Suomi äänestää - EU ihmettelee!

Saksa
Saksassa elpymisvälineestä keskustelu on jäänyt melko vähäiseksi. Hallitusta johtava kristillisdemokraattinen unioni CDU/CSU painottaa paketin kertaluontoisuutta.

Oppositiossa oleva oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) suhtautuu pakettiin kriittisesti mutta ei ole saanut nostettua kannatustaan sitä arvostelemalla.

Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz esitteli Saksan kansallisen suunnitelman rahojen käytöstä näyttävästi yhdessä ranskalaiskollegansa Bruno Le Mairen kanssa huhtikuun lopussa. Sekä Saksa että Ranska käyttävät elpymisrahoista digitalisaation edistämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään suuremman osan kuin komissio edellytti.

Ranska
Ranska on ollut yksi EU:n elpymispaketin pääarkkitehdeistä ja toivonut sen nopeaa etenemistä jäsenmaissa. Ranska valmistelee noin sadan miljardin elpymisrahoitusta, jonka osaksi tulee noin 40 miljardin euron potti EU:n elpymispaketista. Yli puolet elpymispaketin rahoituksesta menee ympäristötoimiin.

Ranskassa keskustelu on suunnattu jo nykyisen elpymispaketin jälkeiseen aikaan. Ranska aloitti presidentti Emmanuel Macronin johdolla toukokuun alussa keskustelun elvytyksen toisesta vaiheesta. On vielä auki, tarkoittaako se lisärahaa elvytykseen vai muunlaisia tukikeinoja.

Ranska ajaa EU:n ja euroalueen taloudenpidon tiivistämistä. Yksi huolista on Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvava vaikutusvalta, josta Ranskassa puhutaan paljon. Viime aikoina julkisuudessa on paljon ollut Macronin Eurooppa-asioista vastannut nykyinen valtiosihteeri Clément Beaune, joka painottaa, että keskustelu tulevien vuosien investointien tukemisesta Euroopan tasolla olisi hyvä aloittaa jo nyt.

”Meidän pitää pohtia yhdessä tulevien vuosien investointistrategiaamme. Haluammeko sijoittaa esimerkiksi eurooppalaisiin puolijohteisiin, 5G tai 6G-verkkoon? Kansallisesti, laajemmalla yhteistyöllä vai osana EU :n budjettia?” Beaune kysyy Le Soirissa.

Ranskassa on puhuttu paljon myös Euroopan muuta maailmaa hitaammasta toipumisesta. Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire sanoi maanantaina, että Ranskan talous palaa koronapandemiaa edeltäviin talouslukuihin vasta vuoden 2022 alkupuoliskolla.

Ruotsi
Ruotsissa EU:n elvytyspaketti ei ole herättänyt suurta keskustelua, vaikka monet ovatkin tyytymättömiä pakettiin. Valtiopäivät hyväksyi paketin maaliskuun äänestyksessä, kun hallituspuolueet sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue äänestivät paketin puolesta yhdessä hallituksen tukipuolueiden keskustan ja liberaalipuolueen kanssa.

Ainoat, jotka vastustivat pakettia, olivat vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit.

Ruotsi on Suomen tavoin paketissa nettomaksaja. Ruotsille paketin kustannus on noin 150 miljardia kruunua (14,9 miljardia euroa), mitä vasemmisto ja ruotsidemokraatit ovat kritisoineet.

”EU:ta koskevissa asioissa Ruotsissa syntyy harvoin debattia. Tässä on kyse isoista rahoista, jotka otetaan veronmaksajilta. Paketti on abstrakti, ja näemme sen vaikutuksen budjetissamme vasta paljon myöhemmin”, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson sanoi HS:lle.

Paketin hyväksyminen ei ollut helppoa myöskään oppositiossa oleville maltilliselle kokoomukselle ja kristillisdemokraateille, jotka äänestivät valtiopäivillä tyhjää.

Kokoomuksen ja kristillisten mielestä Ruotsi epäonnistui neuvotteluissa, mutta puolueet eivät halunneet äänestää pakettia vastaan, koska se olisi voinut horjuttaa koko EU:ta ja samalla Ruotsia.

