EUn budjettisopu umpisurkea

Asia ei ehkä ole ihan noin kuin sanot. Kun tarkastellaan EU-maiden väestöntiheyksiä (asukkaita/km2), niin Suomi on aika lailla omassa kastissaan. Olemme jäsenmaiden harvimmin asuttu maa. Jopa Virossa väestöntiheys on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. EUn keskimääräinen väestöntiheys on 10-kertainen Suomeen verrattuna. Harva-asutus on melko selvästi Suomen riesa. Me voisimme parantaa asemaamme tihentämällä asutusta maan sisällä. Silti esim. Suomen tiheimmin asuttu maakunta eli Uusimaa ei ole Euroopan mittakaavassa mitenkään erityisen tiheään asuttu.

Selvästi tiheimmin asuttuja EU-maita ovat Englanti, Saksa, Hollanti ja Belgia. Suhteellisesti niitä harvemmin asuttuja ovat Ranska, Espanja, Portugal, Kreikka ja Puola. Viime mainitut ovat maatalousmaita, joilla on sen vuoksi intressiä levittää asutustaan jopa vuoristoihin. Tiheämmin asutuilla teollisuusvaltioilla siihen ei ole tarvetta. Jokainen joka tuntee vähänkin taloushistoriaa, oivaltaa pian, kumman ryhmän maat ovat sotien jälkeen menestyneet paremmin. Suomessakin pitäisi oivaltaa se, haluammeko integroitua menestyvien teollisuusmaiden vai rupuryhmään kuuluvien maatalousmaiden kategoriaan. Ruotsi on tehnyt valintansa jo aikapäiviä sitten tihentämällä asutustaan ja valitsemalla teollisuuspainotteisuuden selvästi edelle maatalous- ja aluepolitiikkaa. Suomi on valitettavasti hapuillut koko ajan kahden vaiheilla ja menettänyt siten suhteellista kilpailuetuaan muihin teollisuusmaihin verrattuna.

Suomessa on noin 30 kuntaa (yli 100 asukasta/neliökilometri), joissa väestöntiheys vastaa jotakuinkin EU-maiden keskimääräistä väestöntiheyttä. Sitten meillä on kymmenkunta sellaista kuntaa, jossa ei asu edes yhtä ihmistä neliökilometriä kohden. Kyllä siinä on lähellä ajatus, että tällaiset kehitysalueet voisikin jättää susien asuttamaksi. Olen useimmassa niissä käynyt ja kuva on varsin lohduton. Sellaista lohduttomuutta ei toivoisi elintasomaa Suomessa enää näkevänsä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Asia ei ehkä ole ihan noin kuin sanot. Kun tarkastellaan EU-maiden väestöntiheyksiä (asukkaita/km2), niin Suomi on aika lailla omassa kastissaan. Olemme jäsenmaiden harvimmin asuttu maa. Jopa Virossa väestöntiheys on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. EUn keskimääräinen väestöntiheys on 10-kertainen Suomeen verrattuna. Harva-asutus on melko selvästi Suomen riesa. Me voisimme parantaa asemaamme tihentämällä asutusta maan sisällä. Silti esim. Suomen tiheimmin asuttu maakunta eli Uusimaa ei ole Euroopan mittakaavassa mitenkään erityisen tiheään asuttu.

Selvästi tiheimmin asuttuja EU-maita ovat Englanti, Saksa, Hollanti ja Belgia. Suhteellisesti niitä harvemmin asuttuja ovat Ranska, Espanja, Portugal, Kreikka ja Puola. Viime mainitut ovat maatalousmaita, joilla on sen vuoksi intressiä levittää asutustaan jopa vuoristoihin. Tiheämmin asutuilla teollisuusvaltioilla siihen ei ole tarvetta. Jokainen joka tuntee vähänkin taloushistoriaa, oivaltaa pian, kumman ryhmän maat ovat sotien jälkeen menestyneet paremmin. Suomessakin pitäisi oivaltaa se, haluammeko integroitua menestyvien teollisuusmaiden vai rupuryhmään kuuluvien maatalousmaiden kategoriaan. Ruotsi on tehnyt valintansa jo aikapäiviä sitten tihentämällä asutustaan ja valitsemalla teollisuuspainotteisuuden selvästi edelle maatalous- ja aluepolitiikkaa. Suomi on valitettavasti hapuillut koko ajan kahden vaiheilla ja menettänyt siten suhteellista kilpailuetuaan muihin teollisuusmaihin verrattuna.

Suomessa on noin 30 kuntaa (yli 100 asukasta/neliökilometri), joissa väestöntiheys vastaa jotakuinkin EU-maiden keskimääräistä väestöntiheyttä. Sitten meillä on kymmenkunta sellaista kuntaa, jossa ei asu edes yhtä ihmistä neliökilometriä kohden. Kyllä siinä on lähellä ajatus, että tällaiset kehitysalueet voisikin jättää susien asuttamaksi. Olen useimmassa niissä käynyt ja kuva on varsin lohduton. Sellaista lohduttomuutta ei toivoisi elintasomaa Suomessa enää näkevänsä.

Lue lisää

Olkoon muiden jäsenmaiden keskimääräiset väestötiheydet mitä tahansa, keskeisin sanoma kommenttissani oli, että niistä jokaisen sisällä on maakunnittaisia eroja väestötiheydessä. Mukaan lukien "ydinmaat", joissa kaikki puolueet haluavat toteuttaa omien rajojensa sisällä aluepolitiikkaa. Siitä johtuu tämä avauksessasi mainitsema "valuvirhe".

>>>EUn ydin on pääosin identtinen Kepun politiikan kanssa. Tuetaan maataloutta ja syrjäseutuja sen sijaan haettaisiin koko aluetta palvelee kasvua ja työllisyyttä. Tämä on se EUn valuvirhe ja totaalisen paha sellainen.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Olkoon muiden jäsenmaiden keskimääräiset väestötiheydet mitä tahansa, keskeisin sanoma kommenttissani oli, että niistä jokaisen sisällä on maakunnittaisia eroja väestötiheydessä. Mukaan lukien "ydinmaat", joissa kaikki puolueet haluavat toteuttaa omien rajojensa sisällä aluepolitiikkaa. Siitä johtuu tämä avauksessasi mainitsema "valuvirhe".

>>>EUn ydin on pääosin identtinen Kepun politiikan kanssa. Tuetaan maataloutta ja syrjäseutuja sen sijaan haettaisiin koko aluetta palvelee kasvua ja työllisyyttä. Tämä on se EUn valuvirhe ja totaalisen paha sellainen.

Lue lisää

Satuitko taannoin lukemaan jutun Hesarista? En muista kaupungin / kunnan nimeä mutta oli juttu viimeisestä korttelista pois muuttavasta perheestä? Siinä oli vanhan teollisuuskaupungin kokonainen kerrostalokortteli läntisen Saksan puolella joka oli teollisuuden hiivuttua vain tyhjentynyt koko iso kerrostalokortteli ja käytännössä koko kaupunki. Juttu oli viimeisistä aavekaupungista pois muuttavista asukkaista. Ja asian annetaan tapahtua, sen enempää siihen puuttumatta.Luonnollista kehitystä. Muuttivat läheiseen kaupunkiin. Mutta meillä vaan sitkeästi vannotaan aluepolitiikan nimeen...

Mallia Saksasta? kirjoitti:

Satuitko taannoin lukemaan jutun Hesarista? En muista kaupungin / kunnan nimeä mutta oli juttu viimeisestä korttelista pois muuttavasta perheestä? Siinä oli vanhan teollisuuskaupungin kokonainen kerrostalokortteli läntisen Saksan puolella joka oli teollisuuden hiivuttua vain tyhjentynyt koko iso kerrostalokortteli ja käytännössä koko kaupunki. Juttu oli viimeisistä aavekaupungista pois muuttavista asukkaista. Ja asian annetaan tapahtua, sen enempää siihen puuttumatta.Luonnollista kehitystä. Muuttivat läheiseen kaupunkiin. Mutta meillä vaan sitkeästi vannotaan aluepolitiikan nimeen...

Lue lisää

Muuttivat läheiseen kaupunkiin - ilmeisesti siis samaan maakuntaan, ehkä peräti samaan seutukuntaankin!

ALUEpolitiikassa tuetaan alueita, ei yksittäisiä kuntia. Näin tehtiin Suomessakin jo itsenäisen aluepolitiikan aikana ja erityisen korostetusti nykyisen EU-vetoisen aluepolitiikan aikana. Jokainen EU:n jäsenmaa on jaettu aluekehitysrahoitusta varten suuralueisiin, maakuntiin ja seutukuntiin, joista kullekin on "pisteytetty" omat aluetukivaransa samoin kuin noilla varoilla tehtävien kehityksen painopistealueet. Kuntapohjaista aluepolitiikkaa ei ole olemassa sen kummemmin Saksassa kuin Suomessakaan.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Muuttivat läheiseen kaupunkiin - ilmeisesti siis samaan maakuntaan, ehkä peräti samaan seutukuntaankin!

