1918 rutsinkielisten tekemä etninen puhdistus

Sensuroitu totuus

Vuoden 1918 vapaussodan tai sisällissodan eräät joukkosurmat ainakin Länsi-Uudellamaalla, Lahdessa ja Forssan alueella vaikuttavat etniseltä puhdistukselta, paikallista suomalaisväestöä tapettiin. Asiasta kertonutta tutkijaa Suomen tiedotusvälineet ovat sensuroineet. Poikkeuksena on YLEn TV1:n Tukkisen kirjanpito 1.5.2007, joka esitteli lähinnä kirjoittajaa itseään, ei niinkään kertonut teloittajista, esimerkiksi näitten kansallisuutta.

Vuoden 1918 raakuuksia

Varsinaiseen taistelutoimintaan pataljoona ei näy osallistuneen. Pataljoonaa komensi Edward Ward ja komppanianpäällikköinä toimivat Ivar Hast ja Ivar Stâhle. Pataljoonasta muodostettiin retkikuntia, jotka tekivät teloituskiertueita eri puolille Uuttamaata. Tähtäimessä olivat punaiset tai punaisiksi epäillyt ja eräät valkoisetkin suomalaiset. Vihdissä pataljoona teloitti yli 60 paikallista, ja kerrotaan paikallisen suojeluskunnan päällikön joutuneen ajamaan verenhimoiset västankvarnilaiset pois pitäjästä. Pataljoona kylvi kuolemaa ainakin Inkoossa, Vihdissä ja Nurmijärvellä. Kaikkiaan Länsi-Uudenmaan pataljoona teloitti toukokuussa vähintään 200 miestä ja naista, lähes kaikki suomenkielisiä.

Västankvarnissa istui myös kenttätuomioistuin, jonka johtoon halukkaasti hakeutui lehtimies ja kirjailija Erik Grotenfelt. Aatelismies G. ei ottanut osaa sotatoimiin, mutta teloituksiin sitäkin innokkaammin. Hän osoitti oman todistuksensa mukaan poikkeuksellista armottomuutta, jopa julmuutta toimiessaan punavankien kuulustelijana ja teloitusryhmän päällikkönä.

Tukkisen kirja Mäkeen mäkeen vaan käsittelee 1918 teloituksia Forssan, Tammelan ja Jokioisten alueella. Huhtikuun 1918 lopulla Forssaan saapui Saariston vapaaehtoisjoukko, jota johti kreivi Carl August Ehrensvärd. Yksikkö muodosti omista lähinnä ruotsalaisista upseereistaan sotatuomioistuimen. Sotatuomioistuin määräsi yli 200 punaista teloitettavaksi, joista 13 oli naisia ja nuorin vain 16-vuotias.

http://suom.webs.com/
Ilmoita


Raakoja ne rutsinkielisetkin ovat.

Lahden joukkoraiskausta jossakin kirjoituksista on mainittu saksalaisten tekemäksi joille suomalaiset olisivat nuo naiset luovuttaneet kahtatuntia ennen teloituksia.

---------------------------------------------------------------------------------------------

Ruotsalaissotilaat syyllistyivät Suomessa suomalaisten naisten ja tyttöjen joukkoraiskauksiin. Lahdessa sotilaat raiskasivat metsässä 150 naista ja tyttöä, iältään 14-25-vuotiaita. Lopuksi naiset ammuttiin. Asialla oli August Ehrensvärdin johtama saaristolaisten vapaaehtoisjoukko.
2 VASTAUSTA:
Saariston vapaajoukko ei missään vaiheessa ollut Lahden lähelläkään.

Koettakaa pitää edes jotain tolkkua tuossa valehtelussa.

Myöskään mitään naisten myyntiä saksalaisille ei ole tapahtunut.
Paksua-valetta-taas kirjoitti:
Saariston vapaajoukko ei missään vaiheessa ollut Lahden lähelläkään.

Koettakaa pitää edes jotain tolkkua tuossa valehtelussa.

Myöskään mitään naisten myyntiä saksalaisille ei ole tapahtunut.
Aika lähellä hennalaa ollaan jos riihimäellä asti olivat sotimassa, mitenkä matka jatkui sitten helsinkiin?, sitä ei kerrota mutta otaksua voi, että vapaaehtoisjoukko oli myös hennalassa.

Tukkinen kertoo edellämainitun kirjassaan.

http://suom.webs.com/

Punavangit 1918 kirjassa asiasta kerrotaan näin:

Vankileirien vartiointi ja kohtelu

Vankileireillä surmattiin vankeja kurinpidollisista syistä. Heti sodan jälkeen parin kolmen viikon aikana ns. valkoinen terrori riehui vankileireillä jokseenkin esteettömästi. Kenttäoikeudet jakelivat päivittäin kuolemantuomioita. Mannerheimin määräyksestä vankien vahdinpito oli huolehdittava suurimmalla ankaruudella. Hennalassa metsään ammuttiin toukokuun alussa 152 naista, jotka oli riisuttu alasti. Raiskauksien ja kidutuksen jälkeen heidät surmattiin ja kuopattiin läheiseen suohon.