Ihmetelkööt jos haluu tampiot. EU ei ole suomen "isä". Kuka vaan äänestäis kun tietää tulevan...täs ei ole kyse yhdestä kerrasta vaan kun menee läpi siitä tulee käytäntö.

Vain "vajakit" ei tajuu mistä kyse, italia pidetään pakollakin euroalueessa kiinni vaikka maksais mitä...piikki on auki ja pysyy ja selitellään jonnin joutavilla selityksillä kuinka suomen etu, kuinka sitä ja kuinka tätä. Ja lopuksi käy kuten tiedetään, suomi maksaa paljon ja kiltisti ja saa murusen. Missä se hyvä "diili" ja suomen etu ei muiden.

EU:ssa siis ihmetellään, että Suomessa vielä demokratia toimii. No, Suomi on erilainen kuin muut EU-maat. Suomi on pieni, surjäinen ja harvaan asuttu maa Unionin nurkassa. Kun EU:n yhteensulauttamista toteutetaan Etelä- ja Keski-Euroopan ehdoilla niin elämä täällä pohjan perillä käy mahdottomaksi. Sehän ei muita EU-maita kiinnosta, mutta suomalaisia luulisi kiinnostavan ja huolettavan.

Ehdottomasti kannattaisi Suoen nyt sanoa kiitos EI elvytyspaketille. Kannattaa katsoa kortit, että tiedetään missä mennään. Jos Suomea rangaistaisiin paketista kieltäytymisestä, mihin itsenäisellä maalla pitäisi olla täysi oikeus niin seuraavaksi pitäisi alkaa suunnitella EU:sta eroamista. Suomen näkemys eron ehdoista kannattaisi esittää EU:lle etukäteen. Diplomaattinen tietenkin kannattaisi olla koska ei EU mihinkään katoa vaikka Suomi siitä eroaisi. Voisi todeta, että koska EU:n jäsenyys on integraation edetessä muuttumassa Suomelle aina vain hankalammaksi ja EU:lle taas Suomi on aina vain hankalammaksi jäsenmaaksi niin sekä Suomen ja EU:n etu olisi se, että Suomi eroaisi. Suomen eron ei tarvitsisi olla yhtä täydellinen kuin Britannian. Suomi voisi pysyä tulliliitossa ja sisämarkkinoissakin jos siitä kyetään sopimaan. Suomi voisi myös vapaaehtoispohjalla osallistua kaikkiin niihin EU:n yhteishankkeisiin, jotka EU sallisi. Suomella ei olisi tietenkään mitään päätösvaltaa EU:n asioihin, mutta eipä olisi EU:llakaan Suomen asioihin. Suomen lait säätäisi Suomen eduskunta, mutta soveltuvin osin voitaisiin EU:n direktiivejä käyttää pohjana. Suomen hallitus päättäisi Suomen valtion tulo- ja menoarviosta ilman EU:n ohjausta ja suomalaisia verottaisi vain Suomen valtio. Kun Suomi ottaisi lainaa niin se käytettäisiin vain Suomen ja suomalaisten hyväksi. Suomi päättäisi myös itse luonnonvaroistaan ja ympäristöpolitiikastaan. Olisiko tämmöinen itsenäinen Suomi ihan kamala juttu?

Allekirjoita aloite kansalaisaloite sivustolla
nro 8471

KANSANÄÄNESTYS EU:N 750.000.000.000,00 EURON ELPYMISVÄLINEESTÄ

Tosiasiassa perusteita paketin olemassaololle pelkkä korona ei yksin selitä, vaikea on kuvitella pandemian kaltaisen tapahtuman vaikutusten poistuvan vaikka niitä haittoja tuettaisiin millä tahansa summalla.
Kyse on satunnaisesta globaalista tapahtumasta, kuten tulivuoren purkaus, tai vedenpaisumus, ovatko ennakoitavissa, vaikka vaikutukset ovatkin ikäviä ja humaanisti raskaita.