ALUEpolitiikassa tuetaan alueita, ei yksittäisiä kuntia. Näin tehtiin Suomessakin jo itsenäisen aluepolitiikan aikana ja erityisen korostetusti nykyisen EU-vetoisen aluepolitiikan aikana. Jokainen EU:n jäsenmaa on jaettu aluekehitysrahoitusta varten suuralueisiin, maakuntiin ja seutukuntiin, joista kullekin on "pisteytetty" omat aluetukivaransa samoin kuin noilla varoilla tehtävien kehityksen painopistealueet. Kuntapohjaista aluepolitiikkaa ei ole olemassa sen kummemmin Saksassa kuin Suomessakaan.

Lue lisää

http://www.hs.fi/ulkomaat/Saksaan syntyy autiokaupunkeja /a1359003841290

Enpä muistaisi että Suomeen olisi vielä yhtään autiokaupunkia syntynyt, muutama kylä on tyhjentynyt kyllä...

"Epätodellista tässä on moni muukin seikka. Esimerkiksi se, että Scheemann asui tässä 25 talon autiokorttelissa yksin vielä 15 vuotta sen jälkeen, kun viimeiset naapurit muuttivat pois.

Ja käsittämätön on tuhon maisema täällä, tavallisessa kaupungissa Saksan runsasväkisimmällä seudulla Nordrhein-Westfalenissa. Katot ovat painuneet sisään, ikkunat ovat säpäleinä, mäntyä ja koivua puskee raunioista."

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Olkoon muiden jäsenmaiden keskimääräiset väestötiheydet mitä tahansa, keskeisin sanoma kommenttissani oli, että niistä jokaisen sisällä on maakunnittaisia eroja väestötiheydessä. Mukaan lukien "ydinmaat", joissa kaikki puolueet haluavat toteuttaa omien rajojensa sisällä aluepolitiikkaa. Siitä johtuu tämä avauksessasi mainitsema "valuvirhe".

>>>EUn ydin on pääosin identtinen Kepun politiikan kanssa. Tuetaan maataloutta ja syrjäseutuja sen sijaan haettaisiin koko aluetta palvelee kasvua ja työllisyyttä. Tämä on se EUn valuvirhe ja totaalisen paha sellainen.

Lue lisää

Tottakai jokaisen maan sisällä on eroja väestöntiheydessä. Monessa tällaisessa maassa ei kuitenkaan ole mitään erityistä tarvetta antaa kehitysapua vähän harvemmin asutuille alueille, koska niiden väestöpohja on riittävä teollisuuspainotteisissa maissa.

Valuvirhe koskee Suomen, Ranskan, Espanjan ja Kreikan tapaisia maita, joissa on harvaan asuttua vuoristoseutua (Suomessa suoalueita ja arktista taigaa). Nämä ovat maiden sisäisiä kehitysalueita, joiden tukeminen on turhanaikaista kehitysaputyötä. Ruotsi on ratkaissut asian toisin. Ruotsin elämä painottuu vilkkaaseen etelään ja rannikoille. Vuoristot ovat enemmän slalomharrastuksia varten. Ei sinne ole väkisin maataloutta viety kuten meillä on tehty hallanaroille alueille.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tottakai jokaisen maan sisällä on eroja väestöntiheydessä. Monessa tällaisessa maassa ei kuitenkaan ole mitään erityistä tarvetta antaa kehitysapua vähän harvemmin asutuille alueille, koska niiden väestöpohja on riittävä teollisuuspainotteisissa maissa.

Valuvirhe koskee Suomen, Ranskan, Espanjan ja Kreikan tapaisia maita, joissa on harvaan asuttua vuoristoseutua (Suomessa suoalueita ja arktista taigaa). Nämä ovat maiden sisäisiä kehitysalueita, joiden tukeminen on turhanaikaista kehitysaputyötä. Ruotsi on ratkaissut asian toisin. Ruotsin elämä painottuu vilkkaaseen etelään ja rannikoille. Vuoristot ovat enemmän slalomharrastuksia varten. Ei sinne ole väkisin maataloutta viety kuten meillä on tehty hallanaroille alueille.

Lue lisää

En ole perehtynyt sanamuotoihin, joilla muut EU-maat jakavat aluekehitysvarojaan. Ne saattavat olla osittain toisia ja Suomesta puolestaan puuttua pisteytyksiä, joita jossain toisaalla käytetään (esim. vuoristoalueiden tuki, joka ainakin alkuvaiheessa oli käytössä maataloustukien puolella Suomessakin).

Pohjois-Ruotsi todennäköisesti saa enemmän alukehitysvaroja kuin Etelä-Ruotsi. Tiedon voisi varmistaa netistäkin, mutta en juuri nyt ala uhraamaan aikaa siihen.

Olennaista on, että aluekehitysvarat ovat Euroopassa suurimmat alueilla, joilla omarahoitteisen kehityksen edellytykset ovat pienimmät, olkoon syynä sitten rakennemuutos, etäisyys, väestöntiheys tai luonnonolosuhteet.

Aluepolitiikkaa... kirjoitti:

http://www.hs.fi/ulkomaat/Saksaan syntyy autiokaupunkeja /a1359003841290

Enpä muistaisi että Suomeen olisi vielä yhtään autiokaupunkia syntynyt, muutama kylä on tyhjentynyt kyllä...

"Epätodellista tässä on moni muukin seikka. Esimerkiksi se, että Scheemann asui tässä 25 talon autiokorttelissa yksin vielä 15 vuotta sen jälkeen, kun viimeiset naapurit muuttivat pois.

Ja käsittämätön on tuhon maisema täällä, tavallisessa kaupungissa Saksan runsasväkisimmällä seudulla Nordrhein-Westfalenissa. Katot ovat painuneet sisään, ikkunat ovat säpäleinä, mäntyä ja koivua puskee raunioista."

Lue lisää

Ei tuo Gladbeck kyllä mikään autiokaupunki ole. Vuonna 2006 siellä oli runsaat 76.000 asukasta. Yhden korttelin autioituminen ei varmasti paljoa tunnu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gladbeck

Tässä osavaltio:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nordrhein-Westfalen

Ja tässä sen pääkaupunki Düsseldorf, johon tuosta korttelista on pääasiassa muutettu. Kaupunkien välinen etäisyys on vain 50 kilometriä, joten päivittäinen työssäkäynti Gladbeckistä onnistuisi useimmilta kyllä. Noiden kaupunkien luulisi kuuluvan samaan seutukuntaan eli jakavan yhteisesti Euroopan unionin aluekehityspotin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Düsseldorf

Vielä iloisia naamoja Gladbeckistä:

http://www.gladbeck.de/

Ei siinä mitään ihmeellistä tapahtuisi. Tuotanto keskittyisi suotuisimmille alueille ja niillä lisättäisiin tuotantoa ja vientiä ei juurikaan tulisi lisää. Paitsi esimerkiksi Suomeen jonka maatalous supistuisi alle omavaraisuuden.

Ja muut vaikutukset hoitaisivat markkinat. Hintakehityksestä sen verran että EU pitää tällä hetkellä rajasuojan avulla monen tuotteen hintaa korkeampana kuin se on maailmanmarkkinoilla suojaten siten omaa tuotantoaan. Hinnat eivät välttämättä juuru nousisi.

Ja asunnothan maksavat asuntojen ostajat. Työllään. Tietty jos ei ole omia kulujaan työllään tottunut maksamaan niin voihan siinä olla totuttelemista...

EU-alueen maataloudessa ei tapahtuisi suuria muutoksia. Euroopan tuettoman maatalouden aika on historiallisesti paljon pidempi kuin tukitalouden. Ja aina on syöty.

Maataloustuotanto keskittyisi enemmän parhaille tuotantoalueille. Vuoristoissa ja jäätiköillä viljely loppuisi kuin seinään.

Työttömiksi jäävät viljelijät sijoittuisivat tällaisina ikärakennemuutoksen aikoina esim. hoiva-ammatteihin. Elintarviketeollisuus ei häviäisi minnekään. Tilanne alkaisi muistuttaa vain enemmän esim. brittien yltäkylläisyyttä elintarvikkeiden suhteen.

Elintarvikkeiden hinnat alkaisivat vähitellen laskemaan, kun rajasuoja purkaantuisi tukien lopettamisen myötä. Globaali talous hyötyisi. WTO-prosessihan on tyssännyt nimenomaan tähän kysymykseen. Teollisuusmaat haluaisivat nostaa kehitysmaiden elintasoa ja tehdä niistä uusia markkina-alueita. Kehitysmaat eivät tähän suostu niin kauan kun niiden maataloutta vastaan harjoitetaan dumppausta ja taloussotaa.