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/11/punavankileirit-suomalainen-murhenytelm.html

Vankileiriillä olleen kuvaus tapahtumasta:

”Heti sodan päätyttyä Hennalan metsään teloitettiin 152 naista, jotka olivat riisuttu alasti. Raiskauksien ja kidutuksen jälkeen heidät surmattiin ja haudattiin läheiseen suohon.” Tätä muistelusta tukee myös erään 16-vuotiaan tytön kuvaus Hennalasta. Hän kertoo seuraavaa:
”Lahdesta muistan vielä järkyttävän 60 naisen valmistautumisen kuolemaan. Naiset sullottiin yöksi niin ahtaisiin komeroihin, etteivät he saaneet käsiään liikkumaan, tällöin oli jo tiedossa, että heidät oli määrätty teloitettaviksi. Aamulla kolmen aikaan naiset vietiin saksalaisten luo, josta kuuden aikaan kaivettujen hautojen viereen, jossa teloitus tapahtui…

http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/11/punavankileirit-suomalainen-murhenytelm.html

Lahdessa ja Hollolassa teloitetut naiset
Lahdessa teloitettiin yhden toukokuun aikana jopa 190 naista. Tauno Tukkinen on tehnyt suuren työn kaivamalla Lahdessa kadonneiden naisten pidätys- ja kuulusteluasiakirjat esiin. Listaa lukiessa tulee mieleen, että 9. toukokuuta Lahdessa pitäisi viettää surupäivää näiden raiskausten ja lahtausten muistoksi. Enemmistö naisista kuului Maarian naispataljoonaan sotilaina, keittäjinä ja sairaanhoitajina. Juuri ketään ei säästetty. Nuorin oli 14-vuotias Naima.

http://lahtihennala1918.blogspot.fi/

http://keskustelu.suomi24.fi/t/12097291/suomenruotsalaiset-kansanmurhaajien-perillisia

http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/kolumnit/2242292/vuoden-1918-murhat-eivat-vanhene

Huhtikuun lopulla vapaajoukon päälliköksi tuli ruotsalainen kreivi Carl August Ehrensvärd, jonka tilille on laitettu muun muassa Lounais-Suomen teloitusaalto.[6] Saariston vapaajoukko sai Turussa täydennystä, marssi Loimaalle ja Forssaan, jossa pakenevat punaiset tekivät jonkin verran vastarintaa. Riihimäellä osasto kohtasi saksalaisten pääjoukon. Punaisten antauduttua vapaajoukko osallistui Mannerheimin johtamaan katselmukseen Helsingissä ja hajaantui 23. toukokuuta 1918.[2]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saariston_vapaajoukko
+Lisää kommentti
Saariston vapaajoukko, Risto Rydin päiväkirjoista.

http://www.helsinki.fi/~pjojala/Risto_Ryti.htm

Harva jos kukaan paikallinenkaan meillä Lounais-Hämeessä muistaa, että huittislaisen Rytin ensimmäiset sympatiat rodunjalostukselle nähtiin Forssan alueella. Ryti oli mellakoivien venäläisten vuonna 1918 surmaaman Jokioisten kartanonherran Alfred Kordelinin lakimies, joka määräsi testamentin valvojana nuoren lankonsa Jarl Serlachiuksen Jokioisten kartanonherraksi ja sitä kautta Forssan komendantiksi valkokäräjille. Kartanon oli aiemmin omistanut Mannerheimin suku. Komendantin käytettäväksi saapui keväällä 1918 noin 800 "Saariston vapaajoukon" ruotsinkielistä eli "germaanirotuista" miestä. Näiden jäljiltä Sotasurma-projekti löysi Tauno Tukkisen kirjasen mukaan noin saman verran teloitettuja tai keskitysleireillä menehtynyttä. Surullista on se, että kirkkoherrat jättivät merkitsemästä kuolinkirjoihin monia lahdattuja ja heidän olemassaolonsa pitäisi osoittaa työläästi syntyneiden ja konfirmoitujen kirjoista.

