Häkämies kielsi loppusijoituksesta puhumisen

Hohhoijaa!!! Lapsellista.Lapsellista.

Jos sinulla on valoa hieman yläkerrassa, niin tiedät itsekin syyn tuohon julkisen keskustelun rajoittamiseen ennenkuin työryhmä on tehnyt työtään. Media ja ydinvoiman vastustajat ei tietenkään tykkää, koska he haluaisivat täyttää palstatilaa epämääräisellä spekuloinnilla ennenkuin asetettu työryhmä saa kerättyä faktat eri vaihtoehtojen puolesta.

Tyhjä spekulointi on tietenkin kivempaa, kuin perustaa päätökset tutkittuihin tylsiin faktoihin.

Vastaaja kirjoitti :""Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) myöntää vaatineensa ydinvoimayhtiöitä vaikenemaan vastedes julkisuudessa ydinjätteen loppusijoituksesta. Fennovoima, TVO ja Fortum olivat kiistelleet vaarallisen ydinjätteen hautapaikoista yhä näkyvämmin. "

Joko alatte pikkuhiljaa uskoa, että kaikenlainen salailu on ydinvoiman olemassaolon edellytys?"


Tässä oli nyt käymässä siten, että TVO ja Fortum olivat juuttumassa eipäs-juupas väittelyyn Fennovoiman kanssa siitä, mahtuvatko Fennovoiman jätteet Onkaloon vai eivät. Minusta oli ihan järkevää puhaltaa peli poikki, ja asettaa riippumaton työryhmä aidosti tutkimaan asiaa. Tämän vuoden loppuun mennessä tiedämme, kuinka asia lopulta on. Jos Fennovoiman suunnitteilla olevan suurvoimalan tuottamat ydinjätteet mahtuisivat Onkaloon, niin Posiva joutuu sen tilanteen hyväksymään. Tietysti sillä on mahdollisuus vaatia tuosta varsin merkittävä taloudellinen kompensaatio. Markkinatalouden oloissa on sinänsä aivan ymmärettävää, etteivät energiayhtiöt halua auttaa kilpailijaansa, mutta ydinvoimaa koskevat hieman erilaiset säännöt. Nyt kun olemme erittäin kovalla työllä onnistuneet saamaan myönteisen periaatepäätöksen niin OL4:n kuin Fennovoimankin osalta, niin emme anna pikkutaktikoinnin sotkea kuvioitamme.

Jos työryhmä kuitenkin päätyy siihen, etteivät Fennovoiman ydinjätteet yksinkertaisesti mahdu Onkaloon, jos todennäköisesti toteutuvan Loviisa 3:n tuottamat jätteet lasketaan mukaan, niin silloin Fennovoima joutuu rakentamaan oman loppusijoituspaikan. Se ei sellaisenaan vaaranna Fennovoiman ydinvoimalahankkeen kannattavuutta, mutta vie kuitenkin aikaa, vaivaa ja rahaa. Pidän tätä vaihtoehtoa melko epätodennäköisenä, mutta Fennovoimassa kannattaisi kuitenkin varautua tähänkin skenaarioon.

Vastaaja kirjoitti :"Minusta olisi ollut järkevää antaa herrojen julkisesti puhua suunsa puhtaaksi, niin olisi ehkä paljastunut sellaisia suunnitelmia, joista ei vielä ole kansalle kerrottu. Siksi Häkämies kielsi keskustelun."


Enpä oikein usko, että mitään mullistavaa olisi paljastunut. Mutta se, että Posivan väki olisi itsepintaisesti inttänyt yhtä ja Fennovoiman edustajat taas toista, olisi heikentänyt kummankin osapuolen uskottavuutta. Nyt kun se, mahtuvatko Fennovoiman ydinjätteet Posivan Onkaloon, selvitetään ulkopuolisen työryhmän voimin tämän vuoden loppuun mennessä, niin asian käsittelyyn tulee työrauha.


Vastaaja :"Lyhyesti: niin kauan, kuin suomalaiset turvautuvat auringonlaskun energiaan, ydinvoimaan, tarvitaan myös säilytystilaa sen jätöksille - sekä "väliaikaista", joka voi olla 40-100 vuotta, että "pysyvää", joka tarkoittaa, että jätökset pysyy piilossa vähintään niin kauan, että ydinvoimaseikkailustamme vastuussa olevien lähisukupolvien jälkeläisten ei tarvitse kärsiä häpeää päätöstensä seuraukisista."