Uusien asuntojen rakentaminen lisää yleensä aina taloudellista kasvua. Asunnon ostajat tietysti maksaisivat asuntonsa. Niiden hankinta onnistuu velkarahalla ja velkojen maksu taas hoituu sitä kautta, että talouteen saadaan nostetta ja kasvua. Sen ansiosta näille asuntovelallisille voidaan maksaa parempia palkkoja, joilla he sitten hoitavat asuntovelkansa. Tämä mekanismi on osoittanut toimivuutensa aina, joten miksei se onnistuisi nytkin. Jos ne 300 000 ihmistä, jotka muuttivat maalta pakoon 60- ja 70-luvuilla, olisivat jääneet paikoilleen, heidän tilanteensa olisi muuttunut kestämättömän tukalaksi. Muuton ansiosta kaikkien elintaso nousi rutkasti. Siinä jäi silloin moni torppa tyhjilleen eikä kukaan kysynyt silloin, että kuka sen maksaisi. Pitkässä juoksussa tuollainen autioituminen maksaa itse itsensä moninkertaisesti takaisin, kun se johtaa myönteisiin talouden rakenteiden uusiutumisiin kuten Suomenkin taloushistoria sotien jälkeen hyvin kertoo.

Mielipidepankki kirjoitti:

EU-alueen maataloudessa ei tapahtuisi suuria muutoksia. Euroopan tuettoman maatalouden aika on historiallisesti paljon pidempi kuin tukitalouden. Ja aina on syöty.

Maataloustuotanto keskittyisi enemmän parhaille tuotantoalueille. Vuoristoissa ja jäätiköillä viljely loppuisi kuin seinään.

Työttömiksi jäävät viljelijät sijoittuisivat tällaisina ikärakennemuutoksen aikoina esim. hoiva-ammatteihin. Elintarviketeollisuus ei häviäisi minnekään. Tilanne alkaisi muistuttaa vain enemmän esim. brittien yltäkylläisyyttä elintarvikkeiden suhteen.

Elintarvikkeiden hinnat alkaisivat vähitellen laskemaan, kun rajasuoja purkaantuisi tukien lopettamisen myötä. Globaali talous hyötyisi. WTO-prosessihan on tyssännyt nimenomaan tähän kysymykseen. Teollisuusmaat haluaisivat nostaa kehitysmaiden elintasoa ja tehdä niistä uusia markkina-alueita. Kehitysmaat eivät tähän suostu niin kauan kun niiden maataloutta vastaan harjoitetaan dumppausta ja taloussotaa.

Uusien asuntojen rakentaminen lisää yleensä aina taloudellista kasvua. Asunnon ostajat tietysti maksaisivat asuntonsa. Niiden hankinta onnistuu velkarahalla ja velkojen maksu taas hoituu sitä kautta, että talouteen saadaan nostetta ja kasvua. Sen ansiosta näille asuntovelallisille voidaan maksaa parempia palkkoja, joilla he sitten hoitavat asuntovelkansa. Tämä mekanismi on osoittanut toimivuutensa aina, joten miksei se onnistuisi nytkin. Jos ne 300 000 ihmistä, jotka muuttivat maalta pakoon 60- ja 70-luvuilla, olisivat jääneet paikoilleen, heidän tilanteensa olisi muuttunut kestämättömän tukalaksi. Muuton ansiosta kaikkien elintaso nousi rutkasti. Siinä jäi silloin moni torppa tyhjilleen eikä kukaan kysynyt silloin, että kuka sen maksaisi. Pitkässä juoksussa tuollainen autioituminen maksaa itse itsensä moninkertaisesti takaisin, kun se johtaa myönteisiin talouden rakenteiden uusiutumisiin kuten Suomenkin taloushistoria sotien jälkeen hyvin kertoo.

Lue lisää

Tukemattoman Eurooppa maatalouden myötä tuotanto siirtyisi Afrikkaan ja muihin halpojen tuotantokustannusten maihin monikansallisten elintarvikejättien omistukseen. Näinhän on jo tapahtunut mm Kiinan elintarvikehuollon osalta, isot kiinalaisyhtiöt ostavat maata Afrikasta ja perustavat sinne suurtiloja jossa lähes orjan asemassa olevat paikalliset asukkaat raatavat ruokafirmojen lukuun.

Amerikkalaiset ruokajätit (ja osin eurooppalaisetkin) tuottavat jo nyt ison osan esimerkiksi broilerin lihasta ja kalatuotteista eettisesti ja ekologisesti täysin kestämättömissä oloissa mmm Thaimaassa ja Vietnamissa. Finduksen hevoslasagne on yksi esimerkki siitä, kuinka euroopan sisälläkin suuret elintarvikeketjut vähät välittävät säädöksistä ja syöttävät asiakkailleen jotain muuta kuin mitä pakkauksissaan kertovat.

Mielipidepankki on täällä aiemminkin lukemattomat kerrat osoittanut täydellisen piittaamattomuutensa (tyypillinen demari siis) ruuan eettisyydestä ja ekologisuudesta. Brassilihan, Norjan lohen jne puolestapuhujana hän on profiloitunut todelliseksi moraalittomuuden esikuvaksi, jossa valossa nuo hänen kirjoituksensa on ymmärrettävä

Jos haluamme tulevaisuudessakin syödä turvalllista ruokaa ja olla varmoja siitä, että saamme kaupasta sitä mitä paketissa lukee, on eurooappalaisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmineen jatkuttava. Kehittää sitä pitää, se on selvää, mutta täysin tukematon järjestelmä johtaisi ruuan osalta syvälle suohon.

Tukematon maatalous kirjoitti:

Tukemattoman Eurooppa maatalouden myötä tuotanto siirtyisi Afrikkaan ja muihin halpojen tuotantokustannusten maihin monikansallisten elintarvikejättien omistukseen. Näinhän on jo tapahtunut mm Kiinan elintarvikehuollon osalta, isot kiinalaisyhtiöt ostavat maata Afrikasta ja perustavat sinne suurtiloja jossa lähes orjan asemassa olevat paikalliset asukkaat raatavat ruokafirmojen lukuun.

Amerikkalaiset ruokajätit (ja osin eurooppalaisetkin) tuottavat jo nyt ison osan esimerkiksi broilerin lihasta ja kalatuotteista eettisesti ja ekologisesti täysin kestämättömissä oloissa mmm Thaimaassa ja Vietnamissa. Finduksen hevoslasagne on yksi esimerkki siitä, kuinka euroopan sisälläkin suuret elintarvikeketjut vähät välittävät säädöksistä ja syöttävät asiakkailleen jotain muuta kuin mitä pakkauksissaan kertovat.

Mielipidepankki on täällä aiemminkin lukemattomat kerrat osoittanut täydellisen piittaamattomuutensa (tyypillinen demari siis) ruuan eettisyydestä ja ekologisuudesta. Brassilihan, Norjan lohen jne puolestapuhujana hän on profiloitunut todelliseksi moraalittomuuden esikuvaksi, jossa valossa nuo hänen kirjoituksensa on ymmärrettävä

Jos haluamme tulevaisuudessakin syödä turvalllista ruokaa ja olla varmoja siitä, että saamme kaupasta sitä mitä paketissa lukee, on eurooappalaisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmineen jatkuttava. Kehittää sitä pitää, se on selvää, mutta täysin tukematon järjestelmä johtaisi ruuan osalta syvälle suohon.

Lue lisää

"Tukemattoman Eurooppa maatalouden myötä tuotanto siirtyisi Afrikkaan ja muihin halpojen tuotantokustannusten maihin monikansallisten elintarvikejättien omistukseen."

Mutta mutta? Kun täälläkin jatkuvasti pelotellaan pulasta elintarvikkeilla ja nälänhädällä jos ei täällä tuoteta ja vieläpä raivata lisää peltoa? Niin miten nyt olisikin mahdollista tuottaa elintarvikkeet EUlle EUn ulkopuolisilla peltoalueilla???

Entäs pula??? kirjoitti:

"Tukemattoman Eurooppa maatalouden myötä tuotanto siirtyisi Afrikkaan ja muihin halpojen tuotantokustannusten maihin monikansallisten elintarvikejättien omistukseen."

Mutta mutta? Kun täälläkin jatkuvasti pelotellaan pulasta elintarvikkeilla ja nälänhädällä jos ei täällä tuoteta ja vieläpä raivata lisää peltoa? Niin miten nyt olisikin mahdollista tuottaa elintarvikkeet EUlle EUn ulkopuolisilla peltoalueilla???

Lue lisää

Kyllä maailmassa pampaa, savannia ja sademetsää piisaa. Ja halpaa kehitysmaiden työvoimaa sitä viljelysmaaksi muuttamaan.

Kääntöpuolella on se, että ympäristökatastrofihan sellainen kehitys on, mutta eihän MPP sellaisesta piittaa, pääasia on, että ruoka on halpaa.

Tukematon maatalous kirjoitti:

Tukemattoman Eurooppa maatalouden myötä tuotanto siirtyisi Afrikkaan ja muihin halpojen tuotantokustannusten maihin monikansallisten elintarvikejättien omistukseen. Näinhän on jo tapahtunut mm Kiinan elintarvikehuollon osalta, isot kiinalaisyhtiöt ostavat maata Afrikasta ja perustavat sinne suurtiloja jossa lähes orjan asemassa olevat paikalliset asukkaat raatavat ruokafirmojen lukuun.

