kuka vainoaa ateistia?

Mikkosesta en tiedä, mutta minua ei vainoa mikään muu kuin yksi saatanan kusipää potentiaali kriminaali, joka meuhkaa naapurissa kaiket yöt. Ilmeisesti joku uskis, koskapa vanhemmat ovat jotain kroaatteja. Oikein äidin kulta tissiposki prkle!#"!###

Ei vainoa mikään henkimaailman olento, kas kun he ovat satua, mutta jos esim. pojan englannin opettaja meinasi ruveta viemään eteenpäin koulussa, syynä että poika on saatanan palvoja, syynä että lapsi oli piirtelly vihkoonsa bionicle lelujen kuvia, niin se tuntuu vähän niinku vainolta, koska tuolloin satuttiin olemaan ainoa ei kirkoon kuulunu pariskunta tuohon aikaan. Miten sinä aloittaja olet kokenut vainoa, koska olet sellainen kristitty?

'' kun niin paha mieli kristinuskoa kohtaan on päivittäin? ''

.....?

Tämän palstan kommentteja lukiessa saa joskus vaikutelman että vainottuna oleminen antaa sisältöä kristityn elämään.

Täällä suomessa, missä on paljon järkiperäistä väestöä, ei ateisteja vainota. Mutta monissa maissa, kuten yhdysvalloissa, ateistit ovat vähiten luotettu ihmisryhmä (jopa vähemmän luotettu kuin homot, muslimit ja mustat). Siellä puolet väestöstä katsoo pahasti vinoon jos kerrot olevasi ateisti.

Ateistien vainosta ei voi puhua, mutta moni on olevinaan uskovainen ja kuuluu kirkkoon, koska se on pienimmän vaivan tie.

"vainoaako ateistia oma mieli?

Ei vainoa.

"maailma?"

Maailmasta en tiedä, kun en matkustele. Suomessa en ole kohdannut vainoa, vain tiedon vähyyttä.

"vai peräti paholainen?"

Se on varmaan teidän kristittyjen päätettävä?

"kun niin paha mieli kristinuskoa kohtaan on päivittäin?"

Ei ole. Jos asiallinen ja kriittinen keskustelu näyttäytyy sinusta pahana mielenä, sinua itseäsi taitaa vainota jokin (oma mieli, maailma, vai peräti paholainen?)

Ei taideta ateisteja vainota Suomessa, koska Suomen laki vainoaa uskovia ja kieltää näiltä ateistien vainon.

"vainoaako ateistia oma mieli? maailma? vai peräti paholainen?"

Ei mikään edellä mainituista.

"kun niin paha mieli kristinuskoa kohtaan on päivittäin?"

Ei ole oikeastaan koskaan pahaa mieltä kristinuskoa kohtaan.

Ei uskovista ole ainakaan Suomessa kovin kummasti ateistia vainoamaan, kun täällä iso osa kansasta kuitenkin tottelee järkeä enemmän tai vähemmän. Siinä ovat fiksummat uskovat nopeasti hiljaista poikaa, kun alkaa kyselemään puhuvista aaseista, käärmeistä jne.

Ainoastaan vähän yksinkertaisemmista ja dogmaattisemmista uskovista voisi olla jotain riesaa, kun he oikeasti uskovat puhuviin aaseihin jne, eikä järkipuhe tehoa. Heistäkin iso osa ei pyytämättä ala sen enempää asiasta saarnaamaan.

Itse pitäisi suomlaisia uskovia pääosin hyväkäytöksisenä kansana, joka erittäin harvoin alkaa levittämään uskoaan. Ateistin asema on Suomessa erinomaisen hyvä, enkä ole oikeastaan koskaa tuntenut minkäänlaista vainoa. Toki löytyy yksittäisiä poikkeuksia, mutta poikkeuksien pohjalta on vaikea hakea marttyyrin roolia, johon joillakin palstamme kristityillä tuntuu olevan jonkinlainen hinku.

Ateisteilla menee erittäin hyvin Suomessa.

Minua ei (ainakaan tietääkseni) ole koskaan vainonnut tai vainoa kukaan.

Hauska muuten tuo ajatus että oma mieli vainoasi. Itse näkisin että moinen tunne voisi olla se kun kyseenalaistaa omat ajatuksensa. Sitä kyllä tapahtuu... Se on jopa suotavaa ihan kaikille.

"kun niin paha mieli kristinuskoa kohtaan on päivittäin?"

Mistä muuten näin päättelet?