N. 15v takana opamoxia paniikkihäiriöön ja ahdistukseen. Alussa tarvittaessa ja viim 10v lähes päivittäin. Annostus viime vuosina noin 90mg/pv. Edellisen 2v sisään jäänyt koukkuun, sitä ennen päiviä ilmankin. Olen viimeinkin koittanut vähennellä vaihtelevalla menestyksellä nyt kolmisen vuotta. Terapiaa 3v ja kaikki mahdolliset apukeinot käytössä. Nykyään ahdistaa eniten ajatus lääkkeiden riittävyydestä ja siitä, pystyykö vähentämään sovitusti. Olen tässä miettinyt, että mitä sitten jos vaikka tuota annostusta käyttäisin seuraavat 15v ja siten en kokisi siitä tarpeetonta ahdistusta? So what? Kuitenkin tuo sama annos on ollut jo viimeiset 8v. Ja kyllä, tiedän bentsojen haitat ym ym. Mutta entäpä jos en ahdistuisi monta krt päivässä ajatuksesta, että nuo PITÄÄ saada pois? Ehkäpä nauttisin normaalista elämästä ilman ahdistusta? Ehkä tole kasvaisi hieman lisää? Mitä sitten, kuolisinko siihen, vanhuuteen vai kuinka? Olen nyt 40v . Tuli vaan ajatuksena mieleen. Ei mulla muuta.
Opamoxin pitkäaikainen käyttö
9
3437
Vastaukset
Auttaako se sulla hyvin ahdistukseen? Mitä oireita tulee kun vähennät? Onko sulla joku yksityinen psykiatri, joka kirjoittaa sulle noinkin auliisti aina lisää?
- Anonyymi
Aikoinaan noita määräsi yksityinen vanhempi psykiatri. Tuolloin en tiennyt ko. lääkkeestä mitään. Häneltä sain tarvittaessa lisää ja enemmän. Tietysti toivon etten koskaan olisi noita aloittanut. Nyt hän jäi eläkkeelle ja nykyään näitä on vaikeampi saada. Paljon olen jo tiputtanut silti maksimeista. Pärjään suht ok nykyisen respan 60mg/pv määrällä. Koko ajan olen käynyt säännöllisessä työssä ja minulla on perhe, eli ns täysin normaali tavis. Lääke ei ole vaikuttanut negatiivisesti missään vaiheessa elämääni, ellei riippuvuuta lasketa. En halua puhua lääkkeestä positiivisesti, minulle vaan tuli tämmöinen "käänteinen" ajatus mieleen. Toki lopettaisin tämän mielelläni. Terv. Aloittaja
- Anonyymi
Niin, ahdistukseen auttaa minulla todella hyvin.
En aloittanu koko lääkettä käyttämään, koska riippuvuutta pelkäsin. Joten kärsin oireet, tosin minulla ei varsinaisesti paniikkihäiriötä ole diagnosoitu. Oireet elin läpi, jollain lailla. Mutta en suosittele lopettamaan ketää mitään lääkitystä ainakaa ilman lääkärin määräystä.
- Anonyymi
On älyttömän vaikeaa tottua pienempään annokseen,
kun elimistö (aivot/keskushermosto?) "vaatii" isompaa annosta.
Annoksen pienentäminen aiheuttaa samantapaisia fyysisiä ja psyykksisiä oireita kuin ne oireet johon alunperin alkoi ottaa Opamoxia.
Pitäisi pystyä pitämään mielessä, että ne ovat pilleristä johtuvia vieroitusoireita.
Koska lääkettä on vaikea saada, jo käytännön syistä olisi parempi tottua pärjäämään pienemmällä annoksella, vaikka annoksen pienentämisprosessi veisikin vuosia.
Miten pääsisit eroon "pakkoajatuskierteestä": On pakko" vähentää annosta,
entä jos en saakaan tarpeeksi pillereitä, entä jos en onnistu jne ?
