onko ihmisistä mitään hyötyä maailman kaikkeudelle ?

Et sitten kulukenu mietteissäsi sinne asti, jossa sanotaan, että maa on tehty ihmisten asuttavaksi. Eikä ihmistä maapalloa varten.

Ja sitäpaitsi on naurettavaa ajatella, että ihminen saastuttaisi maapallon, koska kaikki saaste on jo ollut maapallolla, ja täällä se pysyy, mitä nyt joku romu mennä renkkasta vemputtaa tuolla lähiavaruudessa.

"Maa on tehty ihmisten asuttavaksi"
Missä niin sanotaan? jos vastaat että, raamatussa, niin voin kertoa, että se kirja on kirjoitettu kauan sen jälkeen, kun ihminen ilmestyi tänne ja on tietysti ihan hölynpölyä, olen nimittäin lukenut kyseisen laitoksen.

Ei maapallo mitenkään ihmisestä hyödy, kyllähän me sen varmaan saadaan loppujenlopuksi elinkelvottomaksi tuhottua.
Maapallo kyllä jää tänne ihmisen jälkeenkin, mutta menee taas jokunen vuosimiljardi, kunnes evoluutio saavuttaa taas älyllisen elämän.

Niin ja eikö ydinjätekkään ole mielestäsi saastetta?

Olet oikeassa mutta väärässä.
OIKEASSA SIINÄ, ETTÄ VÄÄRÄÄ TAPAHTUU, MUTTA VÄÄRÄSSÄ SIINÄ, ETTET TIEDÄ MIKÄ ON OIKEAA.

Ihmisestä ei ole mitään hyötyä maailmankaikkeudelle, mutta toisaalta millään asialla ei ole hyötyä maailmankaikkeudelle. Ei se ketään tai mitään tarvitse.

Maapallolla. Olemme osa luontoa, sellaisia kuin luonto meistä kehitti ja halusi meidän olevan. Olemme juuri sitä mitä pitääkin. Toisaalta meillä on kyky valita mitä haluamme tulevaisuudeltamme. Haluammeko puhtaan ja monimuotoisen luonnon, vaiko tuhoutuneen luonnon? Haluammeko rakastaa toisiamme, vaiko sotia ja vihata ikuisesti?

Koko ihmiskunta pitäisi lopettaa, siten että muu elollinen luonto jäisi eloon. Joku fiksu tiedemiesporukka voisi kehittää niin tappavan ja ainoastaan ihmisiin tarttuvan taudin, että tämä tuholaislaji (itseni siis mukaan luettuna) kuolisi nopsaan ja suht kivuttomasti.

Hävettää tämä nisäkäslaji, joka saastuttaa meret ja ilman, liikakalastaa meret tyhjiksi, hakkaa kaikkialla metsät sileäksi ja tuhoaa lajit sukupuuttoon. Ja sikiää vielä 2000-luvulla mahdottomasti, vaikka tietoa maapallomme ekologisesta tilasta on olemassa. maassammekin kakaroita tehdään urakalla, ja itsekkäinä ajatellaan että pitää niitä pikku vesseleitä olla ja jatkaa sukua ja saada äitiysrahaa ja muita etuuksia. Ja vielä hommataan LUONNOTTOMIA (eli siis ihmisen jalostamia, ei alkuperäiseen luontoon kuuluvia) koiria ja kissoja kuluttamaan lisää ruokaa ja muita luonnonvaroja.

Häpeän olla ihmislajin edustaja!

Ihmisestä on maailmankaikkeudessa yhtä vähän hyötyä tai haittaa kuin yhdellä pölyhiukkasella kuussa, eli ole huoleti, maailmankaikkeus on olemassa vielä ihmisen jälkeenkin, kuten myös maapallo.

Voi lapsonen! Maailmankaikkeus ei piittaa olemassaolostamme tai -olemattomuudestamme pätkääkään, teimme mitä tahansa. Galaksit syttyvät ja sammuvat, törmäilevät toisiinsa ja katoavat mustiin aukkoihin aioonien kuluessa. Ajattele pienemmin!

tarkoitin siis mitä hyötyä meistä on maapallolle.
maailmankaikkeus tuskin välittää paskaakaan olemassaolostamme tai teoistamme

HOhhoijaa, joo kuultu jo aijemmin, ne pahat ihmiset jotka vaan tuhoaa kaiken altaan. Tää on just tätä sairasta YKn indoktrinaatiota jota pankkiirien miehittämä koululaitos ja mediat pursuaa. Että sä oot yksinkertainen ihminen!

Ei meistä ole mitään hyötyä maapallolle... reilusti haittaa kylläkin. En allekirjoita itsekeskeistä ajattelua, että kaikki olisi luotu meitä varten. Päinvastoin, uskon olemassaolon olevan täysin tarkoituksetonta, joskin positiivisen elämänasenteeni vuoksi, koen sen äärimmäisen hauskana matkana. Hauskuus tulee tosin siitä kun kommunikoin kaikesta tästä mitä näen ja koen muiden kanssa. Moni meistä kai tarvitsee jonkun tarkoituksen tai oikeutuksen olemassaololleen. En usko, että sellaista helposti löytyy, paitsi kenties uskovaisen silmin katsottuna... enkä silloinkaan ole koskaan nähnyt mitään selitystä meidän olemassaolon tarkoitukselle, ainoastaan oheita siitä kuinka meidän pitäsi elää... ohjeita jotka omasta mielestäni ovat keinotekoisia.

Tiivistäen: Olemassaolo on vahinko, sekä meidän että muiden täällä elävien olentojen, ja me lisäämme vahinkoa teoillamme päivittäin, enkä usko tämän koskaan muuttuvan, sillä olemme itsekkäitä olentoja, joteka eivät ole valmiita luopumaan mistään mukavuudestaan auttaakseen muita. Jos olisimme, nälänhätä olisi vain sana sankirjassa, eikä todellisuutta.