Punagraniittisessa yli 2-metrisessä muistomerkissä on teksti: "1918 KUNNIA VAPAUDEN, VELJEYDEN JA TASA-ARVOISUUDEN AATTEEN UHREILLE."
Muita tietoja Tammelan (johon Forssa kuului vielä kansalaissodan aikaan) pitäjän asukkaista menetti punaisella puolella henkensä virallisten tilastojen mukaan yli 300, Tauno Tukkisen tekemien yksityiskohtaisten tutkimusten mukaan 460 henkilöä. Jokioisille, Forssaan ja Tammelaan saapui huhtikuun 1918 loppupuolella suomenruotsalainen Saariston vapaajoukko. Toukokuun alussa Lounais-Hämeeseen nimitettiin komendantti ja Forssaan asetettiin sotatuomioistuin, johon kuului Saariston vapaajoukon upseereita. Sotaoikeus tuomitsi yli 200 naista ja miestä kuolemaan. Nuorin teloitetuista oli 16-vuotias. Näin mittavia teloituksia valkoiset tekivät vain muutamilla vankileireillä, kuten Lahdessa ja Lappeenrannassa. Forssan-Jokioisten sotaoikeuden pöytäkirjat hävitettiin myöhemmin. Oman paikkakunnan lisäksi forssalaisia teloitettiin laajamittaisemmin Lahdessa (etenkin 14.5.), Jokioisilla ja Hämeenlinnassa. Eniten teloituksia Forssassa tehtiin tehtiin toukokuun kahdella viimeisellä viikolla. Punaisten hauta-alue Kaikulan Korko-ojalla oli alun perin "siunaamatonta maata", varsinaiseen hautausmaahan se liitettiin vasta myöhemmin. Kansalaissodan aikana punaiset käyttivät omana hautausmaanaan Parantolanharjua, josta kaatuneet siirrettiin vallan vaihdon jälkeen Korko-ojan yhteishautaan.Vuoden 1918 uhreja lepää Korko-ojan suuressa joukkohaudassa arvioista riippuen 400 - 600.

http://www.tkm.fi/punamuisto2.cgi?sij_kunta='Forssa'
Ilmoita
Entäs Pihkala / Gummerusten himuteot Harmoisissa?

Tahko ei tykännyt puhua 1918 tapahtumista. Oli mukana Kalmin pirujen kanssa naisia ja sairaita lahtaamassa.
1 VASTAUS:
Harmoisissa tulitettiin sairaalasta valkoisten joukkoja joten se siitä lahtauksesta.Punaiset tappoivat myös Otavan opiston metsäylioppilaat ja kostettiin sitten korkojen kanssa.
Kalm nostettu juuri silmätikuksi armottoman huimapäisyyden takia kun löi hetkessä punaisten asemia hajalle jotka kieli pitkällä odotti Venäjän apuja.
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

1918 rutsinkielisten tekemä etninen puhdistus

Sensuroitu totuus

Vuoden 1918 vapaussodan tai sisällissodan eräät joukkosurmat ainakin Länsi-Uudellamaalla, Lahdessa ja Forssan alueella vaikuttavat etniseltä puhdistukselta, paikallista suomalaisväestöä tapettiin. Asiasta kertonutta tutkijaa Suomen tiedotusvälineet ovat sensuroineet. Poikkeuksena on YLEn TV1:n Tukkisen kirjanpito 1.5.2007, joka esitteli lähinnä kirjoittajaa itseään, ei niinkään kertonut teloittajista, esimerkiksi näitten kansallisuutta.

Vuoden 1918 raakuuksia

Varsinaiseen taistelutoimintaan pataljoona ei näy osallistuneen. Pataljoonaa komensi Edward Ward ja komppanianpäällikköinä toimivat Ivar Hast ja Ivar Stâhle. Pataljoonasta muodostettiin retkikuntia, jotka tekivät teloituskiertueita eri puolille Uuttamaata. Tähtäimessä olivat punaiset tai punaisiksi epäillyt ja eräät valkoisetkin suomalaiset. Vihdissä pataljoona teloitti yli 60 paikallista, ja kerrotaan paikallisen suojeluskunnan päällikön joutuneen ajamaan verenhimoiset västankvarnilaiset pois pitäjästä. Pataljoona kylvi kuolemaa ainakin Inkoossa, Vihdissä ja Nurmijärvellä. Kaikkiaan Länsi-Uudenmaan pataljoona teloitti toukokuussa vähintään 200 miestä ja naista, lähes kaikki suomenkielisiä.

Västankvarnissa istui myös kenttätuomioistuin, jonka johtoon halukkaasti hakeutui lehtimies ja kirjailija Erik Grotenfelt. Aatelismies G. ei ottanut osaa sotatoimiin, mutta teloituksiin sitäkin innokkaammin. Hän osoitti oman todistuksensa mukaan poikkeuksellista armottomuutta, jopa julmuutta toimiessaan punavankien kuulustelijana ja teloitusryhmän päällikkönä.

Tukkisen kirja Mäkeen mäkeen vaan käsittelee 1918 teloituksia Forssan, Tammelan ja Jokioisten alueella. Huhtikuun 1918 lopulla Forssaan saapui Saariston vapaaehtoisjoukko, jota johti kreivi Carl August Ehrensvärd. Yksikkö muodosti omista lähinnä ruotsalaisista upseereistaan sotatuomioistuimen. Sotatuomioistuin määräsi yli 200 punaista teloitettavaksi, joista 13 oli naisia ja nuorin vain 16-vuotias.

http://suom.webs.com/

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta