Ateistit jouluihmisiä?

Minulla on hyvin pakanallinen joulu ollut aina .Ensinnäkin meillä käy joulupukki lapset pukeutuvat tontuiksi ja laulavat perinteisiä joulurallatuksia toisekseen meillä paistetaan kinkku(Tiedän että oikeat jeesus uskovaiset kauhistuvat tästä) mutta se on ollut aina tapana meillä vaikka jeesus piti kyseistä eläintä saastaisena eikä hyväksyisi varmasti kunnon juutalaisena asiaa.Kolmanneksi pidän muutaman viikon joululoman joka vuosi tämäkin pakanallinen tapa on kaukaa ennen kristinuskon tuloa peritty iesivanhemmilta jolloin taloista lähti työntekijät etsimään seuraavan vuoden työpaikkoja ja kotiinsa käymään koska olivat usein eri kylästä kotoisin .

Kuten huomaat tämä pakanallinen joulunviettotapa elää edelleen ja pidän juhlaa lähinnä esi-isieni tapaan satokauden päättymisjuhlana jolloin juhlitaan ja syödään hyvin.Uskonnollisia asioita ei meillä ole johtuen varmaan siitä että koen jotenkin tekopyhänä kristityn juhlan jossa kuten kaikki tietää juhlitaan jeesuksen syntymää kuitenkin täysin vääränä ajankohtana mitä ihmettelen kovasti

Omasta mielestään ainoat oikeat kristityt, Jehovan todistajat, eivät vietä joulua. Minä ateistina vietän joulua.

Ateistikin voisi käydä joulukirkossa - mikäli koronatilanne sallii - ja kajauttaa "Enkeli taivaan".
Kirkon tilaisuuksissahan on vahva maskisuositus, joten kukaan ei näe kuka laulaa ja kuka ei.

Itse käyn kirkossa aattoillan hartaustilaisuudessa klo 16, ja sen jälkeen käyn sytyttämässä kynttilän haudalle.

En ole ollenkaan jouluihmisiä, koska en oiken osaa sanoa kumpaa joulun tyypillisintä puolta inhoan enemmän, sitä materialistista osta, osta, osta - hössötystä, vaiko sitä höyrähtänyttä Jeesus, Jeesus, Jeesus -vouhotusta. Kumpikin puoli herättää minussa lähinnä inhoa ja ärtymystä.

Telkkaria ei voi joulun alla katsella muuten kuin nauhoitettuna, koska ne jokaiseen mahdolliseen väliin tungetut noin miljoona joululahjamainosta ovat niin helkutin ärsyttäviä, että ohjelmia voi katsella vain kun pystyy hyppäämään niiden yli. Yhtä paljon verenpainetta nostavat vain jouluvirret tyyliin "Jeesuslapsi syntyy uudelleen".

Ateisteina vietämme joulua tieteellis-materialistisesti; tietoisesti olemme päättäneet, että laps' joulun hankeen paleltuu nääntyy ja unhoittuu...

Synti on kansakuntien häpeä.

Mitäs siinä sitten, naamaan vedetään kinkkua, jota kuvitellaan Jeesuksen lihaksi. Nam! Palanpainikkeeksi viiniä, jota kuvitellaan Jeesuksen vereksi. Nam! Taustalla soi tämä tunteikas nyt koronan takia estynyt harrastustoiminta: https://www.youtube.com/watch?v=GuN37s40XNk

Joulu tunnelmaa kuusi, joulukoristeita, kynttilöitä ja se hiljaisuus on parasta.
Jos vielä lunta saisi, tietenkin lahjoja ja ruokaa.

Nyt on 3. Adventtisunnuntai.
Ateistikin vois sytyttää adventtikynttilän. 🕯

Jouluaattoiltana ateistikin voisi lukea Raamatusta jouluevankeliumin: Luukas 2: 1-20.🎄

Ei se huono asia olisi ateistillekaan.

Tottakai, kun uskovat joulutonttuihin!