Amerikkalaiset ruokajätit (ja osin eurooppalaisetkin) tuottavat jo nyt ison osan esimerkiksi broilerin lihasta ja kalatuotteista eettisesti ja ekologisesti täysin kestämättömissä oloissa mmm Thaimaassa ja Vietnamissa. Finduksen hevoslasagne on yksi esimerkki siitä, kuinka euroopan sisälläkin suuret elintarvikeketjut vähät välittävät säädöksistä ja syöttävät asiakkailleen jotain muuta kuin mitä pakkauksissaan kertovat.

Mielipidepankki on täällä aiemminkin lukemattomat kerrat osoittanut täydellisen piittaamattomuutensa (tyypillinen demari siis) ruuan eettisyydestä ja ekologisuudesta. Brassilihan, Norjan lohen jne puolestapuhujana hän on profiloitunut todelliseksi moraalittomuuden esikuvaksi, jossa valossa nuo hänen kirjoituksensa on ymmärrettävä

Jos haluamme tulevaisuudessakin syödä turvalllista ruokaa ja olla varmoja siitä, että saamme kaupasta sitä mitä paketissa lukee, on eurooappalaisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmineen jatkuttava. Kehittää sitä pitää, se on selvää, mutta täysin tukematon järjestelmä johtaisi ruuan osalta syvälle suohon.

Lue lisää

Näkemyksesi on kovasti kolonialistinen. Et anna kehitysmaille paljon toivoa. Siinä on jotain samaa kuin Halla-ahon perusteluissa. Kehitysmaan väestöt ovat ehkä geneettisesti tuomittuja osattomuuteen tai hyväksikäytön uhreiksi.

Se että suuret elintarvikejätit ostavat maata Afrikasta kertoo juuri siitä, että paikallisten maataloustuotanto on poljettu dumppauksella eli vientituilla sellaiseen alennustilaan, että maat voidaan tuottamattomina myydä ilmaiseksi monikansallisille toimijoille. Nämä ovat länsimaisen imperialismin ja kolonialismin jatkeita, joita maataloustukijärjestelmä pitää yllä.

Minun mallissani ei suinkaan lähdetä siitä, mitä väität. Kehitysmaiden maataloustuotanto pitäisi kansallistaa siinä mielessä, että jokin ylikansallinen elin (YK) valvoisi sitä. Tuotannosta pitäisi aina olla mahdollista tulouttaa merkittävä osa kehitysmaahan, vaikka siellä olisikin ulkomaisia toimijoita. Maatalouden rajasuojat pitäisi poistaa. Monen kehitysmaan ongelmat voitaisiin ratkaista tämänkaltaisella suunnitelmallisuudella ja valvonnalla siihen asti, kun niiden toiminnot alkavat vakiintua.

Kansalliset maataloustuet eivät ole estäneet mainitunlaista kolonialismia. Toimijat ovat ihan samoja tahoja, jotka saavat kotimaassaan maataloustukia. Ne ovat vain laajentaneet toimintaansa Afrikkaan. Esim. Keniassa on laajoja kukkien kasvatusplantaaseja, jotka ovat eurooppalaisten kukkien kasvattajien alueellisia toimipisteitä oman maan rajojen ulkopuolella.

Ekologinen ja muu eettisyys on sitä, että kehitysmaiden annetaan itse kehittyä maatalousvaltaisiksi maiksi silloin, kun niillä on parhaat luonnonolosuhteet siihen. Juuri sen vuoksi on raivattava pois kilpailua vääristävät tekijät kuten maataloustuki ja rajasuoja samoin kuin dumppaus ja monikansallisten yritysten kolonialismi.

Ei ole mitenkään kyetty osoittamaan, että kotimainen tuotanto olisi sen eettisempää kuin maataloustuotteiden hankkiminen kotimaan ulkopuolelta. Meillä on Suomessa tullut esiiin eläinten huonoa kohtelua, maatalouden harjoittama laaja ympäristön saastuttaminen, täysin epäeettinen energiaa tolkuttomasti tuhlaava talvikasvatus. Voiko epäeettisempää olla kuin kotimaisen pakkastomaatin syöminen.

Hupaisaa on, että otat esille tässä norjalaisen lohen. Logiikkasi mukaan sen syöminen on siis suomalaiselle epäeettistä. Mutta sen saman logiikan mukaan sen syöminen onkin norjalaiselle täysin suositeltavaa, onhan se heille kotimainen tuote. Näinkö se menee? Vai onko niin, että Norjan lohen sijasta meidän tulisi syödä kotimaista lohta eli tyhjentää joet, järvet ja meret kokonaan lohesta?

Tukematon maatalous ei johtaisi mihinkään syvälle suohon. Ei maataloustukia liene edes tunnettu ennen 1900-lukua. Tuontia oli silloinkin ja mm. suolan tuonti helpotti ruuan säilyvyyttä. Sekoitat keskenään maataloustuotannon ja elintarvikkeiden valvonnan maatalousyrittäjien taloudelliseen tukemiseen. Elintarvikevalvonnasta pitää kantaa huoli. Lopusta huolehtii sitten markkinatalous ja hyvin toimiva valistus. Länsimaisissa talouksissa ollaan tarkkoja siitä, mitä suuhun pannaan, mistä sinunkin "tietoisuutesi" kertoo. Siihen eli kuluttajanäkökulmaan pitääkin luottaa paljon enemmän kuin rahanahneiden maajussien tietoisuuteen ja eettisyyteen. Kuluttajanäkökulma on se, mille pitää panna painoa, koska siellähän ne vaikutukset syntyvät.

Mielipidepankki kirjoitti:

Näkemyksesi on kovasti kolonialistinen. Et anna kehitysmaille paljon toivoa. Siinä on jotain samaa kuin Halla-ahon perusteluissa. Kehitysmaan väestöt ovat ehkä geneettisesti tuomittuja osattomuuteen tai hyväksikäytön uhreiksi.

Se että suuret elintarvikejätit ostavat maata Afrikasta kertoo juuri siitä, että paikallisten maataloustuotanto on poljettu dumppauksella eli vientituilla sellaiseen alennustilaan, että maat voidaan tuottamattomina myydä ilmaiseksi monikansallisille toimijoille. Nämä ovat länsimaisen imperialismin ja kolonialismin jatkeita, joita maataloustukijärjestelmä pitää yllä.

Minun mallissani ei suinkaan lähdetä siitä, mitä väität. Kehitysmaiden maataloustuotanto pitäisi kansallistaa siinä mielessä, että jokin ylikansallinen elin (YK) valvoisi sitä. Tuotannosta pitäisi aina olla mahdollista tulouttaa merkittävä osa kehitysmaahan, vaikka siellä olisikin ulkomaisia toimijoita. Maatalouden rajasuojat pitäisi poistaa. Monen kehitysmaan ongelmat voitaisiin ratkaista tämänkaltaisella suunnitelmallisuudella ja valvonnalla siihen asti, kun niiden toiminnot alkavat vakiintua.

Kansalliset maataloustuet eivät ole estäneet mainitunlaista kolonialismia. Toimijat ovat ihan samoja tahoja, jotka saavat kotimaassaan maataloustukia. Ne ovat vain laajentaneet toimintaansa Afrikkaan. Esim. Keniassa on laajoja kukkien kasvatusplantaaseja, jotka ovat eurooppalaisten kukkien kasvattajien alueellisia toimipisteitä oman maan rajojen ulkopuolella.

Ekologinen ja muu eettisyys on sitä, että kehitysmaiden annetaan itse kehittyä maatalousvaltaisiksi maiksi silloin, kun niillä on parhaat luonnonolosuhteet siihen. Juuri sen vuoksi on raivattava pois kilpailua vääristävät tekijät kuten maataloustuki ja rajasuoja samoin kuin dumppaus ja monikansallisten yritysten kolonialismi.

Ei ole mitenkään kyetty osoittamaan, että kotimainen tuotanto olisi sen eettisempää kuin maataloustuotteiden hankkiminen kotimaan ulkopuolelta. Meillä on Suomessa tullut esiiin eläinten huonoa kohtelua, maatalouden harjoittama laaja ympäristön saastuttaminen, täysin epäeettinen energiaa tolkuttomasti tuhlaava talvikasvatus. Voiko epäeettisempää olla kuin kotimaisen pakkastomaatin syöminen.

Hupaisaa on, että otat esille tässä norjalaisen lohen. Logiikkasi mukaan sen syöminen on siis suomalaiselle epäeettistä. Mutta sen saman logiikan mukaan sen syöminen onkin norjalaiselle täysin suositeltavaa, onhan se heille kotimainen tuote. Näinkö se menee? Vai onko niin, että Norjan lohen sijasta meidän tulisi syödä kotimaista lohta eli tyhjentää joet, järvet ja meret kokonaan lohesta?