Yksistään Kiina suunnittele rakentavansa seuraavien kahdenkymmen vuoden aikana 300000MW lisää ydinvoimatehoa. Tämä vastaa noin 180:n Olkiluoto 3:n tehoa. Myös Venäjällä on kunnianhimoisia ydinvoiman lisärakentamissuunni-telmia ja se on myynyt useita ydinvoimaloita Intiaan. Etelä-Korea jatkaa vahvaa sataustaan ydinvoimaan ja se toimittaa useita ydinvoimaloita Persian lahden pieniin maihin. EU:n alueella selvimmin ydinvoiman lisärakentamisen puolesta ovat liputtaneet Suomi ja Tshekki. Sekä USA:ssa että Englannissa on päätetty aloittaa uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ensimmäistä kertaa useisin kymmeniin vuosiin. Tätä taustaa vasten on liioiteltua nimittää ydinvoimaa aurin-gonlaskun energiaksi. On myös otettava huomioon se, että fissiovoimaloiden jälkeen odotettavissa on suurten fuusiovoimaloiden aikakausi. Suomessa ydinvoimalla on varsin valoisa tulevaisuus.


Vastaaja :"Kuinka monen sukupolven päähän väistämätöntä - ydinvoimasta luopumuiista - pitää oikein lykätä?"


Puhumme todennäköisesti useasta sadasta vuodesta. Täytyy ottaa huomioon, että ydinvoiman päävaihtoehdon, kivihiilen, kielteiset terveysvaikutukset ynnä merkitys kasvihuoneilmiön kiihtymisessä, ovat yleisesti tunnetut. Se, että ydinvoiman käyttö tulee lähivuosikymmeninä merkittävästi lisääntymään, ei kylläkään merkitse sitä, että ydinvoimaa sinänsä rakastettaisin. Se vain sattuu olemaan selvästi pienempi paha kuin hiilivoima.

Ydinvoimaosaamisesta kirjoitti :"Menneiden vuosien stallarijäkätys ei enään toimi."

Ydinvoiman vastustajat näyttävät uskovan, että sitkeä jankuttaminen voisi kääntää suomalaisten kansanedustajien päät, niin että Fennovoiman ja TVO:n jo kertaalleen hyväksytyt ydinvoimalahankkeet otettaisiin uuteen käsittelyyn. Tämä on kyllä turha toivo, sillä ydinvoiman vastustajien uskottavuus on ajan mittaan laskenut ainakin Suomessa todella alas. Sitäpaitsi Suomessa toimitaan energiapoliittisesti pitkällä tähtäyksellä, eikä tuohon toimintamalliin kuulu soutaminen ja huopaaminen samassa asiassa.

Mutta tietenkin tässä on muutaman vuoden sisällä, eli heti seuraavan vaalikauden alussa, tulossa käsittelyyn Loviisa 3. Siinä keskustelussa tulee kyllä ruuti palamaan, sillä ydinvoiman vastustajat varmaan tekvät kaikkensa, jotta heiltä ei vietäisi tuhkiakin pesästä. Jos eduskunta antaa myönteisen periaatepäätöksen Loviisa 3:lle, niin Suomen ydinvoiman vastainen liike joutuu aivan naurunalaiseksi Euroopassa. Tietenkin Loviisa 3 poikkeeaa projektina OL4:stä ja Fennovoiman ydinvoimalaprjektista siinä, että kyseessä olisi vanhojen ydinvoimaloiden (Loviisa 1 ja Loviisa 2) korvaaja eikä varsinaisesti uutta ydinvoimaa.

Suomesta on pikku hiljaa tullut yksi EU:n merkittävimmistä ydinvoiman kehittäjistä erityisesti turvallisuusasioissa. Tätä osaamista voidaan varmaan viedä niihin kolmannen maailman maihin, jotka ovat vasta aloittelemassa ydinvoiman rakentamista ja käyttöä. Ilman ulkopuolista tietämystä nuo maat saattaisivat tyriä samalla tavalla kuin aikoinaan muutama vuosikymmen sitten. Ydinvoimalla on kosolti hyviä puolia : se on edullista eikä juurikaan aiheuta ilmansaasteita eikä hiilidioksidipäästöjä, mutta sen kanssa on oltava koko ajan erittäin tarkkana.

Vastaaja kirjoitti:"Miksi pitää olla koko ajan tarkkana?

Onko ydinvoimalla pahoja puolia? Onko kosoltikin?"


