Gasoline. kirjoitti:

Bensiiniopas (Neste)

http://www.nesteoil.fi/binary.asp?GUID=C82BA035-3C6C-4A5D-8C20-C7BA5994718B

Saksan koneet käytti 87-oktaanista bensiiniä.


"Bensiini maailmansodan
ratkaisijana

Toinen maailmansota Espanjan kaltaisine
esinäytöksineen oli kaikessa järkyttävyydessään
myös suunnaton motorisoitujen
kulkuneuvojen koekenttä.
Sota osoitti selvästi, kuinka tärkeällä
sijalla koneet ja polttoaineet ovat niin
rauhan kuin kriisienkin aikana.
Äärioloissa tekniikka kehittyy ennennäkemättömin
harppauksin. Moottoripuolella
tämä merkitsi tehojen kasvua
ja polttoaineenkulutuksen suhteellista,
joskaan ei ehkä absoluuttista alenemista.
Öljynjalostuksen puolella pyrittiin taas
saamaan jokaisesta raakaöljytynnyristä
mahdollisimman suuri määrä käyttökelpoista
polttoainetta.
Toisen maailmansodan aikana otettiin
käyttöön muun muassa katalyyttinen
krakkaus, jonka avulla raskaita
öljyjakeita onnistuttiin pilkkomaan
bensiinimoottoreille erinomaisesti kelpaaviksi
yhdisteiksi. Kyseinen menetelmä
on edelleen käytössä jokaisella
nykyaikaisella jalostamolla.
Tietyiltä osin voidaan väittää, että
polttoainekysymykset olivat monissa
tapauksissa suorastaan vaa'ankielen asemassa
toisen maailmansodan lopputulosta
ajatellen. Esimerkiksi Saksan
hyökkäys itärintamalla kukistui osiltaan
huollon vaikeuteen, jonka osasyynä oli
monasti juuri polttoainepula.
Englannin kohtalon ratkaisseissa
ilmataisteluissa liittoutuneiden hävittäjillä
oli käytössään korkeaoktaanista
lyijyllistä polttoainetta jopa ylimäärin.
Saksan ilma-ase joutui tulemaan toimeen
pääosin 87-oktaanisella bensiinillä,
sillä kolmannen valtakunnan teollisuus
ei kyennyt tuottamaan tarpeeksi oktaanilukuja
korottavia lyijy-yhdisteitä."

Lue lisää

BMW 801 uudemmat versiot käytti 100 oktaanista eli Focke Fulf 190 koneet vaati ns. erikoisbensaa jota suomalaisilla ei ollut ja kesällä 1944 sitä tuotiinkin osasto Kuhlmayn koneille Saksan Lapin joukoilta.

Tavallinen lentokonebensiini oli tiettävästi vain 87 oktaanista. Paljonko lienee ollut tavallisen moottoribensiinin oktaaniluku? Oliko se jotain 78 oktaanista kuten NL bensiini vielä 1970 -luvulla.

http://en.wikipedia.org/wiki/BMW_801

>These were soon replaced with the BMW 801D series engines, which ran on C2/C3 100 octane fuel instead of the A/B/C's B4 87 octane, boosting takeoff power to 1,700 hp (1,250 kW) in the D-1<

801D
The 801C was replaced with the BMW 801 D-2 series engines in early 1942, which ran on C2/C3 100 octane fuel instead of the A/B/C's B4 87 octane, boosting takeoff power to 1,700 PS (1,677 hp, 1,250 kW).

Oktaania juu kirjoitti:

BMW 801 uudemmat versiot käytti 100 oktaanista eli Focke Fulf 190 koneet vaati ns. erikoisbensaa jota suomalaisilla ei ollut ja kesällä 1944 sitä tuotiinkin osasto Kuhlmayn koneille Saksan Lapin joukoilta.

Tavallinen lentokonebensiini oli tiettävästi vain 87 oktaanista. Paljonko lienee ollut tavallisen moottoribensiinin oktaaniluku? Oliko se jotain 78 oktaanista kuten NL bensiini vielä 1970 -luvulla.

http://en.wikipedia.org/wiki/BMW_801

>These were soon replaced with the BMW 801D series engines, which ran on C2/C3 100 octane fuel instead of the A/B/C's B4 87 octane, boosting takeoff power to 1,700 hp (1,250 kW) in the D-1<

801D
The 801C was replaced with the BMW 801 D-2 series engines in early 1942, which ran on C2/C3 100 octane fuel instead of the A/B/C's B4 87 octane, boosting takeoff power to 1,700 PS (1,677 hp, 1,250 kW).

Lue lisää

Katsoin vielä Hannu Valtosen kirjasta Lento-osasto Kuhmey -kirjasta, sivulta 108, ja siellä mainitaan kuinka "Suomen Ilmavoimat luovutti saksalaisille (lainaksi) B4 polttoainetta (87 oktaanista) Immolassa 16-20.6.44 42 995 litraa. Nurmoilasta ja Äänislinnasta tuotiin Os. Kyhlmeylle sinne kaukotoedustelukoneita (Ju 188) varten varastoitua C3 polttoainetta. Kyseesä on 93 -oktaaninen lentobensiini, jota FW-190:n moottori käytti."