Ristiriitaista ovat myös ne näkemykset ainutkertaisuudesta, eikö Kreikan tapauksesta ole mikään asenteita muuttanut. Sekin oli välttämättömyys, syistä joita olisi ollut syytä tiedostaa jo ennen Kreikan jäsenyyttä.
Miten tukipaketit muuttavat saajamaiden taloudenhoitoa ?
Tuskinpa mitenkään, ainakin on epäiltävä miten keskenään hyvin erilaisten talousrakenteiden ja mahdollisuuksien yhdistelmä voisi loputtomasti kompensoida keskinäisiä luontaisia erojaan ja säilyttää oman taloutensa rakenteet elinkelpoisina.
Tuloksista kasvava osa siirtyy tukimuotoihin, joka ei kehitä saajien toimintaedellytyksiä, jos tuet eivät ole lainoja.
Vastikkeeton tuki ei kehitä eikä edistä mitään.

Miten tämä keskinäisten tukien tasapaino lopulta määräytyy ? Asukasmäärien vai neuvottelukykyjen mukaan ?
Olisiko mukana oltava ne oleellisesti merkittävät luontaiset olosuhteet, ilmasto, asukasmäärä, elinkustannukset, luonnonvarat yms. joista voisikin jo nähdä skandinavian olevan osa arktista aluetta, joka ei asutukseen välttämättä ole edes sopivaa, tai jo asuinympäristönä energiankulutuksen voi nähdä olevan korkealla, epäekologisella tasolla.
Aika eriarvoisilta EU maiden keskinäiset erot jo lähtökohdiltaan alkavat vaikuttaa.
Kuinkahan tämä on ymmärretty tai huomioitu näissä neuvotteluissa ?
Olisiko syytä nährä oma merkitys oikealla tavalla tässäkin tapauksessa ?
Hmmm

Suomella pitäisi olla oikeus kieltäytyä elvytyspaketista sellaisena kun se nyt on esitetty. Jos Suomi ei voi kieltäytyä koska Suomea painostetaan niin Suomi ei ole enää täysin itsenäinen maa. Kun yhteensulauttaminen EU:ssa jatkuu niin Suomen itsenäisyys katoaa vähitellen kokonaan.

Italialla, Saksalla ja Ranskalla on omat etunsa ja tavoitteensa elvytyspaketin osalta. Italialla on suuria rakenteellisia ongelmia, mutta Italian pitäisi hoitaa ne itse. Jos Saksa on Italian velkaantumisen vuoksi huolissaan pankkiensa puolesta niin Saksa voisi auttaa Italiaa kahden välisin järjestelyin, miksi Suomi pitää vetää väkisin mukaan? Suomella on omia ongelmia globaalin kilpailukykynsä kanssa. Ranska taas voisi vähitelleen tyytyä siihen, että ei ole enää suurvalta. Ranskan poliittisen johdon tavoite on, että yhtenäinen EU tukisi sen suurvalta-asemaa. Itsenäisten demokraattisten valtioiden tärkein tehtävä on kuitenkin huolenpito omista kansalaisistaan eikä EU:n johtavien maiden suurvaltapolitiikan tukeminen.

Tänään ei sitten persujen jarrutuksen takia äänestetäkään.
Ehkä huomenna?
Tai ensi viikolla?
Tai joskus?

Tämäkin vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että nationalismi ja uskonto ovat ne aatteet, jotka ovat eniten aiheuttaneet sotia historian kulussa.

Haluan olla ihminen, ihan sama mies tai nainen, haluan olla ja elää tällä pallolla.

Maailman tilanteessa näen, että meillä on iso ongelma Afrikan kanssa, kun sieltä tulee pakolaisia päivittäin tuhansittain Eurooppaan.

Suomen osallisuus EU:ssa turvaa rauhan . Emme halua itäistä uhkaa, emmekä jonkun voimakkaan valtion,kuten Saksan, nousua valta-asemaan.

4 miljardia maksuja Eu:hun päin ja Eu:lle verotus oikeus ,sellaisia asioita tuolta eduskunnan suorasta lähetyksestä tulee esille. Kuuntelee itse :



https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-57-2021

Suurin annatus natsi-eu:lle tulee vihavasemmistolta ja riistokapitalistioikeistolta.