yksilön vai yhteisön etua?
Nimittäin hyvin useinhan eläinemot vaarantavat oman henkensä vasojensaja poikastensa puolesta taistellessaan? Miksi? Mitä evoluuttista etua emolle on siitä että oma kaula katkeaa ja poikanen ehkä syödään hyvin todennäköisesti myös.
Miksi ihminenkin menee niin pitkälle että antaisi vaaratilanteessa oman henkensä lastensa puolesta jos vaihtoehdot ovat vähissä?
Nimittäin hyvin useinhan eläinemot vaarantavat oman henkensä vasojensaja poikastensa puolesta taistellessaan? Miksi? Mitä evoluuttista etua emolle on siitä että oma kaula katkeaa ja poikanen ehkä syödään hyvin todennäköisesti myös.
Miksi ihminenkin menee niin pitkälle että antaisi vaaratilanteessa oman henkensä lastensa puolesta jos vaihtoehdot ovat vähissä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mieti mikä "strategia" takaa parhaiten geenien selviämisen eteenpäin.
Tämä tapa on se, joka jatkaa eloaan ja heikompi versio häviää.
Oikeasti on yleensä monta tapaa saada DNA selviämään, parhaat jäävät käyttöön (jatkavat perimässä).
Loppujen lopuksi aika yksinkertaista.
Ai geenikö sen päättää että jääkö eloon vasa tai emo?
Annahan nyt loppujen lopuksi yksinkertainen vastaus.
Yksinkertaisesti: Ne geenit, jotka takaavat yksilön selviytymisen lisääntymisikään ja lisääntymään jatkavat "elämistään".
Mikäli emän, vanhemman taipumus puolustaa jälkeläisiään parantaa geenien selviytymistä, tämä taipumus jatkaa "elämmistään" seuraaviin sukupolviin.
Mikäli oman henkensä pelastaminen saa taipumuksen selviämään tuleville sukupolville, jää tämä käyttäytymismälli "elämään".
Oikeasti kyseessä on hyvin yksinkertainen mekanismi.
Onko vielä liian vaikeaa peruskoulupohjalle?
Evoluutio ei "ajattele". Eläimillä tällaiset toiminnot ovat ilmeisesti vaistonvaraisia ja ihmisellä ne saattavat johtua vaikka siitä mistä itse käytit ilmaisua "moraalinen oivallisuus".
10 pisteen vastaus.
"Ajatteleeko evoluutio selviytymiskamppailussayksilön vai yhteisön etua?"
Ajatteleeko kreationisti vieläkin, että tiedoton luonnonprosessi olisi tietoinen toimija? Kuinka maaginen maailmankuva ihmisellä pitääkään olla, jotta hän noin luulisi?
"Nimittäin hyvin useinhan eläinemot vaarantavat oman henkensä vasojensaja poikastensa puolesta taistellessaan? Miksi? Mitä evoluuttista etua emolle on siitä että oma kaula katkeaa ja poikanen ehkä syödään hyvin todennäköisesti myös."
Se ei olekaan emon etu, se on geenien etu. Sellaiset geenit, jotka saavat aikaan tuollaista altruistista käytöstä leviävät keskimääräistä enemmän populaatioon.
"Miksi ihminenkin menee niin pitkälle että antaisi vaaratilanteessa oman henkensä lastensa puolesta jos vaihtoehdot ovat vähissä?"
Koska ihmisellä on sellaiset geenit, jotka laittavt ihmisen puolustamaan lapsiaan, jotka kantavat samoja geenejä.
Se ei olekaan emon etu, se on geenien etu. Sellaiset geenit, jotka saavat aikaan tuollaista altruistista käytöstä leviävät keskimääräistä enemmän populaatioon
Siis geenit päättävät että kuka tässä kuolee? Osaavatko ne katsoa etujensa puolesta?
Ei tosiaankaan ole emon etu jos se kuolee, olet tässä oikeassa. Mutta jos se kuolee niin miten sen geenit leviävät populaatioon? Onhan selvää että jos poikastaan suojeleva gnu kuolee niin sen poikanenkin kuolee, vai luuletkos että leijona syö vain tuon emon poikasen katsellessa ja ihmetellessä?
Geenit "elävät" jälkeläisissä. Mikäli emo ei enää tee uusia jälkeläisiä, ei tällainen käyttäytyminen jatka "elämistään" vaikka emo kuinka selviäisi.
Sellainen käyttäytyminen, joka takaa geeniperimän säilymisen, jatkaa olemassaoloaan ja leviää populaatioon.
Käyttäytymismalli, joka takaa emon selviytymisen, saattaa olla emon kannalta hyvä, mutta mikäli emo ei enää tee jälkeläisiä häviää tuo käyttäytymismalli altruistiselle. Itsekäs malli ei jätä jälkeläisiä.
Edun ei tarvitse olla kuin muutma prosentti ja käytös leviää muutamassa sadassa sukupolvessa koko populaatioon. Tämä on sitä evoluutioa.
Tavoillesi uskollisena jankkaat edelleen jo selvää asiaa.
"Onhan selvää että jos poikastaan suojeleva gnu kuolee niin sen poikanenkin kuolee, vai luuletkos että leijona syö vain tuon emon poikasen katsellessa ja ihmetellessä."
Näinhän siinä käy ja siksi luontofilmit eivätkään juuri näytä gnu-emoja tappelemassa vasan puolesta leijonan kanssa, vaan pötkimässä karkuun uutta vasaa saamaan. Avaaja vain yritti möttösiinin peruskonstia tuollaista väittämällä:
"Nimittäin hyvin useinhan eläinemot vaarantavat oman henkensä vasojensa ja poikastensa puolesta taistellessaan?"
Evoluutio pystyy aikaansaamaan tällaisen käyttäytymisen vain silloin, kun puolustus suhteellisen usein onnistuu. Siksi se onkin varsin harvinainen.
"Siis geenit päättävät että kuka tässä kuolee?"
Geenit eivät sitä päätä, sen sijaan ne tuottavat tietynlaista käyttäytymistä, joka voi johtaa poikasten selviytymiseen.
"Osaavatko ne katsoa etujensa puolesta?"
Eivät. Nehän ovat vain molekyylejä. Miksi sinulle ptää aivan kaikki kertoa alkeista lähtien, vaikka kerrot olleesi evolutionisti? Sellaiset geenit, jotka auttavat poikasia selviämään keskimääräistä paremmin leviävät populatioon.
"Ei tosiaankaan ole emon etu jos se kuolee, olet tässä oikeassa. Mutta jos se kuolee niin miten sen geenit leviävät populaatioon?"
Eloonjäävien poikasten kautta.
"Onhan selvää että jos poikastaan suojeleva gnu kuolee niin sen poikanenkin kuolee, vai luuletkos että leijona syö vain tuon emon poikasen katsellessa ja ihmetellessä? "
Onhan selvää, että tuollainen käytös onkin yleistä vain lajeilla, joissa poikasilla on mahdollisuus jäädä eloon emon kuollessa.
Kreationistivanhemmilta se suojelugeeni puuttuu kun niitä (kretuja) on niin vähän.Taitavat rappeutua ja kupsahtaa sukupuuttoon lähitulevaisuudessa.
Onneksi niiden hassuja väittämiä löytyy nettiavaruudesta niin että tulevat sukupolvet voivat tutkia mm. eh, vedenpaisumusteoria,argumentoivat eläimet (mm. aasi), luurangon kuolleitaherättäminen,vanha Metusaalemi ja muut sadut löytyvät vielä helpostikin.
Evoluutio on populaation ominaisuus. Populaatio tarkoittaa suomeksi yhteisöä.