Ilmeisesti sinulla on annoksen pienentämisestä johtuvia vieroitusoireita lähes koko ajan päälä vai miksi olet pakkoajatuskierteessä lääkityksen suhteen ?- Anonyymi
Kiitos hyvistä ajatuksista. On vaan niin pitkään ollut "kainalosauvana". Onneksi terapia auttoi paljon. Kaikki nämä lääke-ajatukset kohdistuvat hyvin pitkälti työhöni ja "kovimpiin" sosiaalisiin tilanteisiin. Veikkaisin, että jos voisin olla vaikka 1v poissa töistä niin pääsisin lähes lopullisesti irti. Liian monesti joutuu ottamaan ns varmuuden varalta. Paljon olen tehnyt töitä tämän eteen, että saisin lopetettua. On hankalaa. Hyväksyisin täysin ajatuksen, että lääkettä tarvitsisi vaikka pahimpiin tilanteisiin 1-5 krt vuodessa. Aloitukseni oli vaan ajatus jota tulin miettineeksi.
- Anonyymi
Kiitos hyvistä ajatuksista. On vaan niin pitkään ollut "kainalosauvana". Onneksi terapia auttoi paljon. Kaikki nämä lääke-ajatukset kohdistuvat hyvin pitkälti työhöni ja "kovimpiin" sosiaalisiin tilanteisiin. Veikkaisin, että jos voisin olla vaikka 1v poissa töistä niin pääsisin lähes lopullisesti irti. Liian monesti joutuu ottamaan ns varmuuden varalta. Paljon olen tehnyt töitä tämän eteen, että saisin lopetettua. On hankalaa. Hyväksyisin täysin ajatuksen, että lääkettä tarvitsisi vaikka pahimpiin tilanteisiin 1-5 krt vuodessa. Aloitukseni oli vaan ajatus jota tulin miettineeksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos hyvistä ajatuksista. On vaan niin pitkään ollut "kainalosauvana". Onneksi terapia auttoi paljon. Kaikki nämä lääke-ajatukset kohdistuvat hyvin pitkälti työhöni ja "kovimpiin" sosiaalisiin tilanteisiin. Veikkaisin, että jos voisin olla vaikka 1v poissa töistä niin pääsisin lähes lopullisesti irti. Liian monesti joutuu ottamaan ns varmuuden varalta. Paljon olen tehnyt töitä tämän eteen, että saisin lopetettua. On hankalaa. Hyväksyisin täysin ajatuksen, että lääkettä tarvitsisi vaikka pahimpiin tilanteisiin 1-5 krt vuodessa. Aloitukseni oli vaan ajatus jota tulin miettineeksi.
Omalla kohdallani oli melkein parempi, että jouduin olemaan ihmisten kanssa tekemisissä (vaikka se oli usein kärsimystä, ei tietenkään ihmisten takia vaan oman ahdistuneisuuden, sehän vainoaa yksinkin ollessa)
Kun jäin eläkkeelle meni pahemmaksi, "syrjäydyin" kotiin.
Kun ei ollut pakko lähteä paljon mihinkään, vähitellen jäin enemmän ja enemmän kotiin. Aloin aluksi huomaamattani vältellä ulosmenoa
ja lopputulos oli, että tuli yhä vaikeammaksi lähteä ihmisten ilmoille,
joku epämääräinen pelko ja joskus kauhukin kasvoi kasvamistaan.
On kyllä hyvä saada paussia töistä, henkisesti se on tosi huojentavaa
saada relata ilman sosiaalisia pakkoja aika ajoin.
Olet 40 . Toivon, että pystyt etenemään haluamaasi suuntaan annostuksen kanssa, koska jos annostusta lisää, loppua ei näy.
parempi mennä hitaasti pienempää annosta kohti,
vaikka helppoa se ei ole, jos koko ajan tuntuu,
että syö lääkettä "liian" vähän, ettei se tehoa tai auta.
Keskushermoston voi kestää kauan tottua vähennykseen.
Mutta se tottuu !
Toisaalta, koska töissäkin on käytävä ja selviydyttävä elämässä eteenpäin,
on hyvä, että on lääkkeitä joiden avulla pystyy siihen.
Ei kannata syyllisyyttä tuntea ja lakkaamatta sitä vähentämistä ajatella,
vaikka ymmärrän että se mielessä pyörii,
jos on vielä uhkana ettei lääkettä kirjoiteta enää.
Tsemppiä sinulle !
- Anonyymi
Nosto
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1135183
- 674994
- 904074
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.753580Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv603148- 432761
- 152287
Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen
Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️461858- 381740
Onko kaivattusi
kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.371608