Tukematon maatalous ei johtaisi mihinkään syvälle suohon. Ei maataloustukia liene edes tunnettu ennen 1900-lukua. Tuontia oli silloinkin ja mm. suolan tuonti helpotti ruuan säilyvyyttä. Sekoitat keskenään maataloustuotannon ja elintarvikkeiden valvonnan maatalousyrittäjien taloudelliseen tukemiseen. Elintarvikevalvonnasta pitää kantaa huoli. Lopusta huolehtii sitten markkinatalous ja hyvin toimiva valistus. Länsimaisissa talouksissa ollaan tarkkoja siitä, mitä suuhun pannaan, mistä sinunkin "tietoisuutesi" kertoo. Siihen eli kuluttajanäkökulmaan pitääkin luottaa paljon enemmän kuin rahanahneiden maajussien tietoisuuteen ja eettisyyteen. Kuluttajanäkökulma on se, mille pitää panna painoa, koska siellähän ne vaikutukset syntyvät.

Lue lisää

Sekavasta vuodatuksestasi ei nyt ota tolkkua millään. Sotket kehitysmaiden riiston ja ties mitä muita täysin irrationaalisesti EU:n maataloustukiaisiin. Utopiasi ylikansallisesta maatalouden kollektivisoinnista on jotain sellaista huuhaata, johon edes Marx ei teorioissaan yltänyt.

Kehitysmaita auttaisi se, että ne saisivat ruokkia aluksi oman kansansa tuottamallaan ruualla. Ei se, että niiden pellot ja tuotteet otettaisiin johonkin kollektiiviseen valvontaan auta yhtään mitään. Nyt kansa kärsii kun ruoka viedään Kiinaan tai Yhdysvaltoihin suurten elintarvikejättien toimesta.

Suomalainen talvitomaatti on energia taseeltaan (hiilijalanjäljeltään) täysin espanjalaisen tomaatin vertainen siinä tapauksessa, että kasvihuoneiden tarvitsema lämpö ja valo tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Kuljetus lentorahtina tai lämmitetyillä rekoilla on sen verran energia intensiivistä, että tomaatille tulee melkoinen päästökuorma Espanjasta Suomeen rahdattuna. Suomen kasvihuoneviljelyssä ollaankin siirtymässä kovaa kyytiä uusiutuvien energialähteiden käyttöön, On myös hyvä muistaa, kuinka Välimeren maissa kasvihuoneissa käytetään laitonta afrikkalaistaustaista siirtolaistyövoimaa. Siis viis veisataan työehdoista ja veroista. Näiden tomaattien eettisyyttä kelpaa Mielipidepankin popsiessaan pohtia.

Norjalaisen lohen ongelma on sen luonnonkaloille aiheuttamat taudit. Degeneroitunutta ja antibiootein hoidettua kasvatuskalaa karkaa merkittäviä määriä luonnonkalan joukkoon, ja luonnon kalakantojen taudinkestävyys heikentyy. Pohjoisen lohijoissa (Jäämereen laskevissa) on tavattu jo paljonkin erilaisia kalatauteja jotka uhkaavat vakavasti villiä lohta. Kyse ei siis ole siitä missä kala on tuotettu vaan miten se on tuotettu. Norja kun EU:n ulkopuolella voi jättää huomiotta ne direktiivit. Hupaisaahan se sinulle saattaa olla, mutta vakavasti asian ottavat monet tutkijatkin.

Valitettavasti "kuluttajanäkökulmaan" ei voida luottaa, senhän kertoo sinunkin täydellinen tietämättömyytesi vaikkapa norjalaisesta kalankavatuksesta. Kaltaisiasi vain hintaa tuijottavia kuluttajia on liikaa, ja näiden uusavuttomien määrä vain kasvaa.

Tukematon maatalous kirjoitti:

Tukemattoman Eurooppa maatalouden myötä tuotanto siirtyisi Afrikkaan ja muihin halpojen tuotantokustannusten maihin monikansallisten elintarvikejättien omistukseen. Näinhän on jo tapahtunut mm Kiinan elintarvikehuollon osalta, isot kiinalaisyhtiöt ostavat maata Afrikasta ja perustavat sinne suurtiloja jossa lähes orjan asemassa olevat paikalliset asukkaat raatavat ruokafirmojen lukuun.

Amerikkalaiset ruokajätit (ja osin eurooppalaisetkin) tuottavat jo nyt ison osan esimerkiksi broilerin lihasta ja kalatuotteista eettisesti ja ekologisesti täysin kestämättömissä oloissa mmm Thaimaassa ja Vietnamissa. Finduksen hevoslasagne on yksi esimerkki siitä, kuinka euroopan sisälläkin suuret elintarvikeketjut vähät välittävät säädöksistä ja syöttävät asiakkailleen jotain muuta kuin mitä pakkauksissaan kertovat.

Mielipidepankki on täällä aiemminkin lukemattomat kerrat osoittanut täydellisen piittaamattomuutensa (tyypillinen demari siis) ruuan eettisyydestä ja ekologisuudesta. Brassilihan, Norjan lohen jne puolestapuhujana hän on profiloitunut todelliseksi moraalittomuuden esikuvaksi, jossa valossa nuo hänen kirjoituksensa on ymmärrettävä

Jos haluamme tulevaisuudessakin syödä turvalllista ruokaa ja olla varmoja siitä, että saamme kaupasta sitä mitä paketissa lukee, on eurooappalaisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmineen jatkuttava. Kehittää sitä pitää, se on selvää, mutta täysin tukematon järjestelmä johtaisi ruuan osalta syvälle suohon.

Lue lisää

Ruokaturva on muodostumassa merkittäväksi huolenaiheeksi rikkaissa, elintarvikkeiden tuonnista riippuvaisissa maissa. Maataloudesta on samalla tullut sijoitustoimintaa, jossa eläkerahastot, hedgerahastot ja suuryritykset hakevat tuottoja.arvopaperimarkkinoiden heikon tilanteen vuoksi.

Sijoittajat eivät ole varsinaisesti kiinnostuneita maataloudesta, vain ruuan hinnan nousun aikaansaamasta tuotosta. Afrikan maiden omat resurssit eivät riitä viljelysmaan täysimittaiseen hyödyntämiseen, joten ulkomaiset investoinnit tehokkaampiin viljelytekniikoihin nostaa nopeasti satomääriä. Valitettavasti useimmissa kaupoissa ulkomaiset investoijat syrjäyttävät paikallista tuotantoa niin, että maita aiemmin viljelleet paikalliset jäävät vaille niin viljelysmaata kuin työtä. Suurin osa maailman köyhistä on riippuvaisia omista pientiloistaan, jotka nyt otetaan suuryritysten tehotuotantoon ja korvaamaan sekä täydentämään rikkaiden maiden omaa maataloutta. Mitä vähemmän rikkaassa läntisessä maailmassa on omaa tuotantoa, sen enemmän tuotanto siirtyy suurille elintarvikejäteille ja maa sijoittajillle - ja sitä enemmän köyhyys Afrikassa lisääntyy.

Lyhytnäköinen merkantilistinen maatalous, jota Mielipidepankki näyttää kannattavan, johtaa kasvavaan epätasa-arvoon. Afrikan maat ovat sijoittajille helppoja kohteita heikon hallinnon ja epäselvien maanomistusolojen vuoksi. Kärsijöinä ovat paikalliset pienviljelijät, joiden kulttuurissa maa saattaa vaihtaa omistajaa heimopäällikölle annettujen sopivien lahjojen (ja lupausten) avulla.

Euroopan tulee säilyttää omavarainen elintarviketuotanto josta karsitaan pois epäterveet ja luontoa liiaksi rasittavat epäkohdat. Pientuotanto ei oikein toteutettuna ole niin huono vaihtoehto kuin monista tukien vastustajista näyttää. Lähiruuan merkitys tulee kasvamaan ihmisten laatutietoisuuden, selkeiden alkuperävaatimusten ja maksukyvyn noustessa. Maatalouden alasajo olisi nyt kaikista hölmöintä jota voidaan tehdä

Maatalon poika kirjoitti:

Ruokaturva on muodostumassa merkittäväksi huolenaiheeksi rikkaissa, elintarvikkeiden tuonnista riippuvaisissa maissa. Maataloudesta on samalla tullut sijoitustoimintaa, jossa eläkerahastot, hedgerahastot ja suuryritykset hakevat tuottoja.arvopaperimarkkinoiden heikon tilanteen vuoksi.

Sijoittajat eivät ole varsinaisesti kiinnostuneita maataloudesta, vain ruuan hinnan nousun aikaansaamasta tuotosta. Afrikan maiden omat resurssit eivät riitä viljelysmaan täysimittaiseen hyödyntämiseen, joten ulkomaiset investoinnit tehokkaampiin viljelytekniikoihin nostaa nopeasti satomääriä. Valitettavasti useimmissa kaupoissa ulkomaiset investoijat syrjäyttävät paikallista tuotantoa niin, että maita aiemmin viljelleet paikalliset jäävät vaille niin viljelysmaata kuin työtä. Suurin osa maailman köyhistä on riippuvaisia omista pientiloistaan, jotka nyt otetaan suuryritysten tehotuotantoon ja korvaamaan sekä täydentämään rikkaiden maiden omaa maataloutta. Mitä vähemmän rikkaassa läntisessä maailmassa on omaa tuotantoa, sen enemmän tuotanto siirtyy suurille elintarvikejäteille ja maa sijoittajillle - ja sitä enemmän köyhyys Afrikassa lisääntyy.

Lyhytnäköinen merkantilistinen maatalous, jota Mielipidepankki näyttää kannattavan, johtaa kasvavaan epätasa-arvoon. Afrikan maat ovat sijoittajille helppoja kohteita heikon hallinnon ja epäselvien maanomistusolojen vuoksi. Kärsijöinä ovat paikalliset pienviljelijät, joiden kulttuurissa maa saattaa vaihtaa omistajaa heimopäällikölle annettujen sopivien lahjojen (ja lupausten) avulla.

Euroopan tulee säilyttää omavarainen elintarviketuotanto josta karsitaan pois epäterveet ja luontoa liiaksi rasittavat epäkohdat. Pientuotanto ei oikein toteutettuna ole niin huono vaihtoehto kuin monista tukien vastustajista näyttää. Lähiruuan merkitys tulee kasvamaan ihmisten laatutietoisuuden, selkeiden alkuperävaatimusten ja maksukyvyn noustessa. Maatalouden alasajo olisi nyt kaikista hölmöintä jota voidaan tehdä

Lue lisää

Et oikein taida ymmärtää, mitä merkantilismi tarkoittaa. Toisin kuin väität, juuri sinä puolustat merkantalismia. Siinähän nimenomaan pyrittiin estämään tuontia korvaamalla se kotimaisella tuotannolla, maksoi mitä maksoi.

Tähän asti EU-maat ja USA ovat estäneet tietoisesti kehitymaiden omaehtoista maataloutta kehittymästä. Tämä on tapahtunut vientitukien eli hintadumppauksen avulla. Eurooppalaista sokeria on esimerkiksi myyty kehitysmaihin kolmasosalla siitä hinnasta, minkä eurooppalainen kuluttaja maksaa. Tukimaatalouden krooninen ongelma on ollut ylituotanto, joka on pitänyt sitten veronmaksajien ja kuluttajien rahoilla viedä kolmansiin maihin samalla periaatteella, mitä Valio käytti vastikään maidon hinnoittelussa ajaakseen kilpailijat tiehensä.

Euroopan valtava ylituotanto ei ole estänyt eurooppalaisiakaan ryhtymästä hankkimaan maatalousmaata kehitysmaista. Väitteesi siitä, että riittävä maatalouden harjoittaminen sellaisen torjuisi ei vastaa empiiristä todellisuutta. Nämä monikansalliset yritykset ovat usein amerikkalais-eurooppalaisia ja ne voidaan paikantaa maihin, joilla on ollut enemmän ongelmana maatloustuotteiden ylituotanto kuin liian alhainen tuotanto.

Emme voi torjua kehitysmaiden mahdollisuuksia kehittyä sillä verukkeella, että ne ovat kolonialististen etujen piirittämiä. Oikea toimenpidesuositus on se, että tuosta koloanialismista pitää yhteisin sopimuksin ja YKn valvonnassa päästä eroon. Jos jotain sitten pitää tukea, se on näiden kehitysmaiden omaehtoinen maatalous. Jos eurooppalaiset haluavat tukea sitä, että luopuvat esimerkiksi osasta omia maataloustukiaan ja ohjaavat ne kehitysaputyöhön siten, että rahoilla ostetaan maatalosutyökoneita kehitysmaiden viljelijöiden käyttöön.

Vastinetta... kirjoitti:

Sekavasta vuodatuksestasi ei nyt ota tolkkua millään. Sotket kehitysmaiden riiston ja ties mitä muita täysin irrationaalisesti EU:n maataloustukiaisiin. Utopiasi ylikansallisesta maatalouden kollektivisoinnista on jotain sellaista huuhaata, johon edes Marx ei teorioissaan yltänyt.

Kehitysmaita auttaisi se, että ne saisivat ruokkia aluksi oman kansansa tuottamallaan ruualla. Ei se, että niiden pellot ja tuotteet otettaisiin johonkin kollektiiviseen valvontaan auta yhtään mitään. Nyt kansa kärsii kun ruoka viedään Kiinaan tai Yhdysvaltoihin suurten elintarvikejättien toimesta.

Suomalainen talvitomaatti on energia taseeltaan (hiilijalanjäljeltään) täysin espanjalaisen tomaatin vertainen siinä tapauksessa, että kasvihuoneiden tarvitsema lämpö ja valo tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Kuljetus lentorahtina tai lämmitetyillä rekoilla on sen verran energia intensiivistä, että tomaatille tulee melkoinen päästökuorma Espanjasta Suomeen rahdattuna. Suomen kasvihuoneviljelyssä ollaankin siirtymässä kovaa kyytiä uusiutuvien energialähteiden käyttöön, On myös hyvä muistaa, kuinka Välimeren maissa kasvihuoneissa käytetään laitonta afrikkalaistaustaista siirtolaistyövoimaa. Siis viis veisataan työehdoista ja veroista. Näiden tomaattien eettisyyttä kelpaa Mielipidepankin popsiessaan pohtia.

Norjalaisen lohen ongelma on sen luonnonkaloille aiheuttamat taudit. Degeneroitunutta ja antibiootein hoidettua kasvatuskalaa karkaa merkittäviä määriä luonnonkalan joukkoon, ja luonnon kalakantojen taudinkestävyys heikentyy. Pohjoisen lohijoissa (Jäämereen laskevissa) on tavattu jo paljonkin erilaisia kalatauteja jotka uhkaavat vakavasti villiä lohta. Kyse ei siis ole siitä missä kala on tuotettu vaan miten se on tuotettu. Norja kun EU:n ulkopuolella voi jättää huomiotta ne direktiivit. Hupaisaahan se sinulle saattaa olla, mutta vakavasti asian ottavat monet tutkijatkin.

Valitettavasti "kuluttajanäkökulmaan" ei voida luottaa, senhän kertoo sinunkin täydellinen tietämättömyytesi vaikkapa norjalaisesta kalankavatuksesta. Kaltaisiasi vain hintaa tuijottavia kuluttajia on liikaa, ja näiden uusavuttomien määrä vain kasvaa.

Lue lisää

Kehitysmaiden riisto on vahvasti yhteydessä eurooppalaisiin maataloustukiin. Tällaisia ovat olleet vientituet, joilla monien maiden krooninen ylituotanto saadaan purettua. Myydään dumppaushinnoilla kehitymaihin ja ajetaan sillä tavoin niiden oma maatalous alas. Sitten kun tämä on tapahtunut, samat tahot voivat ostaa puoli-ilmaisiksi kehitymaiden maatalousmaat, kun oman maatalouden harjoittaminen ei kannata. Tämä on hyvin selkeä kolonialistinen toimintatapa.

Mitään ylikansallista maatalouden kollektivisointia en ole ehdottanut. Kyse on jälleen kerran lukihäiriöstäsi. Esitin ylikansallisia sopimuksia ja valvontaa, joilla tuetaan kehitysmaiden omaehtoista maataloutta. Osan EUn maataloustuista voisi muuntaa kehitysavuksi, jolla ostetaan maataloustyökoneita kehitysmaiden viljelijöille. Tämä on myös keino purkaa EUn ylituotantoa sen sijaan, että sitä purettaisiin antamalla ökyisännille aina vain lisää tuloja, joilla he voisivat jatkaa kehitysmaiden riistämistä.

Kehitysmaita auttaisi tosiaan se, että ne saisivat ruokkia ensin oman kansansa. Kehittyneiden maiden vientitukien avulla tällainen on kuitenkin tehokkaasti estetty.

Tällä hetkellä suomalaisen talvitomaatin hiilijalanjälki on muistaakseni 8-kertainen tuontitomaattiin verrattuna. Rahteja ei tuoda pääsääntöisesti lentoteitse vaan suurina määrinä laivoilla. Näin ainakin väitettiin vastikään tv:ssä esitetyssä ohjelmassa asiantuntijan sanoin. Talvitomaatin vaihtoehtona ei tarvitse olla tomaatti. Voi olla järkevämpää pyrkiä kausiluontoisiin tuotteisiin, jolloin talviaikaan on järkevää tuoda vitamiinpitoisia hedelmiä kehitysmaista. Kesällä voidaan sitten nauttia kotimaisesta tomaatista.

Afrikkalaista "laitonta" työvoimaa" on käytetty erityisesti Espanjassa. Tällaisen työvoiman työntvoimana ovat juuri maataloustuet, joiden avulla näiden afrikkalaisten maataloudenharjoittamismahdollisuudet omassa maassa on ajettu tietoisesti alas. Espanja on suosinut hyvinä aikoina laitonta maahanmuuttoa eikä ole siihen puuttunut. Eettisyyttä kannattaa todelakin miettiä ja siksi jätänkin mielelläni tomaatit kokonaan väliin talvella ja korvaan ne ulkomaisilla hedelmillä, vaikkapa marokkolaisilla appelsiineillä tai afrikkalaisilla banaaneilla.