Jos vertailemme eri tapoja tuottaa energiaa, niin ydinvoima on suhteessa ainoa, jossa huolimattomuus yhdessä laitoksessa voi aiheuttaa laajan maa-alueen saastumisen ja sen tulemisen asuttavaksi kelpaamattomaksi useiksi sukupolviksi.

Mikäli vaurioituneesta ydinvoimasta pääsee ulos runsaasti säteilyä Tshernobylin tapaan, niin se voi aiheuttaa geneettisiä vaurioita tulevissa sukupolvissa. Suh-teessa eniten näyttäisivät Tshernobylin tapauksessa lisääntyneen lasten leuke-mia ja kilpirauhassyöpä. Kuitenkin on rehellisyyden nimissä todettava, että tuo-tettua megawattituntia kohden hiili tappaa noin tuhat kertaa enemmän ihmisiä kuin ydinvoimaonnettomuuksien säteilypäästöt.

Suuri ydinvoimala on valtaisa investointi ja raha makaa tuottamattomana, kunnes voimala on täysin valmis ja huolellisesti testattu. Ajan mittaan ydinvoimala on kannattava investointi ainakin Suomessa, mutta sellaiselle yritykselle, joka hakee nopeita voittoja eikä pysty sitomaan pääomia yli vuosikymmeneksi, ydinvoimala ei oikein kiehdo sijoituskohteena.

Ydinvoimala tuottaa jätettä, jonka säilytys on kiistatta ongelmallista. Tosin tuota jätettä syntyy hyvin vähän, ja se on yhdessä paikassa, missä sitä voidaan kont-rolloida. Hiilivoimala taas sinkoaa jätteensä kaikkien vapaasti hengitettäviksi,
mikä voi käydä astmaatikoille kohtalokkaaksi.

Keskitetyllä energiantuotannolla on omat hyvät puolensa, mutta sodan aikana se on riski ja suuri ydinvoimala voi olla maali terroristeille. Tosin muutaman ydinvoi-malan suojaaminen armeijan yksiköillä ei ole kovin vaikeaa.

Ydinvoiman hyvistä puolista voi sanoa sen, että se on edullista, aurinkopaneeleilla tuotettuun sähköön verrattuna sikaedullista. Luonnonolosuhteet eivät juurikaan vaikuta sen tuotantoon, toisin kuin tuulivoiman. Ilmansaasteita ydinvoimala tuottaa minimaalisen vähän hiilen käyttöön verrattuna, eikä juuri lainkaan hiilidioksidi-päästöjä. Ilmastomuutoksen hidastaminen ei taatusti onnistu ilman hiilidioksi-dipäästöjen voimakasta vähentämistä ja se edellyttää ydinvoiman osuuden kas-vattamista maailman energiantuotannossa.

Mutta ydinvoima on hightech-teknologiaa, joka vaatii hyvän infrastruktuurin, tehok-kaan valvontajärjestelmän, hyvin koulutetut rakentajat ja osaavan käyttöhenkilö-kunnan. Nämä tekijät löytyvät suhteessa helpommin teollistuneista korkean elin-tason maista kuin kehitysmaista. Siksi Suomen ja muiden EU-maiden olisi syytä satsata vahvasti ydinvoimaan ja pyrkiä vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä niin paljon kuin mahdollista. Toisaalta kaikkien kolmannen maailman maiden ei välttämättä kannaisi rakentaa heti niin paljon ydinvoimaa kuin sielu sietää. Siinä voi tulla ongelmia turvallisuuden suhteen. STUK vastikään Rosatomin palvelukseen siirtynyt johtaja totesikin jokin aika sitten olevansa varsin huolestunut siitä, jos kymmeniä sellaisia maita, jotka eivät ole aiemmin käyttänyt ydinvoimaa, rupeaakin rakentamaan ydinvoimaloita nopealla aikataululla.

" Jos vertailemme eri tapoja tuottaa energiaa, niin ydinvoima on suhteessa ainoa, jossa huolimattomuus yhdessä laitoksessa voi aiheuttaa laajan maa-alueen saastumisen ja sen tulemisen asuttavaksi kelpaamattomaksi useiksi sukupolviksi."

Ydinvoima ei ole ainoa. Huolimattomuus öljyn tuotannossa, kuljetuksissa tai käytössä voi johtaa samaan . Öljyntuotanto on jo saastuttanut laajoja maa-alueita pitkiksi ajoiksi.
Öljytankkerionnettomuus Itämerellä olisi pitkäaikainen, kenties päättymätön katastrofi alueen valtiolle, Suomi mukaanlukien.