Onkohan missään järjestetty ateistisen pakanallista jumalattomien jouluaaton juhlaa, jossa ryypätään viinaa ja mesotaan, homostellaan yms.

Kinkkua ei kannata syödä jouluna, se on epäpuhdasta ruokaa Raamatun mukaan. Pakanat syö kinkkua. Muutenkin joulu on auringonpalvontaa jossa juhlitaan sitä että tulee valoisaa koska auringon valo tulee takaisin. Se on luonnonpalvontaa. Meidän kuuluu palvoa sitä näkymätöntä.

Jouluhan ei alunperin ole ollut kristillinen juhla, vaan se omaksuttiin sellaiseksi kristinuskon leviämisen myötä.

Vapaa-ajattelijain liito f b -ryhmässä Esa Ylikoski kirjoitti joulusta näin: "Uskonnottomat viettävät joulua käytännössä samaan tapaan kuin useimmat muutkin, ja koska se on kivaa.

Talvipäivän seisausta on vuosituhansia vietetty valon juhlana ennen kristinuskoa. Kun pimeyden lisääntymisen sijasta päivät alkavat pidentyä, parempaa syytä juhlimiseen saa etsiä. Välimeren alueella Rooman valtakunnassa Saturnalia-juhla oli iso, monipäiväinen tapahtuma. Itämeren piirissä Yule, Jól ja Hjul ilmensivät vanhaa valon juhlan perinnettä talvipäivän seisauksen aikaan. Suomen kielen ”joulu” on jo sanana enemmän maallinen tai ei-kristillinen kuin uskonnollinen, luterilainen.
Kun joulu on maallisella lailla säädetty aatosta alkaen palkallisiksi vapaapäiviksi, se sopii juhannusvapaiden lailla uskonnottomille vähintään yhtä hyvin kuin viisipäiväinen työviikko luterilaisille.
Uskonnottomat ja ei-uskonnolliset ihmiset viettävät joulua käytännössä samaan tapaan kuin suurin osa suomalaisista: perinteiseen suomalaiseen tapaan joululahjojen, jouluruokien ja -juomien, joulukuusen, kynttilöiden ja joulukoristeiden kanssa. Joulukorttejakin lähetetään, ja myös joulupukki kuuluu asiaan, moni on sen nähnytkin. Mukana ovat myös joulutontut, joulusiivous, joulusauna, vainajien muistamiset, Tapaninajelut. Suomalaiseen jouluun on siirtynyt myös kekrin perinteitä.
Joulua vietetään yleensä perhejuhlana joko omassa kodissa tai isovanhempien kotona. Ennen tätä koronavuotta liikkuminen rakkaiden luo on ollut tavanomaista.
Toki uskonnottomat viettävät joulua ilman uskonnollista, kirkollista sisältöä, siis maallisesti, sekulaaristi. Joulupukin tulo on tärkeämpää kuin usko Jeesuksen toiseen tulemiseen. Joululauluja saatetaan kuunnella, myös uskonnollisia, jos radio on auki. Jouluna ei ole tarvetta lukea Raamattua tai lähteä jumalanpalvelukseen, samoin kuin ei suurimmalla osalla suomalaisista.
Tosin osa uskonnottomista, samoin kuin uskonnollisistakin, pyrkii välttämään kaupallisen joulun viettämistä ja muutakin jouluhössötystä. Tämä ei ole ainakaan vielä valtavirtaa, eikä raja kulje uskonnottomien ja uskovien välillä. Samoin on osa ihmisistä, ennen korona-aikaa, kadonnut kaukomaille viettämään rauhallista joulua. Ja voi kotimassakin matkailla valmiisiin pöytiin erilaisen rauhallisin joulun viettoon. Toki monet jäävät kotiin ja kotikulmille, nyt tänä vuonna enemmän kuin ennen.
Lyhyesti sanoen uskonnottomat ja ei-uskonnolliset ihmiset nauttivat joulun vietosta ja siihen valmistautumisesta täysillä, kukin perhe tai yksilö tavallaan."