Norjalaisen lohen aiheuttamat ongelmat tulee toki ottaa vakavasti. Hupaisaa oli nimenomaan se, että puolustat kotimaisuutta ja otat sitten esimerkiksi norjalaisen lohen, joka on norjalaisille sitä kotimaisuutta. Mutta et halua ottaa esille esimerkiksi sitä, että suomalainen eli siis meille kotimainen maatalous pilaa vesistöjä ja heikentää kalakantoja, minkä vuoksi voisi olla ettisesti yhtä lailla perusteltua välttää suomalaisia maataloustuotteita.

Yksikään poliittinen taho ei ole tietääkseni ehdottanut norjalaisen lohen tuontikieltoa. Jos meillä eivät ole kuluttajat tässä kohdin valistuneita, eivät sitä ole juuri muutkaan. Kaikenlaiseen ruokatuotantoon liittyy ympäristö- ja muita ongelmia. Yrität piilotellusti esittää, että olisi olemassa jokin ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Kummallisinta siinä on se, että tällaisen vaihtoehdon kriteerinä olisi ensisijaisesti kotimaisuus. Se on sukua nationalismille. Meillä on aina paremmin asiat kuin muualla ja me olemme parempia kuin muut. Minusta sellainen on puhdasta haihattelua.

Ei syöminen ja juominen Suomesta loppuisi maataloustukien lopettamisen jälkeenkään. Samalla tavalla kuljetusala, elintarviketeollisuus ja kauppa työllistäisivät kuin ennenkin. Kun Suomesta loppui vaatetusteollisuus, ei kukaan uskonut, että suomalaiset joutuisivat sen jälkeen kulkemaan pakkasessa alasti. Kesälämpimillä se voisi tuoda tietysti pikanttia lisää katukuvaan, mutta niinkään ei käynyt.

Hieman kummallinen on myös väite siitä, että maanviljelijät äänestäisivät enemmän Kokoomusta kuin Kepua. Kepullahan on noin puolet kansanedustajista tavalla tai toisella maataloustaistaisia. Millään muulla puolueella maataloustaistaisuus ei edustajatasolla ole likimainkaan tätä luokkaa. Se perustuu tietoon. Sen sijaan äänestystiedot ovat salaisia, joten niistä ei saa varmaa johdatusta. Siitä päätellen, että kaikkein maatalousvaltaisimmilla alueilla Kepun kannatus on suurinta, kielisi kyllä siitä, että maajussien suosikkipuolue on Kepu.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei syöminen ja juominen Suomesta loppuisi maataloustukien lopettamisen jälkeenkään. Samalla tavalla kuljetusala, elintarviketeollisuus ja kauppa työllistäisivät kuin ennenkin. Kun Suomesta loppui vaatetusteollisuus, ei kukaan uskonut, että suomalaiset joutuisivat sen jälkeen kulkemaan pakkasessa alasti. Kesälämpimillä se voisi tuoda tietysti pikanttia lisää katukuvaan, mutta niinkään ei käynyt.

Hieman kummallinen on myös väite siitä, että maanviljelijät äänestäisivät enemmän Kokoomusta kuin Kepua. Kepullahan on noin puolet kansanedustajista tavalla tai toisella maataloustaistaisia. Millään muulla puolueella maataloustaistaisuus ei edustajatasolla ole likimainkaan tätä luokkaa. Se perustuu tietoon. Sen sijaan äänestystiedot ovat salaisia, joten niistä ei saa varmaa johdatusta. Siitä päätellen, että kaikkein maatalousvaltaisimmilla alueilla Kepun kannatus on suurinta, kielisi kyllä siitä, että maajussien suosikkipuolue on Kepu.

Lue lisää

Ja kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuunasti! Miksi noin ei tehdä? Kepuhan on vain Suomessa ja oppositiossa täälläkin. Saksassa ja Ranskassa ei tietääkseni edes ole kepua.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei syöminen ja juominen Suomesta loppuisi maataloustukien lopettamisen jälkeenkään. Samalla tavalla kuljetusala, elintarviketeollisuus ja kauppa työllistäisivät kuin ennenkin. Kun Suomesta loppui vaatetusteollisuus, ei kukaan uskonut, että suomalaiset joutuisivat sen jälkeen kulkemaan pakkasessa alasti. Kesälämpimillä se voisi tuoda tietysti pikanttia lisää katukuvaan, mutta niinkään ei käynyt.

Hieman kummallinen on myös väite siitä, että maanviljelijät äänestäisivät enemmän Kokoomusta kuin Kepua. Kepullahan on noin puolet kansanedustajista tavalla tai toisella maataloustaistaisia. Millään muulla puolueella maataloustaistaisuus ei edustajatasolla ole likimainkaan tätä luokkaa. Se perustuu tietoon. Sen sijaan äänestystiedot ovat salaisia, joten niistä ei saa varmaa johdatusta. Siitä päätellen, että kaikkein maatalousvaltaisimmilla alueilla Kepun kannatus on suurinta, kielisi kyllä siitä, että maajussien suosikkipuolue on Kepu.

Lue lisää

Syöminen ja juominen ei loppuis jos maataloustuetr lopetettaisiin. Ja myös lääkäreiden ja hoitajien kuten mm. elintarviketurvallisuuden valvojien työllisyys paranisi huomattavasti, kun suurten kansainvälisten ruokajättien bulkkiruokaa rahdattaisiin Aasian ja Afrikan halpamaista tännekin. Saisimme tottua brittien tavoin hullunlehmän tautiin ja erilaisiin ruokaskandaaleihin, joiden selvittelyssä sitten poliisit ja juristitkin työllistyisivät. Maataloustukien poistaminen olisi siis merkittävästi työllisyyttä Suomessa lisäävä toimenpide.

wickedsiege kirjoitti:

Ja kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuunasti! Miksi noin ei tehdä? Kepuhan on vain Suomessa ja oppositiossa täälläkin. Saksassa ja Ranskassa ei tietääkseni edes ole kepua.

Lue lisää

Maatalousyrittäjät ja laajemmin elintarviketeollisuuteen kytkeytyvät intressit ovat eri maissa suuria jo historiallisesti. Varsinkin Ranskassa maajussit ovat poliittisesti vaikutusvaltainen ryhmä. Joukossa on paljon varakkaita henkilöitä, jotka eivät hevin suostu luopumaan eduistaan. Tämä omien etujen puolustaminen järjettömyyteen asti on ihmisluonnolle ominainen piirre. Suuret laivat kääntyvät hitaasti. Olemme kuitenkin nähneet, että ketterimmät käännöksen tekijät ovat niitä, joista on tullut talouden suuria voimatekijöitä. Tällaisia maita ovat sodan raunioista teollistumisen tielle lähteet Saksa ja Japani etunenässä. Ne joutuivat aloittamaan ikään kuin tyhjästä. Nopein tie vaurauteen ei sellaisessa tilanteessa ole maatalousvaltaisuus vaan kehityksen kärjessä meneminen. Varakas maatalousluokka kaatui muiden mukana, joten se ei ollut enää kehityksen jarruna näissä maissa.

Maataloudella on eri maissa pitkähkö kulttuurinen historia. Sen säilyttämisestä on tullut itseisarvo. Kulttuuria ei ole haluttu hävittää. Meilläkin puhutaan maaseutumaisesta elämäntavasta ja maaseudun yleisilmeestä peltoisine saarekkeineen metsien lomassa. Se on vanhan ajan Suomi-filmeissä ihanoitu ja romantisoitu Suomi-näkymä. Tällainen romantisoiminen on varsin lujassa ihmismielissä. Aina ei edes toimeentulon heikentyminen kykene murentamaan tällaista romantiikkaa. Saksan ja Japanin esimerkit eivät ole kyenneet romahduttamaan tätä romantiikan kaipuuta. Suomessa tätä ilmentää mm. Mauri Pekkarisen lausuma, jonka mukaan hallitus haluaa riistää ihmisiltä kotiseuturakkaudenkin. Jo tämän lausuman perusteella voi arvioida, että Maurilla on ollut vientiä naismaailmassa pienestä koostaan huolimatta. Romantiikka puree aina.

Yksi tekijä tässä on ihmisten tietoinen pelottelu. Pelotellaan sodilla ja muilla katastrofeilla ja väitetään, että sen vuoksi meillä pitää olla maatalousomavaraisuus rauhankin aikana. Väite ei tietenkään kestä tarkempaa älyllistä tarkastelua, mutta sitähän ei paljon haluta tehdäkään, koska se voisi murentaa tuollaisten mielikuvien uskottavuutta. Tosiasiassa kriisiaikojen omavaraisuutta ei turvata lainkaan nykymuotoisella tehomaataloudella. Ainoa lisähyöty tulee siitä, että meillä on maatalouden myötä peltoa raivattuna. Samaan ja parempaankin lopputulokseen päästäisiin kriisiaikojen varalta sillä, että pellot pidettäisiin pääosin kesannoituna kriisiaikojen varalta. Maata olisi tälla parannettu eikä köyhdytetty ja pilattu samalla vesistöt lannoitepäästöillä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Maatalousyrittäjät ja laajemmin elintarviketeollisuuteen kytkeytyvät intressit ovat eri maissa suuria jo historiallisesti. Varsinkin Ranskassa maajussit ovat poliittisesti vaikutusvaltainen ryhmä. Joukossa on paljon varakkaita henkilöitä, jotka eivät hevin suostu luopumaan eduistaan. Tämä omien etujen puolustaminen järjettömyyteen asti on ihmisluonnolle ominainen piirre. Suuret laivat kääntyvät hitaasti. Olemme kuitenkin nähneet, että ketterimmät käännöksen tekijät ovat niitä, joista on tullut talouden suuria voimatekijöitä. Tällaisia maita ovat sodan raunioista teollistumisen tielle lähteet Saksa ja Japani etunenässä. Ne joutuivat aloittamaan ikään kuin tyhjästä. Nopein tie vaurauteen ei sellaisessa tilanteessa ole maatalousvaltaisuus vaan kehityksen kärjessä meneminen. Varakas maatalousluokka kaatui muiden mukana, joten se ei ollut enää kehityksen jarruna näissä maissa.

Maataloudella on eri maissa pitkähkö kulttuurinen historia. Sen säilyttämisestä on tullut itseisarvo. Kulttuuria ei ole haluttu hävittää. Meilläkin puhutaan maaseutumaisesta elämäntavasta ja maaseudun yleisilmeestä peltoisine saarekkeineen metsien lomassa. Se on vanhan ajan Suomi-filmeissä ihanoitu ja romantisoitu Suomi-näkymä. Tällainen romantisoiminen on varsin lujassa ihmismielissä. Aina ei edes toimeentulon heikentyminen kykene murentamaan tällaista romantiikkaa. Saksan ja Japanin esimerkit eivät ole kyenneet romahduttamaan tätä romantiikan kaipuuta. Suomessa tätä ilmentää mm. Mauri Pekkarisen lausuma, jonka mukaan hallitus haluaa riistää ihmisiltä kotiseuturakkaudenkin. Jo tämän lausuman perusteella voi arvioida, että Maurilla on ollut vientiä naismaailmassa pienestä koostaan huolimatta. Romantiikka puree aina.

Yksi tekijä tässä on ihmisten tietoinen pelottelu. Pelotellaan sodilla ja muilla katastrofeilla ja väitetään, että sen vuoksi meillä pitää olla maatalousomavaraisuus rauhankin aikana. Väite ei tietenkään kestä tarkempaa älyllistä tarkastelua, mutta sitähän ei paljon haluta tehdäkään, koska se voisi murentaa tuollaisten mielikuvien uskottavuutta. Tosiasiassa kriisiaikojen omavaraisuutta ei turvata lainkaan nykymuotoisella tehomaataloudella. Ainoa lisähyöty tulee siitä, että meillä on maatalouden myötä peltoa raivattuna. Samaan ja parempaankin lopputulokseen päästäisiin kriisiaikojen varalta sillä, että pellot pidettäisiin pääosin kesannoituna kriisiaikojen varalta. Maata olisi tälla parannettu eikä köyhdytetty ja pilattu samalla vesistöt lannoitepäästöillä.

Lue lisää

Suomalainen yhteiskunta on kahteen otteseen saatu nousuun maatalouteen sitoutumalla.

Kansalaissodan (ensimmäisen maailmansodan) jälkeen sadat tuhannet ihmiset saivat mahdollisuuden lunastaa maata torpparivapautuksen ja lex-Kallion mukaisesti. Näin osa kansalaissodan traumoista puskettiin turpeeseen. Suomi toipui 20-luvulla hyvin maailmansodan ja sisällisodan rasituksista.

Toisen maailmansodan jälkeen niin Suomen pakolaiskysymys (siirtoväki) kuin kotiutettujen sotilaiden sijoittaminen hoidettiin pika-asutus ja maanhankitalakien avulla sitomalla ihmiset taas turpeeseen.

Suomalaisella vasemmistolla oli vahva panos tuossa kehityksessä. silloiset porvaripuolueet, Maalaisliitto mukaan lukien, kun puolustivat vahvasti vanhoja omistuksiaan, isoja tiluksiaan. Ruotsinkieliset alueet onnistuivatkin säilyttämään vanhan, mutta muualle maahan luotiin pientilojen varaan rakentunut maaseutu. Nykyinen tukijärjestelmä on tavallaan tuon kehityksen aikaansaannos.

Suomen kansassa nopea kehitys post-teolliseksi yhteiskunnaksi näkyy joidenkin ihmisten historiattomuutena. Ei ymmärretä eikä tunnisteta saati että kunnioitettaisiin oman maan kulttuurista ja taloudellista pohjaa. Mielipidepankki on hyvä esimerkki ymmärryksen kapeudesta ja kansallisten arvojen tunnistamattomuudesta

Ei Suomen kehitys häpeä Saksan tai Japanin rinnalla, vaikka meillä teollistuttiin eri tahtia noiden maiden kanssa. Aloitimme samalla tavalla "tyhjästä" ja aloitimme nousun ilman merkittävää USA apua toisin kuin vaikkapa läntinen Saksa. Siis omin voimin maasta (sananmukaisesti) ponnistaen.

Kuten avauksessani hyvin selvästi kerroin pidän budjettikritiikkiä oikeutettuna, mutta täysin eri syistä kuin Värynen ja Soini. Ennemmin voi sanoa, että kritiikkini pohjautuu täysin samoihin havaintoihin kuin Euroopan liberaalidemokraattisen puolueryhmittymän, jonka keskeinen tavoite on maataloustukien lopettaminen. Yllättäen Kepu kuuluu tähän ryhmään, mutta ei jostain syystä yhdy ryhmänsä keskeiseen tavoitteeseen.

Eli vastapooliin tässä kyllä kuulutaan, muttei missään tapauksessa väyrysläisiin, koska hehän haluavat aina vaan lisää maatalous- ja aluetukia. Kuulun siis mieluummin sellaiseen vastapooliin, joka on tukitaloudesta poispäin, sosialismista markkinatalouteen päin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kuten avauksessani hyvin selvästi kerroin pidän budjettikritiikkiä oikeutettuna, mutta täysin eri syistä kuin Värynen ja Soini. Ennemmin voi sanoa, että kritiikkini pohjautuu täysin samoihin havaintoihin kuin Euroopan liberaalidemokraattisen puolueryhmittymän, jonka keskeinen tavoite on maataloustukien lopettaminen. Yllättäen Kepu kuuluu tähän ryhmään, mutta ei jostain syystä yhdy ryhmänsä keskeiseen tavoitteeseen.

Eli vastapooliin tässä kyllä kuulutaan, muttei missään tapauksessa väyrysläisiin, koska hehän haluavat aina vaan lisää maatalous- ja aluetukia. Kuulun siis mieluummin sellaiseen vastapooliin, joka on tukitaloudesta poispäin, sosialismista markkinatalouteen päin.

Lue lisää

Siis kannatatko EU:ta vai et?

Jos kannatat, niin miksi sitten mielestäsi koko EU:n taloudellinen ydin (budjetti) on totaalisen väärä.

Kyllä vai ei kirjoitti:

Siis kannatatko EU:ta vai et?

Jos kannatat, niin miksi sitten mielestäsi koko EU:n taloudellinen ydin (budjetti) on totaalisen väärä.

Kannatan sellaista EUta, joka on yhteinen vapaamarkkina-alue ja joka pyrkii parantamaan suhteellista taloudellista merkitystään maailmassa. Sen sijaan nykymuotoinen tukiais-EU näyttäisi olevan polku näivettymiseen, mistä hyvänä esimerkkinä ovat vaikeuksissa olevat euromaat. Maataloudella ja aluetuilla ei saada Eurooppaa nousuun.

Minusta Euroopan liberaalidemokraattinen ryhmittämä, johon Kepukin mitä kummallisemmilla perusteilla kuuluu, on oikeilla jäljillä. He kannattavat EUta, mutta eivät maataloustukia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kannatan sellaista EUta, joka on yhteinen vapaamarkkina-alue ja joka pyrkii parantamaan suhteellista taloudellista merkitystään maailmassa. Sen sijaan nykymuotoinen tukiais-EU näyttäisi olevan polku näivettymiseen, mistä hyvänä esimerkkinä ovat vaikeuksissa olevat euromaat. Maataloudella ja aluetuilla ei saada Eurooppaa nousuun.

Minusta Euroopan liberaalidemokraattinen ryhmittämä, johon Kepukin mitä kummallisemmilla perusteilla kuuluu, on oikeilla jäljillä. He kannattavat EUta, mutta eivät maataloustukia.

Lue lisää

Eli olet täysin Väyrysen ja Soinin linjoilla EU:n suhteen. Tuttuun tapaasi kiemurtelet tuon maataloustukikysymyksen taakse seliseliseli linjallasi kun pokka ei riitä tunnustamaan Väyrysen olleen oikeassa, tai siis samaa mieltä kanssasi